Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä

Vierailija
31.10.2020 |

Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.

Musiikki ei luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".

Miten ihminen selittää sen, että musiikissa on nuoteissa aivan samat perusasteikot kuin tietokoneen binäärijärjestelmässä? Eli 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64 jne, eli kokonuotti, puolinuotti, neljäsosanuotti jne. Aivojen musiikkijärjestelmä on siis täysin binäärinen.

Aivoissa on ollut binäärinen järjestelmä kauan ennen tietokoneen keksimistä, eikä
musiikki luonut aivoihin binääristä järjestelmää, mutta binäärisen järjestelmän olemassaolo aivoissa mahdollisti musiikin kun se "keksittiin".

Kommentit (482)

Vierailija
221/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Se on kerrottu keskustelussa jo moneen kertaa aiemmin. Mitäpä jos lukisit ensin koko keskustelun ns. ihan ajatuksen kanssa.

Et ole kertaakaan vastannut siihen, kuinka nuottien aika-arvot (murtoluvut) voivat olla identtisiä potenssien kanssa, jankutat vain miten ne ovat identtisiä.

Nuottien aika-arvoissa jaetaan ykköstä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Potenssit taas yleensä tuppaavat kasvamaan ainakin lyhyessä matematiikassa.

Musiikissa nuottien perusaika-arvot menevät suoraan sen binäärisen potenssin mukaan. 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256 jne. Tai vaikka murtolukuina ilmaistuna jos se mielestäsi on selkeämpi. Asia on silti aivan sama. 

Eli sinun mielestäsi siis 1:128=128. Näinhän sen on oltava, jo nämä lukusarjat ovat identtisiä.

Tekisit muten meille suuren palveluksen, jos alkaisit puhua kahden potenssista kahden potenssina eikä binäärisenä potenssina.

Vierailija
222/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös neurologisisti täyttä huttua koko ketju. Ei tietoneäly ole todellakaan kopio ihmisen älystä..

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla, eikä tuollaista ole kukaan myöskään väittänyt.

Missähän se osa aivoja sijaitsee, kerro toki lisää. Sitä ei nyt vaan ole.

En tiedä. Kukaan ei tiedä, eikä tuokaan juttusi liittynyt aiheeseen. Nuottien perusaika-arvot menevät jankutuksestasi huolimatta kuitenkin täysin binäärisen kaavan mukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
223/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Tahtilaji kertoo kuinka monta kokonuotin tiettyä murto-osaa tahtiin sisältyy. Jos murto-osa on 1/12 tai 1/3 niin mikä se on binäärilukuna? Mikä se perusaika-arvo on, kerro nyt kun tiedät?

Tahtilaji itsessään ei edelleenkään kerro mitään yksittäisen nuotin kestosta ja aika-arvosta tahtilajin "raamien" sisällä. Se kertoo vain soitettujen nuottien määrän. Eli mitään vastausta ei voida antaa, koska asia on täysin eri. Jos et asiaa tajua, kannattaa opetella vähän perusteita ennen kuin jatkat selitystä.

Tahtilaji kertoo sen tärkeimmän: kuinka sinun pitää hahmottaa rytmiä.

Riippuu mitä tärkeimpänä pitää. Eikä tuokaan juttusi liity asiaan millään tavalla. Tahtilaji ei määritä nuottien kestollista arvoa.

Veikkaisin, että aika harva meistä pitää yksittäisen nuotin eksaktia aika-arvoa tärkeimpänä elementtinä musiikissa. Musiikkityylistä riippuen sanoisin, että tärkeimpänä yleisesti pidetään rytmiä (joka löytyy sieltä tahtilajista), melodiaa ja sointiväriä.

Mitään tuostakaan ei liittynyt aiheeseen millään tavalla. Lopeta trollaus.

Juurihan sinä itse kirjoitit, että riippuu siitä, mitä tärkeimpänä pitää. Trollasitko?

Vierailija
224/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Se on kerrottu keskustelussa jo moneen kertaa aiemmin. Mitäpä jos lukisit ensin koko keskustelun ns. ihan ajatuksen kanssa.

Et ole kertaakaan vastannut siihen, kuinka nuottien aika-arvot (murtoluvut) voivat olla identtisiä potenssien kanssa, jankutat vain miten ne ovat identtisiä.

Nuottien aika-arvoissa jaetaan ykköstä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Potenssit taas yleensä tuppaavat kasvamaan ainakin lyhyessä matematiikassa.

