Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun miehen lapsi ei sopeudu kodin sääntöihin?
13.02.2014 |
Miehen lapsi oli meillä aluksi vain joka toinen viikonloppu. Silloin hänellä jo oli sopeutumisvaikeuksia, mutta ne eivät niin korostuneet, kun oli paikalla 4 päivää kuukaudesta.
Nyt lapsi on äitinsä muuttuneiden työkuvioiden vuoksi meillä viikkojen arkipäivät. Ja sopeutuminen perheemme sääntöihin ei vaan onnistu.
Meillä on lista, jossa on kunkin perheenjäsenen osalta listattu kotityöt viikon kullekin päivälle. Pyykinpesu, astioiden pesu/koneen täyttö, imurointi, jne. Miehen lapsi ei halua osallistua, koska, no, hän ei vaan halua. Äitinsä luona ei tarvi tehdä mitään kotitöitä.
Meillä on myös pieniä projekteja. Esim. rohkaisen kaikkia lukemaan enemmän siten, että kun kaikki on lukeneet vaikka neljä kirjaa, niin saamme yhdessä jonkin palkinnon. Nyt yritän saada perhettä lukemaan tiedekirjoja (kunkin iän/kehitystason huomioiden - itse luen neurotieteestä kertovaa kirjaa, pienimmälle luetaan lasten luontokirjaa). Kun jokainen on lukenut neljä kirjaa, teemme retken Heurekaan.
Tässäkään ei miehen lapsi halua olla mukana. Tyhmää, hän ei lue.
Meillä syödään yleensä aamuisin puuroa, jonka joukkoon laitetaan pakastemarjoja. Miehen lapselle ei kelpaa, pitäisi olla kaakaota ja valmiiksi tehtyjä voileipiä, yms. Olen sanonut, että senkun teet itsellesi kaakaota ja voikkareita aamiaiseksi, mutta en ehdi passata aamuisin sitä puuroa enempää.
Ja niin edelleen.
Mikä neuvoksi? No, lukemaan ei voi pakottaa, mutta kotitöihin kyllä voi...
Kyseessä siis 8-v.
Kommentit (166)
Ap haluaa kouluttaa tytöstä itselleen nöyrän kodinhoitajan. 8-vuotiaana autellaan vähän, 9-vuotiaana tyttö hoitaa pyykkihuollon, 10-vuotiaana aiempien lisäksi myös viikkosiivouksen ja 11-vuotiaana myös ruoanlaiton. Omasta huoneesta voikin sitten tehdä ap:lle työhuoneen ja tyttö saa nukkua vuodesohvalla tai vieraspatjalla olohuoneen nurkassa. Tyttö ei tarvitse harrastuksia eikä oikeastaan kannata koulunkäyntiinkään panostaa koska se vie aikaa ja energiaa ap:n antamilta kotitöiltä. Äiti on ainut joka tytöstä välittää ja tyttö on nyt erotettu äidistä. Tulee tästä ihan mieleen sekä eräs vanha satu että pieni, äitipuolen mielestä sopeutumaton tyttö joka kuoli prinsessatiara päässä. Antaisit ap sen tytön vaikka lastenkotiin jos äiti ei enää voi hoitaa, säälisit lasta edes pikkuisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistava perhe teillä, pelkkä lukeminen riittää. Nyt osaan arvostaa meidän omaa rentoa perhettä. Sääliksi käy miehen lasta.
Kuvottava perhe teillä tai paremminkin kuvottava ap ja et sitä itse tajua. Tekisin ls- ilmoituksen teistä jos voisin henkisen kiusaamisen takia. Ei varmaankaan tukitoimia tarvittaisi, mutta pyytäisin että teidän kanssa keskustellaan. Kauheinta on että ap ei tajua mitä tekee väärin. Varmasti se lapsi ahdistuu teillä.
Kyseessä siis 8-vuotias pikkulapsi? Miten pitkä on ollut sopeutumisaika? Minkä tason tehtäviä oletat hänen tekevän? Ymmärrätkö, että aivan eri olosuhteista tuleva pikkulapsi ei ehkä noin vain sopeudu vaikka systeemisi olisi kuinka hyvä? Oletko tullut ajatelleeksi, että lapsi saattaa kaivata omaa kotiaan, omaa äitiään eikä siksi ole heti innokas? Saattaa jopa ajatella, että on äidilleen epälojaali jos suoraan hyppää teidän kuvioon kyselemättä.
