Lue keskustelun säännöt.
Miksi tradenomiksi opiskelevien taso on niin surkea?
06.11.2020 |
Näitä tullut nyt työelämän kautta vastaan projekteissa ja harjoittelijoina. Ja taso on surkea! Ihan oikeasti kaikki perusasiatkin hukassa, kuten se että heidän pitäisi tehdäkin jotain ja opetella.
Miksi? Miten noita oikein opetetaan, eikö mitään vaadita?
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
No siellä yliopistossa ja AMKssa ei yleensä keskitytä mihinkään Excelin opiskeluun 😂
Toki meillä oli AMKssa kurssia siitä, mutta emmä mikää pro sen ansiosta ollut.
Yliopistosta tulleet nyt vielä vähemmän osaa mitään käyttöjärjestelmiä käyttää. Ei mitkään ATK-tunnit ole yliopiston pointti.
Meidän koulutusohjelmassa (finanssi- ja talousasiantuntijan ko) oli useampi kurssi Exceliä ja meillä oli opettajana todella pätevä Excel-velho. Tuo Excel-osaaminen oli mulle ehkä tutkinnon paras anti, ennen koulua osasin hädin tuskin tehdä yksinkertaisia summakaavoja, mutta koulun jälkeen osasin käyttää sujuvasti myös erilaisia funktioita ja tehdä automaattisesti päivittyviä tietohakuja. Mun opinnäytetyökin oli jonkinlainen Excel-harjoitus ja käytin siinä myös VBA:ta.
Riippuu siis vähän tutkinnon sisällöstä, onko sitä Exceliä mahdollisuus oppia kunnolla vai ei. Ja opettajasta ja oppilaasta. Ei meillä kaikki oppinut Exceliä läheskään niin hyvin kuin minä, mutta minä ainakin opin ja siitä olen iloinen. En ole työelämässä tätä taitoa pystynyt hyödyntämään, mutta mun koko elämä on Excelissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tärkeä muistaa, että ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Toisissa pääsee helpommalla, toisiin ei likimainkaan kaikki halukkaat pääse sisään ja opinnoissa oikeasti vaaditaankin jotain. Itsellä kokemus Haaga-Heliasta vuosien takaa, ja kyllä sitä koulua ja koulutusta on mun kokemuksen mukaan arvostettu työnantajien keskuudessa. Moni opiskelukavereista on tänä päivänä johtotehtävissä ja suurin osa esimiehinä tai asiantuntijoina, kuten itsekin olen. Työelämä tietenkin opettaa enemmän kuin mikään koulu, mutta Haaga-Helia on antanut varsin hyvät ja työelämässä arvostetut eväät.
Tradenomeja kaiken kaikkiaan kyllä koulutetaan liikaa, mikä on aivan typerää ja madaltaa koulutuksen arvostusta, mutta oikealla kouluvalinnalla se on erittäin hyödyllinen tutkinto eikä estä urakehitystä. 😊
Osittain totta. Mutta kyllä se estää urakehityksen julkisella sektorilla. Valtio, kunnat ym. suosivat erittäin räikeästi yliopistokoulutettuja. Jo työpaikka ilmoittelusta lähtien.
Jos vaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, niin silloin YAMK-tutkinto pätevöittää hakijaksi. Harvemmin nykyään haetaan nimenomaan yliopistossa opiskelleita, vaan usein eri tehtäviin voi hakea monenlaisella pohjakoulutuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tärkeä muistaa, että ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Toisissa pääsee helpommalla, toisiin ei likimainkaan kaikki halukkaat pääse sisään ja opinnoissa oikeasti vaaditaankin jotain. Itsellä kokemus Haaga-Heliasta vuosien takaa, ja kyllä sitä koulua ja koulutusta on mun kokemuksen mukaan arvostettu työnantajien keskuudessa. Moni opiskelukavereista on tänä päivänä johtotehtävissä ja suurin osa esimiehinä tai asiantuntijoina, kuten itsekin olen. Työelämä tietenkin opettaa enemmän kuin mikään koulu, mutta Haaga-Helia on antanut varsin hyvät ja työelämässä arvostetut eväät.