Musiikissa nuottien perusaika-arvot menevät suoraan sen binäärisen potenssin mukaan. 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256 jne. Tai vaikka murtolukuina ilmaistuna jos se mielestäsi on selkeämpi. Asia on silti aivan sama. 

Tekisit muten meille suuren palveluksen, jos alkaisit puhua kahden potenssista kahden potenssina eikä binäärisenä potenssina.

Perusnuottiarvot menevät siis täysin kahden potenssin mukaan.

Vierailija
225/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Tahtilaji kertoo kuinka monta kokonuotin tiettyä murto-osaa tahtiin sisältyy. Jos murto-osa on 1/12 tai 1/3 niin mikä se on binäärilukuna? Mikä se perusaika-arvo on, kerro nyt kun tiedät?

Tahtilaji itsessään ei edelleenkään kerro mitään yksittäisen nuotin kestosta ja aika-arvosta tahtilajin "raamien" sisällä. Se kertoo vain soitettujen nuottien määrän. Eli mitään vastausta ei voida antaa, koska asia on täysin eri. Jos et asiaa tajua, kannattaa opetella vähän perusteita ennen kuin jatkat selitystä.

Tahtilaji kertoo sen tärkeimmän: kuinka sinun pitää hahmottaa rytmiä.

Riippuu mitä tärkeimpänä pitää. Eikä tuokaan juttusi liity asiaan millään tavalla. Tahtilaji ei määritä nuottien kestollista arvoa.

Veikkaisin, että aika harva meistä pitää yksittäisen nuotin eksaktia aika-arvoa tärkeimpänä elementtinä musiikissa. Musiikkityylistä riippuen sanoisin, että tärkeimpänä yleisesti pidetään rytmiä (joka löytyy sieltä tahtilajista), melodiaa ja sointiväriä.

Mitään tuostakaan ei liittynyt aiheeseen millään tavalla. Lopeta trollaus.

Juurihan sinä itse kirjoitit, että riippuu siitä, mitä tärkeimpänä pitää. Trollasitko?

Ei liity siihen asiaan, että nuottien perusarvot menevät kahden potenssin mukaan, eli aivan samalla tavalla kuin binäärinen järjestelmäkin.

Vierailija
226/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Se on kerrottu keskustelussa jo moneen kertaa aiemmin. Mitäpä jos lukisit ensin koko keskustelun ns. ihan ajatuksen kanssa.

Et ole kertaakaan vastannut siihen, kuinka nuottien aika-arvot (murtoluvut) voivat olla identtisiä potenssien kanssa, jankutat vain miten ne ovat identtisiä.

Nuottien aika-arvoissa jaetaan ykköstä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Potenssit taas yleensä tuppaavat kasvamaan ainakin lyhyessä matematiikassa.

Musiikissa nuottien perusaika-arvot menevät suoraan sen binäärisen potenssin mukaan. 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256 jne. Tai vaikka murtolukuina ilmaistuna jos se mielestäsi on selkeämpi. Asia on silti aivan sama. 

Eli sinun mielestäsi siis 1:128=128. Näinhän sen on oltava, jo nämä lukusarjat ovat identtisiä.

Tekisit muten meille suuren palveluksen, jos alkaisit puhua kahden potenssista kahden potenssina eikä binäärisenä potenssina.

Tekisit muille suuren palveluksen jos opettelisit ensin perusasioita, kuten sen, että tahtilaji ei määrittele nuottien kestoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
227/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Ehkä Muusikko.net:ssa mutta tuskinpa muusikoiden.net:ssa.

Menehän selittämään muusikko.nettiin teorioitasi kolmasosa- ja viidesosanuoteista ja katso mitä vastaavat ammattilaiset sinulle.

Siinä olisi ammattilaisilla hauskaa kun soittotaidoton trolli kehittelee omasta mielestään vallankumouksellisen uuden järjestelmän musiikkiin ja nuotitukseen vaikka touhussa ei ole tolkun hiventäkään.

Vierailija
228/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hieno keskustelu, missä kruuunu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
229/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Musiikkia on pyritty tuottamaan tietokoneella mahdollisimman luonnollisen kuuloiseksi. Yksi asia kuitenkin on, jota ei käsittääkseni ole edes yritetty matkia luonnosta. Se on sävelten aika-arvojen epätarkkuus. Itse en esim. pysty laulamaan tietokoneella tehdyn säestyksen päälle, koska minun aivoni vaan eivät toimi sillä tavalla, - no - AP:n termiä käyttääkseni "binäärisesti".

