Äidit jotka myyvät lapsensa blogeissaan
mitä mieltä? Lapsilta on viety tärkein, oma identiteetti jo vauvasta lähtien. Äidit julkaisevat kaiken internetissä, jossa kaikki on aina jokaisen saatavilla. Missä on näiden lasten oikeudet ja yksityisyys? Miltä näistä lapsista tuntuu koululaisena, aikuisena, kun heidän koko lapsuutensa on julkista, myyty?
Kommentit (227)
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 20:02"]
--
Minä en ole muiden kuin oman blogini keskiössä. Eikä minun blogini keskiössä ole kukana muu kuin minä. Se kertoo minun elämästäni ja sen myötä myös kaikista niistä ihmisistä jotka olennaisesti arkeeni liittyvät. Jos sulkisin pois lapset, lapsenlapset, vanhemmat, sisarukset, ystävät jne. se ei enää olisi minun elämääni vaan kumarrus nettivainoharhoille ja ne eivät ole minun meilestäni kumartamisen arvoisia asioita.
[/quote]
Minusta on ok nimenomaan kirjoittaa omasta elämästään ja näin ollen tehdä tämä ratkaisu, ettei suostu "kumartamaan nettivainoharhoille". Ja tiettyyn rajaan asti on ihan viatonta kertoilla esim. että kävi tietyn ystävän kanssa kahvilla tai kuvan kera ilmoittaa, että on käynyt lastensa kanssa Hoplopissa.
Sen sijaan minusta on ikävää, että bloggaajat/facettajat/ym. vievät tuon päätösvallan pois muilta ihmisiltä: me muut emme saa päättää, mikä oman nettivainoharhaisuuden taso on. Esim. facebookissa ihmiset eivät edes vaivaudu kysymään lupaa tai edes ilmoittamaan, jos lisäävät kuvan ihan toisesta henkilöstä. Liian usein olen törmännyt omaan kuvaani (ei ryhmäkuva) lisättynä sivustoille, joissa en edes itse ole - enkä ole edes ollut tietoinen kuvan olemassaolosta. Tällainen omavaltainen minun kasvojeni viljely kiusaa ja loukkaa minua, vaikka siitä ei minulle olisikaan välitöntä vaaraa.
Puhumattakaan siitä, kuinka rajaton huoleni olisi, jos tietäisin jonkun muun lisäilevän kuvia minun lapsestani siitä minulle edes ilmoittamatta. Ja ylipäätään: lapsi ei ymmärrä netin etuja ja haittoja välttämättä aikuisen tavoin, joten sitä valppaammin vanhempien pitäisi itse ottaa asioista selvää ja huolehtia siitä, että oma nettikäyttäytyminen lapsen kuvien ja tietojen suhteen on vastuullista.
P.S Uskon, että lähes jokainen ajattelee, että uhat ovat "vainoharhaa" ja "ei koskaant tapahdu minulle". Niin ovat ajatelleet myös he, jotka ovat joutuneet karvaasti kokemaan ne kääntöpuolet.
Ettekö te oikeesti tiedä millasia kuvia koululaiset nykyään itsestään ja kavereistaan somessa?
On muutamia bloggaajia, joiden lapset näkyvät blogissa tyylikkäästi. He rajaavat joko kasvot pois tai näyttävät kuvia joissa lapsi ei ole suoranaisen helposti tunnistettavissa. Kysymys kuuluu, miksi kaikki eivät tee näin? On myös jotenkin eri jos lapsi näkyy blogissa pari kertaa kuin että joka päivä on sivullinen kuvia naamasta ja merkki vaatteista.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 23:14"]
Ettekö te oikeesti tiedä millasia kuvia koululaiset nykyään itsestään ja kavereistaan somessa?
[/quote] Julkaisevat, jos eivät saa opastusta. Näistä asioista pitää keskustella kotona ja seurata lasten netin ja älypuhelimen käyttöä. Meillä tulee raportti lasten käyttämistä nettisivuista viikottain.
