Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

WTC 7 taisi olla täynnä rakennusvirheitä, kun se kerran romahti koska viereisiin rakennuksiin osui lentokoneita

Vierailija
11.11.2020 |

Onko rakennuttajaa tai urakoitsijoita syytetty, kun ovat kyhänneet moisen itsestään romahtavan rakennuksen keskelle suurkaupunkia?

Kommentit (126)

Vierailija
61/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Suuri matkustajalentokone tuhosi tukirakenteita törmäyksessä ja lentokoneen polttoaine syttyi palamaan.

Palon lämpötila oli arviolta toista tuhatta astetta, ei tarpeeksi sulattamaan terästä, mutta kuitenkin lämmittämään sitä niin paljon, että se alkoi taipua.

Lopulta kävi niin, että yläpuolisten kerrosten paino oli tarpeeksi murtamaan teräsrakenteet / rikkomaan tukirakenteiden liitokset tulipalon kohdalta, jolloin rakennuksen koko yläosa putosi alaspäin.

Yläpuolisten kerrosten aiheuttaman massan putoamisen aiheuttama kuormitus alemmille kerroksille ylitti tukirakenteiden kestorajan, jonka jälkeen vielä suurempi massa putosi alempana olevien kerrosten päälle.

Syntyi ketjureaktio ja rakennus sortui kuin korttitalo.

Ainoa vaan, ettei siihen WTC7:aan törmännyt minkäänlaista lentokonetta.

Ei mutta sen vieressä romahti kaksi valtavaa muuta rakennusta joista sinkoutui suurella voimalla kaikenlaista romua viereisiin rakennuksiin. Koko aluehan oli kuin sotatanner. Tuollaisen tornin kuin WTC sortuminen vastaa voimaltaa valtavaa räjähdystä.

Vierailija
62/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitäisi järjestää vielä lentskareilla törmäily samalle päivälle?

Miksi ihmeessä deep state *haluaisi* romauttaa pilvenpiirtäjän hallitusti sijoittamalla räjähteet tarkkaan valittuihin paikkoihin säännöllisin välein, kun hallitsematon räjäytys olisi paljon helpompi järjestää?

Jos minulta kysytään, niin deep staten olisi kannattanut vaan ajaa tornien kellariin rekat täynnä lannoitetta ja pum.

Hallitsematon räjäytys olisi tuhonnut laajalti ympärillä olevia rakennuksia. Nyt rakennukset tuhottiin hallituilla räjäytyksillä, aivan samalla tavalla kuten tehdään purettaville rakennuksille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Suuri matkustajalentokone tuhosi tukirakenteita törmäyksessä ja lentokoneen polttoaine syttyi palamaan.

Palon lämpötila oli arviolta toista tuhatta astetta, ei tarpeeksi sulattamaan terästä, mutta kuitenkin lämmittämään sitä niin paljon, että se alkoi taipua.

Lopulta kävi niin, että yläpuolisten kerrosten paino oli tarpeeksi murtamaan teräsrakenteet / rikkomaan tukirakenteiden liitokset tulipalon kohdalta, jolloin rakennuksen koko yläosa putosi alaspäin.

Yläpuolisten kerrosten aiheuttaman massan putoamisen aiheuttama kuormitus alemmille kerroksille ylitti tukirakenteiden kestorajan, jonka jälkeen vielä suurempi massa putosi alempana olevien kerrosten päälle.

Syntyi ketjureaktio ja rakennus sortui kuin korttitalo.

Ainoa vaan, ettei siihen WTC7:aan törmännyt minkäänlaista lentokonetta.

Ei mutta sen vieressä romahti kaksi valtavaa muuta rakennusta joista sinkoutui suurella voimalla kaikenlaista romua viereisiin rakennuksiin. Koko aluehan oli kuin sotatanner. Tuollaisen tornin kuin WTC sortuminen vastaa voimaltaa valtavaa räjähdystä.

Ei vastannut valtavaa räjähdystä, koska rakennukset tulivat ns. tonttiin täysin hallitusti. Teräspalkit katkesivat kuin räjäytettynä samanmittaisiin pätkiin.