Vierailija
230/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Musiikkia on pyritty tuottamaan tietokoneella mahdollisimman luonnollisen kuuloiseksi. Yksi asia kuitenkin on, jota ei käsittääkseni ole edes yritetty matkia luonnosta. Se on sävelten aika-arvojen epätarkkuus. Itse en esim. pysty laulamaan tietokoneella tehdyn säestyksen päälle, koska minun aivoni vaan eivät toimi sillä tavalla, - no - AP:n termiä käyttääkseni "binäärisesti".

Ei liittynyt aiheeseen tuokaan tarina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
231/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itse en esim. pysty laulamaan tietokoneella tehdyn säestyksen päälle, koska minun aivoni vaan eivät toimi sillä tavalla.

Ammattilaiselle se ei ole ongelma.

Vierailija
232/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Ehkä Muusikko.net:ssa mutta tuskinpa muusikoiden.net:ssa.

Menehän selittämään muusikko.nettiin teorioitasi kolmasosa- ja viidesosanuoteista ja katso mitä vastaavat ammattilaiset sinulle.

Siis sellaista musiikkia on oikeasti, jossa on esim. kolmasosa tai kahdestoistaosanuotteja. Kyllä sen muusikot tietää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
233/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Ehkä Muusikko.net:ssa mutta tuskinpa muusikoiden.net:ssa.

Menehän selittämään muusikko.nettiin teorioitasi kolmasosa- ja viidesosanuoteista ja katso mitä vastaavat ammattilaiset sinulle.

Siis sellaista musiikkia on oikeasti, jossa on esim. kolmasosa tai kahdestoistaosanuotteja. Kyllä sen muusikot tietää.

Ei ole. Jos tarkoitat tahtilajeja joissa esiintyy luku 3 tai 12, ne eivät ole nuottien aika-arvoja.

"Kuten kaikki musikantit tietävät, käsitettä "kolmasosanuotti" ei varsinaisesti ole olemassa. Tahti voidaan kuitenkin jakaa niin moneen osaan kuin huvittaa, ja jos neljäsosanuotteja mahtuu 4/4-tahtilajissa yhteen tahtiin neljä kappaletta, niin kolmasosia mahtuu samaan tilaan kolme. Oikea termi tämänlaiselle rytmille lienee puolinuottitrioli."

Vierailija
234/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Ehkä Muusikko.net:ssa mutta tuskinpa muusikoiden.net:ssa.

Menehän selittämään muusikko.nettiin teorioitasi kolmasosa- ja viidesosanuoteista ja katso mitä vastaavat ammattilaiset sinulle.

Siis sellaista musiikkia on oikeasti, jossa on esim. kolmasosa tai kahdestoistaosanuotteja. Kyllä sen muusikot tietää.

Ei ole. Jos tarkoitat tahtilajeja joissa esiintyy luku 3 tai 12, ne eivät ole nuottien aika-arvoja.

"Kuten kaikki musikantit tietävät, käsitettä "kolmasosanuotti" ei varsinaisesti ole olemassa. Tahti voidaan kuitenkin jakaa niin moneen osaan kuin huvittaa, ja jos neljäsosanuotteja mahtuu 4/4-tahtilajissa yhteen tahtiin neljä kappaletta, niin kolmasosia mahtuu samaan tilaan kolme. Oikea termi tämänlaiselle rytmille lienee puolinuottitrioli."

Eikä kyseessä ole myöskään perusaika-arvo joka menee kahden potenssiin kuten binäärinenkin järjestelmä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
235/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Ehkä Muusikko.net:ssa mutta tuskinpa muusikoiden.net:ssa.

Menehän selittämään muusikko.nettiin teorioitasi kolmasosa- ja viidesosanuoteista ja katso mitä vastaavat ammattilaiset sinulle.

Siis sellaista musiikkia on oikeasti, jossa on esim. kolmasosa tai kahdestoistaosanuotteja. Kyllä sen muusikot tietää.

Menehän selittämään tuota asiaa Muusikko.nettiin niin saa ammattilaiset nauraa kunnolla.

Vierailija
236/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Se on kerrottu keskustelussa jo moneen kertaa aiemmin. Mitäpä jos lukisit ensin koko keskustelun ns. ihan ajatuksen kanssa.

Et ole kertaakaan vastannut siihen, kuinka nuottien aika-arvot (murtoluvut) voivat olla identtisiä potenssien kanssa, jankutat vain miten ne ovat identtisiä.

