Aivojem binäärinen musiikkijärjestelmä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuot koko ajan keskusteluun asioita, jotka eivät siihen liity millään tavalla. Muusikko.netissä sinua pidettäisiin vain trollaavana aikavarkaana.

Ehkä Muusikko.net:ssa mutta tuskinpa muusikoiden.net:ssa.

Menehän selittämään muusikko.nettiin teorioitasi kolmasosa- ja viidesosanuoteista ja katso mitä vastaavat ammattilaiset sinulle.

AP:n kannattaisi perehtyä musiikin historiaan.

Ihmiset tekivät musiikkia tuhansien vuosien ajan ennen kuin ensimmäistäkään nuottia kirjoitettiin yhtään mihinkään.

Tai ehkä ei. Riippuu ihan siitä, miten musiikki määritellään. AP ehkä määrittelee musiikin eri tavalla kuin me muut. Siitä erimielisyys johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Nuottien aika-arvot ovat murtolukuja. Nuottien kestot ovat olemassa ainoastaan suhteessa tahtilajiin, jota sitäkin ilmaistaan murtoluvulla. Esimerkiksi 5/4-tahtilajissa jokaiseen tahtiin mahtuu viisi neljäsosanuottia. Montako kokonuottia se on sinun binäärijärjestelmässäsi?

Vierailija kirjoitti:

AP:n kannattaisi perehtyä musiikin historiaan.

Ihmiset tekivät musiikkia tuhansien vuosien ajan ennen kuin ensimmäistäkään nuottia kirjoitettiin yhtään mihinkään.

Tai ehkä ei. Riippuu ihan siitä, miten musiikki määritellään. AP ehkä määrittelee musiikin eri tavalla kuin me muut. Siitä erimielisyys johtuu.

Ap:n näkökulma on vähän sama kuin että kirjallisuus olisi olemassa kirjaimien iloksi ja tyydytykseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Tahtilaji kertoo kuinka monta kokonuotin tiettyä murto-osaa tahtiin sisältyy. Jos murto-osa on 1/12 tai 1/3 niin mikä se on binäärilukuna? Mikä se perusaika-arvo on, kerro nyt kun tiedät?

Tahtilaji itsessään ei edelleenkään kerro mitään yksittäisen nuotin kestosta ja aika-arvosta tahtilajin "raamien" sisällä. Se kertoo vain soitettujen nuottien määrän. Eli mitään vastausta ei voida antaa, koska asia on täysin eri. Jos et asiaa tajua, kannattaa opetella vähän perusteita ennen kuin jatkat selitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Se on kerrottu keskustelussa jo moneen kertaa aiemmin. Mitäpä jos lukisit ensin koko keskustelun ns. ihan ajatuksen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Tahtilaji kertoo kuinka monta kokonuotin tiettyä murto-osaa tahtiin sisältyy. Jos murto-osa on 1/12 tai 1/3 niin mikä se on binäärilukuna? Mikä se perusaika-arvo on, kerro nyt kun tiedät?

Tahtilaji itsessään ei edelleenkään kerro mitään yksittäisen nuotin kestosta ja aika-arvosta tahtilajin "raamien" sisällä. Se kertoo vain soitettujen nuottien määrän. Eli mitään vastausta ei voida antaa, koska asia on täysin eri. Jos et asiaa tajua, kannattaa opetella vähän perusteita ennen kuin jatkat selitystä.

Tahtilaji kertoo sen tärkeimmän: kuinka sinun pitää hahmottaa rytmiä. Jos et ole sisäistänyt tahtilajin merkitystä, niin tosiaan voit ajatella, että kyse on neljäsosista, kahdeksasosista, kuudestoistaosista, joita vain laskeskellaan yhteen. Commodore 64:lle sävellettiin aikoinaan sellaista musiikkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP:n kannattaisi perehtyä musiikin historiaan.

Ihmiset tekivät musiikkia tuhansien vuosien ajan ennen kuin ensimmäistäkään nuottia kirjoitettiin yhtään mihinkään.

Tai ehkä ei. Riippuu ihan siitä, miten musiikki määritellään. AP ehkä määrittelee musiikin eri tavalla kuin me muut. Siitä erimielisyys johtuu.

Ap:n näkökulma on vähän sama kuin että kirjallisuus olisi olemassa kirjaimien iloksi ja tyydytykseksi.

Melko epälooginen ajatushyppy, kun kyseessä asiassa on vain nuottien perusaika-arvot jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Se on kerrottu keskustelussa jo moneen kertaa aiemmin. Mitäpä jos lukisit ensin koko keskustelun ns. ihan ajatuksen kanssa.

Et ole kertaakaan vastannut siihen, kuinka nuottien aika-arvot (murtoluvut) voivat olla identtisiä potenssien kanssa, jankutat vain miten ne ovat identtisiä.

