Asuntolainan saaminen sinkkuna on ihan naurettavaa!
Ensin säästät vuosia aspia siinä uskossa, että se 10% asunnon hinnasta riittää ja säästellyt sitä 150-300€/kk ja samalla sijoitellut 0-100€/kk rahastoihin ja osakkeisiin. Komeat 20.000€ saatu tilille ja samaan aikaan olet maksanut 750€/kk kämäsestä yksiöstä Espoosta. Löydät asunnon jonka hintalappu on 190.000€. Lainalaskurin mukaan lyhennys olis 630€/kk järkevänä laskit myös sen, että vastike on 150€/kk ja vesi 20€/kk eli kuukaudessa menisi 800€. Eli 50€ enemmän, mutta nyt ei tarvitse säästää aspia enää sekä opintolainakin on 5v päästä maksettu! Menet pankkiin ja mitä se pankkitäti sanoo? Voidaan myöntää vaan 150.000€, koska 3100€/kk bruttopalkka ei riitä sulla. Samaan aikaan opiskelukaverisi on maksanut 6v vanhempien takaamaa asuntoa 800€/kk. Ei auta mennä kun kotia itkemään ja jatkaa säästämistä, jospa ne 5v päästä myöntää kun on opintolaina kuitattu, palkka noussut ja enemmän säästössä.
Kommentit (710)
Kannatta kysyä useasta pankista. Me saatiin tarjous vain yhdestä pankista mutta sehän riittää.
PS perheellisellä lainan saanti kanssa ei ole helppoa, koska jotkut pankit laskevat että lapset tarkoittavat jotaki epärealistisen suurta menoerää, ja luulevat että maksukykyä ei ole mihinkään.
Sannu88 kirjoitti:
Miten ap tienaa vain 3100 vaikka aloituspostauksen perusteella valmistunut. Mistä ammatista saa valmistumisen jälkeen noin pientä palkkaa?
Missä Punavuori-kuplassa oikein elät? Monissa ammateissa ei saa vuosikymmenienkään jälkeen kolmen tonnin bruttopalkkaa. Kysymyksesi on suorastaan loukkaava vai oliko sen tarkoituskin olla sellainen?
Sain jotenkin ihmeellisesti puljaamalla 20v sitten ensimmäisen asuntolainan. Ei ollut takaajia, ei oikeastaan tuloja eikä kummempaa varallisuutta. Oli esittää sen aikaisen yrityksen tappiollinen tilinpäätös!
En oikeasti vieläkään ymmärrä mitä tuossa silloin tapahtui, meni muutenkin lujaa. No nykyään tilanne on sellainen, että asuntovarallisuus on jo pitkälti toista miljoonaa.
Vanhat tutut makselevat osa edelleen vuokria...
Minä oon maksanu nyt 6 vuotta yli 900 euron vuokraa aina ajallaan. Pankista ei herunu asuntolainaa, jota olisin maksanut takaisin 600€ kuussa. Mulla ei oo kuulemma varaa maksaa 600€ kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Siis tämä! Varsinkaan, kun pk-seudulla ei saa tuolla 150k hinnalla yhtään mitään. Tämän takia asu itse edelleen vuokralla 37 vuotiaana. Ei ole varakkaita vanhempia takaamassa lainoja, eikä niin isoja tuloja, että saisi yhtäkkiä joku 40k säästöön. Vakituinen työpaikka on kuitenkin ollut viimeiset kymmenen vuotta. Kerrytän sitten asuntosijoittajan kukkaroa ja itsellä ei mitään omaisuutta, koska lainaa ei saa. Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta. Köyhästä perheestä tulevan on aika helvetin vaikea saada mitään omaisuutta kerättyä tässä maassa, vaikka mitä väittävät tasavertaisista mahdollisuuksista.
Jännä miten näitä kommentteja miinustellaan, vaikka tuo on ihan sitä todellisuutta.
