Lue keskustelun säännöt.
Miksi tradenomiksi opiskelevien taso on niin surkea?
06.11.2020 |
Näitä tullut nyt työelämän kautta vastaan projekteissa ja harjoittelijoina. Ja taso on surkea! Ihan oikeasti kaikki perusasiatkin hukassa, kuten se että heidän pitäisi tehdäkin jotain ja opetella.
Miksi? Miten noita oikein opetetaan, eikö mitään vaadita?
Kommentit (320)
Joo, ei olisi kannattanut opiskella liiketalouden tradenomiksi ilman suhteita työelämään. Kaupan kassalla olen, mikä toki sekin on parempi kuin ei mitään. Suhteilla töihin pääsee. Kannattaa opiskella mieluummin sellainen tutkinto, jolla nimenomaan haet niitä opiskelemasi alan töitä, esim. sairaanhoitaja, englannin opettaja jne.
Pitää mennä avoimeen AMK:hon tai yliopistoon opiskelemaan jotain lisää, ainakin englantia preppaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni tradenomi pyrkii ja kuinka moni pääsee kauppatieteellisen maisteriohjelmaan? Tätä tietoa ei oikein löydy mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tärkeä muistaa, että ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Toisissa pääsee helpommalla, toisiin ei likimainkaan kaikki halukkaat pääse sisään ja opinnoissa oikeasti vaaditaankin jotain. Itsellä kokemus Haaga-Heliasta vuosien takaa, ja kyllä sitä koulua ja koulutusta on mun kokemuksen mukaan arvostettu työnantajien keskuudessa. Moni opiskelukavereista on tänä päivänä johtotehtävissä ja suurin osa esimiehinä tai asiantuntijoina, kuten itsekin olen. Työelämä tietenkin opettaa enemmän kuin mikään koulu, mutta Haaga-Helia on antanut varsin hyvät ja työelämässä arvostetut eväät.
Tradenomeja kaiken kaikkiaan kyllä koulutetaan liikaa, mikä on aivan typerää ja madaltaa koulutuksen arvostusta, mutta oikealla kouluvalinnalla se on erittäin hyödyllinen tutkinto eikä estä urakehitystä. 😊
Osittain totta. Mutta kyllä se estää urakehityksen julkisella sektorilla. Valtio, kunnat ym. suosivat erittäin räikeästi yliopistokoulutettuja. Jo työpaikka ilmoittelusta lähtien.
Tosi moniin työpaikkoihin edellytetään lähtökohtaisesti yliopistokoulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän vastauksen tähän!
Valmistuin just Tradenomiksi nuorisolinjalta aikuisopiskelijana ja kyllä aukesi silmät Tradenomin tutkinnolle. Sehän on semmonen kaatopaikka ala korkeakoulussa, sellane "snne nyt ainakin pääsee" tyylinen ratkaisu. Eli --> puolet on sielä opiskelemassa alaa jolle eivät ole jäämässä, niillä ei oo mitään mielenkiintoa opiskella sitä kunnolla.
Itse olin päättänyt suuntautua taloushallinto alalle ja olin motivoitunut, ei ollut vaikeaa ollaluokanpriimus ja vedelä parhaita harjoittelupaikkoja. Pitää vaan haluta olla alalla, se riittää, muttakun puolet opiskelijoista ei halua.
Muuten hyvä, mutta AMK ei ole korkeakoulu.
Kyllä on. Ihan lain mukaan.
AmmattiKORKEAKOULU.
Ei ole mikään mielipideasia ja vänkäämällä ei faktat muutu.
Et sitten osaa lukea sitä lakia tai omaa viestiäsi.
AMMATTIkorkeakoulu.
Mikä on täysin eri asia kuin korkeakoulu.
Kiinnostanut aina tietää, että miksi on niin tärkeää aloittaa tämä sama jankutus uudelleen?
Selkein syy tähän on se mikä merkonomikoulutukseen hakeutuvilla. Ei tiedetä mitä halutaan tehdä, mutta saada ammattikorkeakoulututkinto, joten tradenomi kaikista helpoin ja yleisluontoisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä muutama tradenomi mainitsi koulutuksen olleen "vaativa". Voisiko joku avata lisää tätä, mikä siitä teki vaativan? Itselläni on kokemusta myös noista opinnoista, mutta en erityisesti keksi mitään vaativaa.
