Asuntolainan saaminen sinkkuna on ihan naurettavaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli asp-säästämistä markkinoidaan valheellisesti? Väitetään, että 10% säästäminen riittää, mutta loppujen lopuksi lainan saaminen riippuu kuitenkin pärstäkertoimesta?

Tottakai siihen vaikuttaa myös muu maksukyky. Vai luuletkö, että esim. työttömälle myönnetään minkä tahansa suuruinen asuntolaina kunhan siitä on 10% säästetty?

Jep. Sain yksin 237 000 euron lainan ongelmitta. 

Itsellä bruttopalkka 3550e ja sain lainaa 200 000e ja olisin halutessani saanut enemmänkin. Ei takaajia ja omia säästöjä oli osakkeissa noin 100k, millä ehkä asiaan vaikutusta. 

katjuska12345 kirjoitti:

Itsellä bruttopalkka 3550e ja sain lainaa 200 000e ja olisin halutessani saanut enemmänkin. Ei takaajia ja omia säästöjä oli osakkeissa noin 100k, millä ehkä asiaan vaikutusta. 

Käsiraha taisi unohtua mainita? Sitä varmasti oli enemmän kuin 10%.

Sinkkuna mulle pankit pk-seudulla tarjosi max 300 000 euron lainaa, kun käsirahaa asuntoon oli 180 000 euroa ja bruttotulot 9300e/kk. Musta maksukykyyn nähden aika vähän, mutta toisaalta pankin riskit on paljon korkeammat, kun maksajia on vain yksi.

Otin lainaa lopulta 250 000 euroa, mikä ei vielä vie yöunia.

Oma bruttopalkkani oli 2000 ja sillä sain 100 000 lainan. Tästä 80 000 taloon ja loput remonttilainaa. Ostetun talon arvosta 70% kävi vakuudeksi ja loput tuli vanhempien talon panteista. Välillä väitetään ettei omistaminen kannata, mutta kyllä se sitten kannattaa, kun niitä vakuuksia tarvitaan eri elämän vaiheissa mihin milloinkin. Vastaavasti nyt minun taloni pantteja on vakuutena yhdessä vanhempani lainassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä juttuja lukemalla huomaa, miten ONNEKAS on, kun ei tarvitse ottaa järjetöntä velkavuorta pelkästään sen takia, että saisi asua jossakin.

Ostimme omakotitalon 80.000€:llä ja 30.000€:n remontti riitti siihen, että koko talo on ns. käyty läpi vuodesta 2009 alkaen (eli kaikki remonttikohteet - katto, ulkovuoraus, märkätilat, sähköt, sade- ja hulevesien ohjaukset, lämmitysmuoto, putket, viemärit, keittiö, ikkunat, pinnat - edelliset omistajat olivat tehneet noista asioista jo yli puolet). 

Nyt meillä ei ole lainaa talosta eikä remontista. Olemme iältämme 36 ja 40 v. Mökkilainastakin on jo huomattava osa maksettu. Samalla on kasvatettu sijoituksia, joiden arvo on tällä hetkellä noin 120.000€.

Ymmärretään toki, että talomme arvo ei noussut remonttien avulla, mutta ei se ilmeisesti ole pahemmin laskenutkaan. Samanikäinen ja samankuntoinen naapuritalo myytiin jokin aika sitten noin 95.000€:llä. 

Elämme toki kaupungissa, joka on ollut hienokseltaan muuttotappioinen, mutta kun talo on remontoitu ja maksettu, ei mahdollinen arvon aleneminen huoleta oikeastaan yhtään. Eikä elämä ole stressaavaa, työttömyys tai sairastuminen ei kaataisi koko taloutta. Asumiskulut ovat hyvin pienet, noin 250€/kk riittää, jo pieniin korjauksiinkin.

Ookoo. Haluan kuitenkin muistuttaa, että osa HALUAA asua kaupungissa ja on siitä valmiita maksamaan. Mekin voisimme muuttaa muuttotappiokunnalle, ostaa vanhan talon (ei ikinä!) ja maksaa sen muutamassa vuodessa pois, mutta emme halua "korpeen". Maksan mieluummin elämänlaadusta ja siitä, että asun niin kuin haluan. 