Nuottien aika-arvoissa jaetaan ykköstä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Potenssit taas yleensä tuppaavat kasvamaan ainakin lyhyessä matematiikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka on Universumin värähtelyn ilmiasu.

Päinvastoin.

Universum värähtälee. Jos kaikki voidaan laskea matemaattisesti niin..?

Vaivoidaanko? Fyysikkona sanoisin, että matematiikan avulla voidaan saada likiarvoja, ei mitään täsmällistä. Ensin oli universumi, sen jälkeen keksittiin matematiikka.

Ja ensin oli musiikki, sitten keksittiin nuotit. Ja kuten matematiikalla voidaan saada universumin värähtelystä vain likiarvoja, voidaan nuotteihin kirjoittaa musiikista parhaimmillaankin vain likiarvoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Tahtilaji kertoo kuinka monta kokonuotin tiettyä murto-osaa tahtiin sisältyy. Jos murto-osa on 1/12 tai 1/3 niin mikä se on binäärilukuna? Mikä se perusaika-arvo on, kerro nyt kun tiedät?

Tahtilaji itsessään ei edelleenkään kerro mitään yksittäisen nuotin kestosta ja aika-arvosta tahtilajin "raamien" sisällä. Se kertoo vain soitettujen nuottien määrän. Eli mitään vastausta ei voida antaa, koska asia on täysin eri. Jos et asiaa tajua, kannattaa opetella vähän perusteita ennen kuin jatkat selitystä.

Tahtilaji kertoo sen tärkeimmän: kuinka sinun pitää hahmottaa rytmiä.

Riippuu mitä tärkeimpänä pitää. Eikä tuokaan juttusi liity asiaan millään tavalla. Tahtilaji ei määritä nuottien kestollista arvoa.

Tässä on myös neurologisisti täyttä huttua koko ketju. Ei tietoneäly ole todellakaan kopio ihmisen älystä. Ihminen ei todellakaan mallinnettavissa näin kuin väittämä on.

Puhdas trollaus, kai jostain ulilaudalta kopioituna.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös neurologisisti täyttä huttua koko ketju. Ei tietoneäly ole todellakaan kopio ihmisen älystä. Ihminen ei todellakaan mallinnettavissa näin kuin väittämä on.

Puhdas trollaus, kai jostain ulilaudalta kopioituna.

Jaha, täällä ei saa kilpailevan sivuston nimeä kirjoittaa oikein:D!

Vierailija kirjoitti:

AP:n kannattaisi perehtyä musiikin historiaan.

Ihmiset tekivät musiikkia tuhansien vuosien ajan ennen kuin ensimmäistäkään nuottia kirjoitettiin yhtään mihinkään.

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla. Tuot koko ajan esiin uusia asioita, jotka eivät millään tavalla liity keskustelun aiheeseen binäärisestä perusaikajärjestelmästä nuoteissa. Lopeta tuollainen typerä trollaus.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös neurologisisti täyttä huttua koko ketju. Ei tietoneäly ole todellakaan kopio ihmisen älystä..

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla, eikä tuollaista ole kukaan myöskään väittänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Tahtilaji kertoo kuinka monta kokonuotin tiettyä murto-osaa tahtiin sisältyy. Jos murto-osa on 1/12 tai 1/3 niin mikä se on binäärilukuna? Mikä se perusaika-arvo on, kerro nyt kun tiedät?

Tahtilaji itsessään ei edelleenkään kerro mitään yksittäisen nuotin kestosta ja aika-arvosta tahtilajin "raamien" sisällä. Se kertoo vain soitettujen nuottien määrän. Eli mitään vastausta ei voida antaa, koska asia on täysin eri. Jos et asiaa tajua, kannattaa opetella vähän perusteita ennen kuin jatkat selitystä.

Tahtilaji kertoo sen tärkeimmän: kuinka sinun pitää hahmottaa rytmiä.

Riippuu mitä tärkeimpänä pitää. Eikä tuokaan juttusi liity asiaan millään tavalla. Tahtilaji ei määritä nuottien kestollista arvoa.

Veikkaisin, että aika harva meistä pitää yksittäisen nuotin eksaktia aika-arvoa tärkeimpänä elementtinä musiikissa. Musiikkityylistä riippuen sanoisin, että tärkeimpänä yleisesti pidetään rytmiä (joka löytyy sieltä tahtilajista), melodiaa ja sointiväriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutaankin vain nuottien perusaika-arvoista jotka menevät täysin binäärisen kaavan mukaan, ja joiden päälle voidaan sitten rakentaa erilaisia variaatioita analogisen kaaren kautta, kuten aiemmin on jo mainittu moneen kertaan. Ja analogisessakin kaaressa jokainen nuotti osuu johonkin kohtaan binääristä gridiä.

