Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokkainen elämä - miksi se ärsyttää niin paljon?
02.11.2020 |
Ja turha ihmetellä, että miten niin, en minä ole huomannut mitään. Ilmiö on ihan todellinen vaikka juuri sinä et samaistuisikaan alla olevaan.
Tuilla elävä kansanosa tavoittelee juuri sitä keskiluokkaisuutta: mukavaa asumista, esittelykelpoista autoa, ulkomaanmatkaa, uudehkoa kodintekniikkaa ja muuta materiaa. Samalla näitä kuitenkin halveksutaan. Kukaan ei mukamas halua omakotitaloa, Volvoa eikä kultaistanoutajaa. Kukaan ei halua olla "Prismaperhe".
Ja silti, kun puhutaan tuloeroista, yhteiskunnan luokkaeroista, sosioekonomisista eroista, keskiluokkaisuus nousee esiin sekä tavoiteltavana että halveksuttavana asiana.
Kumpi se siis on?
Miksi tuilla eläjä valittaa toisessa ketjussa, että hän ei saa mukavaa elintasoa, ja miksi kuitenkin jos keskiluokkainen kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä ja tekevänsä keskiluokkaisia asioita, alkaa halveksunta ja haukkuminen?
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikille vaihtoehdot näyttävät olevan köyhyys tai keskiluokkaisuus? Aika pienet on unelmat, jos se keskimääräinen keskiluokkainen elämä on kaikki mihin keksii pyrkiä. Että ollaan työttöminä vuokrayksiössä, tai sitten "pitää" hommata se omakotitalo, kaksi lasta ja pari Volvoa. Voi kuinka tylsää. Eletään niinkuin kaikki muut, koska ei keksitä sen vaihtoehdoksi muuta kuin kurjuutta.
Tää on kyllä erittäin mustavalkoinen ja "me ja te" -ajattelua lietsova ketju. Mä oon duunariperheestä, jonka lapsuudessa ei ollut sitä omakotitaloa, hyvää autoa ja omaa pihaa, mutta oli muuten ihana vuokratalo, vähän vanhempi auto ja mukava pihapiiri täynnä samanikäisiä lapsia. Ei tehty ulkomaanreissuja, mutta käytiin edullisilla vuokramökeillä, tehtiin retkiä luontoon, käytiin kirjastossa lainaamassa kasa kirjoja ja vietettiin aikaa yhdessä perheen kanssa monin tavoin. Mun lapsuus oli todella ihana.
Anteeksi nyt, mutta sinä kuuluit lapsena alempaan keskiluokkaan. Eheät perheet ja järkevä elämäntapa on sitä keskiluokkaa juurikin.
Alempi keskiluokka ei määrity vain eheiden perheiden ja järkevän elämäntavan kautta. Jos noin olisi, voisit määritellä kaikki Järkevät ja Eheät ihmiset keskiluokaan. Kyllä duunariperheissäkin on tasapainoisia ja järkeviä ihmisiä ja perheitä. He nimenomaan usein asuvat vuokralla ja ajavat halvalla autolla, ja ovat silti järkeviä ja eheitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikille vaihtoehdot näyttävät olevan köyhyys tai keskiluokkaisuus? Aika pienet on unelmat, jos se keskimääräinen keskiluokkainen elämä on kaikki mihin keksii pyrkiä. Että ollaan työttöminä vuokrayksiössä, tai sitten "pitää" hommata se omakotitalo, kaksi lasta ja pari Volvoa. Voi kuinka tylsää. Eletään niinkuin kaikki muut, koska ei keksitä sen vaihtoehdoksi muuta kuin kurjuutta.
No kerropa oma vaihtoehtosi. Et siis ole köyhä etkä keskiluokkainen, kerro miten valitaan syntyä yläluokkaan?
Wau, lisäsit siis yhden "luokan" vaihtoehtolistaan, kuinka mielikuvituksekasta 🙄. Olet aika syvällä laatikossasi.