Minäkin haluaisin asua arvoasunnossa Hensingin keskustassa mutta kun ei ole varaa niin ei ole. Eiköhän tässä tarkoitettu sitä että se "valmis maksamaan" muuttuu unelmasta katastrofiksi jos ei ole ottanut omaa maksukykyään huomioon realistisesti. Joskus joutuu tinkimään ja pohtimaan mikä on lopulta se tärkein, sijainti vai asumismuoto.

Kokeile toista pankkia.Mulle Danske tarjosi 125k,Op 200k...Aika iso ero.Tuloihin ja muuhun näiden Op realistinen....

Syy on se että ap:n kaltaisia ihmisiä tarvitaan vuokranmaksajina. Myös pankit ovat juonessa mukana. Miettikää mitä tapahtuisi suurille vuokrafirmoille kuten Lumo ja Sato joiden pääomistajia ovat mm eläkeyhtiöt? Ei kaikkien voida sallia hankkivan omaa asuntoa kun vuokratuotot = eläkerahastoista loppuisi rahat. Mekin maksamme vuokraa 1300 e kk mutta omaan ei saada lainaa niin että maksaisimme kaikki mukaan lukien 1100 e kk. Harmittaa kun tutut maksavat samalla alueella omasta kivasta talosta vähemmän kuin me vuokraa. Ja alat ovat työllistävät meillä molemmilla, 100 varmat alat. Mutta meidänlaisia ei saa päästää omaan jotta pankit saa rahansa.

Meidän taloudessa olisi kans ollut asunnon vaihto mielessä, ja käsirahana olisimme käyttäneet velatonta osakettamme (rak.vm.06) jonka arvo on noin 150ke. Uuden omakotitalon hinta olisi ollut 310ke. Molemmilla vakityöt ja liksat yht. noin 90ke vuodessa. Eli lainaa olisi tarvinnut 160ke. Ei muita lainoja/velkoja, paitsi auto noin. 8-9ke. Pankki sanoi kylmästi ei tipu noin suurta määrää. Ihan max kuulema 100-120ke!

Kannattaa kysellä lainaa, toisesta pankista. Niin minä tein. Ensimmäinen pankki myönsi 120 000 siten summa putosi kun sain lapsen ja jäin yksinhuoltajaksi. En luovuttanut. Säästin lisää. 

Siten kun asp tilille oli 25 000 ja  sain lainaa  200 000 ja samalla vaihdoin pankin : ) . Tästä on kuusi vuotta ja mukavasti laina on lyhentynyt. 

Rohkeasti vaan kyselemään. 

Ei tuohon varmaan ole muuta keinoa, kuin että ensin ostaa halvemman asunnon, asuu siinä jokusen vuoden ja odottaa että arvo nousee ja lainaa on maksettu, myy pois ja sitten ostaa paremman. Ja tätä niin kauan, että haluttu taso on saavutettu. Tälleen kai asia on aina hoidettu…

Mulla oli bruttotulot n. 2800e/kk, sain lainaa 110 000e ja pystyin sillä + säästöt ostamaan 135 000e hintasen kämpän. Tein 5000e rempan. Asuin siinä 4v, myin pois hintaan 190 000e. Tämä on pk-seudulla mahdollista. Sitten pystykin ostaan seuraavaksi jo yli 200 000e kämpän yksinään.

Miksi pitää aina yrittää ostaa mahdollisimman kallis asunto? Miksi jokainen ottaa massiivisen asuntolainan? Miksi edes yritätte ostaa pääkaupunkiseudulta yhtään mitään? Herätkää jo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä juttuja lukemalla huomaa, miten ONNEKAS on, kun ei tarvitse ottaa järjetöntä velkavuorta pelkästään sen takia, että saisi asua jossakin.

