Lue keskustelun säännöt.
Onko yleistäkin, että lihavat luulevat syövänsä liian VÄHÄN?
02.11.2020 |
Aiemmin hoikka sukulaisnaiseni lopetti liikuntaharrastuksensa, lihoi ja on tuskaillut kilojensa kanssa useita vuosia. Nyt on useampaan otteeseen asiasta puhuessaan sanonut syövänsä liian VÄHÄN eikä siksi laihdu! Kuulemma ihan joku ravintoterapeuttikin on samaa mieltä! Onko tämä yleinenkin harhaluulo ylipainoisten keskuudessa? Ei kai ravintoterapeutti ole oikeasti voinut noin sanoa?
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavani , pyöreä, syö pieniä aterioita, mutta ei huomaa että aamulla voileipää tehdessä menee leivälle juusto ja kinkkuviipale mutta siinä sivussa jo molempia pari suuhun suoraan paketista. Samoin ohimennessän ottaa sillointällön keksi suuhun. Se jo riittää ekstraenergiaksi, ellei luuku sitä pois.
Mun mies on samanlainen. Lievästi ylipainoinen ja ruokaa menee "vahingossa " koko ajan. Hän ihmettelee, että ei laihdu kun syö vaan aamulla jugurttia, päivällä annoskeiton ja illalla 2 palaa leipää. Tekee siis ruumiillista työtä myöskin.
Noh, en tiedä millä herkuttelee töissä, luultavasti unohtaa kertoa kahvipullasta.
Kotona leivän kansa menee kinkkua ja juustoa. Lisäksi käy jääkaapilla jatkuvasti ottamassa muutaman suupalan jotain. Mehua tai maitoa menee veden sijasta suoraan tölkistä. Jos pöydällä on vaikkapa karkkia, niin pari menee aina ohimennen.
Hän suuttuu aina, kun huomautan, että myös nää kalorit täytyy laskea.
Auta armias kun tällaiselle ihmiselle sanoo että myös sipsit ja oluet/siiderit yms alkoholijuomat pitää laskea :D Miehet sanoo aina että eihän olut lihota kun se tulee kusena ulos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki harvinaiset sairaudet poislukien hämmästyttää miten ihmiset oikein selittelevät asioita. Tyyliin käyn 3 x viikossa kuntosalilla, juoksen 10 km lenkkejä joka toinen päivä, syön vaan salaattia ja protskuja, koskaan en herkuttele, mutta silti paino on 30 kg ylipainon puolella. En vaan ymmärrä. Työpaikoilla kyllä närpitään sitä pientä lohisalaattia tai Saarioisten mikrokeittoa ja mustan kahvin kanssa 1 omena ja 1 Skyr-jogurtti aamupalaksi ja silti 160 cm naisella paino liki 100 kg. Mitähän siellä kotona tapahtuu? Muuta, kuin se 10 km juoksulenkki.
Todennäköisesti lihava ihminen ei enää liho, vaan elää ylläpitovaihetta. Hän syö sen mitä kuluttaa ja paino pysyy siinä 100 kilossa. Jotta hän laihtuisi, hänen pitäisi vähentää kalorimäärää.
Tämä on sellainen asia mikä monella kauhistelevalla sivullisella unohtuu. Lihoakseen pitää syödä liikaa. Laihtuakseen pitää syödä vähemmän. Mutta ylläpitääkseen saavuttamaansa painoa ei tarvitse kuin syödä ylläpitokalorit.
Haluaisin painaa 60kg olen 170 cm pitkä
Kituutan viikot pienessä nälässä (en napostele, en syö suklaatia)
Viikonloput syön vähän (KYLLÄ VÄHÄN)herkkua ja juon pullon viiniä
Paino on ja pysyy 68 kgssä
YLLÄPITO?? nauran...hehhehee...
Minusta on aika absurdia että kielletään säästöliekki ajatus kokonaan, onhan se ihan todistettu että esimerkiksi viellä liikunnan jälkeen kaloreita palaa tavallista enemmän, miksei aineenvaihdunta voisi hidastua...
