Lue keskustelun säännöt.
Keskiluokkainen elämä - miksi se ärsyttää niin paljon?
02.11.2020 |
Ja turha ihmetellä, että miten niin, en minä ole huomannut mitään. Ilmiö on ihan todellinen vaikka juuri sinä et samaistuisikaan alla olevaan.
Tuilla elävä kansanosa tavoittelee juuri sitä keskiluokkaisuutta: mukavaa asumista, esittelykelpoista autoa, ulkomaanmatkaa, uudehkoa kodintekniikkaa ja muuta materiaa. Samalla näitä kuitenkin halveksutaan. Kukaan ei mukamas halua omakotitaloa, Volvoa eikä kultaistanoutajaa. Kukaan ei halua olla "Prismaperhe".
Ja silti, kun puhutaan tuloeroista, yhteiskunnan luokkaeroista, sosioekonomisista eroista, keskiluokkaisuus nousee esiin sekä tavoiteltavana että halveksuttavana asiana.
Kumpi se siis on?
Miksi tuilla eläjä valittaa toisessa ketjussa, että hän ei saa mukavaa elintasoa, ja miksi kuitenkin jos keskiluokkainen kertoo olevansa tyytyväinen elämäänsä ja tekevänsä keskiluokkaisia asioita, alkaa halveksunta ja haukkuminen?
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Minua pidetään keskiluokkalaisena, vaikka kuulun hyvätuloisiin. Asutaan 70-luvun ok-talossa, on kässyllä ostettu muutaman vuoden vanha Volvo, 3 lasta, koira ja kissat. Päätyöstäni saamani palkka on keskituloa, mutta sijoitusteni ja sivutöideni ansiosta kuukausittaiset ansioni ovat vaihdellen 4500-8000 välissä. Se ei näy tyylissäni.
Enkä halua jättää päivätyötäni, vaikka voisin elää sijoituksilla ja ansaita ehkä niillä enemmän, jos jäisin kotiin.
Aletaan jossakin vaiheessa rakentamaan omaa taloa, lisäksi katsellaan omaa loma-asuntoa ulkomailta. Yksi uusi sijoitusasuntokin taas kiikarissa. Ja kahvipöytäkeskustelussa en kerro näitä kenellekkään ;)
T: Valekeskiluokkalainen. Kaikki ei ole siltä miltä näyttää ;)
Piti vielä sanoa, että olen joskus tienannut 1300 e kuussa käteen, ja koska olen päässyt jo 30-vuotiaana näin hyviin tuloihin, niin en valita. Ihan sama, vaikka koko maailma pitäisi minua yksinkertaisena 😂 En anna rahan määrätä koko elämää, vaan minä harrastan ja olen tosiaan monessa mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiluokkaistuminen on syy maapallon kantokyvyn ylittymiseen. Mitä suurempi osa maailman ihmisistä saavuttaa ja omaksuu keskiluokkaisen kulutuskäyttäytymisen, sitä heikommin käy ympäristön. Ja siitähän me kaikki olemme kuitenkin riippuvaisia.
Jos maapallo ei kestä meidän kaikkien kasvavaa kulutusta, niin miksi juuri sinun kuuluisi saada elää keskiluokkaisesti kuluttaen?
Oletko niin paljon ahkerampi, lahjakkaampi ja kaikin puolin muita maailman ihmisiä parempi, että juuri sinun pitäisi saada kuluttaa enemmän kuin muiden?
Vai pitäisikö tavoiteltavan hyvän elämän mallia muuttaa niin, ettei se perustuisi keskiluokkaisiin kulutustottumuksiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun mieluummin vuokralla ihanissa asunnoissa koti- ja ulkomailla. Nautin täysillä elämän seikkailuista, kuin maksan yhden omakotitalon ja auton asuntolainaa. Erilaisuus kunniaan!
