Lue keskustelun säännöt.
Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä
31.10.2020 |
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Musiikki ei luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.
Aivoissa on ollut binäärinen järjestelmä kauan ennen tietokoneen keksimistä, eikä
musiikki luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".
Kommentit (482)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä enn pysty tuota teoriassa selittämään tai en osaa, se kun on 0-12 ikä vuoden aivoihin syötetty niiin ei sitä analysoii se vaaan on.
Mä oleeen joskus säveltänyt musiiikkia niiin esim pianolla niin mietin vaaan että miten se pienon runko soi kaikista kauneimmmin jpitkilä juokutuksillla.
Mullla oli esim päässä sellaine mielikuva kuiin valtameri ja sen aaallot ja miten se eteneee pitkää systemaaatista harmonista sävelyhteytttä koko koskettimiston laaajuisesti niiin että se antaaa koko valtameren kuuuloisen sellainen mikä vyöryyy kohdeen luonnnon suuruuus ja käsitttämättömyys mutta mikä onsamalla niin mahtavaa ja kaunista.
Mä käsiitän yleeensäkin taiteeen osaltaan niin että pääseee vähän ihmisen käsityskyvyn niskanpääälle niiin että se saaa ihmisen tuntemaan itsensä jopa alistetuksi omine ajatuksineeen ja haaastaa siten ihmisen ajatttelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä enn pysty tuota teoriassa selittämään tai en osaa, se kun on 0-12 ikä vuoden aivoihin syötetty niiin ei sitä analysoii se vaaan on.
Mä oleeen joskus säveltänyt musiiikkia niiin esim pianolla niin mietin vaaan että miten se pienon runko soi kaikista kauneimmmin jpitkilä juokutuksillla.
Mullla oli esim päässä sellaine mielikuva kuiin valtameri ja sen aaallot ja miten se eteneee pitkää systemaaatista harmonista sävelyhteytttä koko koskettimiston laaajuisesti niiin että se antaaa koko valtameren kuuuloisen sellainen mikä vyöryyy kohdeen luonnnon suuruuus ja käsitttämättömyys mutta mikä onsamalla niin mahtavaa ja kaunista.
Mä käsiitän yleeensäkin taiteeen osaltaan niin että pääseee vähän ihmisen käsityskyvyn niskanpääälle niiin että se saaa ihmisen tuntemaan itsensä jopa alistetuksi omine ajatuksineeen ja haaastaa siten ihmisen ajatttelemaan.
Huomaatko, että keskustelet itsesi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko maailmankaikkeus on värähtelyä. Koko maailmankaikkeus on musiikkia, kaikki mikä on olemassa.
Tämä värähtely on mahdollista kuulla ja tuntea. Se voidaan mitata matemaattisesti.
Mutta kun se kiertorata on soikea, eikä pyöreä, kuten tuossa. Oma rytmi kuitenkin meidän systeemillä:-)
Ei se silti tee tyhjäksi värähtelyä :)
Kiitos hienosta linkistä. Tämä on äärimmäisen kiehtovaa.
Vierailija kirjoitti:
Rumpaleille ainakin tosi tuttua tuo binäärijuttu kun suuri osa harjoituksista on juuri nuottiarvojen monikertojen harjoittelua.
Voidaanhan sitä layeröidä myös kolmijakoista ja kaksijakoista päällekäin, en tiedä rummuista mutta ainakin pianokappaleissa esim. debussyn arabesque.
Musatieteilijä vastailee näihin viesteihin, en kopioi niitä erikseen tähän.
Koko- ja puolinuotti jne. eivät ole asteikkoja vaan nuottien kestoja. Asteikkoja ovat länsimaissa mm. duurit ja mollit ja kirkkosävellajit, muilla etnisillä alueilla on omanlaisiaan asteikkoja. Länsimaiset asteikot perustuvat jonkun ekalla sivulla luettelemiin puhtaisiin ja suuriin intervalleihin ja niiden muunnelmiin. Muissa maissa intervallit voivat olla toisenlaisia ja siltikin heidän musiikkinsa on ihan oikeaa musiikkia. Jos pitää vain länsimaista musiikkia oikeana ja etnistä musiikkia kieränä on juuttunut ajatelmissaan 1900-luvun alkuun.