Osaisitko kuvitella itsesi samaan tilanteeseen 8-vuotiaana?
Kontrollifriikki, voi luoja että oikeen kalenteri viikon jokaiselle päivälle. Meillä tehdään kotityöt ihan ilman kalenteriakin sitä mukaa kun niitä on. Lapset 9 ja 11 v, siivoavat omat huoneensa, vievät roskat, tyhjentää tiskarin. Ei heiltä enempää vaadita.
Anna lapselle tilaa ja aikaa, ei se lapsi ole mikään kone joka ohjelmoidaan nappia painamalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa Ap ihan kohtuulliselta. Mä olin kylläkin miehen lapsille vielä tiukempi eli sitä syödään, mitä on tarjolla tai sitten on ilman. Pakko ei ole syödä.
Jonkun aikaa nuo kapinoivat (silloin 8- ja 10-vuotiaat pojat), mutta pidin järjestelmällisesti (toki isän kanssa) säännöistä kiinni ja niin vaan homma alkoi toimia. Pidin tarkkaan huolta etten koskaan huutanut tai hermostunut, kerroin vain miten asiat on. Käytin ihan surutta erilaisia kiristyksiä ja palkintoja ja kun puolisen vuotta oli kulunut, lapset touhusi jo omatoimisesti, ehdotteli hommia ja palkintoja ja vaikka miehenkin kanssa ollaan jo erottu, käyvät nuo nykyään aikuisuuden kynnyksellä olevat pojat edelleen mun luona joitain kertoja vuoteen kylässä.
Säännöt luo loppujen lopuksi kuitenkin turvaa vaikka alkuun ärsyttäisikin niitä noudattaa. Tsemppiä ja hermoja!
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 00:30"]
Onko tässä nyt kysymys "teidän" säännöistä vai sinun säännöistäsi?
[/quote]
Mieli tekee kysyä, että millaisten miesten kanssa te oikein olette naimisissa, jos teillä onnistuisi vain toinen sanelemaan säännöt? Eikö toinen oikeasti huomaisi/välittäisi?
Olen oikeasti kuvitellut (sinisilmäisesti ilmeisestikin), että perheen yhteiset säännöt sovitaan puolisoiden kesken. Ei meillä ainakaan onnistuisi yhden osapuolen sooloilu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisiko ap vastata että miksi tyttö otettiin teille koska kumpikaan aikuisista ei rakasta lasta tippaakaan? Onko teillä mitään muuta syytä ottaa tyttö kuin koulutus kotipiiaksi ja yleiseksi pahan olon purkamisen kohteeksi. Lastensuojeluilmoitus olisi todellakin paikallaan.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 07:47"]
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 00:30"]
Onko tässä nyt kysymys "teidän" säännöistä vai sinun säännöistäsi?
[/quote]
Mieli tekee kysyä, että millaisten miesten kanssa te oikein olette naimisissa, jos teillä onnistuisi vain toinen sanelemaan säännöt? Eikö toinen oikeasti huomaisi/välittäisi?
Olen oikeasti kuvitellut (sinisilmäisesti ilmeisestikin), että perheen yhteiset säännöt sovitaan puolisoiden kesken. Ei meillä ainakaan onnistuisi yhden osapuolen sooloilu...
[/quote]
Tässä on siis kyse uus"perheestä" eikä oikeasta perheestä. Oikeassa perheessä kaikki perheenjäsenet ovat tärkeitä ja rakkaita, mutta uusperheessä jopa lemmikkihamsteri (tai turkiskuoriainen) menee miehen entisten lasten edelle. Uusperheäideillä ei ole normaalia tunne-elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en mäkään suoraan sanottuna sopeutuisi teille asumaan. tuo meininkihän on kuin jostain kesäleiriltä, jossa eletään lukujärjestysten ja sääntötaulujen mukaan. se on hauskaa viikon, sitten haluaa jo päästä kotiin rentoutumaan.. teiltä ei vain pääse pois. ihan painajainen..