Tradenomeja kaiken kaikkiaan kyllä koulutetaan liikaa, mikä on aivan typerää ja madaltaa koulutuksen arvostusta, mutta oikealla kouluvalinnalla se on erittäin hyödyllinen tutkinto eikä estä urakehitystä. 😊
Osittain totta. Mutta kyllä se estää urakehityksen julkisella sektorilla. Valtio, kunnat ym. suosivat erittäin räikeästi yliopistokoulutettuja. Jo työpaikka ilmoittelusta lähtien.
Jos vaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, niin silloin YAMK-tutkinto pätevöittää hakijaksi. Harvemmin nykyään haetaan nimenomaan yliopistossa opiskelleita, vaan usein eri tehtäviin voi hakea monenlaisella pohjakoulutuksella.
Keinotekoinen "pätevöittäminen" ja realistiset mahdollisuudet tulla palkatuksi, sekä pärjätä työssä ovat eria asioita. Ja kyllä, kun selaat esimerkiksi kuntarekryä tai valtiolle.fi sivustoa, niin näissä asiantuntija ja ylimmän johdon tehtävien ilmoituksissa haetaan jo suoraan juuri maisteria. (Tai jo tohtoria). Eli yamk kannattaa unohtaa, ellei ole jo työn kautta pätevöitynyt yksityisellä sektorilla ja sinne sitten hae jotain kevyttä lisäosaamista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä muutama tradenomi mainitsi koulutuksen olleen "vaativa". Voisiko joku avata lisää tätä, mikä siitä teki vaativan? Itselläni on kokemusta myös noista opinnoista, mutta en erityisesti keksi mitään vaativaa.
Mulle on jäänyt mieleen johdannaiskurssi vaativana. Ei nyt mitenkään ylivoimaisena, mutta sellaisena, jossa joutui jo oikeasti vähän miettimään. Siinä oli muita rahoituskursseja asteen verran vaikeampaa matematiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tärkeä muistaa, että ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Toisissa pääsee helpommalla, toisiin ei likimainkaan kaikki halukkaat pääse sisään ja opinnoissa oikeasti vaaditaankin jotain. Itsellä kokemus Haaga-Heliasta vuosien takaa, ja kyllä sitä koulua ja koulutusta on mun kokemuksen mukaan arvostettu työnantajien keskuudessa. Moni opiskelukavereista on tänä päivänä johtotehtävissä ja suurin osa esimiehinä tai asiantuntijoina, kuten itsekin olen. Työelämä tietenkin opettaa enemmän kuin mikään koulu, mutta Haaga-Helia on antanut varsin hyvät ja työelämässä arvostetut eväät.
Tradenomeja kaiken kaikkiaan kyllä koulutetaan liikaa, mikä on aivan typerää ja madaltaa koulutuksen arvostusta, mutta oikealla kouluvalinnalla se on erittäin hyödyllinen tutkinto eikä estä urakehitystä. 😊
Osittain totta. Mutta kyllä se estää urakehityksen julkisella sektorilla. Valtio, kunnat ym. suosivat erittäin räikeästi yliopistokoulutettuja. Jo työpaikka ilmoittelusta lähtien.
Jos vaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, niin silloin YAMK-tutkinto pätevöittää hakijaksi. Harvemmin nykyään haetaan nimenomaan yliopistossa opiskelleita, vaan usein eri tehtäviin voi hakea monenlaisella pohjakoulutuksella.
Keinotekoinen "pätevöittäminen" ja realistiset mahdollisuudet tulla palkatuksi, sekä pärjätä työssä ovat eria asioita. Ja kyllä, kun selaat esimerkiksi kuntarekryä tai valtiolle.fi sivustoa, niin näissä asiantuntija ja ylimmän johdon tehtävien ilmoituksissa haetaan jo suoraan juuri maisteria. (Tai jo tohtoria). Eli yamk kannattaa unohtaa, ellei ole jo työn kautta pätevöitynyt yksityisellä sektorilla ja sinne sitten hae jotain kevyttä lisäosaamista.
