Lue keskustelun säännöt.
Koulukiusaajien elämä
28.02.2014 |
Mitä mieltä olette siitä, kun entiset koulukiusaajat hekumoivat Facebookissa ja blogeissaan täydellisen ihanasta, terveellisestä ja onnellisesta elämästä, missä kaikki on positiivista ja kaunista. Tekisi mieleni mennä muistuttamaan heitä menneistä ja siitä miten tuhosivat vuosia elämästäni. Että kaiken kauneuden takana voi piileä ruma sisus.
Tiedän, että olen katkera. Tekee vain niin pahaa katsoa, miten toiset voivat olla onnellisia, vaikka taustalla on niin pahoja tekoja.
Kommentit (118)
Hei kiusatut, syyllisiä piinaanne ovat välinpitämättömät aikuiset(opettejat, vanhemmat, hoitotädit) jotka eivät ole puuttuneet kiusaamiseen, eivät ole ehkä "huomanneet" mitään tai ovat vain välinpitämättömiä.
Jos lapsi kiusaa toista, hän ei ole kypsä kasvattamaan itseään, vaan aikuisen tulee puuttua, tai jos lapsi kiusaa toista siksi, että hänen omassa elämässään on ongelmia niin aikuisen on jälleen puututtava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpommin sanottu kuin tehty, let it go.Mielelläni tekisinkin niin. Kiusaaminen vaurioittaa niin pahasti, että vielä aikuisenakin sitä vatvoo mielessään esim omaa ulkonäköään kun on aikoinaan kuullut kuinka ruma on.
Se kuinka entiset kiusaajat suhtautuvat juuri tällä let it go asenteella kertoo karuakin karummin sen kuinka he eivät edelleenkään ymmärrä mitä ovat saaneet aikaan ja tavallaan siis jatkavat kiusaamista vähättelemällä sitä ja sen seurauksia.
Kenellekkään heistä en pahaa toivo, mutta jospa he ymmärtäisivät edes hieman kuinka paljon tuskaa he ovat aiheuttaneet.
Tuntuu todella ylimielisiltä nämä "let it go" -kommentit. Kiusaaminen on saattanut kestää useita vuosia - mitä luulette millainen helvetti se on voinut olla? Joka päivä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Ja seuraavanakin vuonna...ja taas seuraavana. Ja sitten yhtäkkiä; antaa olla, annan anteeksi!
Vuosien kiusaamisesta toipumiseen menee vastaavasti kyllä useita vuosia. Ja jotkut ei toivu kokonaan koskaan. Riippuu siitä, kuinka herkkä ihminen on, millaista tukea hän on saanut kotoaan, vai onko saanut tukea ollenkaan jne jne. Tuntuu oudolta, ettei sen verran ole älliä tai empatiakykyä ymmärtää tätä. Tarjoillaan vaan jotain pinnallista let it go -meininkiä haavoihin, jotka voivat vielä sielussa vuotaa. Vaikka jollekin tämä voi sopia, niin kaikki eivät ole samanlaisia!
Miltähän mahtaisi entisestä kiusaajasta tuntua, jos hänen lapsensa joutuisi piinatuksi koulussaan - ja joka vielä jatkuisi vuosia. Sanoisiko entinen kiusaaja lapselleen: Kuule se on let it go vaan!