Olen bloggaaja, jolla on lapsi. Tiedän, että kertomalla enemmän lapsestani ja näyttämällä hänen hauskoja ja suloisia ilmeitään blogissa voisin saada blogilleni lisää lukijoita. En kuitenkaan halua altistaa lastani mm. arvostelulle näin pienenä, kun häneltä ei ole kysytty eikä hän voisi asiasta päättää. Siksi en näytä lapseni kasvoja blogissa.
Esimerkiksi oi mutsi mutsi-blogia on vähän epämukava lukea just tän takia :( Lapsen koko lapsuus tuntuu olevan julkista riistaa.
Googlaamalla esim "äitibloggaajat yksityisyys" tulee esiin paljonkin blogistien kirjoituksia omista mietinnöistään aiheesta. Aika monta eri näkökulmaa tulee esille ihan sieltä bloggaavasta päästä, kannattaa lukea myös kommenttiosiot.
Minä olen bloggaaja ja näytän lapseni koko maailmalle koska hän on niiiiin suloinen hassuinen tempauksineen ♥ plus palkaksi saan haalareita ja muita ihanuuksia kuten mini rodinii eikä se oo niin vakavaa vaikka hän on siellä ihanineni juttuineen! En kummiskaan kerro mitään noloja juttuja :)
Kieltämättä aiheesta löytyy ihan asiallistakin pohdintaa. Tai on sentään jotain pohdintaa, on hyvä kuulla että ne äitibloggaajat edes miettivät näitä. Heti löysin pari hyvää, kylläkin vähän naivia tekstiä.
Jotkut äidit eivät vain ymmärrä, että myös lapsella on oikeus yksityissuojaan ja näin altistavat lapsensa kaikkien hörhöjen ulottiville, koska vain harva perhe pystyy turvaamaan lapsensa turvallisuuden kaikissa olosuhteissa esim. ulkoleikeissä, koulumatkalla jne. kun lapsi on kaikkien tunnistettavasti ja netistä perheen tiedot ja kodin yksityiskohdat kaikkien saatavilla.
Säälittävää ja julkisuudenhakuista käytöstä monelta vanhemmalta, eivätkä ajattele nenäänsä pitemmälle, kun asettavat lapsensa tahallisesti vaaralle.
10-15 vuoden päästä voi tulla oikeusjuttuja lapset vs. bloggaavat äidit.. ehkä tähän nykytilanteeseen tulee vielä ohjeita viralliseltakin taholta.
http://www.arkitehti.net/2013/02/22/yksityisyydensuoja/
Tuollakin hyvää keskustelua. Vai saiko tänne heittää linkkejä ongelmitta?
En saa tähän nyt linkkiä, mutta googletin tuon äitibloggaajat yksityisyys ja törmäsin ilahduttavaan asian pohtimiseen yhdessä blogissa. otsikko taisi olla "äitibloggaaja ja kahden yksityisyyden rajat". Perusteli ihan hyvin valintaansa, mutta jäi silti vähän kömpelöksi. Esim että miehen naama ei näy mutta lapsen näkyy?>? Sanoi myös, että "olisi huonoa tuuria jos juuri meidän kuvat päätyisi vääriin käsiin". :D Kiva kuitenkin, että tyttö oli miettinyt edes asiaa, ja oli tekstissä ihan asiallistakinpohdintaa. Onneksi on varmaan miettinyt vielä vähän lisää kun uudemmissa kirjoituksissa ei enää lapsen koko naamaa näkynyt. :D
Olen lukenut monia äitiblogeja monta vuotta, enkä osaa tuomita äitejä siitä, että bloggaavat lapsistaan aiheiden ollessa kepeitä “Maijalla on uhmaikä tai Paavolla on jäätelöt rinnuksilla”. Ainoat jotka ovat jääneet mieleen negatiivisesti ja ylittäneet hyvän maun rajat ovat legendaarinen Jarna, joka toistuvasti nolasi lapsensa blogissaan. Toinen on Anana joka avoimesti kertoo erityislapsiensa vaikeuksista. En usko että itse tajuaa mitä tekee, tarkoitus on varmaankin hyvä mutta lasten yksityisyyden kannalta arveluttava.