Minä olen YAMK-tutkinnolla valtiolla asiantuntijan virassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tärkeä muistaa, että ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Toisissa pääsee helpommalla, toisiin ei likimainkaan kaikki halukkaat pääse sisään ja opinnoissa oikeasti vaaditaankin jotain. Itsellä kokemus Haaga-Heliasta vuosien takaa, ja kyllä sitä koulua ja koulutusta on mun kokemuksen mukaan arvostettu työnantajien keskuudessa. Moni opiskelukavereista on tänä päivänä johtotehtävissä ja suurin osa esimiehinä tai asiantuntijoina, kuten itsekin olen. Työelämä tietenkin opettaa enemmän kuin mikään koulu, mutta Haaga-Helia on antanut varsin hyvät ja työelämässä arvostetut eväät.
Tradenomeja kaiken kaikkiaan kyllä koulutetaan liikaa, mikä on aivan typerää ja madaltaa koulutuksen arvostusta, mutta oikealla kouluvalinnalla se on erittäin hyödyllinen tutkinto eikä estä urakehitystä. 😊
Osittain totta. Mutta kyllä se estää urakehityksen julkisella sektorilla. Valtio, kunnat ym. suosivat erittäin räikeästi yliopistokoulutettuja. Jo työpaikka ilmoittelusta lähtien.
Jos vaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, niin silloin YAMK-tutkinto pätevöittää hakijaksi. Harvemmin nykyään haetaan nimenomaan yliopistossa opiskelleita, vaan usein eri tehtäviin voi hakea monenlaisella pohjakoulutuksella.
Keinotekoinen "pätevöittäminen" ja realistiset mahdollisuudet tulla palkatuksi, sekä pärjätä työssä ovat eria asioita. Ja kyllä, kun selaat esimerkiksi kuntarekryä tai valtiolle.fi sivustoa, niin näissä asiantuntija ja ylimmän johdon tehtävien ilmoituksissa haetaan jo suoraan juuri maisteria. (Tai jo tohtoria). Eli yamk kannattaa unohtaa, ellei ole jo työn kautta pätevöitynyt yksityisellä sektorilla ja sinne sitten hae jotain kevyttä lisäosaamista.
Minä olen YAMK-tutkinnolla valtiolla asiantuntijan virassa.
Työnantaja on vaikuttanut tyytyväiseltä. Paljon olen saanut kehuja hyvästä työotteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tärkeä muistaa, että ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Toisissa pääsee helpommalla, toisiin ei likimainkaan kaikki halukkaat pääse sisään ja opinnoissa oikeasti vaaditaankin jotain. Itsellä kokemus Haaga-Heliasta vuosien takaa, ja kyllä sitä koulua ja koulutusta on mun kokemuksen mukaan arvostettu työnantajien keskuudessa. Moni opiskelukavereista on tänä päivänä johtotehtävissä ja suurin osa esimiehinä tai asiantuntijoina, kuten itsekin olen. Työelämä tietenkin opettaa enemmän kuin mikään koulu, mutta Haaga-Helia on antanut varsin hyvät ja työelämässä arvostetut eväät.
Tradenomeja kaiken kaikkiaan kyllä koulutetaan liikaa, mikä on aivan typerää ja madaltaa koulutuksen arvostusta, mutta oikealla kouluvalinnalla se on erittäin hyödyllinen tutkinto eikä estä urakehitystä. 😊
Osittain totta. Mutta kyllä se estää urakehityksen julkisella sektorilla. Valtio, kunnat ym. suosivat erittäin räikeästi yliopistokoulutettuja. Jo työpaikka ilmoittelusta lähtien.
Jos vaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, niin silloin YAMK-tutkinto pätevöittää hakijaksi. Harvemmin nykyään haetaan nimenomaan yliopistossa opiskelleita, vaan usein eri tehtäviin voi hakea monenlaisella pohjakoulutuksella.