Kylläpä kirjoittajien ääni muuttui kellossa kun oletettu poika paljastuikin tytöksi. Nyt ap hirviö joka tekemässä orjaa tytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen luullut, että meillä kakarat elää ihan pellossa, mutta ilmeisesti mäkin olen sitten jonkunsortin kontrollifriikki, kun 4-vuotiaallakin on omat "kotityöt"... O_o (Omat lelut paikalleen, vaatteet pyykkikoriin, omat astiat tiskiin ja kerran viikkoon voi autella isosisarusta tyhjentämään tiskikoneen) Jos kotihommista lipsutaan, ei tuu karkkipäivää. Raakaa.
Joka tenavalla on yksi kotityö ikävuotta kohti (Tosin isommilla 1 kotityö on läksyt). Ja isommat jos niistä lipsuu, niin viikkoraha kutistuu sitä mukaa.
Kyl noi kärsii.... Joutuu 7-vuotiaskin tyhjentämään tiskikonetta ja täyttämäänkin sen. Ihan kerran viikossa. Riittää siinä silti tiskarin veivaamista vanhemmillekin 5-7 kertaa viikossa.
Aika hurjaa ja ihailtavaa teidänperheen meno! Voi jummi. Mutta mielestäni teillä on niin eksoottiset säännöt muihin nykyperheisiin verrattuna, että joustaisin tuossa aamuleivissä, jne.
Luuserimamma täällä kenen lapset vetävät aamuisin ja iltaisiin naamaan pullaa ja mokkapaloja, tosin itse ovat ne leiponeet. murotkin kelpaa.
Tiedekirjoja en jaksa itsekään lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sinä haluaisit että omasikaan ei lähtisi tyhjin mahoin kouluun, ei se yksi leipä ole liikaa, lapsen isä voi sen tehdä illalla tai aamulla. Jos on noin eri säännöt niin pitää alkaa vähitellen totuttaa, ei voi heittää vain suoraan altaaseen kylmiltään.
45 joka on lukenut vain aloituksen
En nyt jaksa lukea muita vastauksia enempää, mutta anna hyvä ap lapselle aikaa! Kyseessä on LAPSI, jonka asuinjärjestelyt ovat muuttuneet. Se voi olla lapselle tosi raskasta. Sitten pitäis vielä sopeutua hetkessä uuden kodin sääntöihin. Ehkä sun filosofiaan ei kuulu paapominen, mutta mun mielestä sun kannattaisi nyt ihan vakavasti miettiä, miten saisitte lapselle sellaisen olon, että hän on perheenjäsen. Mun mielestä se ei ainakaan onnistu sillä tavalla, että lapsi on se ainoa mukautuja, vaan myös teidän pitäisi yrittää mukautua lapseen. Ja keskustella hänen kanssaan siitä, mitä tunteita herättää, kun hän on nyt siirtynyt asumaan teille ja yhtäkkiä elämä onkin aika erilaista.
Ehdottomasti lapsille kotitöitä vasta teini-iässä. Silloin onkin tosi helppoa opettaa uudet tavat ja teinit taatusti hyvin vastaanottavia. Siihen asti on hyvä antaa olla pikku prinssejä ja prinsessoja joille annetaan kaikki kultavadilta eikä vaadita mitään.
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 01:02"]
Miksi kaikki olettivat, että kyseessä on poika? Minäkin. Aloitusviestin perusteella kuvittelin heti tietynlaisen pojan. Miksi?
[/quote]
voiko olla niin että vain poika saa meidän yhteiskunnassa sanoa vastaan muille kuin omalle perheelle?
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 08:18"]Kai sinä haluaisit että omasikaan ei lähtisi tyhjin mahoin kouluun, ei se yksi leipä ole liikaa, lapsen isä voi sen tehdä illalla tai aamulla. Jos on noin eri säännöt niin pitää alkaa vähitellen totuttaa, ei voi heittää vain suoraan altaaseen kylmiltään.
45 joka on lukenut vain aloituksen
[/quote]
8-vuotias osaa itse tehdä leipänsä ja jos ei osaa, on todellakin korkea aika opetella!
Montako lasta ap:n perheessä on? Yhteinen 4v, miehen 8v ja....?
Aloitko seukkailla miehesi kanssa ennen kuin tämä oli saanut aikaiseksi erota lapsen äidistä? Jos, tämä voi selittää miksi lapsi ei ihmeemmin pidä sinusta ja säännöistäsi.