Kunnes huomaat että olet vuokrissa maksanut sen talon verran, eikä sulla ole vieläkään muuta kun veden huuhtoma perse ja kasa vuokrakuitteja. Nykykoroilla talot on nopeasti velattomia, ja sitten voi sekä asua laadukkaasti että on varaa matkustella.
-velaton, iloinen keskiluokkainen, joka tykkää niistä kukkapenkeistään ja lummelammestaan-
Mutta sitten kun menetät työsi ja joudut muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä, niin melkoinen riippa se tuollainen talo on. Ja hyvin moni on tässäkin maassa huonopalkkaisessa työssä, että annetaanko 1500 euroa kuukaudessa nettoavalle isojakin lainoja.
Kuule, mun talo on maksettu ja pääkaupunkiseudulla, minne sinä luulet että kannattaisi muuttaa työn perässä? JOS menettäisin työni ja tahtoisin taloni myydä, muuttaisin mukana satoja tonneja. Aina voisin elää sillä rahalla vuosikymmeniä vaikka ulkomailla, AINA on mahdollista muuttaa vuokralle. Missään tapauksessa minulta ei saisi vietyä onnellisia vuosia tässä talossa joita olen jo elänyt.
Se on vapautta että voi päättää miten elää ja missä, ei se että voi muuttaa yhdestä vuokramurjusta toiseen samanlaiseen. Jos kelpaa edes vuokralaiseksi, työttömät ei paljon valikoi.
Edelleen kaipaan nyt esimerkkejä siitä köyhän vapaasta ja värikkäästä elämästä, mistä se koostuu?
Kateutta koko ketju. Kun ei itsestä ole hankkimaan mukavaa elintasoa, alkaa mussutus, että en mä olisi halunnutkaan, ja NIH.
Ja munkin silmään tarttui se "värikäs ja vapaa elämä", joka on köyhillä. Mistä se koostuu konkreettisesti?
Köyhä joutuu rapotoimaan koko elämänsä, onko sairautta, onko hakenut töitä vai odottaako karenssi. Mihinkään kivaan ei ole varaa, arki on harmaata selviytymistä päivästä toiseen, aina toisten hyväntahtoisuuden varassa. Olen sen nuorena kokenut, ja se oli vapaudesta hyvin kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opiskelija eli siinä mielessä vielä tuilla elävä, mutta tavoittelen elämää, missä tulen toimeen vähällä, elän luonnonläheisesti ja hitaammin. Mä pärjään mainiosti 600-700 eurolla kuussa. Teen kyllä siis töitä, mutta vähemmän kuin on totuttu ajattelemaan. Aion sijoittaa ekologisiin ja eettisiin kohteisiin ja säästää rahaa pahan päivän varalle. Rakennan omannäköisen elämän ja arjen, joka perustuu vahvasti ekoajatteluun ja hitaampaan arkeen.
Minulla ei ole kuitenkaan mitään sitä vastaan, jos joku haluaa sen perinteisen keskiluokkaisen elämän. Ainoa, mikä siinä ärsyttää, on se, että sitä markkinoidaan jonain asiana, jota kaikkien tulee haluta ja se on se päätavoite elämässä. Joskus mietin, että haluaako oikeasti moni sitä vai onko se ulkopuolelta tuleva odotus eikä ihmiset uskalla elää omannäköistä elämää? Pelkäävätkö he leimoja tai muiden tuomitsemista, jos valitsevat toisin? Mutta jos joku AIDOSTI noita perinteisiä keskiluokkaisia asioita haluaa tavoitella, niin go for it.
700 eurolla kuussa maksat asumisen, elämisen ja vielä sijoitat ja säästät? Saattaa tulla elämän reaaliteetit vastaan, sitten kun et enää saa opiskelja-alennusta kaikesta... Sinänsä arvostan ekologista elämää ja sekin on mahdollista tässä keskiluokkaisessa orjuudessa. Ei sitä varten tarvitse itseään köyhyyteen tuomita.