Keinotekoinen "pätevöittäminen" ja realistiset mahdollisuudet tulla palkatuksi, sekä pärjätä työssä ovat eria asioita. Ja kyllä, kun selaat esimerkiksi kuntarekryä tai valtiolle.fi sivustoa, niin näissä asiantuntija ja ylimmän johdon tehtävien ilmoituksissa haetaan jo suoraan juuri maisteria. (Tai jo tohtoria). Eli yamk kannattaa unohtaa, ellei ole jo työn kautta pätevöitynyt yksityisellä sektorilla ja sinne sitten hae jotain kevyttä lisäosaamista.
Pyh ja pah. Kun valtiolle pääset hommiin niin jatkossa ei todellakaan katsota oletko KTM vai tradenomi kun haetaan asiantuntijan virkaa. Esimerkiksi erityisasiantuntijan virkaan soveltuu YAMK tai maisterin tutkinto (työkokemuksella tässäkin varmasti suurin painoarvo).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on tärkeä muistaa, että ammattikorkeakouluissa on valtavia eroja. Toisissa pääsee helpommalla, toisiin ei likimainkaan kaikki halukkaat pääse sisään ja opinnoissa oikeasti vaaditaankin jotain. Itsellä kokemus Haaga-Heliasta vuosien takaa, ja kyllä sitä koulua ja koulutusta on mun kokemuksen mukaan arvostettu työnantajien keskuudessa. Moni opiskelukavereista on tänä päivänä johtotehtävissä ja suurin osa esimiehinä tai asiantuntijoina, kuten itsekin olen. Työelämä tietenkin opettaa enemmän kuin mikään koulu, mutta Haaga-Helia on antanut varsin hyvät ja työelämässä arvostetut eväät.
Tradenomeja kaiken kaikkiaan kyllä koulutetaan liikaa, mikä on aivan typerää ja madaltaa koulutuksen arvostusta, mutta oikealla kouluvalinnalla se on erittäin hyödyllinen tutkinto eikä estä urakehitystä. 😊
Osittain totta. Mutta kyllä se estää urakehityksen julkisella sektorilla. Valtio, kunnat ym. suosivat erittäin räikeästi yliopistokoulutettuja. Jo työpaikka ilmoittelusta lähtien.
Jos vaatimuksena tehtävään on ylempi korkeakoulututkinto, niin silloin YAMK-tutkinto pätevöittää hakijaksi. Harvemmin nykyään haetaan nimenomaan yliopistossa opiskelleita, vaan usein eri tehtäviin voi hakea monenlaisella pohjakoulutuksella.
Keinotekoinen "pätevöittäminen" ja realistiset mahdollisuudet tulla palkatuksi, sekä pärjätä työssä ovat eria asioita. Ja kyllä, kun selaat esimerkiksi kuntarekryä tai valtiolle.fi sivustoa, niin näissä asiantuntija ja ylimmän johdon tehtävien ilmoituksissa haetaan jo suoraan juuri maisteria. (Tai jo tohtoria). Eli yamk kannattaa unohtaa, ellei ole jo työn kautta pätevöitynyt yksityisellä sektorilla ja sinne sitten hae jotain kevyttä lisäosaamista.
Pyh ja pah. Kun valtiolle pääset hommiin niin jatkossa ei todellakaan katsota oletko KTM vai tradenomi kun haetaan asiantuntijan virkaa. Esimerkiksi erityisasiantuntijan virkaan soveltuu YAMK tai maisterin tutkinto (työkokemuksella tässäkin varmasti suurin painoarvo).
No höpsis. Ei pidä todellakaan paikkaansa.