Mitenkäs ne blogit joissa on vain lasten kuvia esim. uusissa Mini Rodineissa? Tai talvihaalarien vertailua kuvitettuna lasten haalarikuvilla? Tekstit kertovat pelkästään lasten vaatteista ja käyttokokemuksista. Mitä noloa tai arveluttavaa aineistoa niissä blogeissa on?
Itse luen paljonkin lastenvaateblogeja. Kenenkään allergiat, aspergerit tai kakkojen koostumukset minua ei kiinnosta.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 22:22"]
Mitenkäs ne blogit joissa on vain lasten kuvia esim. uusissa Mini Rodineissa? Tai talvihaalarien vertailua kuvitettuna lasten haalarikuvilla? Tekstit kertovat pelkästään lasten vaatteista ja käyttokokemuksista. Mitä noloa tai arveluttavaa aineistoa niissä blogeissa on?
Itse luen paljonkin lastenvaateblogeja. Kenenkään allergiat, aspergerit tai kakkojen koostumukset minua ei kiinnosta.
[/quote]
Minun mielestäni nämä ovat ihan ok jopa hyödyllisiä.
t. 111
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 21:20"]
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 20:02"]
--
Minä en ole muiden kuin oman blogini keskiössä. Eikä minun blogini keskiössä ole kukana muu kuin minä. Se kertoo minun elämästäni ja sen myötä myös kaikista niistä ihmisistä jotka olennaisesti arkeeni liittyvät. Jos sulkisin pois lapset, lapsenlapset, vanhemmat, sisarukset, ystävät jne. se ei enää olisi minun elämääni vaan kumarrus nettivainoharhoille ja ne eivät ole minun meilestäni kumartamisen arvoisia asioita.
[/quote]
Minusta on ok nimenomaan kirjoittaa omasta elämästään ja näin ollen tehdä tämä ratkaisu, ettei suostu "kumartamaan nettivainoharhoille". Ja tiettyyn rajaan asti on ihan viatonta kertoilla esim. että kävi tietyn ystävän kanssa kahvilla tai kuvan kera ilmoittaa, että on käynyt lastensa kanssa Hoplopissa.
Sen sijaan minusta on ikävää, että bloggaajat/facettajat/ym. vievät tuon päätösvallan pois muilta ihmisiltä: me muut emme saa päättää, mikä oman nettivainoharhaisuuden taso on. Esim. facebookissa ihmiset eivät edes vaivaudu kysymään lupaa tai edes ilmoittamaan, jos lisäävät kuvan ihan toisesta henkilöstä. Liian usein olen törmännyt omaan kuvaani (ei ryhmäkuva) lisättynä sivustoille, joissa en edes itse ole - enkä ole edes ollut tietoinen kuvan olemassaolosta. Tällainen omavaltainen minun kasvojeni viljely kiusaa ja loukkaa minua, vaikka siitä ei minulle olisikaan välitöntä vaaraa.
Puhumattakaan siitä, kuinka rajaton huoleni olisi, jos tietäisin jonkun muun lisäilevän kuvia minun lapsestani siitä minulle edes ilmoittamatta. Ja ylipäätään: lapsi ei ymmärrä netin etuja ja haittoja välttämättä aikuisen tavoin, joten sitä valppaammin vanhempien pitäisi itse ottaa asioista selvää ja huolehtia siitä, että oma nettikäyttäytyminen lapsen kuvien ja tietojen suhteen on vastuullista.
P.S Uskon, että lähes jokainen ajattelee, että uhat ovat "vainoharhaa" ja "ei koskaant tapahdu minulle". Niin ovat ajatelleet myös he, jotka ovat joutuneet karvaasti kokemaan ne kääntöpuolet.