Nuottien kestot ovat kokonuotti, 1/2-nuotti, 1/4-nuotti, 1/8-nuotti, 1/16-nuotti, 1/32-nuotti, 1/32-nuotti, mitä varmaan luetellessasi tarkoitit. Nämä ovat tasajakoisia eli kaksijakoisia. Lisäksi voidaan laskea kolmeen esim. pisteellinen puolinuotti ja triolit tai vaikkapa viiteen kvintoleissa tai 1/8+1/16 osiin kun lisätään pisteet nuottien perään. Musiikki ei siis perustu vain 2-jakoisiin rytmeihin vaan on paljon muitakin.
Itse uskon että se että musiikki on useammin tasajakoista tulee siitä kun kävelemme 1-2-1-2-1-2. Siihen on ollut helppo lähteä rummuttamaan alkuihmisen rytmiä mukaan.
Musiikissa on elementtejä joiden avulla hahmotamme kuulemamme musiikiksi: harmonia, melodia, rytmi, sointiväri, muoto, dynamiikka. Musiikkia voi olla vaikka joku näistä puuttuukin, esim. pelkästään rummunsoittoa sisältävästä kappaleesta voi melodia puuttua.
Jotta sävellyksen tunnistaa tietyksi, täytyy olla nuoteilla kestot merkittynä/määrättynä. Kappale voi muuttua täysin tuntemattomaksi jos nuottien kestoja muuttelee. Tempo tarkoittaa sitä että kappale soitetaan nopeasti tai hitaasti, mutta nuottien kestot pysyvät samana suhteessa toisiinsa. Klassisen musiikin säveltäjät ovat monesti määritelleet tempon millä sävellys tulisi soittaa.
Jos värähtelyt kiinnostaa kehotan googlettamaan vaikkapa sfäärien harmonia ja yläsävelsarja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matematiikka on Universumin värähtelyn ilmiasu.
Päinvastoin.
Universum värähtälee. Jos kaikki voidaan laskea matemaattisesti niin..?
Vierailija kirjoitti:
Musatieteilijä vastailee näihin viesteihin, en kopioi niitä erikseen tähän.
Koko- ja puolinuotti jne. eivät ole asteikkoja vaan nuottien kestoja. Asteikkoja ovat länsimaissa mm. duurit ja mollit ja kirkkosävellajit, muilla etnisillä alueilla on omanlaisiaan asteikkoja. Länsimaiset asteikot perustuvat jonkun ekalla sivulla luettelemiin puhtaisiin ja suuriin intervalleihin ja niiden muunnelmiin. Muissa maissa intervallit voivat olla toisenlaisia ja siltikin heidän musiikkinsa on ihan oikeaa musiikkia. Jos pitää vain länsimaista musiikkia oikeana ja etnistä musiikkia kieränä on juuttunut ajatelmissaan 1900-luvun alkuun.
Nuottien kestot ovat kokonuotti, 1/2-nuotti, 1/4-nuotti, 1/8-nuotti, 1/16-nuotti, 1/32-nuotti, 1/32-nuotti, mitä varmaan luetellessasi tarkoitit. Nämä ovat tasajakoisia eli kaksijakoisia. Lisäksi voidaan laskea kolmeen esim. pisteellinen puolinuotti ja triolit tai vaikkapa viiteen kvintoleissa tai 1/8+1/16 osiin kun lisätään pisteet nuottien perään. Musiikki ei siis perustu vain 2-jakoisiin rytmeihin vaan on paljon muitakin.
Itse uskon että se että musiikki on useammin tasajakoista tulee siitä kun kävelemme 1-2-1-2-1-2. Siihen on ollut helppo lähteä rummuttamaan alkuihmisen rytmiä mukaan.
Musiikissa on elementtejä joiden avulla hahmotamme kuulemamme musiikiksi: harmonia, melodia, rytmi, sointiväri, muoto, dynamiikka. Musiikkia voi olla vaikka joku näistä puuttuukin, esim. pelkästään rummunsoittoa sisältävästä kappaleesta voi melodia puuttua.
Jotta sävellyksen tunnistaa tietyksi, täytyy olla nuoteilla kestot merkittynä/määrättynä. Kappale voi muuttua täysin tuntemattomaksi jos nuottien kestoja muuttelee. Tempo tarkoittaa sitä että kappale soitetaan nopeasti tai hitaasti, mutta nuottien kestot pysyvät samana suhteessa toisiinsa. Klassisen musiikin säveltäjät ovat monesti määritelleet tempon millä sävellys tulisi soittaa.
Jos värähtelyt kiinnostaa kehotan googlettamaan vaikkapa sfäärien harmonia ja yläsävelsarja.
Well. Minä taas olen säveltäjä joka väitän että Universum värähtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä enn pysty tuota teoriassa selittämään tai en osaa, se kun on 0-12 ikä vuoden aivoihin syötetty niiin ei sitä analysoii se vaaan on.