Esim itselläni vaihtoehto on asua minimalistina vuokralla, sijoittaa säästöt, maksimoida tulot, ja tavoitella taloudellista riippumattomuutta ja digital nomad -elämäntapaa. En kutsuisi omaa elämääni keskiluokkaiseksi (ei ole juuri mitään täällä lueteltua keskiluokkaisuuden symbolia), enkä todellakaan köyhäksi (vuositulot tällä hetkellä 100+ tuhatta per vuosi).
Vierailija kirjoitti:
Nuorena ihminen kuvittelee, että on mahdollisuuksia saavuttaa taivaita ja silloin se keskiluokkainen elämä vaikuttaa tyytymiselle ja tylsälle, Kun ikää tulee vähän enemmän tajuaa jo, että parasta elämässä on sujuva mukava arki, oma perhe ja taloudellinen turvallisuus mukavasti asuen ja harrastaen. Eli keskiluokkaisesti eleleminen.
Ei, tämä on aina ollut mielestäni tasainen helvetti. Nuorena ja nyt vanhempana. Otan mieluummin ponnistelun ja takkuisuuden, kuin perusarjessa mukavasti vellomisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikille vaihtoehdot näyttävät olevan köyhyys tai keskiluokkaisuus? Aika pienet on unelmat, jos se keskimääräinen keskiluokkainen elämä on kaikki mihin keksii pyrkiä. Että ollaan työttöminä vuokrayksiössä, tai sitten "pitää" hommata se omakotitalo, kaksi lasta ja pari Volvoa. Voi kuinka tylsää. Eletään niinkuin kaikki muut, koska ei keksitä sen vaihtoehdoksi muuta kuin kurjuutta.
Tää on kyllä erittäin mustavalkoinen ja "me ja te" -ajattelua lietsova ketju. Mä oon duunariperheestä, jonka lapsuudessa ei ollut sitä omakotitaloa, hyvää autoa ja omaa pihaa, mutta oli muuten ihana vuokratalo, vähän vanhempi auto ja mukava pihapiiri täynnä samanikäisiä lapsia. Ei tehty ulkomaanreissuja, mutta käytiin edullisilla vuokramökeillä, tehtiin retkiä luontoon, käytiin kirjastossa lainaamassa kasa kirjoja ja vietettiin aikaa yhdessä perheen kanssa monin tavoin. Mun lapsuus oli todella ihana.
Anteeksi nyt, mutta sinä kuuluit lapsena alempaan keskiluokkaan. Eheät perheet ja järkevä elämäntapa on sitä keskiluokkaa juurikin.
Alempi keskiluokka ei määrity vain eheiden perheiden ja järkevän elämäntavan kautta. Jos noin olisi, voisit määritellä kaikki Järkevät ja Eheät ihmiset keskiluokaan. Kyllä duunariperheissäkin on tasapainoisia ja järkeviä ihmisiä ja perheitä. He nimenomaan usein asuvat vuokralla ja ajavat halvalla autolla, ja ovat silti järkeviä ja eheitä.
Joo ja parissa meitä paremmin tienaavassa perheessä oli alkoholismia, väkivaltaa ja ongelmia. Heillä oli hienompi talo ja enemmän rahaa, mutta perhe oli sisältä melko rikkinäinen. Tiedän tämän, koska eräs ystäväni kertoi tästä mulle vähän vanhempana. Ei keskiluokkaisuus tarkoita automaattisesti eheää perhettä. On sielläkin tapahtunut jopa perhesurmia.