[/quote]
Minä olen ottanut tavaksi esimerkiksi juhlissa tai muissa tapahtumissa sanoa valokuvien ottajille, että en halua kuviani Facebookiin tai muuallekaan nettiin, elleivät he sotke naamaani kuvista. Tämän ovat kaikki ymmärtäneet ja luvanneet, mutta on todella tylsää, että siitä on joka kerta mainittava erikseen. Ja jos itse kuvaan, sanon kaikille, etten aio julkaista kuvia missään vaan että ne ovat vain omaksi ilokseni.
Minua kiusaa ajatus siitä, että esimerkiksi kavereideni kaverit, minulle tuntemattomat, voisivat Facebookin kautta ikään kuin seurata elämääni: missä olen mennyt, mitä olen tehnyt, miltä olen näyttänyt ja keiden seurassa olen ollut. En usko noiden asioiden varsinaisesti kiinnostavan ketään, olenhan ihan tavallinen ihminen, mutta kyse on periaatteesta. Olen sentyyppinen ihminen, että jaan asioitani loppujen lopuksi melko harvojen kanssa.
Ei ole vainoharhaista suojella yksityisyyttään. Menetettyä yksityisyyttä ei saa takaisin. Etenkin tuota nimen yhdistämistä kasvokuvaan kannattaa minusta miettiä pari kertaa ennen julkaisunappulan painamista.
Hyvä aihe.
En ole oimutsimutsia lukenut hetkeen, mutta kävin vilkaisemassa. Joku sanoikin hyvin, koko poikaparan elämä on netissä. Se taannoinen videokin oli ihan kamala. Toinen sairastaa ja blogia varten pitää vielä videoida kaikki.. En voi sille mitään mutta kamala myötähäpeä tuosta vaan tulee. Ja surullinen olo.
[quote author="Vierailija" time="17.02.2014 klo 22:02"]
En saa tähän nyt linkkiä, mutta googletin tuon äitibloggaajat yksityisyys ja törmäsin ilahduttavaan asian pohtimiseen yhdessä blogissa. otsikko taisi olla "äitibloggaaja ja kahden yksityisyyden rajat". Perusteli ihan hyvin valintaansa, mutta jäi silti vähän kömpelöksi. Esim että miehen naama ei näy mutta lapsen näkyy?>? Sanoi myös, että "olisi huonoa tuuria jos juuri meidän kuvat päätyisi vääriin käsiin". :D Kiva kuitenkin, että tyttö oli miettinyt edes asiaa, ja oli tekstissä ihan asiallistakinpohdintaa. Onneksi on varmaan miettinyt vielä vähän lisää kun uudemmissa kirjoituksissa ei enää lapsen koko naamaa näkynyt. :D
[/quote]
Löysin saman tekstin, mutta en viitsi laittaa tähän linkkiä, ettei tämä keskustelu poistuisi. Mulle tuli tästä vähän sellainen tunne, kuin että tuo ilmeisesti aika nuori bloggari tunsi omatuntonsa pistävän, ja postaus oli tehty sen parantamiseksi. Tosiaan vähän hämärää, että kunnioittaa miehen halua pysyä pois, mutta ei lapsen! Ja tuo huonoon tuuriin vetoaminen on silkkaa lapsellisuutta. Voi voi.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2014 klo 23:00"]
samaa mieltä. me unohdamme, että me emme OMISTA lapsiamme, he ovat vain lainaa. minusta meillä ei ole oikeutta jakaa heidän lapsuuttaan julkisesti, koska lapsi ei voi siihen itse vaikuttaa. emmehän saa kertoa aviomiehistämme ilman heidän lupaansa, miksi siis lapsista!
[/quote]
Aivan!
Paitsi olen kyllä itse olen julkaissut kuvia lapsestani fb:seen sellaisia kuvia missä ei kasvot näy,mutta en ikinä kertoisi heistä nettiin yksityiskohtaisesti mitään! Hän kyllä saa kuulla lapsuudestaan tarinoita lukemalla vauvakirjaansa, mutta nykyaikana taitaa olla yleisempää lukea niitä netistä.