Eli jos olet aidosti yksin, eli ei ole puolisoa, eikä vanhempia tai muuta sukua takaamalla lainaa vakuuksilla, niin aika huonot mahdollisuudet on.
Itse luovutin jo koko ajatuksesta olla ikinäkoskaan oman kotini omistaja.
Vierailija kirjoitti:
Sain jotenkin ihmeellisesti puljaamalla 20v sitten ensimmäisen asuntolainan. Ei ollut takaajia, ei oikeastaan tuloja eikä kummempaa varallisuutta. Oli esittää sen aikaisen yrityksen tappiollinen tilinpäätös!
En oikeasti vieläkään ymmärrä mitä tuossa silloin tapahtui, meni muutenkin lujaa. No nykyään tilanne on sellainen, että asuntovarallisuus on jo pitkälti toista miljoonaa.
Vanhat tutut makselevat osa edelleen vuokria...
Niin. Tämän päivän tilanteeseen se ei varmaan hirveästi auta, että 20-vuotta sitten sai lainan helpommin.
Me maksellaan pienestä rivarista 1300 e vuokraa kuukaudessa. Lainaa ei saada kuin 150 000 sillä ei perheasuntoa saa. Lapset 9 ja 12 v ei enää voida kaksioon muuttaa. Ikää on jo yli 40 vuotta mutta ei olla ikinä saatu takaajia niin omaa ei olla saatu. Nyt maksamme 1300 e vuokraa mutta ei kuulemma riitä 5000 e nettotuloilla kuin 150 000 e lainaan rahaa maksuerä max 1000 e pankin mielestä.Outoa että 1300 e vuokraa on maksettu 5 vuotta ilman ongelmia. Alat työllistyvät ja varmat työpaikat.
Vierailija kirjoitti:
Minä oon maksanu nyt 6 vuotta yli 900 euron vuokraa aina ajallaan. Pankista ei herunu asuntolainaa, jota olisin maksanut takaisin 600€ kuussa. Mulla ei oo kuulemma varaa maksaa 600€ kuukaudessa.
Pankki ei ole sun vuokranantaja, ei sitä kiinnosta paljonko maksat vuokraa. Sitä kiinnostaa todennäköisyys millä maksaisit lainan takaisin, ja jos todennäköisyys on liian pieni, ei lainaa heru.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi vanhojen asuntojen hinnat on menossa alaspäin. Miksi ylipäätään pitää ostaa joku isompi asunto? Sinkulle riittää hyvin yksiö tai kaksio.
Vähän riippuu mitä teet. Onko se pelkästään asumiseen vai tarviiko sitä ammatillisiin ja harrastuksiin liittyviin asioihin myös. Ja lisäksi miten käytännölliseksi ja tarpeeseen vastaavaksi se on laitettu.
Moni kommentoija täällä ihmettelee, että maksavat kyllä kalliimpaa vuokraa, mutta silti ei pankki anna lainaa pienemmällä kuukausimaksuerällä. Tässä menevät vähän puurot ja vellit sekaisin.
Henkilöllä voi olla erittäin hyvä vuokranmaksukyky, mutta mitä jos/kun koittaa sairaus, työttömyys tms.? Silloin vuokralainen saa asumistukea ja vaikka toimeentulotukea.
Asuntolainaan sitoudutaan pitkäksi aikaa, ja jos velallisella ei ole puskuria pahan päivän varalle, koittaa susihukka. Pankit toimivat aivan oikein ja vastuullisesti, että pysyvät tiukkoina.
