Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä

Vierailija kirjoitti:

Aivan kaiken voi kirjoittaa nuoteiksi ihan puheesta lähtien. Ja ihan binäärisessä järjestelmässä. Jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binäärisessä gridissä.

Miten esimerkiksi trioli ja septoli stemmaavat binääriseen gridiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusnuottijärjestelmä itsessään on täysin identtinen tietokoneen binäärisen järjestelmän kanssa. Binäärinen järjestelmä määrittelee nuottien aikaarvot.

Tuo "binäärinen järjestelmä" ei ole mikään musiikin sisäsyntyinen ominaisuus vaan on olemassa vain sitä varten että musiikkia saisi edes jotenkin kirjoitetuksi nuoteiksi.

Ilman sisäsyntyistä binääristä järjestelmää musiikkia ei olisi voitu koskaan keksiä. Jos luulet kykeneväsi keksimään paremman ja nykyistä loogisemman järjestelmän joka vastaa täysin ihmisen sisäistä järjestelmää musiikin ja sen aika-arvojen suhteen kuten nyt asia on, niin olet toki vapaa yrittämään.

Linnut keksivät musiikin, siis linnut keksivät binäärisen kaavan?

Kyllä. Linnutkin keksivät sen omalla kohdallaan, kuten ihmisetkin kun keksivät musiikin. Linnut tosin eivät ole osanneet asiaa varmaan ymmärtää samalla tavalla kuin ihminen.

Ihmisten ero vaan on se, että ihmisellä on paljon laajempi musiikillinen variaatiokenttä omassa binäärisessä järjestelmässään kuin vain titi-tyy ja vastaavat linnunlaulut jotka nekin menevät siis binäärisen kaavan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!

Aion pohtia asiaa.

Pohdin.

Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?

Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?

Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.

Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.

Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.

Jep. Otetaan viulu ja 4v. ja ammattilainen, taitaa olla ihan yhtä hyvät fibat. Aivot käsittelee tietoa täysin erilailla kuin kone.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan kaiken voi kirjoittaa nuoteiksi ihan puheesta lähtien. Ja ihan binäärisessä järjestelmässä. Jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binäärisessä gridissä.

Miten esimerkiksi trioli ja septoli stemmaavat binääriseen gridiin?

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerrankin jotain mielenkiintoista. Kiitos!

Aion pohtia asiaa.

Pohdin.

Ne ovat käsitteitä. Voisimmeko käyttää joitain muita käsitteitä ja muuttuisiko jokin?

Voisiko eri käsitteitä käyttämällä tutkia asiaa eri suunnilta ja murtaa käsityksen yhteneväisyyksistä? Ja myös eri suureita?

Yhteneväisyys binääriseen järjestelmään on täysin ilmeinen. Ja jos järjestelmää ei olisi ollut valmiina, musiikki olisi jäänyt keksimättä.

Aivoilla ei ole koskaan ollut luontaista mahdollisuutta oppia binääristä nuottijärjestelmää, koska luonnnossa vastaavaa rytmitystä (josta aivot olisivat voineet asian oppia) ei löydy mistään.

Nuottikirjoitus on vain yksi keino kuvailla musiikin joitakin ominaispiirteitä. Mitään erityisen binääristä siinä ei ole.

Jep. Otetaan viulu ja 4v. ja ammattilainen, taitaa olla ihan yhtä hyvät fibat. Aivot käsittelee tietoa täysin erilailla kuin kone.

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Musiikkia tuottaa moni muukin eläinlaji, eikä ainoastaan ihminen. Ja niiden muiden eläinten musiikissa ei todellakaan ole mitään binäärisiä nuottien aika-arvoja. Eikä ole kaikessa ihmisen tekemässäkään musiikissa.