Tradenomitutkinnon suorittaneista suuri osa tekee ihan duunarihommia jossain ravintolassa tai kaupassa. Siihen kylkeen sitten annettu joku pieni vastuu kuten vuoropäällikkö, kehittämistehtävät tms. eli saat vähän naputella exceliin jotain työvuoroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tradenomitutkinnon suorittaneista suuri osa tekee ihan duunarihommia jossain ravintolassa tai kaupassa. Siihen kylkeen sitten annettu joku pieni vastuu kuten vuoropäällikkö, kehittämistehtävät tms. eli saat vähän naputella exceliin jotain työvuoroja.
Taitaa olla restonomi se ravintolapuolen nimike, mutta näinhän se menee tosielämässä. Hyvä kysymys, miksi tähän pitää kouluttaa AMK:ssa neljä vuotta?
Vierailija kirjoitti:
Tradenomitutkinnon suorittaneista suuri osa tekee ihan duunarihommia jossain ravintolassa tai kaupassa. Siihen kylkeen sitten annettu joku pieni vastuu kuten vuoropäällikkö, kehittämistehtävät tms. eli saat vähän naputella exceliin jotain työvuoroja.
No arvion mukaan 30 prosenttia tekee tuollaista työtä.
Mä en tiedä oletko muka kaupallisella alalla töissä, mutta kaiken maailman toimistoista niitä löytyy. Itsellä tullut vastaan Kauppakamarissa, markkinointitoimistoimistossa, Fortumilla, isossa rakennusalanfirmassa ja vastaavissa ihan normaaleissa yrityksissä esim. HR- tai markkinointihommissa.
Tämä siis pk-seudulla, eipä kai jossain Porissa ole mainostoimistoja ja isojen firmojen pääkonttoreita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella näyttää olevan kaiken kaikkiaan melko harhainen käsitys koulutuksen merkityksestä. Ikään kuin koulutus itsessään olisi jokin ultimaattinen tavoite, maali ja autuus, vaikka todellisuudessa se on vain väline, työkalu, alku.
Ei, ei koulutus määrittele ihmisen arvoa. Ei todellakaan. Eikä sen tarvitse olla tavoitteena, koulutuksen siis. Mutta jos haluat ns. hyvän koulutuksen ja korkean koulutuksen avulla saavutettavan aseman, niin silloin tradenomin opinnot eivät kannata.
Kyllä tradenomiopiskelijat tietää, että sillä tutkinnolla tehdään yleisimmin sitä keskitason puurtamista. 😅
Jos haluaa edetä paremmin, niin sitten tehdään maisteri päälle.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni tradenomi pyrkii ja kuinka moni pääsee kauppatieteellisen maisteriohjelmaan? Tätä tietoa ei oikein löydy mistään.
No kai sä voit koittaa katsoa eri yliopistojen sivuja, mutta ei meillä ainakaan sitä erikseen kerrota.
Kannattaa kysyä Tradenomiliitolta, jos kiinnostaa.
Itse veikkaan max 20 prosenttia, mutta en tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten hyvä, mutta AMK ei ole korkeakoulu.
Muuten hyvä, mutta AMK on ammattiKORKEAKOULU.
Jos ihan hiuksia lähdetaan halkomaan, niin vaikka yhdyssanassa esiintyy jokin sana, niin ei se aina merkitse sitä, että käsite luokittuu sen osiensa mukaan. Kalakukko ei ole kala eikä kukko.
Korkeakoulu on aina ollut sellainen opinahjo, joka tuottaa korkeinta opetusta. Kun katsoo miten koulujärjestelmä on kehittynyt opistoista AMK:ksi, niin se on ihan oma koulutustasonsa, niin kuin opistotkin olivat. Nimessä esiintyy sana korkeakoulu, mutta etuliite ammatti- on se määrittävä ja erottava tekijä. AMK pitäisi ymmärtää ja arvostaa omana itsenään.
Toki AMK:sta nykyään puhutaan korkeakouluna, mutta se on vähän virheellinen ylennys.
Se on aivan sama, että mitä sä sössötät.
Ihan lain mukaan kandi ja AMK-tutkinto ovat kummatkin saman tasoisia eli alempia korkeakoulututkintoja.
Ihan turhaan mussutatte jostain opistoista, elämme vuotta 2020.
