Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä ongelma parisuhteessa on yllättänyt eniten?
Siis tyyliin en olisi ikinä uskonut tai ei olisi ikinä tullut mieleenkään, että meille tapahtuu tällaista.
Omalla kohdalla miehen seksuaalinen haluttomuus. Kuvittelin nuorena, että kaikki miehet haluaa aina seksiä.
Kommentit (2601)
Miehen ilmeettömyys ja yleensäkin se, ettei osaa "livenä" ilmaista itseään mitenkään ÄRSYTTÄÄÄÄÄÄ niin paljon. Elän puupökkelön kanssa, joka jaarittelee avaruusjutuista ja jää jumittamaan joka asiaan. Olen periaatteessa yksinhuoltaja, koska ei osaa käsitellä lapsia eikä vuorovaikuta heidän kanssaan mitenkään. Hän ei osaa mitään käytännönasioita. Ruohon leikkaan minä, koska ei saa kömpelyytensä vuoksi leikkuria päälle. Lumikolaakaan ei osaa käyttää...eli teen siis kaiken. Seksissäkin hoitelen itseni, koska ei autisti anna orgasmeja ilman, että pitää katsoa opuksesta ja jäädä jankkaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että eroon voi johtaa se, että toinen haluaa aina olla sun kanssasi. En tiedä onko se sitten sitä läheisriippuvuutta vai mitä, kun mies halusi minun aina olevan kotona, olipa hän siellä tai ei. Ja jos olikin kotona myös, ei hän välttämättä edes minun kanssani ollut, vaan rassasi ajoneuvoja ulkona joista välillä kävi raportoimassa minulle. Aina kun lähdinkin kavereilleni, vanhemmilleni tai mihin tahansa, niin kauheaa syyttelyä "todellako olet mieluummin X:n kanssa kuin minun?". Niinkuin kyse olisi siitä, että tärkeimmän kanssa vain vietetään aikaa.
Lopulta en kestänyt tuota ahdistavaa roikkumista vaan lähdin.
HYVÄ KUN LÄHDIT! Aikalailla omistava tyyli ja hiukan narsistinen tyyli mukana. Ajansaatossa olisit ollut kotona vankina. Itsetunto olisi murentunut jne...
Vierailija kirjoitti:
Miehen ilmeettömyys ja yleensäkin se, ettei osaa "livenä" ilmaista itseään mitenkään ÄRSYTTÄÄÄÄÄÄ niin paljon. Elän puupökkelön kanssa, joka jaarittelee avaruusjutuista ja jää jumittamaan joka asiaan. Olen periaatteessa yksinhuoltaja, koska ei osaa käsitellä lapsia eikä vuorovaikuta heidän kanssaan mitenkään. Hän ei osaa mitään käytännönasioita. Ruohon leikkaan minä, koska ei saa kömpelyytensä vuoksi leikkuria päälle. Lumikolaakaan ei osaa käyttää...eli teen siis kaiken. Seksissäkin hoitelen itseni, koska ei autisti anna orgasmeja ilman, että pitää katsoa opuksesta ja jäädä jankkaamaan.
Palstan vakikysymys: miksi olet vielä miehen kanssa? Et vaikuta arvostavan häntä kovin korkealle eikä hänkään tunnu oikein olevan selvillä siitä, mitä parisuhteen toimimiseen vaaditaan. Äläkä heitä tekosyyksi lapsia. Jos asia on tosiaan noin, että mies ei ole mitenkään vuorovaikutuksessa omien lastensa kanssa saman katon alla eläessä (!!!), niin on lastenkin edun mukaista, että eroatte. Tuo ei anna heille tervettä kuvaa parisuhteesta ja perhe-elämästä.
Se miten some pilaa parisuhteen, runkataan mieluummin instabimboille ja pornolle.
Kun äijä jää yksin sohvan nurkkaan nököttämään naama norsun veellä, eikä voi sanoa, mistä nyt taas kerran puristaa. Taidan erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että millaiseksi ongelmaksi poikkeavat siisteyskäsitykset voivat muodostua. Olen itse se suurpiirteinen. Puhdasta pitää olla, mutta sotkuista saa olla. Mies on sellainen, että järjestelee maton hapsutkin. Ja jäkättää joka päivä jostain, jonka olen "jättänyt lojumaan", niin kuin päivän lehden ruokapöydälle tai kahvikupin työpöydälle. Meille varmaan sopisi paremmin erillään asuminen...