Vierailija kirjoitti:
"Itseasiassa olen oikeasti tosi hoikka, kuten tuossa kuvassa kaksikymmentävuotispäivilläni, mutta kun on ollut noi kortisonikuurit...aineenvaihduntakin normaalia hitaampi...niin ja olen varma, että mulla toi kilpirauhasen vajaatoiminta myös. Tosi vähän me syödään..."
Vastaavaa on kuultu useaman keski-ikäisen tutun suusta. Asiaan ei tokikaan liity mitenkään lähes täydellinen liikkumattomuus (200 metrin kauppamatkakin autolla), suuret annoskoot + santsilautaselliset sekä aamiaisella, lounaalla että illallisella, siihen päälle napostelua (keksejä, sipsejä, karkkia) kaikkien ruokailujen välissä. Ruokailujen jälkeen voivotellaan tyytyväisenä vatsa pinkeänä. että "olipas hyvää, oon niiiin täynnä".
Tämän alapeukuttelijoilla taisi mennä tunteisiin eli ns. "kolahtaa". Tosiasia on kuitenkin se, että suomalaiset ovat yksi Euroopan ylipainoisimpia kansoja ja jokainen joka vähänkin seuraa keskimääräistä suomalaista syömistä, niin voi omin silmin todeta, että kyllä sitä vaan varsin paljon syödään ja herkutellaan. Tämän kieltäminen on valehtelemista kuten myös se, että lähes jokaisella on oman selityksensä mukaan aina muut syyt kuin syöminen/juominen reippaan ylipainon taustalla. Meillä on yleisesti ruoan mättökulttuuri voimissaan. Irakilaisten kurdien pitämissä kebabpitserioissa riittää asiakkaita tauotta ja ne annoskoot ovat VALTAVIA myös kotona. Monen av-mamman mies ahmii kolme lautasellista lihaisaa hernekeittoa/makaronilaatikkoa "kun on niiiiin hyväää". Buffeteissa ahmitaan, "koska pitää säästää kun samalla rahalla saa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljattain oli muistaakseni hesarissa juttu, jossa niinikään joku ravitsemusammattilainen väitti jopa suurimman osan suomalaisista saavan liian vähän hiilihydraatteja. Sitä on kyllä vaikea uskoa, kun katsoo katukuvaa ja kansan ostoskärryjä kaupassa 😂
Syön normaalisti kasvispitoista sekaruokaa, kuituja, marjoja ja hedelmiä. Hiilarit alle 100g päivässä.
Pe-su söin hiilaripainotteisesti 1 lämpimän aterian päivässä, aamiaiseksi tuoreita sämpylöitä, vähän (3 riviä suklaata ja 1 laku) makeisia ja 2 palaa kakkua. Kalorit per päivä jäi alle 2000. Tulos: tänä aamuna paino noussut 2 kiloa.
Mulla ainakin hiilarit nostaa painon välittömästi. Tässä menee taas viikko pari tiukoilla ennen kuin tämä on sulatettu:( Sama reaktio aina. Mulle ei hiilarit sovi ollenkaan.
Syödyn hiilarimäärän kasvattaminen lisää nestettä elimistöön, ei rasvaa. Hiilarit keräävät nestettä enemmän kuin rasva ja proteiinit. Sen takia painat seuraavana aamuna 2 kiloa enemmän, kun olet syönyt enemmän hiilareita. Jos olisit lihonut kaksi kiloa, olisi sinun pitänyt syödä 14 000 ylimääräistä kilokaloria. Tästä johtuen kaikki Vhh- ja keto-dieetin aloittavat laihtuvat nopeasti, koska neste poistuu ensimmäisenä kehosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelin pitkään että söin liian vähän, koska nälkä ei koskaan kadonnut ja söin siis noin 2000 kcal/päivä + pari karkkipussia viikossa, joka minulla on lihottava määrä. Sitten löysin tietoa, että ikuinen näläntunteeni johtuukin lihaville tyypillisestä hormonitoiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljattain oli muistaakseni hesarissa juttu, jossa niinikään joku ravitsemusammattilainen väitti jopa suurimman osan suomalaisista saavan liian vähän hiilihydraatteja. Sitä on kyllä vaikea uskoa, kun katsoo katukuvaa ja kansan ostoskärryjä kaupassa 😂
Syön normaalisti kasvispitoista sekaruokaa, kuituja, marjoja ja hedelmiä. Hiilarit alle 100g päivässä.
