Miksi suomalainen nainen ei osaa pukeutua?

Tämä ihminen ainakin osaa pukeutua mutta kun ei vaan kiinnosta koreilla vaatteilla vaan siks että näyttää toisten silmään kivalta.Itehhä näköö ittesä vaan jos sattuu kattomaan peiliin.

Pukeuvun sään mukaan ja mukavasti hyvinkin omalla tyylillä vaikka ei varmaan monista oo kovin kadehdittavan näköstä.

Tämän päivän vaatteet on maastohousut,miesten musta huppari ja maiharit.Ollaan siis ulkona tänään mutta tyyli ei kovin muutu vaikka menisin mihin.Osaan myös mekkoon pukeutua mutta kun ei se oikein tunnu omalta.

N23

Olen töissä päiväkodissa, jossa nuoremmat ovat 1v. Vaatteissa on päivän päätteeksi esim. Räkää, ulkoilemme ja istun lasten kanssa lattiolla. Ei tee paljon mieli pynttäyä johonkin kallisiin merkkipaitaan tai meikata tuntia peilin edessä moista varten !

Toppahousut joiden alla trikoot, vanha huppari ja t-paita, ei meikkiä ja tukka nutturasykeröllä.

Tuossa asussa käyn muuten vielä kotimatkalla kaupassakin !

Jos lähden miehen kanssa ravintolaan , laitan mekon ja ripauksen huulikiiltoa sekä ripsiväriä :-)

Omasta tyylistään epävarmat ylipukeutuvat arjessa. Se vasta noloa onkin.

Se olisikin huvittavan näköistä, jos nousisin 90-lukulaisesta 400 euron autostani hame, avokkaat ja silkkipusero päällä. Tai polkisin pyörällä ostoksille samanlaisessa kostyymissä.

Vierailija kirjoitti:

Peukut aloittajalle ja kaikille tyylitietoisille naisille ! Miehenä kyllä silmä lepää naisessa joka osaa pukeutua. Vakka kantensa valitsee. Lähdenkin tästä kevään edetessä Tallinnan keskustaan ihailemaan lyhyttä hametta ja keväisiä katuja:-)

Hyvää matkaa, toivottavasti sinussa naisen silmä lepää.

Olen pukeutunut tuulipukuun, farkkuihin, paitaan, hameeseen, saappaisiin, collegeihin.. liikkunut meikillä ja ilman, ollut koruilla ja ilman. Ikinä kukaan tuntematon ei ole kommentoinut pukeutumistani.

Ei kun kyllä yksi mummo kehui viime kesänä hameeni väriä.

Itse en pukeutuisi paljastaviin, turhan tiukkoihin vaatteisiin, muuten on monenlaista ollut päällä.

Jokainen tavallaan, mitä väliä

Mietin tätä joskus että mikä siinä on niin vaikeaa olla huolitellun näköinen.

Toisin sanoen: kulmakarvat nypitty, ripsissä ehkä sopivat maltilliset ripsilisäkkeet, kynnet viilattu ja lakattu, karvat ajeltu, hiuksissa kantajalleen sopiva leikkaus ja väri (ja ulosmennessä tukka föönattu ja laitettu), meikkiäkin ehkä sopivasti.

Sitten totesin, että se on se vaivannäkö, jota ei aina jaksa nähdä.

Eilen tosiaan laitoin kynnet kuntoon, meikkasin nätisti, föönasin tukkaa ja pistin kiharoita.

Jos tätä tekee viikoittain, niin onko se enää juhlan tuntua laittautua? Mielestäni osa sitä juhlatunnelmaa on nähdä vaivaa kampauksessa, meikissä jne. Sitten kun sai valita juhla-asuun sopivat korut, kengät, pienen käsilaukun.

En jaksaisi tehdä tätä päivästä toiseen. En varsinkaan hiustenlaittamista. Se on shower-to-go ja passaa minulle useimmiten.