Ei kai nykyään ole näin ahtaita muotteja? Nuo hokemat kultaisista noutajista ja farmariautoista ovat suoraan omasta nuoruudestani 80-90-luvuilla. Itsekin tuollaisia silloin puhuin, ja silloin sosiaalinen paine oli oikeasti aika suuri. Eikös nyt eletä individualistihipsteriaikaa? Itse silloin 90-luvun laman mainingeissa huomasin, että kyse ei ole tyytymisestä, vaan turvattu toimeentulo on oikeasti tavoittelemisen arvoinen asia. Olen valmis palkkatyöorjuuteen, jotta pystyn asumaan mukavasti, matkustamaan ja harrastamaan. On minulla piha ja nurmikkokin, mutta eivät naapurit niitä ruohonkorsia mittaile. Jos jollain on rivitaloasunto Espoossa ja farmariauto, siitä ei voi päätellä hänen henkisiä rajoitteitaan, vaan se kertoo, että hänellä on taloudellisesti varaa toteuttaa monia muitakin haluamiaan asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole tuilla elävä, mutta en silti halua kultaista noutajaa, trampoliinia, kahta lasta ja valkoista Audia pihalle. Omakotitalo toki täytyy olla, mutta ei sekään naapurien takia, vaan että naapureita ei olisi.
Kliseistä keskiluokkaista elämää pidetään mielikuvituksettomana ja muita varten näyteltynä elämänä. Ikään kuin ihmisiltä puuttuisi oma näkemys asioista ja tehdään vain niinkuin oletetaan, että kuuluu tehdä. Ollaan siis vähän yksinkertaisia.
Eli sinulla ei ollut varas ostaa omakotitaloa ihmisten ilmoilta.
Ehkäpä toinen haluaa oman rauhan et naapuri ei ole vieressä 😉😊
Olen kuvitlelut olevani keskiluokkainen ihan tulotasoni ja koulutukseni (ylempi korkeakoulututkinto, tulot noin 60 000 e/v brutto) perusteella. Mutta ilmeisesti täällä esitettyjen tunnusmerkkien mukaan en ole. koska ei ole koskaan kiinnostanut ostaa omistusastuntoa (asun ASOssa), ja olen omasta valinnastani puolisoton ja lapseton. Keskiluokkaan "pääsemiseksi" pitäisi ilmeisesti elää perhe-elämää ja asua omistusasunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis häh? Ihminen kuuluu keskiluokkaan kun tienaa tietyn verran rahaa kuussa/vuodessa. Miten tämä nyt liittyy yhtään mihinkään muuhun kuin siihen että hän tienaa sen verran?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikille vaihtoehdot näyttävät olevan köyhyys tai keskiluokkaisuus? Aika pienet on unelmat, jos se keskimääräinen keskiluokkainen elämä on kaikki mihin keksii pyrkiä. Että ollaan työttöminä vuokrayksiössä, tai sitten "pitää" hommata se omakotitalo, kaksi lasta ja pari Volvoa. Voi kuinka tylsää. Eletään niinkuin kaikki muut, koska ei keksitä sen vaihtoehdoksi muuta kuin kurjuutta.
No kerropa oma vaihtoehtosi. Et siis ole köyhä etkä keskiluokkainen, kerro miten valitaan syntyä yläluokkaan?
Wau, lisäsit siis yhden "luokan" vaihtoehtolistaan, kuinka mielikuvituksekasta 🙄. Olet aika syvällä laatikossasi.
Esim itselläni vaihtoehto on asua minimalistina vuokralla, sijoittaa säästöt, maksimoida tulot, ja tavoitella taloudellista riippumattomuutta ja digital nomad -elämäntapaa. En kutsuisi omaa elämääni keskiluokkaiseksi (ei ole juuri mitään täällä lueteltua keskiluokkaisuuden symbolia), enkä todellakaan köyhäksi (vuositulot tällä hetkellä 100+ tuhatta per vuosi).
Olet keskiluokkainen, jos sinulla on varaa sijoittaa säästösi ja elellä nomadina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis häh? Ihminen kuuluu keskiluokkaan kun tienaa tietyn verran rahaa kuussa/vuodessa. Miten tämä nyt liittyy yhtään mihinkään muuhun kuin siihen että hän tienaa sen verran?