Vierailija
64/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakennukset luhistuivat 7 – 11 sekunnissa lähes vapaan pudotuksen kiihtyvyydellä. Näin ollen alemmat kerrokset eivät lainkaan jarruttaneet ylempien kerrosten alastuloa. Tämän myöntää myös asiaa tutkinut liitovaltion viranomainen NIST (National Institute of Standards and Technology). Sortuminen eteni samalla tavoin kuin purettaessa korkeita rakennuksia hallitulla räjäyttämisellä, jolloin kerrosten tukirakenteet katkaistaan sarjalla ajastettuja panoksia.

Insinöörejä ja arkkitehtejä ihmetyttää myös se, kuinka rakennusten betoni hajosi pölyksi, ja teräspalkit pilkkoutuivat korkeintaan kolme kerroksen korkeutta vastaaviksi palasiksi. Tällaiseen tuhoon tarvittiin paljon enemmän energiaa kuin mitä tulipalot ja rakennusten kerrosten putoaminen saattoivat synnyttää

Paksut teräspalkit eivät tulipalossa katkeile, vaan taipuvat. Teräspalkki täytyy räjäyttää poikki.

Jokainen joka on joskus tehnyt metallitöitä tietää että lämpölaajenemisella on järjetön voima, varsinkin tuollaisessa kerrostalossa jossa se tapahtuu epätasaisesti.

Sinä mitään vatun räjäytyksiä tarvita!

Lämpölaajeneminen ei katkaise pilvenpiirtäjän runkopalkkeja. Sen verran järeää terästä. Katkoskohdat taas olivat täysin räjäytykselle ominaisia, ja pätkätkin vielä saman mittaisia.

Ei rakenne yleensä mistään keskeltä murru vaan liitoskohdista.

Nyt palkit murtuivat niistä kohdista missä oli räjähteet. Siistejä ja samanmittaisia pätkiä, ja täysin hallittu romautus.

Vierailija
65/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitäisi järjestää vielä lentskareilla törmäily samalle päivälle?

Miksi ihmeessä deep state *haluaisi* romauttaa pilvenpiirtäjän hallitusti sijoittamalla räjähteet tarkkaan valittuihin paikkoihin säännöllisin välein, kun hallitsematon räjäytys olisi paljon helpompi järjestää?

Jos minulta kysytään, niin deep staten olisi kannattanut vaan ajaa tornien kellariin rekat täynnä lannoitetta ja pum.

Tätä yritettiin 1993 mutta ei se räjäyttäminen yhdestä pisteestä niin helppoa ole. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/World_Trade_Centerin_pommi-isku_1993

Vierailija
66/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Suuri matkustajalentokone tuhosi tukirakenteita törmäyksessä ja lentokoneen polttoaine syttyi palamaan.

Palon lämpötila oli arviolta toista tuhatta astetta, ei tarpeeksi sulattamaan terästä, mutta kuitenkin lämmittämään sitä niin paljon, että se alkoi taipua.

Lopulta kävi niin, että yläpuolisten kerrosten paino oli tarpeeksi murtamaan teräsrakenteet / rikkomaan tukirakenteiden liitokset tulipalon kohdalta, jolloin rakennuksen koko yläosa putosi alaspäin.

Yläpuolisten kerrosten aiheuttaman massan putoamisen aiheuttama kuormitus alemmille kerroksille ylitti tukirakenteiden kestorajan, jonka jälkeen vielä suurempi massa putosi alempana olevien kerrosten päälle.

Syntyi ketjureaktio ja rakennus sortui kuin korttitalo.

Maailmassa on sortunut "tulipalon" takia vain kolme pilvenpiirtäjää, ja ne kaikki sortuivat Yhdysvalloissa saman päivän aikana.

Maailmassa ei myöskään ole törmännyt isoja matkustajakoneita pilvenpiirtäjiin ennen tuota tapausta.

Seiskatorniin ei tosin osunut yhtään mikään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Suuri matkustajalentokone tuhosi tukirakenteita törmäyksessä ja lentokoneen polttoaine syttyi palamaan.

Palon lämpötila oli arviolta toista tuhatta astetta, ei tarpeeksi sulattamaan terästä, mutta kuitenkin lämmittämään sitä niin paljon, että se alkoi taipua.

Lopulta kävi niin, että yläpuolisten kerrosten paino oli tarpeeksi murtamaan teräsrakenteet / rikkomaan tukirakenteiden liitokset tulipalon kohdalta, jolloin rakennuksen koko yläosa putosi alaspäin.