Mitä pidempään asunnon ostoa lykkää, sitä vaikeammaksi tilanne iän myötä yleensä tulee. Eli mahdollisimman nuorena ottaa jo sen pienenkin asuntolainan, jolloin maksaa vaikka sitä omaa yksiötään (jos ei muuhun varat riitä), sen voi sitten myydä ja saa jo vipuvartta isomman ostoon myöhemmin. Jos lähtee siitä, että pitää kerralla saada iso asuntolaina ja iso asunto, sitten sitä odotellessa saa sitä vuokraakin pitkään maksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tämä! Varsinkaan, kun pk-seudulla ei saa tuolla 150k hinnalla yhtään mitään. Tämän takia asu itse edelleen vuokralla 37 vuotiaana. Ei ole varakkaita vanhempia takaamassa lainoja, eikä niin isoja tuloja, että saisi yhtäkkiä joku 40k säästöön. Vakituinen työpaikka on kuitenkin ollut viimeiset kymmenen vuotta. Kerrytän sitten asuntosijoittajan kukkaroa ja itsellä ei mitään omaisuutta, koska lainaa ei saa. Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta. Köyhästä perheestä tulevan on aika helvetin vaikea saada mitään omaisuutta kerättyä tässä maassa, vaikka mitä väittävät tasavertaisista mahdollisuuksista.
Miksi et osta jotain halvempaa, sellaisen mitä sinulle myönnettävällä lainalla saat. Sitten lyhentelet sitä muutaman vuoden ja kas, sulla on jo hyvin pesämunaa seuraavaa, kalliimpaa asuntoa varten.
Koska sillä hinnalla ei saa kuin autohalliosakkeen. Ei asuntoa. Minkäänlaista. Oikotiellä oleviin kaikkiin tuon hintaisiin asuntoihin on tulossa hetimmiten sadantonnin putkiremppa, jolloin halvimmatkin asunnot on käytännössä melkein 250k.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tämä! Varsinkaan, kun pk-seudulla ei saa tuolla 150k hinnalla yhtään mitään. Tämän takia asu itse edelleen vuokralla 37 vuotiaana. Ei ole varakkaita vanhempia takaamassa lainoja, eikä niin isoja tuloja, että saisi yhtäkkiä joku 40k säästöön. Vakituinen työpaikka on kuitenkin ollut viimeiset kymmenen vuotta. Kerrytän sitten asuntosijoittajan kukkaroa ja itsellä ei mitään omaisuutta, koska lainaa ei saa. Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta. Köyhästä perheestä tulevan on aika helvetin vaikea saada mitään omaisuutta kerättyä tässä maassa, vaikka mitä väittävät tasavertaisista mahdollisuuksista.
Jännä miten näitä kommentteja miinustellaan, vaikka tuo on ihan sitä todellisuutta.
Eli jos olet aidosti yksin, eli ei ole puolisoa, eikä vanhempia tai muuta sukua takaamalla lainaa vakuuksilla, niin aika huonot mahdollisuudet on.
Itse luovutin jo koko ajatuksesta olla ikinäkoskaan oman kotini omistaja.
Sama. Itse olen 40v ja totaalisen yksin. Omasta asunnosta on aivan turha haaveilla ilman puolisoa, takaajia, perintöä (ei ole tulossa penniäkään) tai muuta pesämunia. Oma asunto järjestyy vain lottovoitolla tai helvetin rikkaalla aviomiehellä, joka haluaa ostaa asunnon lahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Me maksellaan pienestä rivarista 1300 e vuokraa kuukaudessa. Lainaa ei saada kuin 150 000 sillä ei perheasuntoa saa. Lapset 9 ja 12 v ei enää voida kaksioon muuttaa. Ikää on jo yli 40 vuotta mutta ei olla ikinä saatu takaajia niin omaa ei olla saatu. Nyt maksamme 1300 e vuokraa mutta ei kuulemma riitä 5000 e nettotuloilla kuin 150 000 e lainaan rahaa maksuerä max 1000 e pankin mielestä.Outoa että 1300 e vuokraa on maksettu 5 vuotta ilman ongelmia. Alat työllistyvät ja varmat työpaikat.
Eläkeläisiä on 1 600 000. Perikunnan asunnoille ei tule olemaan ostajia, kun nuoremmat ei saa lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Moni kommentoija täällä ihmettelee, että maksavat kyllä kalliimpaa vuokraa, mutta silti ei pankki anna lainaa pienemmällä kuukausimaksuerällä. Tässä menevät vähän puurot ja vellit sekaisin.