Tämä vaativuus kiinnostaa! Esimerkiksi oikiksessa piti lukea lakeja , niin että ne muisti suunnilleen ulkoa joihin tentteihin. Mutta en kyllä ajattele, että se nyt lopulta kovin vaativaa on. Enemmän sitä ajattelee, että lääkiksen opiskelijoilla tai dippainseillä tai vaikka kemisteillä on vaativia opintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko kaikki tradet johtamassa pörssiyhtiötä, kun kukaan ei vastaa?
Ei tradenomin koulutus mikään erityisen vaativa ollut, itse olin jo ennestään insinööri ja vaikeat matikan, fyssan ja kemian kurssit puuttuvat kokonaan (en ole matemaattisesti kovin lahjakas, jollekin muulle nämäkin voivat olla helppoja) tradenomin opinnoista. Meillä oli jotain työelämäprojekteja, jotka olivat vähän haastavampia ja toki jos oli paria kieltä pakollisten opintojen lisäksi, tekemistä riitti. Joka kurssista oli joko koe tai jokin iso tehtävä/ryhmätyö, joten ei niitä opintopisteitä sillä saanut että kävi tunnilla, kuten täällä väitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten hyvä, mutta AMK ei ole korkeakoulu.
Muuten hyvä, mutta AMK on ammattiKORKEAKOULU.
Jos ihan hiuksia lähdetaan halkomaan, niin vaikka yhdyssanassa esiintyy jokin sana, niin ei se aina merkitse sitä, että käsite luokittuu sen osiensa mukaan. Kalakukko ei ole kala eikä kukko.
Korkeakoulu on aina ollut sellainen opinahjo, joka tuottaa korkeinta opetusta. Kun katsoo miten koulujärjestelmä on kehittynyt opistoista AMK:ksi, niin se on ihan oma koulutustasonsa, niin kuin opistotkin olivat. Nimessä esiintyy sana korkeakoulu, mutta etuliite ammatti- on se määrittävä ja erottava tekijä. AMK pitäisi ymmärtää ja arvostaa omana itsenään.
Toki AMK:sta nykyään puhutaan korkeakouluna, mutta se on vähän virheellinen ylennys.
Tradenomeissa on toki niitäkin, jotka haluavat alalle ja ovat motivoituneita. Sikäli ei pitäisi mollata koko koulutusta ja opiskelijoita. Tunnen myös tällaisia ihan itse. Mutta ymmärrän kyllä ketjun pointin. Opiskelijoiden joukossa on hirvittävän suuri määrä opiskelijoita, jotka eivät viitsi nähdä sitä vaivaa mikä pitäisi. Ja koulun ei pitäisi päästä näitä kursseista ja koulusta läpi. Olen mm. lukenut ihan hirveitä lopputöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten hyvä, mutta AMK ei ole korkeakoulu.
Muuten hyvä, mutta AMK on ammattiKORKEAKOULU.
Jos ihan hiuksia lähdetaan halkomaan, niin vaikka yhdyssanassa esiintyy jokin sana, niin ei se aina merkitse sitä, että käsite luokittuu sen osiensa mukaan. Kalakukko ei ole kala eikä kukko.
Korkeakoulu on aina ollut sellainen opinahjo, joka tuottaa korkeinta opetusta. Kun katsoo miten koulujärjestelmä on kehittynyt opistoista AMK:ksi, niin se on ihan oma koulutustasonsa, niin kuin opistotkin olivat. Nimessä esiintyy sana korkeakoulu, mutta etuliite ammatti- on se määrittävä ja erottava tekijä. AMK pitäisi ymmärtää ja arvostaa omana itsenään.
Toki AMK:sta nykyään puhutaan korkeakouluna, mutta se on vähän virheellinen ylennys.
Hyvä kiteytys. Ja pätee myös tutkintonimikkeiden käännöksiin. Ne eivät tarkoita kandeja ja maistereita, vaikka kuinka ne sanotaan englanniksi.
Monella näyttää olevan kaiken kaikkiaan melko harhainen käsitys koulutuksen merkityksestä. Ikään kuin koulutus itsessään olisi jokin ultimaattinen tavoite, maali ja autuus, vaikka todellisuudessa se on vain väline, työkalu, alku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monella näyttää olevan kaiken kaikkiaan melko harhainen käsitys koulutuksen merkityksestä. Ikään kuin koulutus itsessään olisi jokin ultimaattinen tavoite, maali ja autuus, vaikka todellisuudessa se on vain väline, työkalu, alku.
Kuvailit hyvin akateemisten (pl. tietyt alat) ja amisten eron. Eräs rekkakuski tokaisi kuvaavasti, että koulu on pakollinen paha miehen ja kaljan välillä.