Kyllä, on vähän outoa, että sairaanhoitajilla on korkeakoulututkinto, mutta se duuni vaatii sen tasosta osaamista ja ei se valittamalla ala olla alempi tutkinto.
Minä en voi ymmärtää, minkä takia toisten ihmisten koulutuksista saadaan näin ilkeämielinen keskustelu aikaiseksi.
Itse suoritan parhaillani tradenomin YAMK - tutkintoa (alempi tutkinto toiselta alalta). Suurin osa muista opiskelijoista toimii esimies- tai asiantuntijatehtävissä. Osa yrittäjiä, opettajia tai toimitusjohtajia. Osa assistentteja. Muutamalla on alla yliopistotutkintoja.
En todellakaan näe näitä ihmisiä keskustelussa kuvatun mukaisina alisuoriutujina. Työelämässä on tullut vastaan kaikenlaista ihmistä monilla eri koulutustaustoilla. Pätevyys ja asenne ovat sitten toinen juttu - niissä on runsaasti variaatiota koulutuksesta riippumatta. Mutta ihan sulassa sovussa tradenomeja, ekonomeja ja muiden koulutustaustojen ihmisiä työskentelee organisaatioiden kaikilla tasoilla.
Keskustelu ja vastakkainasettelu tuntuu kärjistyvän ja aiheuttavan pahaa mieltä aina keskustelupalstoilla, mutta työelämässä vastakkainasettelu syntyy ihan muista asioista kuin ekonomi vs.. tradenomi vs. merkonomi - kolminaisuuden eroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
[
Tuolta se tosiaan vaikuttaa. Monesti sinne päätyy myös sellaisia, jotka ovat epäonnistuneet ensimmäisissä opinnoissaan, eivät ole saaneet mitään työtä ja sitten tuo päätyvät tradenomiopiskelijoiksi kun eivät kykene mihinkään muuhun.
Täällä yks. Nuorena opinnot jäi kesken, opiskelin TKK:lla teknillisen fysiikan osastolla. Kaikki meni päin hanuria ja päädyin hanttihommiin, joista liian pitkäksi aikaa lapsen kanssa kotiin. Kotivuosina innostuin talousasioista ja menin opiskelemaan tradenomiksi finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelmaan. Vaatimustaso oli tosiaan alhainen, ihan liian vähällä panostuksella valmistuin 4,7 keskiarvolla. Mulle sekin jo saavutus, että on edes joku tutkinto, vaikka en sillä töitä saanutkaan. (Nyt oon ADHD-tutkimuksissa, ehkä niistä löytyy syy miksi minusta ei koskaan tullut mitään.)
Meidän koulutusohjelmaan oli vaikeampi päästä kuin perus liiketalouteen, mutta kaikenlaista haahuilijaa siellä oli. Muutamia fiksumpia tyyppejä oli kyllä, yksi opiskeli myöhemmin maisteriksi.
Opiskelin itse 2008-2012 ja siihen aikaan oli vielä opetusta ihan hyvin. Ja valtaosa opettajista ihan fiksuja ja ammattitaitoisia. Käsittääkseni myöhemmin on menty enemmän siihen suuntaan, että opiskellaan itsenäisesti ja lähiopetusta on vähemmän. Ei sovellu noille tyypeille, joiden käsitys omasta osuudesta ryhmätyössä on googletus ja copypaste ilman mitään tiedon prosessointia ja asian esittämistä omin sanoin.
Jälkeenpäin olen vähän kauhistellut että juuri se tyyppi, joka ei meinannut Excelistä tajuta yksinkertaisiakaan juttuja, neuvottelee nykyisin pankissa asuntolainoista. Et älkää ihmetelkö jos lainaneuvotteluissa tulee vastaan tällaisia tyyppejä, jotka on asioista ihan pihalla eikä osaa vastata mihinkään kysymykseen, joka menee alkeiden ulkopuolelle.