Tähän ketjuun on jo muutama rakentava kommenttikin naljailujen sijaan eksynyt. Olen pahoillani kaikkien kiusattujen puolesta, uskon että sellainen voi tosissaan jättää syvät arvet. En tiedä, itseäni ei pahemmin kiusattu, enkä ollut kiusaaja. Haluan vain kertoa pojasta joka oli luokallani ja jonka käytös oli ajoittain muiden mielestä pelottavaa ja hän oli luokan pahin kiusaaja, hän johti usein kiusattujen kiusaamista. Inhosin häntä paljon tuolloin, kun näin miten kiusatut kärsivät. Sittemmin äitini on kertonut minulle, kuinka tämän pojan isä luokkakokouksissa käyttäytyi aina hyökkäävästi ja tulistui milloin mistäkin. Kuulin myös toista kautta että tämän pojan isä olisi kasvattanut poikaansa hakkaamalla häntä ja koko perhettä. Tämä pisti minut miettimään ja "inho" muuttui sääliksi ja ymmärrykseksi. Hän ei saanut elää samanlaista turvallista elämää kotona, mitä esimerkiksi itse sain. Tämän kun tajusin, oli paljon helpompi katsoa asiaa uudesta, aikuisemmasta näkökulmasta. Nähdä se pieni poika, joka oireili. Tulin jopa iloiseksi, kun näin hänet FB:ssa, eikä hän ollut päätynyt katuojaan, vaan oli löytänyt hyvän ammatin ja näytti voivan hyvin. Halusin tässä nyt vain sanoa teille kiusatut, että olisiko teidän helpompi antaa anteeksi jos tietäisitte että kiusaajilla on itsellään ollut todella paha olla. Koskaanhan me ei voida täysin tietää, mitä siellä kulisseissa onkaan kotona ollut meneillään. Voi olla yllättäviäkin asioita. Toivottavasti löydätte vielä rauhan menneisyytenne kanssa, jotta voisitte jatkaa eteenpäin ja unohtaa, antaa jopa anteeksi ja alkaa voida itse vihdoin paremmin. Kaikilla meillä on taakkamme, yritetään silti nauttia siitä mitä meillä on tässä ja nyt.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 23:02"]
Tähän ketjuun on jo muutama rakentava kommenttikin naljailujen sijaan eksynyt. Olen pahoillani kaikkien kiusattujen puolesta, uskon että sellainen voi tosissaan jättää syvät arvet. En tiedä, itseäni ei pahemmin kiusattu, enkä ollut kiusaaja. Haluan vain kertoa pojasta joka oli luokallani ja jonka käytös oli ajoittain muiden mielestä pelottavaa ja hän oli luokan pahin kiusaaja, hän johti usein kiusattujen kiusaamista. Inhosin häntä paljon tuolloin, kun näin miten kiusatut kärsivät. Sittemmin äitini on kertonut minulle, kuinka tämän pojan isä luokkakokouksissa käyttäytyi aina hyökkäävästi ja tulistui milloin mistäkin. Kuulin myös toista kautta että tämän pojan isä olisi kasvattanut poikaansa hakkaamalla häntä ja koko perhettä. Tämä pisti minut miettimään ja "inho" muuttui sääliksi ja ymmärrykseksi. Hän ei saanut elää samanlaista turvallista elämää kotona, mitä esimerkiksi itse sain. Tämän kun tajusin, oli paljon helpompi katsoa asiaa uudesta, aikuisemmasta näkökulmasta. Nähdä se pieni poika, joka oireili. Tulin jopa iloiseksi, kun näin hänet FB:ssa, eikä hän ollut päätynyt katuojaan, vaan oli löytänyt hyvän ammatin ja näytti voivan hyvin. Halusin tässä nyt vain sanoa teille kiusatut, että olisiko teidän helpompi antaa anteeksi jos tietäisitte että kiusaajilla on itsellään ollut todella paha olla. Koskaanhan me ei voida täysin tietää, mitä siellä kulisseissa onkaan kotona ollut meneillään. Voi olla yllättäviäkin asioita. Toivottavasti löydätte vielä rauhan menneisyytenne kanssa, jotta voisitte jatkaa eteenpäin ja unohtaa, antaa jopa anteeksi ja alkaa voida itse vihdoin paremmin. Kaikilla meillä on taakkamme, yritetään silti nauttia siitä mitä meillä on tässä ja nyt.
[/quote]
Spot on!:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan näissä kiusaajissa on reppanoita, joita on helppo empatiseerata. Entä sitten, kun kiusaaja on opettajien lapsi ja koulussa opettajien suosikki? Entä sitten, kun kiusaaja on pitäjän "silmäätekevien" varakkaiden lapsi ja opettajien suosikki?
On aika vaikea keksiä säälipisteitä näille "oireileville". Nämä kaksi opettajien lellikkiä kiusasivat minua 6 vuotta, ylä-aste ja lukio -ajan. Säälipisteitä vähentää vielä enemmän se, että kummallakin menee elämässään ilmeisen hyvin nytkin.
No henkilökohtaisesti en usko että henkisesti tasapainoinen ihminen haluaa muille pahaa. Ja mitä sitten jos ollut varakkaiden lapsi? Niillä niitä ongelmia kuule kuliseissa vasta onkin....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymärrän sinua hyvin mutta älä kanna kaunaa kiusaaja haluaa varmasti vaan unohtaa menneet koska katuu sitä kovasti
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 23:17"]
No henkilökohtaisesti en usko että henkisesti tasapainoinen ihminen haluaa muille pahaa. Ja mitä sitten jos ollut varakkaiden lapsi? Niillä niitä ongelmia kuule kuliseissa vasta onkin....
