Ystävä haukkui reumaisen äitini maanrakoon, koska äiti ei laita itse ruokaa vaan syö eineksiä ja hänellä käy siivooja
Äidilläni on reuma, joka etenkin nyt säiden viiletessä kipuilee pahasti ajoittain. Äitini asuu yksiössä. Välillä on mahdotonta kipujen vuoksi laittaa ruokaa ja siivota ja silloin äiti turvautuu eineksiin ja siivoojaan.
Kävin ystävän kanssa nopeasti hakemassa äidiltä yhden minulta unohtuneen jutun ja siivooja oli juuri siellä. Jälkeenpäin ystävä ihmetteli, että millainen laiska paska ei jaksa sen kokoista koppia siivota. Mainitsin reumasta ja se ei kuulemma ole oikea syy. Oli myös kirjoittanut fb-päivityksen ilkeään sävyyn äitiini viitaten.
Olemme aikuisia ihmisiä (parikymppisiä) ja ihmettelen vaan millainen ihminen puhuu toisen sairaudesta noin. En enää osaa suhtautua ystävään normaalisti. Sanoisitko itse asemassani jotain vai antaisitko koko jutun olla?
Kommentit (26)
laittaisin välit ystävän kanssa jäihin
Saisi uuden tittelin elämässäni: ENTINEN ystävä.
Huh mikä ”kaveri” 😢 en olisi moisen kanssa enää tekemisissä!
Tollasta pitäs vedellä oikeen kunnolla lättyyn! Tuollanen käytös johtuu siitä kun lapsuudessa ei ole saanut koskaan kunnolla selkään.
Mistä ihmeestä te löydätte näitä "ystäviä" jotka haukkuu teitä tai läheisiänne? Aikuiset ihmiset? En ole koskaan tuntenut ketään tuollaista, enkä todellakaan kutsuisi ystäväksi, jos tuntisin.
Kaverisi on viel niin nuori ja naivi, ettei ymmärrä elämästä ja sairauksista mitään.
Mutta einekset eivät ole hyväksi, niin käy sinä tekemässä äidillesi kunnon ruokaa huonoina aikoina, pakkaseen samalla.
Sanoisin ja kirjoittaisin ja luultavasti korjoittaisin sen tuohon fb-päivitykseen myös.
Tuo olisi kyllä entinen ystävä. Olisin vetänyt melkoiset kilarit samantien.
Todennäköisesti on kaveriltasi henkistä kypsymättömyyttä. Ei osaa nähdä asioita muiden näkökulmasta. Sinänsä hyvin tyypillistä nuorille, alle kolmikymppisille. Iän myötä maailma ja näkökulmat avartuvat. Jos on ollut hyvä kaveri, keskustelisin hänen kanssaan asiasta ja pyrkisin selvittämään onko kyse kypsymättömyydestä ja nuoruuden ehdottomuudesta kumpuavaa ajattelemattomuutta ja ns. "ohimenevää ehdottomuutta" vai syvempää luonteen joustamattomuutta ja empatiakyvyttömyyttä. Jos edellistä, keskustelu voi avartaa ystäväsi näkökulmaa ja saada hänet ymmärtämään asioita. Jos jälkimmäistä, hän vain poteroituu mielipiteisiinsä ja käy sinua vastaan. Tällöin on hyvä kiittää menneistä vuosista ja sanoa että tiemme erkanevat nyt eri suuntiin ja toivottaa hyvää jatkoa.
20v on nyt aika kakara vielä, kuten ystäväsi käytöskin osoittaa
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on viel niin nuori ja naivi, ettei ymmärrä elämästä ja sairauksista mitään.
Mutta einekset eivät ole hyväksi, niin käy sinä tekemässä äidillesi kunnon ruokaa huonoina aikoina, pakkaseen samalla.
Totta, vaikkei ole kivaa kuultavaa. Itse teen aina äidille kunnollisen munakkaan, kun koliininpuute saa aikaan valtavasti erilaisia vaivoja. Eineksissä sitä ei juurikaan ole, kun eivät käytä kanamunaa niissä. Pahimmillaan se on korvattu pintakäsittelyaineella E904. Katsoisin välittömästi, onko mummun sapuskoissa sellaista, siis shellakkaa;-)
Mitä jos sä sanoisit noin ystävällesi sen äidistä, vetäiskö kilarit?
Laittaisin tälle kaverille viestin, missä selittäisin tästä äidin sairaudesta ja kertoisin että ne puheet tuntuivat todella pahalta. Kaverin vastauksesta päättelisin, onko hän oikeasti ilkeä vai oliko vaan todella tyhmä ja kypsymätön.
Ystäväsi puhuu asiaa, vaikka vois tuon kauniimminkin sanoa.
Puhuisin suuni puhtaaksi ja olisi entinen ystävä, vaikka kyseessä nuori ja kypsymätön ihminen niin en hyväksyisi hänen puheitaan. Tämä sairaus on sellainen ettei toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleen. Pahimmillaan invalidisoiva, niin fyysisesti kuin henkisesti.
Ehdottomasti sanoisin.