Jos kuuluu keskiluokkaan, on pakko olla typerän kliseinen, että köyhemmät voisivat iloita siihen joukkoon kuulumattomuudestasn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskelija eli siinä mielessä vielä tuilla elävä, mutta tavoittelen elämää, missä tulen toimeen vähällä, elän luonnonläheisesti ja hitaammin. Mä pärjään mainiosti 600-700 eurolla kuussa. Teen kyllä siis töitä, mutta vähemmän kuin on totuttu ajattelemaan. Aion sijoittaa ekologisiin ja eettisiin kohteisiin ja säästää rahaa pahan päivän varalle. Rakennan omannäköisen elämän ja arjen, joka perustuu vahvasti ekoajatteluun ja hitaampaan arkeen.
Minulla ei ole kuitenkaan mitään sitä vastaan, jos joku haluaa sen perinteisen keskiluokkaisen elämän. Ainoa, mikä siinä ärsyttää, on se, että sitä markkinoidaan jonain asiana, jota kaikkien tulee haluta ja se on se päätavoite elämässä. Joskus mietin, että haluaako oikeasti moni sitä vai onko se ulkopuolelta tuleva odotus eikä ihmiset uskalla elää omannäköistä elämää? Pelkäävätkö he leimoja tai muiden tuomitsemista, jos valitsevat toisin? Mutta jos joku AIDOSTI noita perinteisiä keskiluokkaisia asioita haluaa tavoitella, niin go for it.
700 eurolla kuussa maksat asumisen, elämisen ja vielä sijoitat ja säästät? Saattaa tulla elämän reaaliteetit vastaan, sitten kun et enää saa opiskelja-alennusta kaikesta... Sinänsä arvostan ekologista elämää ja sekin on mahdollista tässä keskiluokkaisessa orjuudessa. Ei sitä varten tarvitse itseään köyhyyteen tuomita.
En saa opiskelija-alennusta nytkään mistään, koska olen monimuoto-opiskelija. Saat vapaasti tuomita tai ihmetellä valintojani, mutta mä todella pidän tästä ja mulla on jo säästöjäkin. :)
En tuomitse, mutta ihmettelen kyllä. Voitko laittaa jotain budjettia? Kiinnostaa oikeasti miten tuon saa onnistumaan.
Seuraan useita säästö- ja omavaraisblogeja. Tässä muun muassa hyvä blogi, miten pienituloinenkin voi säästää. Myönnän, että tavoittelen opintojen jälkeen hetken 900-1000 euroa kuussa, mutta sitten kun saan siitä säästettyä, niin voin tiputtaa sen taas 600-700 euroon. En ihan tuollaista varallisuutta kerää, mutta tämä blogi on avartava ja hyvä tuki. Googlaamalla aiheesta ja kirjastosta löytyy hyviä oppaita. :)
https://omavaraisuushaaste.com/kerasin-opiskelijana-78000-euron-varalli…
Omavaraisuusblogien idea on nimenomaan tienata hulluna parikymmentä vuotta. Sijoittaa lähes kaikki ja sitten elää niillä sijoituksilla. Noissa blogeissa ei todellakaan eletä millään 700 euron tuloilla...
Niin, mutta siellä on hyviä vinkkejä ja konkreettisia neuvoja talousjuttuihin ja sijoittamiseem. Otan sieltä mulle sopivan vinkit ja sovellan ne omaan elämääni. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viitsiikö ap laittaa tänne linkkiä niistä keskusteluista missä joku ei keskiluokkainen olisi ärsyyntynyt palstalaisten keskiluokkaisuudesta. eikö keskiluokka ole vähän sama kuin työväenluokka. joten kelle ärsyynnyn ?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikille vaihtoehdot näyttävät olevan köyhyys tai keskiluokkaisuus? Aika pienet on unelmat, jos se keskimääräinen keskiluokkainen elämä on kaikki mihin keksii pyrkiä. Että ollaan työttöminä vuokrayksiössä, tai sitten "pitää" hommata se omakotitalo, kaksi lasta ja pari Volvoa. Voi kuinka tylsää. Eletään niinkuin kaikki muut, koska ei keksitä sen vaihtoehdoksi muuta kuin kurjuutta.