Monella näyttää olevan kaiken kaikkiaan melko harhainen käsitys koulutuksen merkityksestä. Ikään kuin koulutus itsessään olisi jokin ultimaattinen tavoite, maali ja autuus, vaikka todellisuudessa se on vain väline, työkalu, alku.
Kuvailit hyvin akateemisten (pl. tietyt alat) ja amisten eron. Eräs rekkakuski tokaisi kuvaavasti, että koulu on pakollinen paha miehen ja kaljan välillä.
-Jep, ja myöski kuvailit täydellisesti joidenki akateemisten asenteen "koska mä oon kouluttautunut xxx-vuotta, niin mä olen valmis johtaja, ylöspäin katsomisen arvoinen tyyppi ja erittäin lahjakas ja pätevä ihan kaikkeen, tosin suurimpaan osaan jopa liian pätevä"
:'D Tyyliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomi-koulutus oli aikoinaan hyvä keksintö. Merkonomin tutkinto ei valmista kummoisiin töihin ja moniin töihin taas yliopistokoulutus on turhan järeä. Tradenomi tutkinto pilattiin sillä, millä kaikki muutkin tutkinnot pilataan. Eli porukkaa koulutetaan ihan liikaa. Tämä aiheuttaa se, että taso on huono ja liikatarjonnassa tekijöitä on enemmän kuin töitä. Tämä vaikuttaa myös palkkatasoihin.
Niin ehkä nykyinen amismerkonomitutkinto ei, mutta entinen yo-pohjainen opistomerkonomitutkinto oli ainakin ennen samansisältöinen tradenomiopintojen kanssa. Opiskelin silloin aikoinaan juuri tuota yo-merkonomitutkintoa ja kaverini tradenomitutkintoa ja kun vertasimme ammattiaineita, ne oli yksi yhteen sisällöltään. Kun merkonomitutkinto siirtyi amikseen, olisi pitänyt keksiä jokin uusi nimike, koska se vie arvoa pois meiltä vanhan linjan merkonomeilta. Vrt. ennen merkantti=amis, merkonomi=opisto. Nyt ei mitään opistotasoa enää ole.
Paljonhan silloiset opistot vain vaihtoivat nimensä ammattikorkeakouluiksi mutta muuten jatkoivat ihan samanlaisina kuin ennenkin.
Niin? Mä tarkoitinkin sitä, että nykyiset merkonomit amiksesta eivät ole verrattavissa vanhoihin opistomerkonomeihin.
Eivät olekaan. Nykyiset merkonomit ovat toisen asteen tutkintoja ja ne opiskellaan ammattioppilaitoksessa, joita ennen sanottiin ammattikouluiksi. ,
Nuo aiemmat opistomerkonomit taas ovat lähempänä korkeakoulututkintoa (niistä tuli 2000-luvun alussa amk-tutkintoja).
Nykyiset tradenomit ovat sama kuin entiset merkonomit. Merkonomit menivät sihteereiksi. Samalla ja heikommallakin pohjalla tradenomit kuvittelevat menevänsä johtajiksi tai olevansa asiantuntijoita. Ilman osaamista, kokemusta tai työntekoa. En tiedä mitä niille tuolla opistoissaan kerrotaan.
Mutta merkonomeja tuli amiksesta johon siis mentiin suoraan yläasteelta. Tradenomit ovat kuitenkin jo käyneet joko lukion tai amiksen.
Itse olen valmistunut yliopistosta maisteriksi, mutta ei sillä alalla ole töitä. Nyt mietin että menisin opiskelemaan AMK ja sitten YMK itseäni kiinnostavaan koulutukseen jota yliopistolta ei kouluteta (ei siis kauppis), mutta tradenomihan se nimike siltikin on?
Jos jatkat kaupallisten opintojen parissa, niin kyllä. Jos taas menet tradenomiopintojen jälkeen tekniikan laitokselle vaikka tuotantotaloutta opiskelemaan, niin voit valmistua nimikkeellä insinööri ylempi AMK.
Vierailija kirjoitti:
[
Tuolta se tosiaan vaikuttaa. Monesti sinne päätyy myös sellaisia, jotka ovat epäonnistuneet ensimmäisissä opinnoissaan, eivät ole saaneet mitään työtä ja sitten tuo päätyvät tradenomiopiskelijoiksi kun eivät kykene mihinkään muuhun.