Pe-su söin hiilaripainotteisesti 1 lämpimän aterian päivässä, aamiaiseksi tuoreita sämpylöitä, vähän (3 riviä suklaata ja 1 laku) makeisia ja 2 palaa kakkua. Kalorit per päivä jäi alle 2000. Tulos: tänä aamuna paino noussut 2 kiloa.
Mulla ainakin hiilarit nostaa painon välittömästi. Tässä menee taas viikko pari tiukoilla ennen kuin tämä on sulatettu:( Sama reaktio aina. Mulle ei hiilarit sovi ollenkaan.
Paljonko painat? 60 kg liikkumattomalle ja istumatyötä tekevälle naiselle ylläpitokalorit on 1500.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä kun siinä sairaalloisen lihavat ohjelmassa ne ihmiset väittää kirkkain silmin että ne ei tiedä miksi paino ei ole pudonnut, kun ne syö vain ohjeiden mukaan ja vain yhtenä kertana kahteen kuukauteen, sortuivat pieneen kakkupalaan syntymäpäivillä. Että ihmeellistä kyllä.
No Nowazaran sitten sanoo suoraan että ei, sinun täytyy edelleen syödä n 3000-4000 kaloria, koska et laihdu vaan pysyt 276 kiloisena.
Sitten itketään kuinka tohtori on epäreilu ja ilkeä. Kahden kuukauden päästä palataan vaa’alle ja sama meno jatkuu. Taas ollaan ymmyrkäisinä että miten on mahdollista?! Olen syönyt vain niin vähän! En voi enää ollenkaan karsia ruokailusta tai näännyn nälkään! Sitten Nowazaran kuuntelee keuhkot tai nostaa jotain ihopoimua ja toteaa että taitaa tulla sairaalakeikka, verenmyrkytyksen vuoksi.
Sairaalassa vierähtää sitten kuukausi ja ruoka kannetaan kolmesti eteen päivässä, 1200 kaloria per päivä, aivan kuten läski väittää syöneensä jo kuusi kuukautta.
Kotiin lähtiessä sitten punnitaan ja kas kummaa kun paino on tippunut 47 kiloa kuukaudessa ihan makoilemalla sairaalassa!
Erikoista.
Nyt on kyllä ymmärretty hienosti väärin säästöliekki ja sen toiminta. Jos se toimisi kuten osa av-mammoista luulee, keskitysleirienkin ihmiset olisivat olleet vapautuessaan reilusti ylipainoisia.
Yksikään, toistan, yksikään ihminen ei pysy lihavana jos syö kulutukseen nähden liian vähän jatkuvasti. Alkuvaiheen painonpudotuksessa säästöliekille siirtyminen kyllä haittaa painonpudotusta mutta kyllä se paino siitä lähtee tippumaan lopulta. Säästöliekkiin ei toki kannata pyrkiä, ei siitä mitään hyötyä kellekään ole. Paras tapa laihduttaa on sellainen ettei nälkää tarvitse nähdä melkein ollenkaan. Liian nälkäinen ihminen tekee typeriä valintoja ja syö kerralla liikaa.
Uskon itse että tuollaisten kestolihavien ongelma on kyvyttömyys hahmottaa oman syömisensä määrää ja energiapitoisuutta. Itse suosittelen 8viikkoa.fi-ohjelmaa joka avaa silmät omien ruokailutottumusten suhteen. Minä luulin syöväni ihan kohtuullisia määriä, todellisuudessa söin ainakin kaksi kertaa sen mitä tarvitsen. 8 viikossa tipahti 8 kiloa, ja edelleen paino putoaa vaikken enää noudata ruokavaliota tarkasti. Ja nälkä ei ole ollut missään vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parahin Leelian lepotuoli.