En saa opiskelija-alennusta nytkään mistään, koska olen monimuoto-opiskelija. Saat vapaasti tuomita tai ihmetellä valintojani, mutta mä todella pidän tästä ja mulla on jo säästöjäkin. :)
En tuomitse, mutta ihmettelen kyllä. Voitko laittaa jotain budjettia? Kiinnostaa oikeasti miten tuon saa onnistumaan.
Seuraan useita säästö- ja omavaraisblogeja. Tässä muun muassa hyvä blogi, miten pienituloinenkin voi säästää. Myönnän, että tavoittelen opintojen jälkeen hetken 900-1000 euroa kuussa, mutta sitten kun saan siitä säästettyä, niin voin tiputtaa sen taas 600-700 euroon. En ihan tuollaista varallisuutta kerää, mutta tämä blogi on avartava ja hyvä tuki. Googlaamalla aiheesta ja kirjastosta löytyy hyviä oppaita. :)
https://omavaraisuushaaste.com/kerasin-opiskelijana-78000-euron-varalli…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on ihan hyvä paikka, fyysisesti kivassa omakotitalossa, henkisesti tietyllä tapaa tasapainossa. Tämä mielipiteeni ja tunteeni perustuu siihen että elin köyhän, turvattoman ja väkivaltaisen lapsuuden.
Omat lapseni saavat asua omakotitalossa kivalla alueella, harrastaa ja olla huolettomasti lapsia.
Tähän olen päässyt opiskelemalla ja tekemällä töitä. Aivan kauheasti töitä. Palkkatyötä, muttä työtä myös itseni kanssa.
Valitsin myös puolisoni toisin kuin omat vanhempani. Eli puolisoni on rauhallinen, harkitseva, koulutettu,
rakastaa minua ja lapsiamme.
Tähän pääsy on ollut kovan työn tulos, miksi halveksisin tätä.
Työstäni pidän, ja veroni maksan, samoin puolisoni.
Toivon lapsilleni hyviä asioita elämässä ja myös helpompas tietä kuin itse olen kulkenut.Tämä asenne minua ärsyttää, kun ei huomata sitä, että vaikka sun valinnoilla ja asenteella on ollut myös vaikutusta, niin olet saanut myös terveyden, työpaikan, lapsia ja puolison. Nuo ovat osin myös sattumaa, löytääkö sopivan puolison, voiko saada lapsia ja riittämä terveys. T: Sairas, joka haluaisi tehdä töitä, muttei kykene
Mitä ihmettä? Lainaamasi kirjoittaja kertoi tehneensä töitä sen eteen, missä nyt on. Kertoi lapsuudesta, jota ei halua omille lapsilleen. Ja sinua ärsyttää hänen asenne?!
Ota pää pois pensaasta.
T. Toinen työkyvytön
Millä lailla mun pää on pensaassa, kun tiedostan, että terveys ei ole itsestäänselvä asia, ei se, että saa lapsia tai perhe pysyy kasassa? Tai että työpaikka säilyy näin etenkin korona-aikana?