[/quote]
Niinhän se on, nämä henkisesti tasapainottomat lellikit "oireilivat" ympäristöönsä sillä seurauksella, että saivat kiusatunkin henkisen tasapainon järkkymään. Toki myötätuntohalaus heille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 23:02"]Tähän ketjuun on jo muutama rakentava kommenttikin naljailujen sijaan eksynyt. Olen pahoillani kaikkien kiusattujen puolesta, uskon että sellainen voi tosissaan jättää syvät arvet. En tiedä, itseäni ei pahemmin kiusattu, enkä ollut kiusaaja. Haluan vain kertoa pojasta joka oli luokallani ja jonka käytös oli ajoittain muiden mielestä pelottavaa ja hän oli luokan pahin kiusaaja, hän johti usein kiusattujen kiusaamista. Inhosin häntä paljon tuolloin, kun näin miten kiusatut kärsivät. Sittemmin äitini on kertonut minulle, kuinka tämän pojan isä luokkakokouksissa käyttäytyi aina hyökkäävästi ja tulistui milloin mistäkin. Kuulin myös toista kautta että tämän pojan isä olisi kasvattanut poikaansa hakkaamalla häntä ja koko perhettä. Tämä pisti minut miettimään ja "inho" muuttui sääliksi ja ymmärrykseksi. Hän ei saanut elää samanlaista turvallista elämää kotona, mitä esimerkiksi itse sain. Tämän kun tajusin, oli paljon helpompi katsoa asiaa uudesta, aikuisemmasta näkökulmasta. Nähdä se pieni poika, joka oireili. Tulin jopa iloiseksi, kun näin hänet FB:ssa, eikä hän ollut päätynyt katuojaan, vaan oli löytänyt hyvän ammatin ja näytti voivan hyvin. Halusin tässä nyt vain sanoa teille kiusatut, että olisiko teidän helpompi antaa anteeksi jos tietäisitte että kiusaajilla on itsellään ollut todella paha olla. Koskaanhan me ei voida täysin tietää, mitä siellä kulisseissa onkaan kotona ollut meneillään. Voi olla yllättäviäkin asioita. Toivottavasti löydätte vielä rauhan menneisyytenne kanssa, jotta voisitte jatkaa eteenpäin ja unohtaa, antaa jopa anteeksi ja alkaa voida itse vihdoin paremmin. Kaikilla meillä on taakkamme, yritetään silti nauttia siitä mitä meillä on tässä ja nyt.
[/quote]
Kiusaajan oma huono olo ei oikeuta häntä kiusaamaan. Yleensä kiusaajat ovat niitä, joita muut oppilaat ja opettajat kunnioittavat, koska heillä on valtaa ja siksi hyvät mahdollisuudet kiusata. Kukaan ei myöskään kiusaa yksin, vaan pidempään jatkuneessa kiusaamisessa on aina mukana iso joukko, usein lähes koko kouluyhteisö.
Et nyt ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää pointtia. Tiedän esimerkiksi tälläisen tapauksen, jossa taustalla insestiä. Joko ymmärrät? En sano että kiusattujen kuuluisi antaa kiusaamista anteeksi, mutta viha vie turhaa energiaa sulta itseltäsi. Toivottavasti voit suhtautua vielä joku päivä asiaan neutraalisti ja saat rauhan kiusaamisesta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 21:34"]
Jaa, entiset kiusaajani on suunnilleen kaikki jotain mielenterveys- ja päihdeongelmaisia, luottotiedottomia sossuluusereita.
Eipä käy kateeksi.
[/quote]
Mua kiusattiin kaikin mahdollisin sadistisin, mielikuvituksellisin tavoin sekä tyttöjen että poikien toimesta, koska olin lievästi liikuntavammainen tyttö.
Minusta tuli kroonisesti masentunut luottotiedoton sossuluuseri. Pääkiusaaja on menestynyt politiikassa ja toinen kiusaamista johtanut tyyppi on johtoasemassa eräässä menestyvässä yrityksessä.
Mutta minä olen pelkkää ihmisjätettä.