Yläpuolisten kerrosten aiheuttaman massan putoamisen aiheuttama kuormitus alemmille kerroksille ylitti tukirakenteiden kestorajan, jonka jälkeen vielä suurempi massa putosi alempana olevien kerrosten päälle.

Syntyi ketjureaktio ja rakennus sortui kuin korttitalo.

Tämähän se taitaa olla se "totuus" mitä ihmiset on pesty uskomaan.  Jännä, että menee läpi. 

Vierailija
68/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakennukset luhistuivat 7 – 11 sekunnissa lähes vapaan pudotuksen kiihtyvyydellä. Näin ollen alemmat kerrokset eivät lainkaan jarruttaneet ylempien kerrosten alastuloa. Tämän myöntää myös asiaa tutkinut liitovaltion viranomainen NIST (National Institute of Standards and Technology). Sortuminen eteni samalla tavoin kuin purettaessa korkeita rakennuksia hallitulla räjäyttämisellä, jolloin kerrosten tukirakenteet katkaistaan sarjalla ajastettuja panoksia.

Insinöörejä ja arkkitehtejä ihmetyttää myös se, kuinka rakennusten betoni hajosi pölyksi, ja teräspalkit pilkkoutuivat korkeintaan kolme kerroksen korkeutta vastaaviksi palasiksi. Tällaiseen tuhoon tarvittiin paljon enemmän energiaa kuin mitä tulipalot ja rakennusten kerrosten putoaminen saattoivat synnyttää

Paksut teräspalkit eivät tulipalossa katkeile, vaan taipuvat. Teräspalkki täytyy räjäyttää poikki.

Jokainen joka on joskus tehnyt metallitöitä tietää että lämpölaajenemisella on järjetön voima, varsinkin tuollaisessa kerrostalossa jossa se tapahtuu epätasaisesti.

Sinä mitään vatun räjäytyksiä tarvita!

Lämpölaajeneminen ei katkaise pilvenpiirtäjän runkopalkkeja. Sen verran järeää terästä. Katkoskohdat taas olivat täysin räjäytykselle ominaisia, ja pätkätkin vielä saman mittaisia.

Ei rakenne yleensä mistään keskeltä murru vaan liitoskohdista.

Nyt palkit murtuivat niistä kohdista missä oli räjähteet. Siistejä ja samanmittaisia pätkiä, ja täysin hallittu romautus.

Tarvitset hoitoa, sulla on pakkomielle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Siellä oli arkaluontoisia arkistoja, siksi oli hyvin kätevää kun se "romahti".

Päinvastoin, nythän ne arkistot levisi ympäriinsä.

Arkistot on helpompi tuhota silppuamalla tai polttamalla kun ruveta jotakin kerrostaloa hajottamaan.

Nämä foliohattuilut on pakkoneurooseista kärsivien ihmisten tuotosta.

Vierailija
70/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Teräksen lujuus putoaa 100% -> 1.4%. kun sen lämpötila kasvaa 20 asteesta tuhanteen asteeseen. On arvioitu, että tulipalon lämpötila ylitti reilusti 1000 astetta, vaikka ei teräksen sulamispistettä saavuttanutkaan.

Massiivisen tulipalon seurauksena teräsrakenteet siis ensin laajenivat eli taipuivat ja sitten taipuneet rakenteet menettivät rakenteellisen lujuutensa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Suuri matkustajalentokone tuhosi tukirakenteita törmäyksessä ja lentokoneen polttoaine syttyi palamaan.

Palon lämpötila oli arviolta toista tuhatta astetta, ei tarpeeksi sulattamaan terästä, mutta kuitenkin lämmittämään sitä niin paljon, että se alkoi taipua.

Lopulta kävi niin, että yläpuolisten kerrosten paino oli tarpeeksi murtamaan teräsrakenteet / rikkomaan tukirakenteiden liitokset tulipalon kohdalta, jolloin rakennuksen koko yläosa putosi alaspäin.

Yläpuolisten kerrosten aiheuttaman massan putoamisen aiheuttama kuormitus alemmille kerroksille ylitti tukirakenteiden kestorajan, jonka jälkeen vielä suurempi massa putosi alempana olevien kerrosten päälle.

Syntyi ketjureaktio ja rakennus sortui kuin korttitalo.