Aika stereotypinen kuva keskiluokan elämästä. En ole ainakaan törmännyt koskaan sääntöihin puutarhaa tai mihinkään muuhunkaan liittyen, tai sitten en vain välitä niistä. En esimerkiksi välitä puutarhan hoidosta, joten ei ole niitä tulppaaneja sotilaallisessa rivissä. Muuten meidän kotimme ja elämämme on sen näköistä kuin meille on ominaista. Talo on miltei maksettu ja ollaan voitu tälläkin aikaa pitää hauskaa ja seikkailla. En tiedä mitä värikkäällä ja vapaalla elämällä tässä ketjussa tarkoitetaan, minusta meillä on ollut aika hauskaa enkä keksi mitä voisin tehdä toisin. Ja joo, minulla on myös näköala pienituloisen elämään ja se ei minusta näytä erikoisen hulvattomalta, paljon on huolta ja stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika stereotypinen kuva keskiluokan elämästä. En ole ainakaan törmännyt koskaan sääntöihin puutarhaa tai mihinkään muuhunkaan liittyen, tai sitten en vain välitä niistä. En esimerkiksi välitä puutarhan hoidosta, joten ei ole niitä tulppaaneja sotilaallisessa rivissä. Muuten meidän kotimme ja elämämme on sen näköistä kuin meille on ominaista. Talo on miltei maksettu ja ollaan voitu tälläkin aikaa pitää hauskaa ja seikkailla. En tiedä mitä värikkäällä ja vapaalla elämällä tässä ketjussa tarkoitetaan, minusta meillä on ollut aika hauskaa enkä keksi mitä voisin tehdä toisin. Ja joo, minulla on myös näköala pienituloisen elämään ja se ei minusta näytä erikoisen hulvattomalta, paljon on huolta ja stressiä.
Aika stereotyyppinen kuva on myös osalla pienituloisten elämästä ja asenteista täällä. Osa myös ihan oikeasti ei tavoittele keskiluokkaista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on ihan hyvä paikka, fyysisesti kivassa omakotitalossa, henkisesti tietyllä tapaa tasapainossa. Tämä mielipiteeni ja tunteeni perustuu siihen että elin köyhän, turvattoman ja väkivaltaisen lapsuuden.
Omat lapseni saavat asua omakotitalossa kivalla alueella, harrastaa ja olla huolettomasti lapsia.
Tähän olen päässyt opiskelemalla ja tekemällä töitä. Aivan kauheasti töitä. Palkkatyötä, muttä työtä myös itseni kanssa.
Valitsin myös puolisoni toisin kuin omat vanhempani. Eli puolisoni on rauhallinen, harkitseva, koulutettu,
rakastaa minua ja lapsiamme.
Tähän pääsy on ollut kovan työn tulos, miksi halveksisin tätä.
Työstäni pidän, ja veroni maksan, samoin puolisoni.
Toivon lapsilleni hyviä asioita elämässä ja myös helpompas tietä kuin itse olen kulkenut.Tämä asenne minua ärsyttää, kun ei huomata sitä, että vaikka sun valinnoilla ja asenteella on ollut myös vaikutusta, niin olet saanut myös terveyden, työpaikan, lapsia ja puolison. Nuo ovat osin myös sattumaa, löytääkö sopivan puolison, voiko saada lapsia ja riittämä terveys. T: Sairas, joka haluaisi tehdä töitä, muttei kykene
Mitä ihmettä? Lainaamasi kirjoittaja kertoi tehneensä töitä sen eteen, missä nyt on. Kertoi lapsuudesta, jota ei halua omille lapsilleen. Ja sinua ärsyttää hänen asenne?!
Ota pää pois pensaasta.
T. Toinen työkyvytön
Millä lailla mun pää on pensaassa, kun tiedostan, että terveys ei ole itsestäänselvä asia, ei se, että saa lapsia tai perhe pysyy kasassa? Tai että työpaikka säilyy näin etenkin korona-aikana?
Sillä tavalla, että valitat tuolle lainaamallesi kirjoittajalle siitä, ettei hän muistanut mainita että elämä olisi hänelläkin voinut mennä toisin. Kyllä suurin osa ihmisistä sen tiedostaa, mutta mitään velvollisuutta sitä ei ole teidän köyhien vuoksi joka lauseen lopuksi sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiluokkaiset tulot kyllä kelpaisivat, mutta ei okt, koira, eikä lapset. Tuloilla voisin asua kaksiossa (nyt yksiö), ottaa opintovapaata, matkustella ja antaa hyväntekeväisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika stereotypinen kuva keskiluokan elämästä. En ole ainakaan törmännyt koskaan sääntöihin puutarhaa tai mihinkään muuhunkaan liittyen, tai sitten en vain välitä niistä. En esimerkiksi välitä puutarhan hoidosta, joten ei ole niitä tulppaaneja sotilaallisessa rivissä. Muuten meidän kotimme ja elämämme on sen näköistä kuin meille on ominaista. Talo on miltei maksettu ja ollaan voitu tälläkin aikaa pitää hauskaa ja seikkailla. En tiedä mitä värikkäällä ja vapaalla elämällä tässä ketjussa tarkoitetaan, minusta meillä on ollut aika hauskaa enkä keksi mitä voisin tehdä toisin. Ja joo, minulla on myös näköala pienituloisen elämään ja se ei minusta näytä erikoisen hulvattomalta, paljon on huolta ja stressiä.