Täällä yks. Nuorena opinnot jäi kesken, opiskelin TKK:lla teknillisen fysiikan osastolla. Kaikki meni päin hanuria ja päädyin hanttihommiin, joista liian pitkäksi aikaa lapsen kanssa kotiin. Kotivuosina innostuin talousasioista ja menin opiskelemaan tradenomiksi finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelmaan. Vaatimustaso oli tosiaan alhainen, ihan liian vähällä panostuksella valmistuin 4,7 keskiarvolla. Mulle sekin jo saavutus, että on edes joku tutkinto, vaikka en sillä töitä saanutkaan. (Nyt oon ADHD-tutkimuksissa, ehkä niistä löytyy syy miksi minusta ei koskaan tullut mitään.)
Meidän koulutusohjelmaan oli vaikeampi päästä kuin perus liiketalouteen, mutta kaikenlaista haahuilijaa siellä oli. Muutamia fiksumpia tyyppejä oli kyllä, yksi opiskeli myöhemmin maisteriksi.
Opiskelin itse 2008-2012 ja siihen aikaan oli vielä opetusta ihan hyvin. Ja valtaosa opettajista ihan fiksuja ja ammattitaitoisia. Käsittääkseni myöhemmin on menty enemmän siihen suuntaan, että opiskellaan itsenäisesti ja lähiopetusta on vähemmän. Ei sovellu noille tyypeille, joiden käsitys omasta osuudesta ryhmätyössä on googletus ja copypaste ilman mitään tiedon prosessointia ja asian esittämistä omin sanoin.
Jälkeenpäin olen vähän kauhistellut että juuri se tyyppi, joka ei meinannut Excelistä tajuta yksinkertaisiakaan juttuja, neuvottelee nykyisin pankissa asuntolainoista. Et älkää ihmetelkö jos lainaneuvotteluissa tulee vastaan tällaisia tyyppejä, jotka on asioista ihan pihalla eikä osaa vastata mihinkään kysymykseen, joka menee alkeiden ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomi-koulutus oli aikoinaan hyvä keksintö. Merkonomin tutkinto ei valmista kummoisiin töihin ja moniin töihin taas yliopistokoulutus on turhan järeä. Tradenomi tutkinto pilattiin sillä, millä kaikki muutkin tutkinnot pilataan. Eli porukkaa koulutetaan ihan liikaa. Tämä aiheuttaa se, että taso on huono ja liikatarjonnassa tekijöitä on enemmän kuin töitä. Tämä vaikuttaa myös palkkatasoihin.
Niin ehkä nykyinen amismerkonomitutkinto ei, mutta entinen yo-pohjainen opistomerkonomitutkinto oli ainakin ennen samansisältöinen tradenomiopintojen kanssa. Opiskelin silloin aikoinaan juuri tuota yo-merkonomitutkintoa ja kaverini tradenomitutkintoa ja kun vertasimme ammattiaineita, ne oli yksi yhteen sisällöltään. Kun merkonomitutkinto siirtyi amikseen, olisi pitänyt keksiä jokin uusi nimike, koska se vie arvoa pois meiltä vanhan linjan merkonomeilta. Vrt. ennen merkantti=amis, merkonomi=opisto. Nyt ei mitään opistotasoa enää ole.
Paljonhan silloiset opistot vain vaihtoivat nimensä ammattikorkeakouluiksi mutta muuten jatkoivat ihan samanlaisina kuin ennenkin.
Niin? Mä tarkoitinkin sitä, että nykyiset merkonomit amiksesta eivät ole verrattavissa vanhoihin opistomerkonomeihin.
Eivät olekaan. Nykyiset merkonomit ovat toisen asteen tutkintoja ja ne opiskellaan ammattioppilaitoksessa, joita ennen sanottiin ammattikouluiksi. ,
Nuo aiemmat opistomerkonomit taas ovat lähempänä korkeakoulututkintoa (niistä tuli 2000-luvun alussa amk-tutkintoja).
Nykyiset tradenomit ovat sama kuin entiset merkonomit. Merkonomit menivät sihteereiksi. Samalla ja heikommallakin pohjalla tradenomit kuvittelevat menevänsä johtajiksi tai olevansa asiantuntijoita. Ilman osaamista, kokemusta tai työntekoa. En tiedä mitä niille tuolla opistoissaan kerrotaan.
Mutta merkonomeja tuli amiksesta johon siis mentiin suoraan yläasteelta. Tradenomit ovat kuitenkin jo käyneet joko lukion tai amiksen.