Mä en vaan halua pukeutua silkkipaitaan enkä mihinkään, mitä mun pitää varoa ja missä oloni ei ole rento. Eri asia tietty jotkut juhlat tai parempi tilaisuus. Mutta tavallisena arkipäivänä mä haluan, että mulla on hyvä ja rento olo vaatteissani, koska stressaannun niin herkästi esim. kiireestä tai vittumaisesta ilmasta. En halua mitään ylimääräistä epämukavuutta noiden lisäksi. Eikä sekään edes tarkoita, että pukeutuisin tuulipukuun tai collegehousuihin. Ihan hyviä asukokonaisuuksia saa tehtyä minimalistisesti, siististi mutta ennenkaikkea rennosti, eikä tarvitse edes pukeutua säkkimäisesti. Voi näyttää hyvältä, luonnolliselta, harkitulta ja mukavalta yhtä aikaa. Kaikki jäykkyys on itselleni ehdoton ei. 

Minä en oikein osaa yhdistellä vaatteita. Musta tai puhtaan valkoinen ei sovi väritykseeni yhtään, ja tuntuu ettei kaupoissa paljon muita ole. Tai yleensä muutamia muita värejä, mitkä ovat sillä hetkellä muodissa. Se kyllä ärsyttää ehkä eniten, että kaupoista saa melkeimpä vain yhden tyylisiä vaatteita. Tarkoitan lähinnä halpoja ketjuliikkeitä, muihin kun ei ole varaa. Kirppareilta löytyy välillä kivoja, mutta harvoin sopivan kokoisia.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 20:59"]

Ai. Musta taas elämä on ihan liian lyhyt siihen, että viitsisin kauheasti käyttää aikaani vaatteiden kanssa puljaamiseen, saati muiden ihmisten vaatetuksen miettimiseen. On perhettä, ystäviä, kirjallisuutta, luonnonihmeitä, kulttuuria, työtä, vapaaehtoistoimintaa, taidetta, liikkumisen iloa, rakkautta, kasvattavia ihmiskohtaloita, yhteiskunnallisia ilmiöitä, lapsia ja heidän kavereitaan... Tuhat ja yksi mielenkiintoisempaa ja arvokkaampaa kiinnostuksen kohdetta. Siinä minun syyni.

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 20:40"]

Niinpä. Elämä on liian lyhyt siihen, että pukeutuu tylsästi.

 

Toisille muoti ja tyyli voivat olla myös harrastuksia, plus että mukavasti piristää myös omaakin päivää kun on jotain tyylikästä päällä! :)

 

Ilman muuta, mutta pitää sitten ymmärtää että se on MINUN harrastus mutta ei välttämättä joidenkin toisten.

En minäkään oleta että kaikki ravaa musiikkitalossa vaikka itse siellä usein käynkin.

Olen muslimi ja se helpottaa pukeutumista kummasti. Laitan päälle mustan abayan,mustan niqabin,mustat käsineet ja mustat kengät ja sukat. Silmäluomiin vielä hieman mustaa.

Tässä men ollaan tyttöjen kanssa lähdössä viihteelle.

https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/4d/61/a6/4d61a65f26edf05e36a7…

Tuo värijuttu on muuten totta. Harvoin löytyy kaupoista just oikeen sävyisiä värillisiä vaatteita. Mullakin oma väritys sellainen, että monet värit saa naaman näyttämään kertakaikkisen valjulta, eikä musta ja valkoinenkaan sovi, siitä huolimatta mustaa löytyy kaapista paljon, kun on se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin moni muu. Tuossa on yksi syy miksi suomalaisilla on paljon harmaata ja mustaa - kun ei kaupasta löydy mitään parempiakaan vaihtoehtoja. Netistä tilaamalla on enemmän valikoimaa, mutta ei sitä vaatteen oikeaa sävyä aina koneelta näe.

Osaisin ja tykkäisinkin pukeutua tyylikkäästi. Ei vaan ole varaa ostaa vaatteita. Kaikki rahat menee peruselämiseen.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="27.02.2014 klo 20:43"]Kysymys kuuluu teille ketjun "tyylitietoisille". Miten pukeudutte / pukeutuisitte töihin julkisilla kulkiessanne kaatosateessa tai -20 asteen pakkasessa. Korkokenkiin ja villakangastakkiinko? Töihin päiväkotiin päästessänne vaihtaisitteko sitten pukuhuoneessa korkokengät, hameen ja silkkipaidan lapsiryhmään ja päiväkotiin soveltuvaksi. Tai onko tullut mieleenne, että se ulkoilupukuun pukeutunut nainen voi siellä Helsingin keskustassa kävelessään työskennellä kotihoidossa tai lapsiperheiden kotipalvelussa, olla menossa salille jne. Ei luoja sanon minä, miten voi jollain olla aivoitus taas 10, ei ymmärretä, etteivät kaikki työskentele siistissä toimistotyössä, vaan tähän maahan mahtuu ammattikuntaa laidasta laitaan.