Aika stereotyyppinen kuva on myös osalla pienituloisten elämästä ja asenteista täällä. Osa myös ihan oikeasti ei tavoittele keskiluokkaista elämää.
Jos ei tavoittele, niin miksi sitä pitää haukkua ja halventaa? Sellaisesta kitkeryydestä tulee vain kuva, että olisi halunnut mutta ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika stereotypinen kuva keskiluokan elämästä. En ole ainakaan törmännyt koskaan sääntöihin puutarhaa tai mihinkään muuhunkaan liittyen, tai sitten en vain välitä niistä. En esimerkiksi välitä puutarhan hoidosta, joten ei ole niitä tulppaaneja sotilaallisessa rivissä. Muuten meidän kotimme ja elämämme on sen näköistä kuin meille on ominaista. Talo on miltei maksettu ja ollaan voitu tälläkin aikaa pitää hauskaa ja seikkailla. En tiedä mitä värikkäällä ja vapaalla elämällä tässä ketjussa tarkoitetaan, minusta meillä on ollut aika hauskaa enkä keksi mitä voisin tehdä toisin. Ja joo, minulla on myös näköala pienituloisen elämään ja se ei minusta näytä erikoisen hulvattomalta, paljon on huolta ja stressiä.
Aika stereotyyppinen kuva on myös osalla pienituloisten elämästä ja asenteista täällä. Osa myös ihan oikeasti ei tavoittele keskiluokkaista elämää.
Varmasti näin, puhunkin omasta kokemuksesta, koska pienituloisilla sukulaisillani ei todellakaan ole elämä vapaata tai värikästä vaan aikalailla huolten täyttämää. Ei tarvita kuin yksi rikki mennyt pesukone tai vastaava kun korttitalo sortuu. (Ja nämä eivät ole minun tulkintaani vaan ihan sukulaisen omaa kertomaa.) Kaikki pienituloisetkaan eivät haaveile villistä ja vapaasta köyhyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkainen kuvaa minulle tyytymistä, unelmiensa unohtamista, keskivertoa, tylsyyttä, arjen harmautta ilman irtiottoa.
Ehkäpä se on se mitä siinä ajatellaan.
-Sinkkiş
Omakotitalo ja Volvo on kyllä ihan jees ;)
Juuri näin! Elämän ennakoitavuus, harmaus ja tylsyys vievät keskiluokalta kaiken spontaanin seikkailun ja ilon mahdollisuuden. Elämä typistyy ja menettää värit ja luontaisen elämänvirran.
En kadehdi keskiluokkaa, vaan olen heidän puolestaan surullinen.
Ja työttömänäkö elämä on värikästä ja yhtä juhlaa.Epäilen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on ihan hyvä paikka, fyysisesti kivassa omakotitalossa, henkisesti tietyllä tapaa tasapainossa. Tämä mielipiteeni ja tunteeni perustuu siihen että elin köyhän, turvattoman ja väkivaltaisen lapsuuden.
Omat lapseni saavat asua omakotitalossa kivalla alueella, harrastaa ja olla huolettomasti lapsia.
Tähän olen päässyt opiskelemalla ja tekemällä töitä. Aivan kauheasti töitä. Palkkatyötä, muttä työtä myös itseni kanssa.