Itse olen valmistunut yliopistosta maisteriksi, mutta ei sillä alalla ole töitä. Nyt mietin että menisin opiskelemaan AMK ja sitten YMK itseäni kiinnostavaan koulutukseen jota yliopistolta ei kouluteta (ei siis kauppis), mutta tradenomihan se nimike siltikin on?Jos jatkat kaupallisten opintojen parissa, niin kyllä. Jos taas menet tradenomiopintojen jälkeen tekniikan laitokselle vaikka tuotantotaloutta opiskelemaan, niin voit valmistua nimikkeellä insinööri ylempi AMK.
Tekniikan laitos on yliopistossa, ja tutkintonimike on diplomi-insinööri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomi-koulutus oli aikoinaan hyvä keksintö. Merkonomin tutkinto ei valmista kummoisiin töihin ja moniin töihin taas yliopistokoulutus on turhan järeä. Tradenomi tutkinto pilattiin sillä, millä kaikki muutkin tutkinnot pilataan. Eli porukkaa koulutetaan ihan liikaa. Tämä aiheuttaa se, että taso on huono ja liikatarjonnassa tekijöitä on enemmän kuin töitä. Tämä vaikuttaa myös palkkatasoihin.
Niin ehkä nykyinen amismerkonomitutkinto ei, mutta entinen yo-pohjainen opistomerkonomitutkinto oli ainakin ennen samansisältöinen tradenomiopintojen kanssa. Opiskelin silloin aikoinaan juuri tuota yo-merkonomitutkintoa ja kaverini tradenomitutkintoa ja kun vertasimme ammattiaineita, ne oli yksi yhteen sisällöltään. Kun merkonomitutkinto siirtyi amikseen, olisi pitänyt keksiä jokin uusi nimike, koska se vie arvoa pois meiltä vanhan linjan merkonomeilta. Vrt. ennen merkantti=amis, merkonomi=opisto. Nyt ei mitään opistotasoa enää ole.
Paljonhan silloiset opistot vain vaihtoivat nimensä ammattikorkeakouluiksi mutta muuten jatkoivat ihan samanlaisina kuin ennenkin.
Niin? Mä tarkoitinkin sitä, että nykyiset merkonomit amiksesta eivät ole verrattavissa vanhoihin opistomerkonomeihin.
Eivät olekaan. Nykyiset merkonomit ovat toisen asteen tutkintoja ja ne opiskellaan ammattioppilaitoksessa, joita ennen sanottiin ammattikouluiksi. ,
Nuo aiemmat opistomerkonomit taas ovat lähempänä korkeakoulututkintoa (niistä tuli 2000-luvun alussa amk-tutkintoja).
Nykyiset tradenomit ovat sama kuin entiset merkonomit. Merkonomit menivät sihteereiksi. Samalla ja heikommallakin pohjalla tradenomit kuvittelevat menevänsä johtajiksi tai olevansa asiantuntijoita. Ilman osaamista, kokemusta tai työntekoa. En tiedä mitä niille tuolla opistoissaan kerrotaan.
Mutta merkonomeja tuli amiksesta johon siis mentiin suoraan yläasteelta. Tradenomit ovat kuitenkin jo käyneet joko lukion tai amiksen.
Itse olen valmistunut yliopistosta maisteriksi, mutta ei sillä alalla ole töitä. Nyt mietin että menisin opiskelemaan AMK ja sitten YMK itseäni kiinnostavaan koulutukseen jota yliopistolta ei kouluteta (ei siis kauppis), mutta tradenomihan se nimike siltikin on?Jos jatkat kaupallisten opintojen parissa, niin kyllä. Jos taas menet tradenomiopintojen jälkeen tekniikan laitokselle vaikka tuotantotaloutta opiskelemaan, niin voit valmistua nimikkeellä insinööri ylempi AMK.
Tekniikan laitos on yliopistossa, ja tutkintonimike on diplomi-insinööri
On ammattikorkeakouluissakin tekniikan laitoksia. Moni saattaa tehdä YAMK-tutkinnon vähän erilaisena kuin mistä on AMK-tutkinnon hankkinut. Ja YAMK-opinnot tehdään yleensä työelämässä ollessa.
Teknikko oli ennen asentajan ja insinöörin välistä oleva tutkinto.
Oliskelivat samassa oppilaitoksessa kuin insinöörit, mutta vuoden vähemmän.
Ammattikoulusta valmistui asentajia/mekaanikkoja, tekusta(teknillinen koulu tai opisto teknikkoja ja insinöörejä)
AMK- uudistuksen yhteydessä teknikko- titteli hävisi, mutta on näemmä otettu uudestaan käyttöön amispuolella, esim. lääketeknikko.