Mä en tajua teitä, joiden mielestä tyylikäs pukeutuminen tarkoittaa korkokenkiä, kynähametta ja jakkupukua. Tyylikäs pukeutuja valitsee asun tilanteen mukaan, mutta ei kuitenkaan mene siihen suomimammojen suosimaan mummotyyliin karmeine tuulipukuineen ja pieruverkkareineen. Esimerkiksi päiväkotiin käy mukavat, hyvinistuvat farkut, rento kauluspaita ja siistit ballerinat/muut kengät vuodenajan mukaan sekä tietysti muutama tarkoin valittu koru ja asuste (kultainen rannekello, vyö, joku hauska hattu yms). Kaunis, tyylikäs ja yksinkertainen asukokonaisuus, joka on myös mukava ja sopii työympäristöön.

Esimerkiksi Miranda Kerrillä on ollut rentoja asuja, joita voi soveltaa monenlaiseen työhön:

http://3.bp.blogspot.com/-RjkpXNMjL_M/UmnsF6PaxPI/AAAAAAAAGPw/o0s3dCNvXZo/s1600/mirandakerr-style.png

http://i.dailymail.co.uk/i/pix/2012/09/02/article-2197163-14CC4109000005DC-178_634x797.jpg

Joo , sinä et taida ihan tietää päiväkodin työntekijöiden palkkatasoa eikä kaikilla satu olemaan rikasta miestä kustantamaan niitä vaatteita.

Ja vaatteita saattaa joutua vaihtamaan jopa kesken päivän, koitapa miettiä miksi.

Eli niitä vaatteita pitää pestä paljon eli jos yhtään mitään muuta haluaa hankkia kuin vaatteita niin eipä voi satsata isoja summia vaatehankintoihin.

Tärkeintä että on siistit ja puhtaat vaatteet, tyylitajua harvalla on näin, että kaikkia miellyttäisi.

Huolitellussa pukeutumisessa auttaa seuraavat tipit:

- vältä halpahalli-tokmanni-jne. kauppoja

- valitse kaksi tai kolme asukokonaisuutta, joita voit sekoittaa keskenään (hame, housut, t-paita, toppi, pitkähihainen tai 3/4 hihainen) joista voit siis koota huolitellun kokonaisuuden vaikka jäätelökioskille syömään kesän ensimmäistä tötteröä

- ajattomuus! ei sitä klumeluuri-pitsi-rotsi-metalli-jakkua joka on tänä vuonna IN

- löydä omat vaatemerkkisi. Eri valmistajilla on erilaisia mitoituksia (pitkäjalkaisille, leveäperseisille, reiteville, roteville, tikkusuorille, tiimalasivartaloille, omenavartaloille jne). ETSI NE.

- Henkkamaukasta voi oikeasti bongata hyvälaatuisen jakun tai bleiserin, myös 40+ ikäinen (oma lempibleiserini on ostettu henkkamaukasta ehkä joku 6 vuotta sitten mutta menee tänäkin kesänä, koska ajaton malli)

- löydä omat värisi ja väriyhdistelmäsi. Kokeilemalla. Tai marssi vaatetusliikkeeseen (vaikka vähän kalliimpaankin) ja pyydä myyjältä apua. He ovat siellä sitä varten.

Huoliteltu pukeutuminen ei tarkoita puristavaa kynähametta, hiostavaa polyesteripaitaa eikä tappokorkkareita. Mukavuus on minunkin pukeutumisessa ehkä tärkein, mutta mukavuus ei tarkoita minulle tokmannista ostettua puuvillaista t-paitaa, verkkareita ja kuraisia vanhoja lenkkitossuja.

Ehkä eniten minua ärsyttää ihmiset, jotka arvostelevat toisten pukeutumista/ulkonäköä. Antakaa jokaisen näyttää siltä miltä näyttää. Kaikilla ei ole samanlainen maku. Pukeutukoon jokainen niin kuin haluaa. Mikä sinä olet arvostelemaan jotakuta toista?