Valitsin myös puolisoni toisin kuin omat vanhempani. Eli puolisoni on rauhallinen, harkitseva, koulutettu,
rakastaa minua ja lapsiamme.
Tähän pääsy on ollut kovan työn tulos, miksi halveksisin tätä.
Työstäni pidän, ja veroni maksan, samoin puolisoni.
Toivon lapsilleni hyviä asioita elämässä ja myös helpompas tietä kuin itse olen kulkenut.Tämä asenne minua ärsyttää, kun ei huomata sitä, että vaikka sun valinnoilla ja asenteella on ollut myös vaikutusta, niin olet saanut myös terveyden, työpaikan, lapsia ja puolison. Nuo ovat osin myös sattumaa, löytääkö sopivan puolison, voiko saada lapsia ja riittämä terveys. T: Sairas, joka haluaisi tehdä töitä, muttei kykene
Mitä ihmettä? Lainaamasi kirjoittaja kertoi tehneensä töitä sen eteen, missä nyt on. Kertoi lapsuudesta, jota ei halua omille lapsilleen. Ja sinua ärsyttää hänen asenne?!
Ota pää pois pensaasta.
T. Toinen työkyvytön
Millä lailla mun pää on pensaassa, kun tiedostan, että terveys ei ole itsestäänselvä asia, ei se, että saa lapsia tai perhe pysyy kasassa? Tai että työpaikka säilyy näin etenkin korona-aikana?
Sillä tavalla, että valitat tuolle lainaamallesi kirjoittajalle siitä, ettei hän muistanut mainita että elämä olisi hänelläkin voinut mennä toisin. Kyllä suurin osa ihmisistä sen tiedostaa, mutta mitään velvollisuutta sitä ei ole teidän köyhien vuoksi joka lauseen lopuksi sanoa.
Niin, haluan muistuttaa siitä, että kannattaa tiedostaa ja olla kiitollinen siitä, että on terveyttä, mahdollisuus lapsiin, perheeseen ja työhön. Ja mistä tiedät, että olen köyhä? Olen ollut vuosia työelämässä ja minulla on varallisuutta. Aina se elämä ei kuitenkaan mene niin kuin pitää. Silti osaan olla kiitollinen monista asioista ja tiedostan, että kaikki se, mitä mulla nytkin on, ei ole musta kiinni. Ei myöskään se, jos ja kun toivottavasti taas palaan työelämään. Välillä tuntuu, ettei osa sitä tiedosta ja ymmärrä ja luulee, että kaikki on vain omaa ansiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika stereotypinen kuva keskiluokan elämästä. En ole ainakaan törmännyt koskaan sääntöihin puutarhaa tai mihinkään muuhunkaan liittyen, tai sitten en vain välitä niistä. En esimerkiksi välitä puutarhan hoidosta, joten ei ole niitä tulppaaneja sotilaallisessa rivissä. Muuten meidän kotimme ja elämämme on sen näköistä kuin meille on ominaista. Talo on miltei maksettu ja ollaan voitu tälläkin aikaa pitää hauskaa ja seikkailla. En tiedä mitä värikkäällä ja vapaalla elämällä tässä ketjussa tarkoitetaan, minusta meillä on ollut aika hauskaa enkä keksi mitä voisin tehdä toisin. Ja joo, minulla on myös näköala pienituloisen elämään ja se ei minusta näytä erikoisen hulvattomalta, paljon on huolta ja stressiä.
Aika stereotyyppinen kuva on myös osalla pienituloisten elämästä ja asenteista täällä. Osa myös ihan oikeasti ei tavoittele keskiluokkaista elämää.
Jos ei tavoittele, niin miksi sitä pitää haukkua ja halventaa? Sellaisesta kitkeryydestä tulee vain kuva, että olisi halunnut mutta ei saa.