Kaikille ja kaikki mihin keksii pyrkiä? Tässä ketjussa maalailtu keskiluokkaisuus on fantasiaa, ei 'kaikilla muilla' ole omakotitaloa, paria lasta ja paria Volvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikille vaihtoehdot näyttävät olevan köyhyys tai keskiluokkaisuus? Aika pienet on unelmat, jos se keskimääräinen keskiluokkainen elämä on kaikki mihin keksii pyrkiä. Että ollaan työttöminä vuokrayksiössä, tai sitten "pitää" hommata se omakotitalo, kaksi lasta ja pari Volvoa. Voi kuinka tylsää. Eletään niinkuin kaikki muut, koska ei keksitä sen vaihtoehdoksi muuta kuin kurjuutta.
No kerropa oma vaihtoehtosi. Et siis ole köyhä etkä keskiluokkainen, kerro miten valitaan syntyä yläluokkaan?
Wau, lisäsit siis yhden "luokan" vaihtoehtolistaan, kuinka mielikuvituksekasta 🙄. Olet aika syvällä laatikossasi.
Esim itselläni vaihtoehto on asua minimalistina vuokralla, sijoittaa säästöt, maksimoida tulot, ja tavoitella taloudellista riippumattomuutta ja digital nomad -elämäntapaa. En kutsuisi omaa elämääni keskiluokkaiseksi (ei ole juuri mitään täällä lueteltua keskiluokkaisuuden symbolia), enkä todellakaan köyhäksi (vuositulot tällä hetkellä 100+ tuhatta per vuosi).
Olet keskiluokkainen, jos sinulla on varaa sijoittaa säästösi ja elellä nomadina.
Ainakaan Wikipedian mukaan en ole
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskiluokka
"tiukimpien määritelmien mukaan keskiluokkainen ansaitsee 2 062–4 419 euroa kuukaudessa, kun taas löyhemmät määritelmät laajentavat keskiluokan 1 768–5 885 euroa kuukaudessa tienaaviin."
Tuloni ovat ylempäänkin rajaan nähden noin 50% suuremmat.
sitten alkaa itku kun lainojen lyhennys alkaa. rahat lahjoitettu italiaan ja kreikkaan.keski tuloinen voi nipin napin pitää omaisuutensa vuokra loiselta viedään auto ja kenkää vuokra läävästä
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää keskiluokkaisuudessa joidenkin tarve tuoda tätä suurta saavutusta esille kuin se olisi kaikki millä on merkitystä. Kuten mieheni ex, joka on vienyt ilmiön äärimmilleen kaikkine lavastettuine insta-kuvineen, lasten stailauksineen ja kilpavarusteluineen jne... Hinnalla millä hyvänsä kulissit kiiltäviksi yöunista, veloista ja ihmissuhteiden sisällöstä välittämättä.
Itsekin kai elän sitä keskiluokkaista elämää jos omakotitalolla, autolla, harrastuksilla ja matkustelulla mitataan mutta ne ovat vain itseäni varten; en tunne mitään tarvetta esitellä mitään niistä somessa tai muutenkaan. Omakotitalo on siksi että rauhaa ja hiljaisuutta arvostavana ihmisenä en sopeudu asumismuotoon jossa naapurin äänet kuuluu seinän takaa. Piha ja talokin on vähän rempallaan kun aika menee niissä harrastuksissa, eikä voisi vähempää kiinnostaa mitä muut siitä ajattelevat! Auto on jotta pääsee kulkemaan eikä ihan romua taloudellisessa mielessä kannata ostaa - toisaalta ei uuttakaan. Matkustelu on mukavaa, tosin nyt korona-aikaan olen huomannut että pärjään ilmankin. Harrastukset ovat sellaisia joihin ei ihan pienituloisella olisi varaa, mutta niitäkin teen ihan keskenäni omaksi ilokseni enkä siksi että kuvittelisin niiden kuuluvan keskiluokkaisen imagoon (kuten tuo mainittu ex, joka kaivaa kalliit velaksi ostetut urheiluvälineet esille vain siksi aikaa että saa sen päivityksen someen).