Oishan se hienoo jos siitä kiusaamisesta pääsee kasvamaan yli. Oppii antamaan anteeksi ja keskittyä tulevaisuuteen menneisyydessä vellomisen sijaan. Mun koulukiusaajalla näyttää menevän oikein hyvin, melkein niin hyvin että tekisi mieleni vähän näpäyttää sabotoimalla hänen liiketoimintaansa. Varsinkin sen jälkeen kun kerran sattumoisin kohdattiin ja viesti oli kyllä erittäin selvästi se, ettei mitään menneistä hän ole oppinut. Minä kun jo melkein olin kasvanut aikuiseksi. Huohh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 23:29"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 23:02"]Tähän ketjuun on jo muutama rakentava kommenttikin naljailujen sijaan eksynyt. Olen pahoillani kaikkien kiusattujen puolesta, uskon että sellainen voi tosissaan jättää syvät arvet. En tiedä, itseäni ei pahemmin kiusattu, enkä ollut kiusaaja. Haluan vain kertoa pojasta joka oli luokallani ja jonka käytös oli ajoittain muiden mielestä pelottavaa ja hän oli luokan pahin kiusaaja, hän johti usein kiusattujen kiusaamista. Inhosin häntä paljon tuolloin, kun näin miten kiusatut kärsivät. Sittemmin äitini on kertonut minulle, kuinka tämän pojan isä luokkakokouksissa käyttäytyi aina hyökkäävästi ja tulistui milloin mistäkin. Kuulin myös toista kautta että tämän pojan isä olisi kasvattanut poikaansa hakkaamalla häntä ja koko perhettä. Tämä pisti minut miettimään ja "inho" muuttui sääliksi ja ymmärrykseksi. Hän ei saanut elää samanlaista turvallista elämää kotona, mitä esimerkiksi itse sain. Tämän kun tajusin, oli paljon helpompi katsoa asiaa uudesta, aikuisemmasta näkökulmasta. Nähdä se pieni poika, joka oireili. Tulin jopa iloiseksi, kun näin hänet FB:ssa, eikä hän ollut päätynyt katuojaan, vaan oli löytänyt hyvän ammatin ja näytti voivan hyvin. Halusin tässä nyt vain sanoa teille kiusatut, että olisiko teidän helpompi antaa anteeksi jos tietäisitte että kiusaajilla on itsellään ollut todella paha olla. Koskaanhan me ei voida täysin tietää, mitä siellä kulisseissa onkaan kotona ollut meneillään. Voi olla yllättäviäkin asioita. Toivottavasti löydätte vielä rauhan menneisyytenne kanssa, jotta voisitte jatkaa eteenpäin ja unohtaa, antaa jopa anteeksi ja alkaa voida itse vihdoin paremmin. Kaikilla meillä on taakkamme, yritetään silti nauttia siitä mitä meillä on tässä ja nyt.
[/quote]
Kiusaajan oma huono olo ei oikeuta häntä kiusaamaan. Yleensä kiusaajat ovat niitä, joita muut oppilaat ja opettajat kunnioittavat, koska heillä on valtaa ja siksi hyvät mahdollisuudet kiusata. Kukaan ei myöskään kiusaa yksin, vaan pidempään jatkuneessa kiusaamisessa on aina mukana iso joukko, usein lähes koko kouluyhteisö.
[/quote]
Ei se oikeutakaan, ei tietenkään. Mutta jos ei lapsi muuta osaa kuin purkaa ahdistuksensa koulussa häiriköimällä muita? Lapsi harvoin osaa eritellä tunteitaan niin selvästi. Normaali kasvu ja kehitys on häiriintynyt. Kouluyhteisössä kiusaaminen leviää, kun siihen lähtee mukaan myös ne pelkurit jotka eivät halua tulla kiusatuiksi itse...
Tietæäkö kiusaajat olleensa kiusaajia? Miksei heitä silloin laitettu vastuuseen?
Viime syksynä oli tilanne, kun vaadin poikani kiusaamisen loppumista. Istuttiin koulullka alas, kiusaavat vanhempineen, me opettaja ja kuraattori. Se oli hyvä ja hedelmällinen tapaaminen. Kaikki vanhemmat olivat tarvittavalla vakavuudella mukana ja pojatkin.
Kaksi niistä selitti, ettei ollut ajatellut, että jatkuva nimittely on kiusaamista "kaikkihan sitä tekee, kaikille".
Nää oli kuitenkin jo 14 vuotiaita.. Siis pitivät huonona käytöksenä, muttei kiusaamisena. Pyysivät anteeksi ja lupasivat muuttaa tapansa.
Tuosta on nyt viitisen kuukautta ja ennen talvilomaa otettiin samalla porukalla uusi istunto.
Pojat on olleet hyvin. Kiusaaminen loppui kuin seinään. Kolmos niistä pojista harrasti turhanpäiväistä huitomista, ohimennen läpsintää ja nekin oli vähentyneet huomattavasti.
Oma poika on voinut paremmin, kun voi olla nyt koulussa rauhassa.
Yksi haukkuja poika on ollut todella nolona, häntä on hävettänut oma käytöksensä todella paljon.
Luokka on rauhoittunut huomattavasti, kun pojat ymmärsivät hölmöilynsä. Opetkin kiistelleet.