Perusaika-arvo?

Kun kuuntelee musiikkia, jossa on vaikka septoleita, trioleja, pentoleja sikin sokin niin mistä kuulijan pitäisi tunnistaa se perusaika-arvo.

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Avaa nyt lopultakin, että mikä se ”binäärinen kaava” mielestäsi on.

Se on kerrottu keskustelussa jo moneen kertaa aiemmin. Mitäpä jos lukisit ensin koko keskustelun ns. ihan ajatuksen kanssa.

Et ole kertaakaan vastannut siihen, kuinka nuottien aika-arvot (murtoluvut) voivat olla identtisiä potenssien kanssa, jankutat vain miten ne ovat identtisiä.

Nuottien aika-arvoissa jaetaan ykköstä pienemmiksi ja pienemmiksi osiksi. Potenssit taas yleensä tuppaavat kasvamaan ainakin lyhyessä matematiikassa.

Musiikissa nuottien perusaika-arvot menevät suoraan sen binäärisen potenssin mukaan. 1, 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256 jne. Tai vaikka murtolukuina ilmaistuna jos se mielestäsi on selkeämpi. Asia on silti aivan sama. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuokaan ei liity siihen asiaa millään tavalla, että nuottien perusaika-arvot menevät binäärisen kaavan mukaan. Soittotaidottoman musiikin kuulijan ei tarvitse erottaa perusaika-arvollisia nuotteja, riittää että soittaja ne osaa soittaa ja tunnistaa.

Tämä perusaika-arvo käy yhä hämärämmäksi. Entä jos tahtilaji on vaikka 5/6, 2/3 tai 7/12. Mikä silloin on perusaika-arvo ja miten nuotit sijoittuvat binääriseen gridiin?

Tahtilajilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten nuottien keston ja aika-arvon kanssa. Jos perustiedot on nyt noin hatarat, menehän hetkeksi opettelemaan asiaa ja tule sitten jatkamaan.

Tahtilaji kertoo kuinka monta kokonuotin tiettyä murto-osaa tahtiin sisältyy. Jos murto-osa on 1/12 tai 1/3 niin mikä se on binäärilukuna? Mikä se perusaika-arvo on, kerro nyt kun tiedät?

Tahtilaji itsessään ei edelleenkään kerro mitään yksittäisen nuotin kestosta ja aika-arvosta tahtilajin "raamien" sisällä. Se kertoo vain soitettujen nuottien määrän. Eli mitään vastausta ei voida antaa, koska asia on täysin eri. Jos et asiaa tajua, kannattaa opetella vähän perusteita ennen kuin jatkat selitystä.

Tahtilaji kertoo sen tärkeimmän: kuinka sinun pitää hahmottaa rytmiä.

Riippuu mitä tärkeimpänä pitää. Eikä tuokaan juttusi liity asiaan millään tavalla. Tahtilaji ei määritä nuottien kestollista arvoa.

Veikkaisin, että aika harva meistä pitää yksittäisen nuotin eksaktia aika-arvoa tärkeimpänä elementtinä musiikissa. Musiikkityylistä riippuen sanoisin, että tärkeimpänä yleisesti pidetään rytmiä (joka löytyy sieltä tahtilajista), melodiaa ja sointiväriä.

Mitään tuostakaan ei liittynyt aiheeseen millään tavalla. Lopeta trollaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös neurologisisti täyttä huttua koko ketju. Ei tietoneäly ole todellakaan kopio ihmisen älystä..

Tuokaan ei liity asiaan millään tavalla, eikä tuollaista ole kukaan myöskään väittänyt.

Aivoissa oli binäärijärjestelmä ennen musiikkia. Missähän se osa aivoja sijaitsee, kerro toki lisää. Sitä ei nyt vaan ole. Väittelijänä olet todella surkea. Inttäminen on alakoulausten touhua. Et ymmärrä edes perusväittämääsi. Puhumattakaan sen oikeellisuydesta. Ja tämä todella liittyi nyt asiaan, joka on puhdasta trollailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matematiikka on Universumin värähtelyn ilmiasu.

Päinvastoin.

Universum värähtälee. Jos kaikki voidaan laskea matemaattisesti niin..?

Vaivoidaanko? Fyysikkona sanoisin, että matematiikan avulla voidaan saada likiarvoja, ei mitään täsmällistä. Ensin oli universumi, sen jälkeen keksittiin matematiikka.

Ja ensin oli musiikki, sitten keksittiin nuotit. .

Ja nuottisymbolit taas kuvaavat niiden perusaika-arvoja binäärisessä järjestelmässä, jonka olemassaolo oli välttämättömyys että musiikki voitiin "keksiä".