Sitten vielä tahtoisin jättää tällaisen näkökulman asiaan: kaikilla ei todellakaan ole varaa pukeutua tai laittautua niin kuin tahtoo. Esimerkiksi itse olen ollut pitkään työttömänä ja kaikki raha menee ihan elämiseen. Ei minulla ole varaa ostaa uusia vaatteita. En edes muista koska olisin viimeksi ostanut. Tarvitsisin uudet kengät, mutta en pysty niitä tällä hetkellä hankkimaan, joten on kuljettava noilla vanhoilla ja kuluneilla. Kampaamokäynneistä voi vain unelmoida eikä pahemmin ole varaa kosmetiikkaankaan. 

Joten ennen kuin arvostelet ja moitit, niin mieti kahdesti. Et voi tietää millaista sen henkilön elämä on.

Joskus toivoisi, että ihmiset käyttäisivät yhtä paljon aikaa ja energiaa luonteensa kohentamiseen kuin käyttävät ulkonäköönsä.

En hirveästi kiinnitä huomiota pukeutumiseen Suomessa. Paitsi jos menen johonkin sellaiseen paikkaan missä on esim muotibloggaajia, niin silloin laitan tyylikkäät vaatteet päälle.

Ja kun käyn Köpiksessä, Tukholmassa tai missä tahansa läntisen Euroopan suuressa kaupungissa niin silloin olen todella tyylikäs/trendikäs/muodikas. Esim Tukholmassa jossa joka toinen mies näyttää valokuvamallilta, on pakko olla hyvännäköinen itsekin.

Köpiksessä on aina ulkonäköpaineita kun porukkaan on kerta kaikkiaan hyvännäköistä. Siellä pistä päälle aina jotain tummaa, japanilaisilta suunnittelijoilta. Kerran eräs nuori nainen kahvilassa (asiakas) jopa kehui tyyliäni ja se liikuttaa vieläkin:)  Päälläni oli muuten Yohji Yamamotoa.

 Suomalaiset miehet ei viitsi panostaa pukeutumiseen, paitsi jotkut nuoret, niin miksi minäkään viitsisin.

Joskus on kausia, jolloin en vaan löydä vaatekaupoista yhtään mitään. Värimaailma on minulle täysin sopimaton tai jopa outo (esim. metsän vihreät tai oranssit tai beiget).

Mutta sitten kun tulee niitä minulle sopivan värisiä ja tyylisiä, niin oikeasti saatan ostaa kahdet tai jopa kolmet samanlaiset tai ehkä hieman eri väreillä olevat vaatteet.

Esim. Espritiltä löysin pari vuotta sitten tosi kivanmallisen t-paidan (siinä oli kiva leikkaus) ja otin niitä heti samantien sekä valkoisen että laivastonsinisen. Molemmat ovat olleet käytössä.

Olen samaa mieltä siitä, että suomalaiset ovat aika tyylitöntä kansaa. Tosin minua ei kiinnosta tippaakaan, miten muut pukeutuvat. En siis nyrpistele nenääni tuulipukuiselle, vaikka itselläni olisi kynähame sekä korkokengät. Usein nämä tuulipukuiset vain olettavat niin, jostakin syystä.

Koen, että itse saan hirvittävästi paheksuvia katseita, lähes kaikki naisilta. Miehet tykkäävät kyllä ulkoisesta olemuksestani.

Tyylitietoiset naiset tietävät sen katseen "älä kuvittelekkaan vieväni mun miestä!" ei hätää, minullakin on mies ja lapset, eikä mitään kiinnostusta rakasta miestäsi kohtaan :) kävelen vain nätisti tästä ohi, rauha!

Monesti nämä retrohippituulipukumammat, joiden mielestä pukeutuminen ja ulkonäön miettiminen on tyhmää, kuitenkin jollakin tapaa kokevat meidät niitä miettivät uhkana tai muuten vain vastenmielisinä.

Tässäkin asiassa on sama kuin hoikkien ja lihavien arvostelussa. Lihava saa haukkua hoikkuutta ja laihuutta, teepä hoikkana sama lihavista, niinpä. Samoin tuulipukuiset saavat arvostella tyylitietoisia, entä toisinpäin, EI!