Aikoinaan kiinnitti huomiota naapurin isännän siisti elämä. Lauantaisin hän pakotti perheen siivoomaan koko talon, joka vko matot pihalle ja tietyssä järjestyksessä kaikki toimet tehtiin. Tämän jälkeen pestiin auto kodin pihan ulkopuolella oli tyhjä nurmikkoalue. Sama siivousjärjestys siinäkin. Naapurin isännän tytär oli ystäväni ja kertoi myöhemmin minulle lauantai päivistään kun varttui ikänsä puolesta. Vanhemmat erosivat myöhemmin ja oli tyytyväinen kun loppui siivoukset lauantai aamuisin. On miehiä jotka eivät kestä epäjärjestystä ja kaikista napistaan...eivätkä muutu! KAnnattaa miettiä mihin/miten elämänsä järjestää helpoksi.
Miehen käytöksen parisuhteessa ja miten kohtelee naista ja esim. tekee kotitöitä näkee suoraan siitä miten vanhempansa elävät, käyttäytyvät ja tekevät ja millainen heidän parisuhteensa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomaavainen ja ystävällinen puolisolleni.
Vastineeksi hän ei koskaan sano ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimon pitkävihaisuus... :-/
Aina riitojen yhteydessä vaimo jaksaa muistuttaa varpajaisista joita olin viettämässä kaveriporukalla, vaikka tuosta on aikaa jo monta vuotta.Avaatko vähän mitä varpajaisissa tapahtui?
Oliko kyseessä omat varpajaisesi?No juu oli. Kaverit haki pian synnytyksen jälkeen mut sairaalalta, oli tarkoitus hoitaa tuo riento pois alta ennenkuin vaimo kotiutuu vauvan kanssa, lähdettiin mökille. No kaverit oli sitten hommanneet sinne viihdyttäjiä, ja lähti siinä tunnekuohussa vähän lapasesta touhu.
Eli kävit vieraissa, samaan aikaan kun vaimosi oli vielä sairaalassa toipumassa synnytyksestä?!?
:-o
Kaduttiko edes jälkeenpäin!!?No en nyt varsinaisesti käynyt, en edes tiennyt mökille järjestetystä ohjelmasta mitään etukäteen.
Se tilanne tuli nyt vaan niin yllättäen, ja kiihotuin siitä sylitanssista. Kaverit siinä vielä yllytti että kokeile nyt kerran elämässäsi sinäkin, kotona ei kuitenkaan sitä ole tarjolla pitkään aikaan nyt.
Kadutti kyllä, ja tunnustin vaimolle kyllä heti seuraavana päivänä.
Mitä varpajaisissa tapahtuu se jää varpajaisiin!
Miksi ihmeessä menit tunnustamaan juuri synnyttäneelle vaimolle?mitä se nyt tässä tilanteessa hyödytti. Muuta kuin vaimo sai pahan mielen. Itse asialle ei ollut enää mitään tehtävissä.
Olisit ollut hiljaa ja kantanut syyllisyytesi itse.
Ja pysynyt housuissai vastedes.
Rehellisyys on hyvä asia, mutta elämässä on tilanteita joissa rehellisyys satuttaa toista ihmistä liikaa. Silloin vaikeneminen on parempi.
Parisuhteessa on yllättävää, että jotkut ovat yltiörehellisyyden puolustajia. Että rehellisyys ennen kaikkea, vaikka se satuttaisi toista. Ihan muussakin kuin noissa pettämisjutuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimon pitkävihaisuus... :-/
Aina riitojen yhteydessä vaimo jaksaa muistuttaa varpajaisista joita olin viettämässä kaveriporukalla, vaikka tuosta on aikaa jo monta vuotta.Avaatko vähän mitä varpajaisissa tapahtui?
Oliko kyseessä omat varpajaisesi?No juu oli. Kaverit haki pian synnytyksen jälkeen mut sairaalalta, oli tarkoitus hoitaa tuo riento pois alta ennenkuin vaimo kotiutuu vauvan kanssa, lähdettiin mökille. No kaverit oli sitten hommanneet sinne viihdyttäjiä, ja lähti siinä tunnekuohussa vähän lapasesta touhu.
Eli kävit vieraissa, samaan aikaan kun vaimosi oli vielä sairaalassa toipumassa synnytyksestä?!?
:-o
Kaduttiko edes jälkeenpäin!!?No en nyt varsinaisesti käynyt, en edes tiennyt mökille järjestetystä ohjelmasta mitään etukäteen.
Se tilanne tuli nyt vaan niin yllättäen, ja kiihotuin siitä sylitanssista. Kaverit siinä vielä yllytti että kokeile nyt kerran elämässäsi sinäkin, kotona ei kuitenkaan sitä ole tarjolla pitkään aikaan nyt.