Henkilöllä voi olla erittäin hyvä vuokranmaksukyky, mutta mitä jos/kun koittaa sairaus, työttömyys tms.? Silloin vuokralainen saa asumistukea ja vaikka toimeentulotukea.
Asuntolainaan sitoudutaan pitkäksi aikaa, ja jos velallisella ei ole puskuria pahan päivän varalle, koittaa susihukka. Pankit toimivat aivan oikein ja vastuullisesti, että pysyvät tiukkoina.
Mitä pidempään asunnon ostoa lykkää, sitä vaikeammaksi tilanne iän myötä yleensä tulee. Eli mahdollisimman nuorena ottaa jo sen pienenkin asuntolainan, jolloin maksaa vaikka sitä omaa yksiötään (jos ei muuhun varat riitä), sen voi sitten myydä ja saa jo vipuvartta isomman ostoon myöhemmin. Jos lähtee siitä, että pitää kerralla saada iso asuntolaina ja iso asunto, sitten sitä odotellessa saa sitä vuokraakin pitkään maksella.
Muuten hyvä, mutta mitä teet tilanteessa, jossa tulet persaukisesta perheestä ja itsekin olen PA ja ilman puolisoa vaikka 25-vuotiaana? Ei siinä ostella vipuasuntoja ja sitten siirrytä hankinnoilla seuraavaan isompaan asuntoon.
Minulle itselleni on ihan utopistinen ajatus, että ihmiset ostavat asunnon. Että sellaiseen järjestyy rahat ja laina ja takaaja. Että opintolainat on saanut vaikka sijoittaa pesämunaksi omaan asuntoon tai lapsilisät on säästetty omaa kotia ajatellen vanhempien toimesta. Tai että vanhemmat OSTAVAT ensiasunnon sulle!
Ihan huikea ajatus, että moinen olisi ollut mahdollista! Mitkä mahdollisuudet! Missä planeetalla on tuollaisia vanhempia ja rahoja, ja miksi minä en päässyt tuolle planeetalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tämä! Varsinkaan, kun pk-seudulla ei saa tuolla 150k hinnalla yhtään mitään. Tämän takia asu itse edelleen vuokralla 37 vuotiaana. Ei ole varakkaita vanhempia takaamassa lainoja, eikä niin isoja tuloja, että saisi yhtäkkiä joku 40k säästöön. Vakituinen työpaikka on kuitenkin ollut viimeiset kymmenen vuotta. Kerrytän sitten asuntosijoittajan kukkaroa ja itsellä ei mitään omaisuutta, koska lainaa ei saa. Tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta. Köyhästä perheestä tulevan on aika helvetin vaikea saada mitään omaisuutta kerättyä tässä maassa, vaikka mitä väittävät tasavertaisista mahdollisuuksista.
Miksi et osta jotain halvempaa, sellaisen mitä sinulle myönnettävällä lainalla saat. Sitten lyhentelet sitä muutaman vuoden ja kas, sulla on jo hyvin pesämunaa seuraavaa, kalliimpaa asuntoa varten.
Koska sillä hinnalla ei saa kuin autohalliosakkeen. Ei asuntoa. Minkäänlaista. Oikotiellä oleviin kaikkiin tuon hintaisiin asuntoihin on tulossa hetimmiten sadantonnin putkiremppa, jolloin halvimmatkin asunnot on käytännössä melkein 250k.
Ei maksa yksiön putkiremppa sataa tonnia.
Meillä ei ois ikinä varaa maksaa vuokria.. onneksi on parisuhde, eka talo ostettiin alta kakskymppisinä. Kyllä oltais persaukisia jos ois pitänyt vuokria maksaa.
Musta tuntuu että se parisuhde merkkaa aika paljon, koska itse oon aina tehnyt osapäivää ja palkka pyörinyt tonnin huiteilla. Miehellä opettajan palkka. Moni sinkku varmaan tienaa enemmän kuin me yhteensä.