Paitsi että fysiikan lakien mukaan tuo on mahdotonta. Vaikka yläkerrokset romahtaisivat alempien päälle, niissä ei ole tarpeeksi liike- tai muutakaan energiaa rikkomaan alempia kerroksia (paitsi jos alempia kerroksia avustetaan esim räjähteillä). Ne kerrokset törmäyskohdan alapuolella olivat täysin ehjä, eikä tulipalo vaikuttanut niiden alueella.

Vierailija
72/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Teräksen lujuus putoaa 100% -> 1.4%. kun sen lämpötila kasvaa 20 asteesta tuhanteen asteeseen. On arvioitu, että tulipalon lämpötila ylitti reilusti 1000 astetta, vaikka ei teräksen sulamispistettä saavuttanutkaan.

Massiivisen tulipalon seurauksena teräsrakenteet siis ensin laajenivat eli taipuivat ja sitten taipuneet rakenteet menettivät rakenteellisen lujuutensa.

Vaikka tuo olisi paikallisesti mahdollista teoriassa, kyseinen reaktio ei tuota lähellekään tarpeeksi energiaa romahduttaakseen niitä ehjiä kerroksia, joiden alueella ei ole tulipaloa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin kerran ohjelman missä esitettiin pätkä live uutisesta, jossa uutisten lukija kertoi seiskatornin romahtaneen. Uutisten lukijan tautalla pyöri livekuva paikan päältä ja siellä se seiskatorni vielä seisoi pystyssä. Itse uskon että seiskatorni räjäytettiin, mutta silloin olisi kyllä tiedetty terrori-iskusta etukäteen. Mielenkiintoista on myös se, että pentagoniin lentänyttä konetta lentänyt kaappaaja oli kuulemma koulutuksensa huonoin lentäjä ja siihen suoritukseen olisi pystynyt vain harva kokenutkaan lentäjä. Lentokoneessa kapteenina ollut lentäjä olisi pystynyt. Kaappaajat kaikki olivat käyneet lentokoulutuksensa USA:ssa. Lisäksi maahan syöksyneestä koneesta jäi jäljelle melkein pelkkä kuoppa, mutta silti sietä löytyi lähes vahingoittumaton kaapparin henkilöllisyys todistus. Olen näitä omituisuuksia niin paljon kuullut että itse uskon ettei koko tarinaa vielä tiedetä eikä varmasti koskaan saadakaan tietää.

Vierailija
74/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Teräksen lujuus putoaa 100% -> 1.4%. kun sen lämpötila kasvaa 20 asteesta tuhanteen asteeseen. On arvioitu, että tulipalon lämpötila ylitti reilusti 1000 astetta, vaikka ei teräksen sulamispistettä saavuttanutkaan.

Massiivisen tulipalon seurauksena teräsrakenteet siis ensin laajenivat eli taipuivat ja sitten taipuneet rakenteet menettivät rakenteellisen lujuutensa.

Teräspalkit taipuvat, mutta eivät katkeile tulipalossa samanmittaisiin pätkiin. Tulipalon yläpuolisten osien olisi pitänyt kaatua jollekin kyljelleen, sen sijaan että koko rakennus tulee alas aivan samalla tavalla kuin ne korkeat rakennukset jotka puretaan räjäyttämällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Teräksen lujuus putoaa 100% -> 1.4%. kun sen lämpötila kasvaa 20 asteesta tuhanteen asteeseen. On arvioitu, että tulipalon lämpötila ylitti reilusti 1000 astetta, vaikka ei teräksen sulamispistettä saavuttanutkaan.

Massiivisen tulipalon seurauksena teräsrakenteet siis ensin laajenivat eli taipuivat ja sitten taipuneet rakenteet menettivät rakenteellisen lujuutensa.

Teräspalkit taipuvat, mutta eivät katkeile tulipalossa samanmittaisiin pätkiin. Tulipalon yläpuolisten osien olisi pitänyt kaatua jollekin kyljelleen, sen sijaan että koko rakennus tulee alas aivan samalla tavalla kuin ne korkeat rakennukset jotka puretaan räjäyttämällä.

Ei ole kukaan väittänytkään että olisi saman mittaisiin pätkiin katkennut.

Ei ole mitään saman mittaisia pätkiä ollut missään.

Vierailija
76/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Teräksen lujuus putoaa 100% -> 1.4%. kun sen lämpötila kasvaa 20 asteesta tuhanteen asteeseen. On arvioitu, että tulipalon lämpötila ylitti reilusti 1000 astetta, vaikka ei teräksen sulamispistettä saavuttanutkaan.