Tuota juuri ihmettelen, että miten nuo voivat kuvitella tuottavansa lisäarvoa työelämässä, kun kuvitelma tekemisestä on se, että yritetään vain kopioida jostain valmis vastaus, ilman mitään omaa työpanosta.
Ja romahdus opetustasoon on vasta tulossa. kun koulupudokkaiden on pakko tulla istumaan. jopa 20-vuotiaiksi asti
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää, minkä takia toisten ihmisten koulutuksista saadaan näin ilkeämielinen keskustelu aikaiseksi.
Itse suoritan parhaillani tradenomin YAMK - tutkintoa (alempi tutkinto toiselta alalta). Suurin osa muista opiskelijoista toimii esimies- tai asiantuntijatehtävissä. Osa yrittäjiä, opettajia tai toimitusjohtajia. Osa assistentteja. Muutamalla on alla yliopistotutkintoja.
En todellakaan näe näitä ihmisiä keskustelussa kuvatun mukaisina alisuoriutujina. Työelämässä on tullut vastaan kaikenlaista ihmistä monilla eri koulutustaustoilla. Pätevyys ja asenne ovat sitten toinen juttu - niissä on runsaasti variaatiota koulutuksesta riippumatta. Mutta ihan sulassa sovussa tradenomeja, ekonomeja ja muiden koulutustaustojen ihmisiä työskentelee organisaatioiden kaikilla tasoilla.
Keskustelu ja vastakkainasettelu tuntuu kärjistyvän ja aiheuttavan pahaa mieltä aina keskustelupalstoilla, mutta työelämässä vastakkainasettelu syntyy ihan muista asioista kuin ekonomi vs.. tradenomi vs. merkonomi - kolminaisuuden eroista.
Tietysti työpaikalla pitää tulla kaikkien kanssa toimeen tai tulee kenkää. Ei tästä aiheesta voi oikein puhua muualla kuin keskustelupalstalla.
Vierailija kirjoitti:
Minä en voi ymmärtää, minkä takia toisten ihmisten koulutuksista saadaan näin ilkeämielinen keskustelu aikaiseksi.
Itse suoritan parhaillani tradenomin YAMK - tutkintoa (alempi tutkinto toiselta alalta). Suurin osa muista opiskelijoista toimii esimies- tai asiantuntijatehtävissä. Osa yrittäjiä, opettajia tai toimitusjohtajia. Osa assistentteja. Muutamalla on alla yliopistotutkintoja.
En todellakaan näe näitä ihmisiä keskustelussa kuvatun mukaisina alisuoriutujina. Työelämässä on tullut vastaan kaikenlaista ihmistä monilla eri koulutustaustoilla. Pätevyys ja asenne ovat sitten toinen juttu - niissä on runsaasti variaatiota koulutuksesta riippumatta. Mutta ihan sulassa sovussa tradenomeja, ekonomeja ja muiden koulutustaustojen ihmisiä työskentelee organisaatioiden kaikilla tasoilla.
Keskustelu ja vastakkainasettelu tuntuu kärjistyvän ja aiheuttavan pahaa mieltä aina keskustelupalstoilla, mutta työelämässä vastakkainasettelu syntyy ihan muista asioista kuin ekonomi vs.. tradenomi vs. merkonomi - kolminaisuuden eroista.
Mä en myöskään ymmärrä, miten yksi tutkinto tuottaa tämmöstä mutinaa ja valitusta.
Kyllä, tradenomeja koulutetaan liikaa ja joissain oppilaitoksissa opetuksen taso heikkoa. Osaa opiskelijoista ei kiinnosta, joten eivät työllistykään sitten 3,5 vuoden perseilyn jälkeen.
Antakaa olla, turhaan te raivoatte.
Ei, ei koulutus määrittele ihmisen arvoa. Ei todellakaan. Eikä sen tarvitse olla tavoitteena, koulutuksen siis. Mutta jos haluat ns. hyvän koulutuksen ja korkean koulutuksen avulla saavutettavan aseman, niin silloin tradenomin opinnot eivät kannata.