Ostimme omakotitalon 80.000€:llä ja 30.000€:n remontti riitti siihen, että koko talo on ns. käyty läpi vuodesta 2009 alkaen (eli kaikki remonttikohteet - katto, ulkovuoraus, märkätilat, sähköt, sade- ja hulevesien ohjaukset, lämmitysmuoto, putket, viemärit, keittiö, ikkunat, pinnat - edelliset omistajat olivat tehneet noista asioista jo yli puolet). 

Nyt meillä ei ole lainaa talosta eikä remontista. Olemme iältämme 36 ja 40 v. Mökkilainastakin on jo huomattava osa maksettu. Samalla on kasvatettu sijoituksia, joiden arvo on tällä hetkellä noin 120.000€.

Ymmärretään toki, että talomme arvo ei noussut remonttien avulla, mutta ei se ilmeisesti ole pahemmin laskenutkaan. Samanikäinen ja samankuntoinen naapuritalo myytiin jokin aika sitten noin 95.000€:llä. 

Elämme toki kaupungissa, joka on ollut hienokseltaan muuttotappioinen, mutta kun talo on remontoitu ja maksettu, ei mahdollinen arvon aleneminen huoleta oikeastaan yhtään. Eikä elämä ole stressaavaa, työttömyys tai sairastuminen ei kaataisi koko taloutta. Asumiskulut ovat hyvin pienet, noin 250€/kk riittää, jo pieniin korjauksiinkin.

Ookoo. Haluan kuitenkin muistuttaa, että osa HALUAA asua kaupungissa ja on siitä valmiita maksamaan. Mekin voisimme muuttaa muuttotappiokunnalle, ostaa vanhan talon (ei ikinä!) ja maksaa sen muutamassa vuodessa pois, mutta emme halua "korpeen". Maksan mieluummin elämänlaadusta ja siitä, että asun niin kuin haluan. 

Minäkin haluaisin asua arvoasunnossa Hensingin keskustassa mutta kun ei ole varaa niin ei ole. Eiköhän tässä tarkoitettu sitä että se "valmis maksamaan" muuttuu unelmasta katastrofiksi jos ei ole ottanut omaa maksukykyään huomioon realistisesti. Joskus joutuu tinkimään ja pohtimaan mikä on lopulta se tärkein, sijainti vai asumismuoto.

Korpiasumisen ja Helsingin keskustan välille mahtuu aika paljon muitakin vaihtoehtoja. 

Vierailija kirjoitti:

katjuska12345 kirjoitti:

Itsellä bruttopalkka 3550e ja sain lainaa 200 000e ja olisin halutessani saanut enemmänkin. Ei takaajia ja omia säästöjä oli osakkeissa noin 100k, millä ehkä asiaan vaikutusta. 

Käsiraha taisi unohtua mainita? Sitä varmasti oli enemmän kuin 10%.

Sinkkuna mulle pankit pk-seudulla tarjosi max 300 000 euron lainaa, kun käsirahaa asuntoon oli 180 000 euroa ja bruttotulot 9300e/kk. Musta maksukykyyn nähden aika vähän, mutta toisaalta pankin riskit on paljon korkeammat, kun maksajia on vain yksi.

Otin lainaa lopulta 250 000 euroa, mikä ei vielä vie yöunia.

Aspilla oli 27k. Eli vähän päälle 10% kyllä joo.

Suomessa on 1,6 miljoonaa eläkeläistä, työikäisiä vähemmän. Perikunnan asuntoja ei osta kukaan.

Helsingistä löytyy lukuisia asuntoja alle 150000€ budjetilla ja Vantaalta vielä enemmän.

Esimerkki Helsingissä myytävistä asunnoista max. 150000 €:

https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/helsinki?haku=M1681179309

Osa noista on tosiaan asumisoikeusasuntoja, ja niiden karsimiseksi pois hakutuloksista onnistuu Vantaalla laittamalla alarajaksi 50000 €, mutta Helsingin osalta tuokaan hinta-alaraja ei riitä asumisoikeusasuntojen pois suodattamiseen!

Huono käyttäjäkokemus etuovi.com:n taholta.