Niin, ei mun mielestä tarvitsekaan. En minä ainakaan ole haukkunut täällä ketään. Ihan yhtä lailla täällä on haukuttu köyhiä ja pienituloisia.
Koen asuvani keskiluokan elämää. Meillä on iso perheasunto Helsingin keskustassa, porvarilliset akateemiset virat, avioliitto ja lapsi. Autoja meillä ei ole, kun emme sellaisia tarvitse eikä trampoliinia. Arkeemme kuuluu lapsen kanssa olemista, urheilua, viiniä viikonloppuisin hyvän liharuuan kanssa ja matkailisimme, jos korona antaisi myöten. Nuo audit, omakotitalot ja trampoliinit lienevät maaseudun tai pikkukaupunkien keskiluokan todellisuutta, mutta valtaosa meistä asuu isoissa kaupungeissa.
Mun mielikuvat keskiluokkaisuudesta:
- 2 lasta
- volvo
- tavallinen koira
- hillitty talo omakotitalopellolla
- kerran vuodessa reissu kanariffalle
- nainen järjestää ystävilleen tupperware-kutsuja
- mies käy kerran viikossa pelaamassa kössiä
- lapsilla vähintään kaksi harrastusta per naama
- laadukkaat lastenvaatteet
- juhlitaan hillitysti muiden pariskuntien kanssa, naiset keittiössä ja miehet paljussa
- se palju
- jättimäinen grilli
- muiden ihmisten tekemisten päivittely
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokka on ihan hyvä paikka, fyysisesti kivassa omakotitalossa, henkisesti tietyllä tapaa tasapainossa. Tämä mielipiteeni ja tunteeni perustuu siihen että elin köyhän, turvattoman ja väkivaltaisen lapsuuden.
Omat lapseni saavat asua omakotitalossa kivalla alueella, harrastaa ja olla huolettomasti lapsia.
Tähän olen päässyt opiskelemalla ja tekemällä töitä. Aivan kauheasti töitä. Palkkatyötä, muttä työtä myös itseni kanssa.
Valitsin myös puolisoni toisin kuin omat vanhempani. Eli puolisoni on rauhallinen, harkitseva, koulutettu,
rakastaa minua ja lapsiamme.
Tähän pääsy on ollut kovan työn tulos, miksi halveksisin tätä.
Työstäni pidän, ja veroni maksan, samoin puolisoni.
Toivon lapsilleni hyviä asioita elämässä ja myös helpompas tietä kuin itse olen kulkenut.Tämä asenne minua ärsyttää, kun ei huomata sitä, että vaikka sun valinnoilla ja asenteella on ollut myös vaikutusta, niin olet saanut myös terveyden, työpaikan, lapsia ja puolison. Nuo ovat osin myös sattumaa, löytääkö sopivan puolison, voiko saada lapsia ja riittämä terveys. T: Sairas, joka haluaisi tehdä töitä, muttei kykene
Mitä ihmettä? Lainaamasi kirjoittaja kertoi tehneensä töitä sen eteen, missä nyt on. Kertoi lapsuudesta, jota ei halua omille lapsilleen. Ja sinua ärsyttää hänen asenne?!
Ota pää pois pensaasta.
T. Toinen työkyvytön
Millä lailla mun pää on pensaassa, kun tiedostan, että terveys ei ole itsestäänselvä asia, ei se, että saa lapsia tai perhe pysyy kasassa? Tai että työpaikka säilyy näin etenkin korona-aikana?
Sillä tavalla, että valitat tuolle lainaamallesi kirjoittajalle siitä, ettei hän muistanut mainita että elämä olisi hänelläkin voinut mennä toisin. Kyllä suurin osa ihmisistä sen tiedostaa, mutta mitään velvollisuutta sitä ei ole teidän köyhien vuoksi joka lauseen lopuksi sanoa.