Ja pk-seudulla asutaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kommentoija täällä ihmettelee, että maksavat kyllä kalliimpaa vuokraa, mutta silti ei pankki anna lainaa pienemmällä kuukausimaksuerällä. Tässä menevät vähän puurot ja vellit sekaisin.
Henkilöllä voi olla erittäin hyvä vuokranmaksukyky, mutta mitä jos/kun koittaa sairaus, työttömyys tms.? Silloin vuokralainen saa asumistukea ja vaikka toimeentulotukea.
Asuntolainaan sitoudutaan pitkäksi aikaa, ja jos velallisella ei ole puskuria pahan päivän varalle, koittaa susihukka. Pankit toimivat aivan oikein ja vastuullisesti, että pysyvät tiukkoina.
Mitä pidempään asunnon ostoa lykkää, sitä vaikeammaksi tilanne iän myötä yleensä tulee. Eli mahdollisimman nuorena ottaa jo sen pienenkin asuntolainan, jolloin maksaa vaikka sitä omaa yksiötään (jos ei muuhun varat riitä), sen voi sitten myydä ja saa jo vipuvartta isomman ostoon myöhemmin. Jos lähtee siitä, että pitää kerralla saada iso asuntolaina ja iso asunto, sitten sitä odotellessa saa sitä vuokraakin pitkään maksella.
Muuten hyvä, mutta mitä teet tilanteessa, jossa tulet persaukisesta perheestä ja itsekin olen PA ja ilman puolisoa vaikka 25-vuotiaana? Ei siinä ostella vipuasuntoja ja sitten siirrytä hankinnoilla seuraavaan isompaan asuntoon.
Minulle itselleni on ihan utopistinen ajatus, että ihmiset ostavat asunnon. Että sellaiseen järjestyy rahat ja laina ja takaaja. Että opintolainat on saanut vaikka sijoittaa pesämunaksi omaan asuntoon tai lapsilisät on säästetty omaa kotia ajatellen vanhempien toimesta. Tai että vanhemmat OSTAVAT ensiasunnon sulle!
Ihan huikea ajatus, että moinen olisi ollut mahdollista! Mitkä mahdollisuudet! Missä planeetalla on tuollaisia vanhempia ja rahoja, ja miksi minä en päässyt tuolle planeetalle?
Mahdollisuudet asunnon ostoon ovat heikot, jos on pienituloinen eikä perhe tue. Mutta se, että täällä itketään, ettei 150k€ riitä pk-seudulla kuin autotalliin osoittaa, että kirjoittaja elää kallio-punavuori-kuplassa. Se ärsyttää.
Outoa ettei lainaa ole herunut säännöllisillä tuloilla. Itse olisin saanut ilman omaa rahaa 350t lainaa yksin 6500 bruttotuloilla. Oikein ihmeteltiin pankissa miksi otan niin vähän lainaa (otin 220t).
Maksan kuitenkin meidän perheen laskut 90% ja meitä on 3 henkeä.
Itse olisin saanut 200.000€ lainan sinkkuna ehkä jopa 250.000. Ilman asp ja takaajia.
Ei tämä sinun kuviosi kyllä kaikkia koske. Minä asun Helsingissä, enkä omista autoa, joten vaikea kuvitella, että liikkumiseen menisi 200 euroa kuussa. Kuukausilippu AB-vyöhykkeelle on noin 60 eur ja ABC-vyöhykkelle noin satasen. Joskus olen ajellut taksilla esim. lentokentälle ja maksanut noin 40 euroa. Satasella pääsee suunnilleen Kirkkonummelle tai Porvooseen. Omalla kohdallani ei ole tarvetta mennä niitä kauemmaksi taksilla, enkä tiedä, miksi sellainen tarve yllättäen tulisi. Autollisilla kenties on suuremmat menot kuin julkisilla liikkuvilla.
Ruokaa ostan kitsastelematta eikä siihen 400 euroa mene kuussa, vaikka kuinka yrittäisin.