Summa summarum; keskiluokkaisuudessa ärsyttää se onnen esittäminen, jota homma monelle on.
Keskiverto keskiluokkainen ei kyllä mitenkään hirveästi elämäänsä somessa mainosta. Keskiluokkaiset puitteet ovat monesti vähän samankaltaisia yksinkertaisesti siksi, että niitä määrittää se mihin jollain tulotasolla on varaa.
Keskiluokkaisena, entisena koyhana ja tulevana rikkaana kerron sen, etta koyhan elama on kallista.
Kun on varaa vuokrata kakkaa ja ostaa vain kakkaa elama on kallista. Sita ei uskois, mutta esim. vanha auto voi tulla tosi kalliiksi.
Keskiluokkainen elaa hyvin. Ei tarvitsee ostaa halvinta roskaa, palella, nahda nalkaa. Ehka jonkun mielesta tylsaa, kun ei tarvitse taistella joka paiva elamasta. Mutta voi tehda mita haluaa.. matkustella, harrastaa, olla lasten kanssa.
Rikkailla on rikkaiden huolet, enka tieda
Haluanko siihen pisteeseen.
Iso kiinteisto on paanvaiva ja usea kiinteisto viela enemman ja muutaman vuoden vanha merkkiauto riittaa vallanmainiosti. Mihin niita yksityiskoneita yms loppuviimeksi tarvitsee? Tai edes loputonta hulppeaa vaatevarastoa merkki laukkuineen ja kenkineen. Ihmisella on vain yksi kroppa ja kaksi jalkaa ja 365 paivaa vuodessa. Se on aika vahan.
Joku menestynyt liikenainen itki brittilehden kolumnissa,etta on se niin vaarin kun k. Kardashian lahtee yksityiselle saarelle juhlimaan kun muut karsii. Oikeasti jokainen rakentaa elamansa itse. Jos haluaa samaa kannattaa tehda toita sen eteen, eiko?
Keskiluokkainen elämä rakentuu usein materian ympärille. Kultaiset käsiraudat, kun pankki pitää otteessaan sen talon ja osamaksu Volvon/Audin kautta. Kun oppii olemaan välittämättä muiden mielipiteistä, alkaa elämään onnellisempaa elämää. Käyn minäkin töissä, mutta paljon arvokkaampaa mulle on esim. harrastukset. Nykyään työelämä on pitkälti suorittamista, eikä se tee minua onnelliseksi. Tavoitteena vähentää työntekoa ja yksinkertaistaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Rikas kuolee huvilassaan Nizzassa tai Mehiläisen teho-osastolla.
Keskiluokkainen kuolee omakotitalossaan tai Esperin laitoksessa.
Köyhä kuolee vuokra-asunnossaan tai 50/50 Esperissä/kunnallisessa hoitokodissa.
Jokaisen elämä voi olla köyhä tai rikas (henkisesti), mutta kukaan heistä ei kuoleman hetkellä ole yhtään mitään.
Tärkein unohtui, ennen kuolemaa on elämä.
Lapselliset kuvittelevat olevansa parempia kuin lapsettomat. Avioliitossa olevat kuvittelevat olevansa parempia kuin sinkut. Laihat kuvittelevat olevansa parempia kuin lihavat. Akateemiset kuvittelevat olevansa parempia kuin alemmin kouluttautuneet. Maailma on täynnä outoja kuvitelmia, joilla pönkitetään omaa paremmuudentunnetta.
Tärkeintä lienee sisäinen onni ja eheys ja mahdollisuus elää mielekkäältä ja turvalliselta ja antoisalta tuntuvaa elämää ilman liikaa kuormitusta.