Mä oleeen joskus säveltänyt musiiikkia niiin esim pianolla niin mietin vaaan että miten se pienon runko soi kaikista kauneimmmin jpitkilä juokutuksillla.
Mullla oli esim päässä sellaine mielikuva kuiin valtameri ja sen aaallot ja miten se eteneee pitkää systemaaatista harmonista sävelyhteytttä koko koskettimiston laaajuisesti niiin että se antaaa koko valtameren kuuuloisen sellainen mikä vyöryyy kohdeen luonnnon suuruuus ja käsitttämättömyys mutta mikä onsamalla niin mahtavaa ja kaunista.
Mä käsiitän yleeensäkin taiteeen osaltaan niin että pääseee vähän ihmisen käsityskyvyn niskanpääälle niiin että se saaa ihmisen tuntemaan itsensä jopa alistetuksi omine ajatuksineeen ja haaastaa siten ihmisen ajatttelemaan.
Huomaatko, että keskustelet itsesi kanssa?
Se on helpompaaaa kun asioista voii olla vaikka miljooonia satunnaisia ajatuksia ja riiitasointuja muttta kun asia on siinä edessä siinä hetkessä mikää on aivoissa olemassa ja sen elämän senn hetken ongelmia joilla assosioi sellaiseen käsitteelliseen ja käsiteltävissä olevaaan yhtälöön mikä alkaa kutittaa mielennystyröitä se on mielenkirkastamista osaltaaan asioiden havainnolistamista ja hahmottamisen helpotttamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumpaleille ainakin tosi tuttua tuo binäärijuttu kun suuri osa harjoituksista on juuri nuottiarvojen monikertojen harjoittelua.
Voidaanhan sitä layeröidä myös kolmijakoista ja kaksijakoista päällekäin, en tiedä rummuista mutta ainakin pianokappaleissa esim. debussyn arabesque.
Voidaan, mutta sekään ei liity varsinaiseen asiaan eli nuottien binääristen perusarvojen olemassaoloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musatieteilijä vastailee näihin viesteihin, en kopioi niitä erikseen tähän.
Koko- ja puolinuotti jne. eivät ole asteikkoja vaan nuottien kestoja.
Ja ne nuottien ajalliset kestot menee juuri sen binäärisen kaavan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Nuottien kestot ovat kokonuotti, 1/2-nuotti, 1/4-nuotti, 1/8-nuotti, 1/16-nuotti, 1/32-nuotti, 1/32-nuotti, mitä varmaan luetellessasi tarkoitit. Nämä ovat tasajakoisia eli kaksijakoisia. Lisäksi voidaan laskea kolmeen esim. pisteellinen puolinuotti ja triolit tai vaikkapa viiteen kvintoleissa tai 1/8+1/16 osiin kun lisätään pisteet nuottien perään.
Mutta edelleenkin nuottien perusaika-arvot menevät täysin binäärisen kaavan mukaan. Pisteet ja kaaret ja triolit eivät siihen aiheeseen liity millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musatieteilijä vastailee näihin viesteihin, en kopioi niitä erikseen tähän.
Koko- ja puolinuotti jne. eivät ole asteikkoja vaan nuottien kestoja. Asteikkoja ovat länsimaissa mm. duurit ja mollit ja kirkkosävellajit, muilla etnisillä alueilla on omanlaisiaan asteikkoja. Länsimaiset asteikot perustuvat jonkun ekalla sivulla luettelemiin puhtaisiin ja suuriin intervalleihin ja niiden muunnelmiin. Muissa maissa intervallit voivat olla toisenlaisia ja siltikin heidän musiikkinsa on ihan oikeaa musiikkia. Jos pitää vain länsimaista musiikkia oikeana ja etnistä musiikkia kieränä on juuttunut ajatelmissaan 1900-luvun alkuun.
Nuottien kestot ovat kokonuotti, 1/2-nuotti, 1/4-nuotti, 1/8-nuotti, 1/16-nuotti, 1/32-nuotti, 1/32-nuotti, mitä varmaan luetellessasi tarkoitit. Nämä ovat tasajakoisia eli kaksijakoisia. Lisäksi voidaan laskea kolmeen esim. pisteellinen puolinuotti ja triolit tai vaikkapa viiteen kvintoleissa tai 1/8+1/16 osiin kun lisätään pisteet nuottien perään. Musiikki ei siis perustu vain 2-jakoisiin rytmeihin vaan on paljon muitakin.