Kärsin aineenvaihdunnan häiriöstä jonka vuoksi en saa painoani putoamaan. Juoksen joka viikonloppu maratonin, vaikka syön vain 500g kasviksia ja 200g rasvatonta raejuustoa päivässä. Joululahjaksi saan 400g suklaalevyn, se kestää juhannukseen jolloin nautin serkkuni kanssa puoliksi yhden siiderin. Vaivani lienee perinnöllinen koska isoäitini kuoli ylensyöntiin Siperialaisella työleirillä vuonna 1945. Onko mitään tehtävissä?
Nimim. Epätoivoinen 112-kiloinen palstamamma
Vierailija kirjoitti:
Minusta on aika absurdia että kielletään säästöliekki ajatus kokonaan, onhan se ihan todistettu että esimerkiksi viellä liikunnan jälkeen kaloreita palaa tavallista enemmän, miksei aineenvaihdunta voisi hidastua...
Säästöliekki ei koske tavallista laihduttajaa, vaan ihan oikeasti äärioloissa kamppailevaa, nälkäkuoleman partaalla hoippuvaa ihmistä. Ihminen selviää elossa 30-40 päivää täysin ilman ravintoa, että siihen voi suhteuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipainoinen kaveri kävi ravitsemusterapeutilla kun ei vaan millään laihtunut, sai ohjeeksi pitää ruokapäiväkirjaa että selviää missä "vika". Kaverin logiikka oli sitten jättää kaikki herkut merkitsemättä päiväkirjaan. Oltiin yhdessä reissussa ja tuon päivän aikana söi suklaata, pantteri pussin, ison pitsan ja kyytipojaksi useampi pullo cokista, ihan sitä sokerillista. Ruokapäiväkirjaan merkitsi kuitenkin vain aamu ja iltapalan, kaikki siitä välistä oli unohdettu välistä. Kumma juttu kun ei vieläkään ole laihtunut yhtään..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itseasiassa olen oikeasti tosi hoikka, kuten tuossa kuvassa kaksikymmentävuotispäivilläni, mutta kun on ollut noi kortisonikuurit...aineenvaihduntakin normaalia hitaampi...niin ja olen varma, että mulla toi kilpirauhasen vajaatoiminta myös. Tosi vähän me syödään..."
Vastaavaa on kuultu useaman keski-ikäisen tutun suusta. Asiaan ei tokikaan liity mitenkään lähes täydellinen liikkumattomuus (200 metrin kauppamatkakin autolla), suuret annoskoot + santsilautaselliset sekä aamiaisella, lounaalla että illallisella, siihen päälle napostelua (keksejä, sipsejä, karkkia) kaikkien ruokailujen välissä. Ruokailujen jälkeen voivotellaan tyytyväisenä vatsa pinkeänä. että "olipas hyvää, oon niiiin täynnä".
Tämän alapeukuttelijoilla taisi mennä tunteisiin eli ns. "kolahtaa". Tosiasia on kuitenkin se, että suomalaiset ovat yksi Euroopan ylipainoisimpia kansoja ja jokainen joka vähänkin seuraa keskimääräistä suomalaista syömistä, niin voi omin silmin todeta, että kyllä sitä vaan varsin paljon syödään ja herkutellaan. Tämän kieltäminen on valehtelemista kuten myös se, että lähes jokaisella on oman selityksensä mukaan aina muut syyt kuin syöminen/juominen reippaan ylipainon taustalla. Meillä on yleisesti ruoan mättökulttuuri voimissaan. Irakilaisten kurdien pitämissä kebabpitserioissa riittää asiakkaita tauotta ja ne annoskoot ovat VALTAVIA myös kotona. Monen av-mamman mies ahmii kolme lautasellista lihaisaa hernekeittoa/makaronilaatikkoa "kun on niiiiin hyväää". Buffeteissa ahmitaan, "koska pitää säästää kun samalla rahalla saa".