Kadutti kyllä, ja tunnustin vaimolle kyllä heti seuraavana päivänä.Mitä varpajaisissa tapahtuu se jää varpajaisiin!
Miksi ihmeessä menit tunnustamaan juuri synnyttäneelle vaimolle?mitä se nyt tässä tilanteessa hyödytti. Muuta kuin vaimo sai pahan mielen. Itse asialle ei ollut enää mitään tehtävissä.
Olisit ollut hiljaa ja kantanut syyllisyytesi itse.
Ja pysynyt housuissai vastedes.
Rehellisyys on hyvä asia, mutta elämässä on tilanteita joissa rehellisyys satuttaa toista ihmistä liikaa. Silloin vaikeneminen on parempi.Parisuhteessa on yllättävää, että jotkut ovat yltiörehellisyyden puolustajia. Että rehellisyys ennen kaikkea, vaikka se satuttaisi toista. Ihan muussakin kuin noissa pettämisjutuissa.
sillä rehellisyydellä ja kertomisella halutaan vaan itselle puhtaampi omatunto, se on itsekästä eikä siinä ajatella toisen parasta lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi. Kun olen aina tullut hyvin toimeen itseäni vanhempien ihmisten kanssa, ihan oikeasti nauttinut mummojen ja naapurin tätien seurasta... miksi juuri minä sain niin ilkeän anopin? Hän on alusta lähtien suhtautunut minuun kuin kasaan paskaa. Silti haluaa tietenkin olla tekemisissä poikansa kanssa ja joudumme väkisinkin tapaamaan välillä.
Eli et oo mieleinen miniä. Miksi annat itseäsi kohdeltavan ku kasa baskaa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimon pitkävihaisuus... :-/
Aina riitojen yhteydessä vaimo jaksaa muistuttaa varpajaisista joita olin viettämässä kaveriporukalla, vaikka tuosta on aikaa jo monta vuotta.Avaatko vähän mitä varpajaisissa tapahtui?
Oliko kyseessä omat varpajaisesi?No juu oli. Kaverit haki pian synnytyksen jälkeen mut sairaalalta, oli tarkoitus hoitaa tuo riento pois alta ennenkuin vaimo kotiutuu vauvan kanssa, lähdettiin mökille. No kaverit oli sitten hommanneet sinne viihdyttäjiä, ja lähti siinä tunnekuohussa vähän lapasesta touhu.
Eli kävit vieraissa, samaan aikaan kun vaimosi oli vielä sairaalassa toipumassa synnytyksestä?!?
:-o
Kaduttiko edes jälkeenpäin!!?No en nyt varsinaisesti käynyt, en edes tiennyt mökille järjestetystä ohjelmasta mitään etukäteen.
Se tilanne tuli nyt vaan niin yllättäen, ja kiihotuin siitä sylitanssista. Kaverit siinä vielä yllytti että kokeile nyt kerran elämässäsi sinäkin, kotona ei kuitenkaan sitä ole tarjolla pitkään aikaan nyt.
Kadutti kyllä, ja tunnustin vaimolle kyllä heti seuraavana päivänä.Mitä varpajaisissa tapahtuu se jää varpajaisiin!
Miksi ihmeessä menit tunnustamaan juuri synnyttäneelle vaimolle?mitä se nyt tässä tilanteessa hyödytti. Muuta kuin vaimo sai pahan mielen. Itse asialle ei ollut enää mitään tehtävissä.
Olisit ollut hiljaa ja kantanut syyllisyytesi itse.
Ja pysynyt housuissai vastedes.
Rehellisyys on hyvä asia, mutta elämässä on tilanteita joissa rehellisyys satuttaa toista ihmistä liikaa. Silloin vaikeneminen on parempi.Parisuhteessa on yllättävää, että jotkut ovat yltiörehellisyyden puolustajia. Että rehellisyys ennen kaikkea, vaikka se satuttaisi toista. Ihan muussakin kuin noissa pettämisjutuissa.
sillä rehellisyydellä ja kertomisella halutaan vaan itselle puhtaampi omatunto, se on itsekästä eikä siinä ajatella toisen parasta lainkaan.
No tuolloin ajattelin että on reilua vaimoani kohtaan kertoa totuus heti tuoreeltaan. Jos olisin lykännyt kertomista, silloinhan olisin antanut vaimoni elää valheessa, ja hän olisi kuitenkin kysynyt kuullessaan: ”miksi kerrot vasta nyt?”