Itse uskon että se että musiikki on useammin tasajakoista tulee siitä kun kävelemme 1-2-1-2-1-2. Siihen on ollut helppo lähteä rummuttamaan alkuihmisen rytmiä mukaan.
Musiikissa on elementtejä joiden avulla hahmotamme kuulemamme musiikiksi: harmonia, melodia, rytmi, sointiväri, muoto, dynamiikka. Musiikkia voi olla vaikka joku näistä puuttuukin, esim. pelkästään rummunsoittoa sisältävästä kappaleesta voi melodia puuttua.
Jotta sävellyksen tunnistaa tietyksi, täytyy olla nuoteilla kestot merkittynä/määrättynä. Kappale voi muuttua täysin tuntemattomaksi jos nuottien kestoja muuttelee. Tempo tarkoittaa sitä että kappale soitetaan nopeasti tai hitaasti, mutta nuottien kestot pysyvät samana suhteessa toisiinsa. Klassisen musiikin säveltäjät ovat monesti määritelleet tempon millä sävellys tulisi soittaa.
Jos värähtelyt kiinnostaa kehotan googlettamaan vaikkapa sfäärien harmonia ja yläsävelsarja.
Olipa pitkä tarina itsestäänselvyyksiä jotka eivät millään tavalla liittyneet itse aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi voidaan laskea kolmeen esim. pisteellinen puolinuotti ja triolit tai vaikkapa viiteen kvintoleissa tai 1/8+1/16 osiin kun lisätään pisteet nuottien perään. Musiikki ei siis perustu vain 2-jakoisiin rytmeihin vaan on paljon muitakin.
Ei kukaan ole väittänytkään, että musiikki olisi vain 2-jakoisia rytmejä. Perusaikajärjestelmä menee binäärisen kaavan mukaan, ja kaaret ja pisteet ja triolit yms. ovat juuri niitä analogisuuden aspekteja itsessään binäärisessa perusaikajärjestelmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ihmetelllyt että miten esim tuulen ulvonta voii nousta ja laskea täysiin kromaattisellla asteikolla.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ihmetelllyt että miten esim tuulen ulvonta voii nousta ja laskea täysiin kromaattisellla asteikolla.
Taii ilmanpaine.
Musiiikissa yleensä sellaiset hyvin yksinkertaiset kappaleet kuten beethovenin kuutamosonaaatti tai sibeliuksen finlandia hymin jääävät ihmisten mieleeen paremmin kuin monimutkaisemmat kappaleeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi voidaan laskea kolmeen esim. pisteellinen puolinuotti ja triolit tai vaikkapa viiteen kvintoleissa tai 1/8+1/16 osiin kun lisätään pisteet nuottien perään. Musiikki ei siis perustu vain 2-jakoisiin rytmeihin vaan on paljon muitakin.
Ei kukaan ole väittänytkään, että musiikki olisi vain 2-jakoisia rytmejä. Perusaikajärjestelmä menee binäärisen kaavan mukaan, ja kaaret ja pisteet ja triolit yms. ovat juuri niitä analogisuuden aspekteja itsessään binäärisessa perusaikajärjestelmässä.
Musiikki on lähtökohtaisen analogista, ja sitä on niin hankala kuvata binäärisesti, että tarvitaan avuksi kaiken maailman pisteitä ja kaaria ja fermaatteja.
Musiikin binäärinen peruskaava:
0=ei ääntä.
1=ääni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumpaleille ainakin tosi tuttua tuo binäärijuttu kun suuri osa harjoituksista on juuri nuottiarvojen monikertojen harjoittelua.
Voidaanhan sitä layeröidä myös kolmijakoista ja kaksijakoista päällekäin, en tiedä rummuista mutta ainakin pianokappaleissa esim. debussyn arabesque.
Voidaan, mutta sekään ei liity varsinaiseen asiaan eli nuottien binääristen perusarvojen olemassaoloon.
No nyt menivät termit kohdilleen. Ne binääriset perusarvot ovat nimenomaan nuoteissa, eivät musiikissa. Musiikki on paljon monimutkaisempaa ja analogista.
Mullla oli esim päässä sellaine mielikuva kuiin valtameri ja sen aaallot ja miten se eteneee pitkää systemaaatista harmonista sävelyhteytttä koko koskettimiston laaajuisesti niiin että se antaaa koko valtameren kuuuloisen sellainen mikä vyöryyy kohdeen luonnnon suuruuus ja käsitttämättömyys mutta mikä onsamalla niin mahtavaa ja kaunista.