Itse asiassa ne paperille tai tietokoneen näytölle piirretyt tai tulostetut nuotit eivät edes ole musiikkia, vaan ainoastaan ohjeita, joiden avulla ilmaistaan, kuinka joku musiikkikappale on tarkoitus esittää. Musiikki on ääntä, tarkemmin äänitaidetta. Edes säveltäjä itse ei soita samaa itse säveltämäänsä kappaletta täsmälleen samalla tavalla kahta kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Vierailija kirjoitti:

Musiikkia tuottaa moni muukin eläinlaji, eikä ainoastaan ihminen. Ja niiden muiden eläinten musiikissa ei todellakaan ole mitään binäärisiä nuottien aika-arvoja.

Ihan samat arvot on elämilläkin. Esimerkiksi ti-ti-tyy. Kolme nuottia. Kaksi puolinuottia ja kokonuotti.

Edelleenkin nuottien perusaika-arvot menevät täysin samalla tavalla kuin binäärisen järjestelmän lukuarvot.

Vierailija kirjoitti:

Edes säveltäjä itse ei soita samaa itse säveltämäänsä kappaletta täsmälleen samalla tavalla kahta kertaa.

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla, vaikka pitääkin paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Vierailija kirjoitti:

Musiikkia tuottaa moni muukin eläinlaji, eikä ainoastaan ihminen. Ja niiden muiden eläinten musiikissa ei todellakaan ole mitään binäärisiä nuottien aika-arvoja. Eikä ole kaikessa ihmisen tekemässäkään musiikissa.

Itse asiassa ne paperille tai tietokoneen näytölle piirretyt tai tulostetut nuotit eivät edes ole musiikkia, vaan ainoastaan ohjeita, joiden avulla ilmaistaan, kuinka joku musiikkikappale on tarkoitus esittää. Musiikki on ääntä, tarkemmin äänitaidetta. Edes säveltäjä itse ei soita samaa itse säveltämäänsä kappaletta täsmälleen samalla tavalla kahta kertaa.

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla, vaikka pitääkin paikkansa.

Mikä siis oikeastaan oli se asia? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla, vaikka pitääkin paikkansa.

Mikä siis oikeastaan oli se asia? 

Se, että nuottien perusaika-arvot menevät täysin binäärisen lukusarjan mukaan. Ihmisillä ja linnuillakin.

Vierailija kirjoitti:

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Ehkä Muusikko.net:ssa mutta tuskinpa muusikoiden.net:ssa.

Vierailija kirjoitti:

Se, että nuottien perusaika-arvot menevät täysin binäärisen lukusarjan mukaan. Ihmisillä ja linnuillakin.

Mikä on perusaika-arvo? Täällä on jo esitetty useampikin esimerkki tilanteista, joissa nuotit eivät istu binäärisysteemiin ja selityksesi tuntuu aina olevan ettei ole kyse perusaika-arvoista silloin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se, että nuottien perusaika-arvot menevät täysin binäärisen lukusarjan mukaan. Ihmisillä ja linnuillakin.

Mikä on perusaika-arvo? Täällä on jo esitetty useampikin esimerkki tilanteista, joissa nuotit eivät istu binäärisysteemiin ja selityksesi tuntuu aina olevan ettei ole kyse perusaika-arvoista silloin?

Ei olekaan. Ne (trolit, kaaret ja pisteet yms.) ovat kuitenkin täysin eri asia kuin ne perusaika-arvolliset nuotit, joiden arvo menee suoraan binäärisen kaavan mukaan. Eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti, kahdeksasosanuotti, kuudenstoistaosanuotti jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Tahtilaji kertoo kuinka monta kokonuotin tiettyä murto-osaa tahtiin sisältyy. Jos murto-osa on 1/12 tai 1/3 niin mikä se on binäärilukuna? Mikä se perusaika-arvo on, kerro nyt kun tiedät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Ehkä Muusikko.net:ssa mutta tuskinpa muusikoiden.net:ssa.

Hienoa, että itsekin todistat olevasi vain trollaava aikavaras, jolla ei ole mitään hajuakaan keskustelun aiheesta.