Ihan tavallisia poikia, tavis perheistä Vantaalta.
Tässä valossa mua on kovasti mietityttänyt, että eikö noihin kiusaamisiin oikeasti edes puututa. Vai onko muissa tilanteissa kiusaavat sitten niin erilaisista perheistä, ettei suostuta ymmärtämään/näkemään tilanteita, laput silmillä.
Tietæäkö kiusaajat olleensa kiusaajia? Miksei heitä silloin laitettu vastuuseen?
Viime syksynä oli tilanne, kun vaadin poikani kiusaamisen loppumista. Istuttiin koulullka alas, kiusaavat vanhempineen, me opettaja ja kuraattori. Se oli hyvä ja hedelmällinen tapaaminen. Kaikki vanhemmat olivat tarvittavalla vakavuudella mukana ja pojatkin.
Kaksi niistä selitti, ettei ollut ajatellut, että jatkuva nimittely on kiusaamista "kaikkihan sitä tekee, kaikille".
Nää oli kuitenkin jo 14 vuotiaita.. Siis pitivät huonona käytöksenä, muttei kiusaamisena. Pyysivät anteeksi ja lupasivat muuttaa tapansa.
Tuosta on nyt viitisen kuukautta ja ennen talvilomaa otettiin samalla porukalla uusi istunto.
Pojat on olleet hyvin. Kiusaaminen loppui kuin seinään. Kolmos niistä pojista harrasti turhanpäiväistä huitomista, ohimennen läpsintää ja nekin oli vähentyneet huomattavasti.
Oma poika on voinut paremmin, kun voi olla nyt koulussa rauhassa.
Yksi haukkuja poika on ollut todella nolona, häntä on hävettänut oma käytöksensä todella paljon.
Luokka on rauhoittunut huomattavasti, kun pojat ymmärsivät hölmöilynsä. Opetkin kiistelleet.
Ihan tavallisia poikia, tavis perheistä Vantaalta.
Tässä valossa mua on kovasti mietityttänyt, että eikö noihin kiusaamisiin oikeasti edes puututa. Vai onko muissa tilanteissa kiusaavat sitten niin erilaisista perheistä, ettei suostuta ymmärtämään/näkemään tilanteita, laput silmillä.
Mutta, onhan näitä. Narsistit menestyvät elämässä tallomalla muita, siksi heistä tulee johtajia ja menestyneitä työelämässä. Sitten taas voitaisiin kysyä että mitä on hyvä elämä? Tarkoittaako se vain ja ainoastaan statusta? Jos on kuitenkin henkisesti köyhä?
No olen kuullut että opettajat saavat jopa uhkailuja, kun ovat puuttuneet kiusaamiseen (kiusaajien vanhemmat siis uhkailleet).
Menestyin hyvin koulussa ala-asteella ja se oli ilmeisesti suurin syy kiusaamiseeni. Kaikki kiusaajani olivat avioerolapsia tai muutoin todella epävarmoja ja olin kai helppo kohde heille purkaa turhautumistaan. Olen antanut anteeksi kauan sitten, mutta en luota tai tahdo olla missään tekemisessä näiden ihmisten kanssa enää, en hyväksy facebook kavereiksi yms.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 19:29"]Kiinnostaisi kyllä vieläkin se, miksi nämä kiusaajat ajautuvat nimenomaan opettajaksi. Minun yksi kiusaajani siis kiersi kaikki mutkat että pääsisi aivan ehdottomasti opettajaksi. Muutkin kiusaajani päätyivät opettajiksi.
Enkä edes mieti tätä kaunaisena, vaan näen melkoisen ristiriidan. Taisi tälle jossakin oma keskustelunsakin olla.
Mutta miksi nimenomaan opettajaksi?
[/quote]
Kiusaajallehan koulu ei ole ikävä paikka, jos hän on kiusaamisella saanut suosiota, jopa hyvän aseman koululaisten hierarkia. Koulu ei välttämättä puutu kiusaamiseen, tai puuttuu vain pintapuolisesti. Osa kiusaajista on hyvin suosittuja sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa. Tällainen kiusattu on saanut koulussa kasvattaa itsetuntoaan ja kuvittelee ehkä aikuisenakin olleensa lapsena erityisen hyvä ihminen ja lahjakas. Ehkä hän viihtyi koulussa näistä syistä niin hyvin, että hän haluaa työskennellä koulussa. Aika karmeaa, mutta saattaa osittain selittää sitä, miksi monessa koulussa ei puututa kiusaamiseen. Kiusattu ehkä harvemmin haluaa palata kouluun, ei edes opettajana.