Tuo työtä tekevän miehen myyttinen ruokahalu on kyllä ihme juttu. Muka pitää mättää aivan pöyristyttäviä määriä lihaa ja rasvaa että jaksaa tehdä töitä. No, tuntemistani fyysistä työtä tekevistä miehistä vain yhdellä ei ole sitä valtavan kokoista mahaa. Ja tuo yksi juokseekin maratoneja ja viihtyy kuntosalilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian vähän syöminen nimenomaan tarkoittaa sitä että syö liian harvoin ja silloin liikaa.
Ruuan laatua tulisi parantaa, annoskokoa pienentää todella paljon ja syödä erittäin pieniä annoksia päivässä sen 5 kertaa. Verensokeri ei tällöin pääse laskemaan ja mieliteot pysyy paremmin kurissa, huom! eivät poistu ilman päättäväisyyttä ja itsehillintää kenelläkään!
Eli oma järki mukaan ottaako kahvin kanssa omenan vai suklaapatukan. Jotenkin se liian vähän syöminen oikeasti ihan ärsyttää kuulla, ja on todella yleistä että ylipainoiset tästä paasaavat ikäänkuin he olisivat tehneet ihan oikein herkuttelullaan, mutta elimistö ei nyt vaan toimi oikein kun kertakaikkiaan syö liian vähän.
Ikä myös ratkaisee, +30 -vuotiaana esimerkiksi lepopäivinä kannattaa rajoittaa kaloreita muutenkin kun kulutusta ei ole niin paljoa.
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoinen kaveri kävi ravitsemusterapeutilla kun ei vaan millään laihtunut, sai ohjeeksi pitää ruokapäiväkirjaa että selviää missä "vika". Kaverin logiikka oli sitten jättää kaikki herkut merkitsemättä päiväkirjaan. Oltiin yhdessä reissussa ja tuon päivän aikana söi suklaata, pantteri pussin, ison pitsan ja kyytipojaksi useampi pullo cokista, ihan sitä sokerillista. Ruokapäiväkirjaan merkitsi kuitenkin vain aamu ja iltapalan, kaikki siitä välistä oli unohdettu välistä. Kumma juttu kun ei vieläkään ole laihtunut yhtään..
Tämä. Olen ennenkin täällä kertonut työkaveristani joka yritti pudottaa painoaan (mielestäni kyllä turhaan, ylipainoa oli korkeintaan muutama kilo). Työskenneltiin siis kahdestaan samassa pisteessä ja tämä rouva aina suu vaahdossa selitti järkyttyneenä, miten ei ole vieläkään laihtunut grammaakaan vaikka on jo kahden viikon ajan syönyt aamupalavoileivän lisäksi pienen annoksen salaattia 2 x päivässä. Mä yritin pitää pokan mutta vaikeuksia kyllä oli. Sama tyyppi meinaan paiskoi naamaansa yhden työpäivän aikana sen salaatin lisäksi pussillisen tai puolitoista vaaleaa leipää ja yleensä ainakin yhden keksipaketin.
Tämä siis kävi huomaamattomasti siinä töiden lomassa samalla seisten ja töitä tehden. Laski ruoaksi vain sen salaatin jonka aikana istui alas ja keskittyi syömiseen.
Omille syömisilleen on todella helppo sokeutua.
/70
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki harvinaiset sairaudet poislukien hämmästyttää miten ihmiset oikein selittelevät asioita. Tyyliin käyn 3 x viikossa kuntosalilla, juoksen 10 km lenkkejä joka toinen päivä, syön vaan salaattia ja protskuja, koskaan en herkuttele, mutta silti paino on 30 kg ylipainon puolella. En vaan ymmärrä. Työpaikoilla kyllä närpitään sitä pientä lohisalaattia tai Saarioisten mikrokeittoa ja mustan kahvin kanssa 1 omena ja 1 Skyr-jogurtti aamupalaksi ja silti 160 cm naisella paino liki 100 kg. Mitähän siellä kotona tapahtuu? Muuta, kuin se 10 km juoksulenkki.