Nuottien aika-arvoissa jaetaan ykköstä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Potenssit taas yleensä tuppaavat kasvamaan ainakin lyhyessä matematiikassa.

Musiikissa nuottien perusaika-arvot menevät suoraan sen binäärisen potenssin mukaan. 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256 jne. Tai vaikka murtolukuina ilmaistuna jos se mielestäsi on selkeämpi. Asia on silti aivan sama. 

Eli sinun mielestäsi siis 1:128=128. Näinhän sen on oltava, jo nämä lukusarjat ovat identtisiä.

Tekisit muten meille suuren palveluksen, jos alkaisit puhua kahden potenssista kahden potenssina eikä binäärisenä potenssina.

Tekisit muille suuren palveluksen jos opettelisit ensin perusasioita, kuten sen, että tahtilaji ei määrittele nuottien kestoa.

Kerro nyt, onko 1:128 sama asia kuin 128. Ovatko luvut identtisiä, kuten aiemmin väitit?

Vierailija
237/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Se on kerrottu keskustelussa jo moneen kertaa aiemmin. Mitäpä jos lukisit ensin koko keskustelun ns. ihan ajatuksen kanssa.

Et ole kertaakaan vastannut siihen, kuinka nuottien aika-arvot (murtoluvut) voivat olla identtisiä potenssien kanssa, jankutat vain miten ne ovat identtisiä.

Nuottien aika-arvoissa jaetaan ykköstä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Potenssit taas yleensä tuppaavat kasvamaan ainakin lyhyessä matematiikassa.

Musiikissa nuottien perusaika-arvot menevät suoraan sen binäärisen potenssin mukaan. 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256 jne. Tai vaikka murtolukuina ilmaistuna jos se mielestäsi on selkeämpi. Asia on silti aivan sama. 

Eli sinun mielestäsi siis 1:128=128. Näinhän sen on oltava, jo nämä lukusarjat ovat identtisiä.

Tekisit muten meille suuren palveluksen, jos alkaisit puhua kahden potenssista kahden potenssina eikä binäärisenä potenssina.

Tekisit muille suuren palveluksen jos opettelisit ensin perusasioita, kuten sen, että tahtilaji ei määrittele nuottien kestoa.

Kerro nyt, onko 1:128 sama asia kuin 128. Ovatko luvut identtisiä, kuten aiemmin väitit?

Olen vain esitellyt binäärisen sarjan joka on täysin identtinen nuottien perusarvojen kanssa. En ole väittänyt siis mitään lukuja identtisiksi, se on omaa väitettäsi. Ehkä et vaan ymmärrä asiaa?

Vierailija
238/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Maailmakaikkeuden värähtelyä voidaan kirjoittaa ylös, säveltää.

Se on täysi mysteeri.

Musiikki on täydellinen Mysteeri.

Samoin matematiikka,jota ei ihminen ole keksinyt vaan löytänyt.

Vierailija
239/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oikea termi tämänlaiselle rytmille lienee puolinuottitrioli."

Jota ei ole olemassakaan koska triolin pulssillinen modulaatio on vakio vaikka nuottiarvot siinä olisivat mitkä tahansa. Eli kyseessä on edelleenkin trioli.

Vierailija
240/482 |
02.11.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös neurologisisti täyttä huttua koko ketju. Ei tietoneäly ole todellakaan kopio ihmisen älystä..

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla, eikä tuollaista ole kukaan myöskään väittänyt.

Missähän se osa aivoja sijaitsee, kerro toki lisää. Sitä ei nyt vaan ole.

En tiedä. Kukaan ei tiedä, eikä tuokaan juttusi liittynyt aiheeseen. Nuottien perusaika-arvot menevät jankutuksestasi huolimatta kuitenkin täysin binäärisen kaavan mukaan.

KUKAAN EI TIEDÄ, missä osassa aivoja tämä hauskanen binäärijärjestelmä toimii. Selvä! Ja silti ne ovat väittämäsi mukaan olemassa. Ja vieläpä siten, että mahdollistavat universaalin tiedon musiikin välittämänä ihmiselle.

Meillä on myös nämä tuuletuskanavat kytketty CIA:n verkkoon, joka koordinoi täydellisesti juuri meidän huoneiston tuuletusjärjestelmään tuottaen syvällistä tietoa koko Suomen Venäjän kytköksistä. Ymmärretty? Muu ei liity asiaan. Muu on epärelevanttia jankutusta.

Kopiot jostain? Et olisi ikinä kyennyt edes tämän vertaa väittämään, niin typeriä kommenttisi olivat.