Niin, haluan muistuttaa siitä, että kannattaa tiedostaa ja olla kiitollinen siitä, että on terveyttä, mahdollisuus lapsiin, perheeseen ja työhön. Ja mistä tiedät, että olen köyhä? Olen ollut vuosia työelämässä ja minulla on varallisuutta. Aina se elämä ei kuitenkaan mene niin kuin pitää. Silti osaan olla kiitollinen monista asioista ja tiedostan, että kaikki se, mitä mulla nytkin on, ei ole musta kiinni. Ei myöskään se, jos ja kun toivottavasti taas palaan työelämään. Välillä tuntuu, ettei osa sitä tiedosta ja ymmärrä ja luulee, että kaikki on vain omaa ansiota.
Mutta mistä kumpuaa ajatus, että kun ihminen kirjoittaa pitävänsä keskiluokkaisesta elämästään, että siihen täytyy mennä kommentoimaan jotakin sellaista, jonka jokainen tietää. Että kun tuokin yksi kertoi nousseensa keskiluokkaan omin avuin huonoista lähtökohdista, niin siihen kommentoi joku että "ärsyttävä asenne kun ei tajua että kaikilla ei ole onnea terveyden suhteen".
Ei keskiluokkainenkaan ihminen ole sokea, tai tyhmä. Keskiluokkaisenkin ihmisen lähipiirissä tai jopa omassa elämässä on sairautta ja vastoinkäymisiä. Jos kertoo niistä elämän hyvistä asioista sillä hetkellä, se ei koskaan tarkoita etteikö olisi tai olisi ollut, myös niitä huonoja. Eikä se tarkoita, etteikö ymmärtäisi elämän haurautta tai onnen lyhyyttä.
Minua ärsyttää suunnattomasti juuri tuo asenne, että kun jollain on asiat hyvin, täytyy tulla heti valittamaan että et ymmärrä, et osaa ajatellakaan, oletpa ärsyttävä. Enemmän se vaikuttaa siltä, että tämäkin kommentoinut työkyvytön ja monet kaltaisensa ovat niitä, jotka eivät ymmärrä omaa tilannettaan pidemmälle.
t. keskiluokkainen työkyvytön
Rikas kuolee huvilassaan Nizzassa tai Mehiläisen teho-osastolla.
Keskiluokkainen kuolee omakotitalossaan tai Esperin laitoksessa.
Köyhä kuolee vuokra-asunnossaan tai 50/50 Esperissä/kunnallisessa hoitokodissa.
Jokaisen elämä voi olla köyhä tai rikas (henkisesti), mutta kukaan heistä ei kuoleman hetkellä ole yhtään mitään.
Siis keskiluokkaisuus on varallisuusluokka, täällä kritisoidaan elämäntyyliä, jonka kirjoittajat yhdistävät keski-luokkaisuuteen. Keskiluokkaisuushan on nimenomaan sitä, että voi valita aika pitkälle missä asuu ja sen asunnon voi ostaa, on varaa kahteen autoon, jos niile on tarvetta, voi matkustella ja on muutenkin varaa perusasioihin ja vähän ylimääräiseen, koska on työ josta saa kohtuullista tai kunnollista palkkaa. Usein työ on siistiä sisätyötä. Nämä työn tuottamat tulot mahdollistavat sen, mitä tässäkin ketjussa peräänkuulutetaan, vapautta mennä ja matkustella ja yleensäkin tehdä valintoja, joita ei ohjaa pelkkä taloustilanne.
Varakkaat ja rikkaat ovat sitten erikseen, heillä on varaa luksukseen. Ja pienituloisilla tekee tiukkaa edes maksaa pakolliset menot ja matkailu ja ylimääräiset ostokset jäävät välistä.
Sitten on elämäntyylit ja näyttämisen tarve erikseen. Jos pitää olla vähintään samaa kuin naapureilla, se on pään sisäinen asia, eikä mitään tekemistä itse keskiluokkaisuuden kanssa. Kaikissa tuloluokissa on naapurikateellisia.