Kuvittelin tuolloin että kun kyse ei kuitenkaan ollut mistään suhteesta, eikä tunteita ollut pelissä, että tuo hairahdukseni ei olisi saanut ihan sellaisia mittasuhteita vaimoni silmissä kuin se sitten sai :(
Vierailija kirjoitti:
Miehen ilmeettömyys ja yleensäkin se, ettei osaa "livenä" ilmaista itseään mitenkään ÄRSYTTÄÄÄÄÄÄ niin paljon. Elän puupökkelön kanssa, joka jaarittelee avaruusjutuista ja jää jumittamaan joka asiaan. Olen periaatteessa yksinhuoltaja, koska ei osaa käsitellä lapsia eikä vuorovaikuta heidän kanssaan mitenkään. Hän ei osaa mitään käytännönasioita. Ruohon leikkaan minä, koska ei saa kömpelyytensä vuoksi leikkuria päälle. Lumikolaakaan ei osaa käyttää...eli teen siis kaiken. Seksissäkin hoitelen itseni, koska ei autisti anna orgasmeja ilman, että pitää katsoa opuksesta ja jäädä jankkaamaan.
Siis oikeesti elät tällaisen kanssa? Ja eikö nämä ominaisuudet sitten (esi)seurusteluaikana käyneet ilmi? Vai oletko itse vain muuttunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimon pitkävihaisuus... :-/
Aina riitojen yhteydessä vaimo jaksaa muistuttaa varpajaisista joita olin viettämässä kaveriporukalla, vaikka tuosta on aikaa jo monta vuotta.Avaatko vähän mitä varpajaisissa tapahtui?
Oliko kyseessä omat varpajaisesi?No juu oli. Kaverit haki pian synnytyksen jälkeen mut sairaalalta, oli tarkoitus hoitaa tuo riento pois alta ennenkuin vaimo kotiutuu vauvan kanssa, lähdettiin mökille. No kaverit oli sitten hommanneet sinne viihdyttäjiä, ja lähti siinä tunnekuohussa vähän lapasesta touhu.
Eli kävit vieraissa, samaan aikaan kun vaimosi oli vielä sairaalassa toipumassa synnytyksestä?!?
:-o
Kaduttiko edes jälkeenpäin!!?No en nyt varsinaisesti käynyt, en edes tiennyt mökille järjestetystä ohjelmasta mitään etukäteen.
Se tilanne tuli nyt vaan niin yllättäen, ja kiihotuin siitä sylitanssista. Kaverit siinä vielä yllytti että kokeile nyt kerran elämässäsi sinäkin, kotona ei kuitenkaan sitä ole tarjolla pitkään aikaan nyt.
Kadutti kyllä, ja tunnustin vaimolle kyllä heti seuraavana päivänä.Mitä varpajaisissa tapahtuu se jää varpajaisiin!
Miksi ihmeessä menit tunnustamaan juuri synnyttäneelle vaimolle?mitä se nyt tässä tilanteessa hyödytti. Muuta kuin vaimo sai pahan mielen. Itse asialle ei ollut enää mitään tehtävissä.
Olisit ollut hiljaa ja kantanut syyllisyytesi itse.
Ja pysynyt housuissai vastedes.
Rehellisyys on hyvä asia, mutta elämässä on tilanteita joissa rehellisyys satuttaa toista ihmistä liikaa. Silloin vaikeneminen on parempi.Parisuhteessa on yllättävää, että jotkut ovat yltiörehellisyyden puolustajia. Että rehellisyys ennen kaikkea, vaikka se satuttaisi toista. Ihan muussakin kuin noissa pettämisjutuissa.
sillä rehellisyydellä ja kertomisella halutaan vaan itselle puhtaampi omatunto, se on itsekästä eikä siinä ajatella toisen parasta lainkaan.
No tuolloin ajattelin että on reilua vaimoani kohtaan kertoa totuus heti tuoreeltaan. Jos olisin lykännyt kertomista, silloinhan olisin antanut vaimoni elää valheessa, ja hän olisi kuitenkin kysynyt kuullessaan: ”miksi kerrot vasta nyt?”
Kuvittelin tuolloin että kun kyse ei kuitenkaan ollut mistään suhteesta, eikä tunteita ollut pelissä, että tuo hairahdukseni ei olisi saanut ihan sellaisia mittasuhteita vaimoni silmissä kuin se sitten sai :(
Sinähän voit mitata oman sydämesi suuruuden, jos vaimo jossain vaiheessa hairahtuu hetken mielijohteesta vieraan miehen sänkyyn. Pikkujuttu, eikö vaan?
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, että kun seksi loppuu, loppuu myös parisuhde. Onko se toinen vain joku oman halun tyydyttämisen laukaisualusta? Ette ole varmaan joutunut elämässänne kokemaan sairautta, joka voi viedä halut ja kyvyn vuosiksi.