Massiivisen tulipalon seurauksena teräsrakenteet siis ensin laajenivat eli taipuivat ja sitten taipuneet rakenteet menettivät rakenteellisen lujuutensa.

Teräspalkit taipuvat, mutta eivät katkeile tulipalossa samanmittaisiin pätkiin. Tulipalon yläpuolisten osien olisi pitänyt kaatua jollekin kyljelleen, sen sijaan että koko rakennus tulee alas aivan samalla tavalla kuin ne korkeat rakennukset jotka puretaan räjäyttämällä.

Ei ole kukaan väittänytkään että olisi saman mittaisiin pätkiin katkennut.

Ei ole mitään saman mittaisia pätkiä ollut missään.

Kovinkaan tulipalo ei kuitenkaan katkaise järeitä teräspalkkeja niin, että rakennus (tai siis kolme rakennusta) tulee lopulta täysin hallitusti alas eikä kaadu jollekin kyljelleen.

Vierailija
77/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti rakenteet pettivät nimenomaan liitoskohdista, jotka olivat joko väärin suunniteltuja, väärin asennettuja tai sekä että.

Eivät pettäneet. Ne räjäytettiin poikki, ja tuloksena oli samanmittaisia pätkiä ja rakennus tuli hallitusti alas. Teräspalkki ei tulipalossa katkea, se taipuu.

Suuri matkustajalentokone tuhosi tukirakenteita törmäyksessä ja lentokoneen polttoaine syttyi palamaan.

Palon lämpötila oli arviolta toista tuhatta astetta, ei tarpeeksi sulattamaan terästä, mutta kuitenkin lämmittämään sitä niin paljon, että se alkoi taipua.

Lopulta kävi niin, että yläpuolisten kerrosten paino oli tarpeeksi murtamaan teräsrakenteet / rikkomaan tukirakenteiden liitokset tulipalon kohdalta, jolloin rakennuksen koko yläosa putosi alaspäin.

Yläpuolisten kerrosten aiheuttaman massan putoamisen aiheuttama kuormitus alemmille kerroksille ylitti tukirakenteiden kestorajan, jonka jälkeen vielä suurempi massa putosi alempana olevien kerrosten päälle.

Syntyi ketjureaktio ja rakennus sortui kuin korttitalo.

Paitsi että fysiikan lakien mukaan tuo on mahdotonta. Vaikka yläkerrokset romahtaisivat alempien päälle, niissä ei ole tarpeeksi liike- tai muutakaan energiaa rikkomaan alempia kerroksia (paitsi jos alempia kerroksia avustetaan esim räjähteillä). Ne kerrokset törmäyskohdan alapuolella olivat täysin ehjä, eikä tulipalo vaikuttanut niiden alueella.

Sulla ei ole siis minkäänlaista käsitystä miten suuri voima on useamman kymmenen tuhannen tonnin massalla, kun se putoaa alaspäin? Et myöskään taida ymmärtää teräksen lämmönjohtavuudesta mitään?

Vierailija
78/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

WTC 7 sortui suoraan alaspäin yhdeksi kasaksi sille paikalle, jossa se oli, vaikka se oli saanut vain toispuolisia vaurioita. Tulipaloista aiheutuneiden sortumisten ominaispiirteenä on rakennuksen kaatuminen, eikä suinkaan luhistuminen, jolla tavalla WTC 7 sortui. Ja aivan samalla tavalla sortui alaspäin myös kaksi muutakin tornia.

Vierailija
79/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lentokerosiini palaa vapaasti ihanteellisissa olosuhteissa noin 825 asteen liekillä. Tämä ei ole lähelläkään rakenneteräksen sulamispistettä, joka on hieman yli 1 500 °C. WTC:n pilvenpiirtäjien varmuusmarginaali oli salaliittoteorioiden mukaan kuusinkertainen suhteessa rakenteiden omaan painoon, ja samaten pilvenpiirtäjän teräksinen tukirakenne johtaa lämpöä tehokkaasti pois palopesäkkeestä.

Vierailija
80/126 |
13.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näinhän sitä amerikoissa käy. Heinäkuussa 1944 eräs Mannerheimin ristin ritari laskeutui täällä kiitoradan kautta puutalon katolle. Se talo on pystyssä vieläkin. Kyllä suomalaiset osaa!