Todennäköisesti lihava ihminen ei enää liho, vaan elää ylläpitovaihetta. Hän syö sen mitä kuluttaa ja paino pysyy siinä 100 kilossa. Jotta hän laihtuisi, hänen pitäisi vähentää kalorimäärää.
Tämä on sellainen asia mikä monella kauhistelevalla sivullisella unohtuu. Lihoakseen pitää syödä liikaa. Laihtuakseen pitää syödä vähemmän. Mutta ylläpitääkseen saavuttamaansa painoa ei tarvitse kuin syödä ylläpitokalorit.
Kyllä se kauhistelu tulee ihan siitä ruokamäärästä, mitä sadan kilon ylläpito vaatii. Itse painan puolet tuosta, joten ero on melkoinen. Tiedän hyvin että ei ole kohteliasta, mutta joskus leuka loksahti kun katsoin sitä syömistä. Nyt olen tottunut kun tunnen useampia satakiloisia, mutta alkuun oli outoa.
Mä liikun paljon ja aloitin sen silloin kun oli 8 kiloo ylipainoo ja kerty vatsan kohdalle. Nykyään en pysty syömään edes melkein puolikasta pizzerian pitsaa kun vatta on niin täynnä että ähky. Ohessa juon tietysti nestettä joka täyttää vatsaa. Joskus suorastaan elän juomilla ja vatsalaukku kutistunu niin ettei kertakaikkiaan pysty syömään liikaa. Niin ja en mä nyt aina liiku mut silloin kun liikun se on parin tunnin lenkki. eli 10-15 kilometrii. Helppo homma se. Käyhän se vähän jaloille.
Jos syö liian vähän oikeaa ruokaa, ja sitten luulee että voi korvata sen herkuilla. Itsensä kusettamista on monenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljattain oli muistaakseni hesarissa juttu, jossa niinikään joku ravitsemusammattilainen väitti jopa suurimman osan suomalaisista saavan liian vähän hiilihydraatteja. Sitä on kyllä vaikea uskoa, kun katsoo katukuvaa ja kansan ostoskärryjä kaupassa 😂
Syön normaalisti kasvispitoista sekaruokaa, kuituja, marjoja ja hedelmiä. Hiilarit alle 100g päivässä.
Pe-su söin hiilaripainotteisesti 1 lämpimän aterian päivässä, aamiaiseksi tuoreita sämpylöitä, vähän (3 riviä suklaata ja 1 laku) makeisia ja 2 palaa kakkua. Kalorit per päivä jäi alle 2000. Tulos: tänä aamuna paino noussut 2 kiloa.
Mulla ainakin hiilarit nostaa painon välittömästi. Tässä menee taas viikko pari tiukoilla ennen kuin tämä on sulatettu:( Sama reaktio aina. Mulle ei hiilarit sovi ollenkaan.
Syödyn hiilarimäärän kasvattaminen lisää nestettä elimistöön, ei rasvaa. Hiilarit keräävät nestettä enemmän kuin rasva ja proteiinit. Sen takia painat seuraavana aamuna 2 kiloa enemmän, kun olet syönyt enemmän hiilareita. Jos olisit lihonut kaksi kiloa, olisi sinun pitänyt syödä 14 000 ylimääräistä kilokaloria. Tästä johtuen kaikki Vhh- ja keto-dieetin aloittavat laihtuvat nopeasti, koska neste poistuu ensimmäisenä kehosta.
Olen samaa mieltä tuosta nesteen kertymisestä mutta prkl kun se ei tule ulos!
ed
Kyllähän sen nyt tyhmempikin tajuaa, että siellä kotona vedetään kaksin käsin hirveään nälkään kaikkea mitä kaapista lähtee. Sitten voi käydä kävelemässä muutaman kilometrin tai kuntosalilla tehdä vähän jotain, mutta siinä se. Minä olen ihan normaalipainossa, mutta jos joskus on päiviä, etten ole ehtinyt syömään kunnolla, niin illalla iskee ihan jäätävä himo ahmia kaikkea.