Ilman seksiäkin se toinen, johon on sitoutunut, on niin rakas, ettei tule mieleenkään jättää häntä. Läheisyys, toisen tuki kaikissa ongelmissa, yhdessä tekeminen ja kokeminen ovat liima, joka pitää yhdessä ja auttaa selviytymään elämän eteen tuomista vaikeuksista. Sooloseksillä voi purkaa paineitaan, jos halu käy ylivoimaiseksi.
Sanoohan eräs näyttelijäkin jossain ohjelman esittelypätkässäkin, että tervetuloa nyrkkiin!
Meillä ainakin seksin määrä korreloi muunkin läheisyyden ja flirttailun kanssa. Kun niitä ei ole, loppuu pikkuhiljaa parisuhdekin.
Vierailija kirjoitti:
Sinähän voit mitata oman sydämesi suuruuden, jos vaimo jossain vaiheessa hairahtuu hetken mielijohteesta vieraan miehen sänkyyn. Pikkujuttu, eikö vaan?
No ei se nyt ihan noinkaan mene...
Tuossahan nyt oli kuitenkin ihan reilusti kerrottu vaimolle tuosta lipsahduksesta, ja varmasti anteeksi pyydetty moneen kertaan.
Aika ala-arvoista jos tuon jälkeen pitää vielä lähteä jollekin ”kostoretkelle”
-eri
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, että kun seksi loppuu, loppuu myös parisuhde. Onko se toinen vain joku oman halun tyydyttämisen laukaisualusta? Ette ole varmaan joutunut elämässänne kokemaan sairautta, joka voi viedä halut ja kyvyn vuosiksi.
Ilman seksiäkin se toinen, johon on sitoutunut, on niin rakas, ettei tule mieleenkään jättää häntä. Läheisyys, toisen tuki kaikissa ongelmissa, yhdessä tekeminen ja kokeminen ovat liima, joka pitää yhdessä ja auttaa selviytymään elämän eteen tuomista vaikeuksista. Sooloseksillä voi purkaa paineitaan, jos halu käy ylivoimaiseksi.
Sanoohan eräs näyttelijäkin jossain ohjelman esittelypätkässäkin, että tervetuloa nyrkkiin!
Sä et varmaan vain ole kauhean seksuaalinen sitten. Mulle seksi on yksi tärkeimmistä asioista parisuhteessa, sellainen läheisyyden muoto jota en edes halua muualta. Siksi se, että vaimo ei arvosta asiaa yhtä korkealle tuntuukin tosi pahalta. En keksi tuolle mitään korviketta.
Ei tarkoita sitä, ettäkö parisuhde loppuisi jos seksin vähyyteen on joku syy. Kaikesta mennään yli ja asiat järjestyvät. Mutta ne eivät järjesty puhumatta, eikä varsinkaan jos syytä ei pysty sanomaan. Miten sen silloin pystyy käsittelemään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinähän voit mitata oman sydämesi suuruuden, jos vaimo jossain vaiheessa hairahtuu hetken mielijohteesta vieraan miehen sänkyyn. Pikkujuttu, eikö vaan?
No ei se nyt ihan noinkaan mene...
Tuossahan nyt oli kuitenkin ihan reilusti kerrottu vaimolle tuosta lipsahduksesta, ja varmasti anteeksi pyydetty moneen kertaan.Aika ala-arvoista jos tuon jälkeen pitää vielä lähteä jollekin ”kostoretkelle”
-eri
Ei ei, vaan se että sit kun sun vaimosi hairahtuu samalla tavalla, niin sähän pystyt menemään eteenpäin? Eikö? Jos se kuitenkin kertoo avoimesti mitä tapahtui ja pyytää anteeksi.
Miehen haluttomuus. Ei häntä kiinnosta seksi. Nykyisin minäkin sitten vaan hoitelen itse itseni. Viikonloppuaamuisin yritän mennä viereen ja kosketella ja mitä tekee mies, pomppaa sängystä, kuin vieteriukko ja menee keittämään kahvia! Kuitenkin muuten välittää ja osoittaa rakkauttaan, mutta seksi ei huvita. Ei osaa kertoa syytä sille. Ei vaan kuulemma jaksa. On kyllä lihonutkin tässä suhteemme aikana jonkun verran ja olen miettinyt, että se varmasti vaikuttaa myös asiaan... Minä en ole lihonut yhtään.
Alue: Aihe vapaa
Se ettei nainen anna suuseksiä vaikka saa sitä itse aina kun haluaa.