Jos etuoven ylläpitäjät olisivat fiksuja, niin siellä olisi 3 ERI osastoa:

1) myytävät omistusasunnot (ei sisällä asumisoikeusasuntoja)

2) myytävät asumisoikeusasunnot (noissahan siis maksetaan se asumisoikeusmaksu ja sitten kuukausittainen vastike). Ikävä kyllä näiden ainoa etu vuokra-asuntoihin verrattuna on se, ettei sinua noin vain irtisanota, kuten vuokra-asunnossa voi käydä. Tuo asumisvastike sensijaan saattaa suuruudeltaan hyvinkin vastata vuokra-asunnon vuokraa samalta alueelta ja samankokoisesta asunnosta.

Tässä olisi lainsäätäjällä töitä:

Jos maksat 15% asunnon todellisesta hinnasta asumisoikeusmaksuna, niin oikeudenmukainen  kuukausittainen vastike lasketaan näin:

0,85 * (vastaavan vuokra-asunnon kuukausivuokra) + 0,15 * (vastaavan omistusasunnon yhtiövastike).

Tuo ylläoleva kaava pitäisi kirjata lakiin ja pakottaa asumisoikeusasuntoja tarjoavat yhteisöt tuota noudattamaan. Jos näin ei tehdä, niin silloin asumisoikeusasuntoja tarjoavat yhteisöt voivat jatkaa mielivaltaisten suurien kuukausittaisten vastikkeiden perimistä asukkailtaan.

Vierailija kirjoitti:

Seuraavaan pankkiin sitten.

Poikani 24v sai vastaavilla spekseillä asuntolainan keväällä. Nordeassa kun nousi tie pystyyn, niin Sampo otti ilomielin vastaan.

Joo kilpailuttaminen tosiaan kannattaa, nykyäänkin, sun esimerkki on aika kaukaa menneisyydestä 🤣 Sampopankkia ei oo ollut enää vuosiin olemassa

Ei minulla ollut mitään ongelmaa saada pankista lainaa oman asunnon ostamiseen pääkaupukiseudulta. Eikä kukaan ole takaamassa lainaani. Säästöjä on jonkinverran. 15 vuotta laina ajalla. Asun hyvällä ja rauhallisella rivitalo alueella. Julkinenliikennekkin toimii hyvin. Aina välillä postilaatikosta löytyy viestejä joissa yksityinen henkilö haluaisi ostaa asunnon tästä taloyhtiöstä. Joitain kertoja jokunen kiinteistövälittäjäkin on lapulla kysynyt että haluaisitko myydä kotisi. Lainan kk lyhennys, yhtiövastike, vesimaksu, lämpötolpallinen autopaikka = 730e. 3h, kahdessa eri tasossa, keittiö, parveke, takapiha, huoltoyhtiö, ulkoistettu isännöitsiä. Enkä tienaa edes mitään isoa summaa kuukaudessa.

Pankeissakin on suuria eroja. Kun itse hain ensiasuntoon lainaa muutamia vuosia sitten, niin dansken tarjous oli ehdottomasti paskin ja yli puolet pienempi kuin op:sta saatu laina. Bruttotulot 3000/kk ja lainaa sain 165.000. Omia säästöjä oli 45.000. Näin sain ostettua 208.000 maksaneen ensiasunnon.

Nykyään ihmiset puhuu sadoista tonneista niin kuin ne olisi satasia.

Kysykää tarjous useasta pankista! Kun haette asuntolainaa, niin unohtakaa Danske pankki. Se on Suomen surkein pankki. Kaikessa. Tulot 2500e/kk, vakituinen työ, sinkku ja tarjosivat lainaa ensiasuntoon 70te! Sijoituksia oli 10te. Tuolla dansken tarjouksella ei saa edes minkäänlaista yksiötä pääkaupunkiseudulta.

Kaikki muut pankit Suomessa tarjosivat 100-130te lainaa ja siinä vaiheessa pyyhin danskella takapuolta. Loppui pitkäaikainen suhde Danskepankin kanssa siihen. Otin lainan toisesta pankista, eikä ole kaduttanut päivääkään, että hylkäsin suomen surkeimman pankin.