Mies haluaa erota, eikä tiedä, että olen raskaana
Pää on niin sekaisin, että pahoittelen heti alkuun jos kirjoitan epäselvästi tai kirjoitusvirheitä vilisee.
Olemme seurustelleet mieheni kanssa muutaman vuoden ja asumme yhdessä. Naimisissa emme ole. Pari viikkoa sitten mies ilmoitti haluavansa erota ja muutama päivä sitten tein positiivisen raskaustestin. En ole kertonut miehelle olevani raskaana, mutta jätimme hiljattain ehkäisyn pois, joten mies luonnollisesti tietää, että saatan olla raskaana. Asunto on miehen, joten se olen minä, joka muuttaa muualle. Itse ero tuli ihan puskista, enkä ymmärrä syytä eroon.
Pari viikkoa sitten meillä oli miehen kanssa pientä erimielisyyttä. Olimme päiviä aiemmin sopineet eräästä yhteisestä menosta, kunnes mies lähtikin huitelemaan vanhempiensa luokse kylään juuri ennen tuota menoa. Soitin miehelle perään muistuttaakseni menostamme ja kyselläkseni milloin mies on tulossa takaisin. Mitään riitaa ei ehtinyt syntyä, kun mies jo ilmoitti, ettei enää halua olla kanssani, koska kokee olevansa vankini. Mies ei mielestään voi tehdä mitään (ei osannut kertoa mitä), koska suuttuisin. Kysyin olenko suuttunut jostain tai kieltänyt jotain, mutta siinä vaiheessa kyse olikin siitä, että mies ei voi kysyä, koska suuttuisin jo kysymisestä. Ihan varmaa on, etten mistään ole suuttunut, mutta mies nyt vaan on sitä mieltä, että suuttuisin kuitenkin. Luulen, että mies ei itse saa aikaiseksi lähdettyä esimerkiksi kaljalle duunikavereidensa kanssa (olen kannustanut lähtemään), saati sitten tiedä mitä haluaisi tehdä, ja nyt mies sitten haluaa löytää syyllisen muualta kuin itsestään.
Mies ei aio keskustella erosta tai mistään muustakaan. Mies on sitä mieltä, ettei mitään puhuttavaa ole, koska olemme jo eronneet. Eroamiseen taas riitti pelkkä miehen ilmoitus erosta. Mies on nyt nukkunut nämä pari viikkoa sohvalla, emmekä juuri ole keskustelleet edes säästä. Ensimmäiset pari päivää itkin, välillä raivosin, ja vaadin miestä puhumaan. Ennen tuota eroilmoitusta mies on vaikuttanut tyytyväiseltä, eikä ole millään tavoin tuonut ilmi halunneensa muutosta johonkin. Miehellä tuskin on ketään toista, vaikka mistä sitä ikinä voi olla varma.
Mies on pettänyt luottamukseni ja osoittanut käytöksellään, ettei kunnioita tunteitani. Mies ei myöskään ole kysellyt mahdollisesta raskaudestani. Nyt tuntuu siltä, että en halua kertoa miehelleni raskaudestani. Tällä hetkellä en haluaisi miestä tulevan lapsen elämään ollenkaan.Varmaan miehelle on pakko kertoa kuitenkin, mutten tiedä missä vaiheessa?
Mitä vittua nyt ihan oikeesti. Kuka eroaa tällä tavalla vain ilmoittamalla? Ei kai tässä auta kun löytää asunto jostain ja jotenkin saada pidettyä pää kasassa. Lapsi on kuitenkin haluttu ja asiaa sulateltuani olen todennut selviäväni yksinhuoltajanakin.
Kommentit (180)
Itse kertoisin miehelle lapsesta, en miehen vaan lapsen takia. Itse en ollut suunniteltu lapsi, eikä omaa isääni voi kuvata kovin vastuulliseksi vanhemmaksi, mutta enemmän olisi häirinnyt jos en olisi koskaan tavannut isääni. Jos mies ei innostu isyydestä, lapselle ei myöskään vanhempana kannata puhua pahaa isästään, sillä se häiritsee lasta enemmän lasta kuin voisi kuvitella (nimim. kokemusta on). Lisään vielä, että mitä nopeammin kerrot, sen parempi - mies ehtii sopeutua ajatukseen jo hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. Parisuhteestanne en voi sanoa mitään, sillä en itse ole ollut vastaavassa tilanteessa enkä tiedä miten toimia siinä.
Ap, miten tässä jutussa on käynyt?
Jos et halua tehdä rikosilmoitusta poliisille, MENE LÄÄKÄRIIN, joka tutkii sinut. Lääkäri on jo virkansa puolesta velvollinen tekemään rikosilmoituksen ja asia etenee sitä kautta poliisin tutkittavaksi.
[quote author="Vierailija" time="04.03.2014 klo 22:41"]
Jos et halua tehdä rikosilmoitusta poliisille, MENE LÄÄKÄRIIN, joka tutkii sinut. Lääkäri on jo virkansa puolesta velvollinen tekemään rikosilmoituksen ja asia etenee sitä kautta poliisin tutkittavaksi.
[/quote]
Joo, on se ero nykyään sellainen juttu, ettei siitä ilman rikosilmoitusta selvitä.
PS. Väärä ketju?
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 07:20"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 06:38"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 18:17"]
Miksi tekisin abortin?
En ole anellut miestä. Ensimmäiset pari päivää olen vaatinut saada keskustella eron syistä, mutta senkin vaatimisen lopetin. Mies oli itse valinnut sitoutua olemaan ja asumaan kanssani, jolloin ero ei mielestäni ole pelkkä ilmoitusluontoinen asia. Etenkin kun tätä ennen mieskin oli ollut sitä mieltä, että jos jokin hiertää, tulee siitä ensin keskustella ja erota vasta sitten.
En jaksa uskoa miehellä olevan toista naista. Miehellä ei ole sellaisia menoja, että se olisi mahdollista ja miehen työkin on sellainen, ettei sen aikana ole mahdollista pettää.
ap
[/quote]
Jopa sellaisilla työpaikoilla, joissa pitäisi olla paikalla koko ajan, miespuoliset työkaverit kyllä vähän jeesaa, kun äijä haluaaa käydä vähän "lounaalla" jonkun pokansa kanssa.
[/quote]
Työpaikaltaan mies olisi saanut ajat sitten kenkää jos olisi poistunut muualle edes lounaalle, eikä "lounaalle". Työ on muutenkin sellainen, että sen aikana ei ole mahdollisuutta pettää. Toki mies on voinut pettää muuallakin, mutta en vain jaksa uskoa. Eiköhän mies olisi heittänyt minutkin jo ulos asunnostaan, jos uusi olisi jo kuvioissa.
ap
[/quote]
Niin varmaan joo. Onko miehesi ydinvoimalan vartija tai poliisi? Sekä vartijat että poliisit kuksivat työajalla, ja työkaverit katsovat päältä, kun taas viedään vaikka kaupan kivaa kassatyttöä vähän lounaalle vaikka vaan siksi puoleksitunniksi.
Ja turha myös luulla, että monikaan mies ottaisi itse eron. Kyllä ne useimmiten jäävät odottelemaan, että vaimo konkreettisesti muuttaa ensin pois, jotta pääsevät levittämään käsitystä, että vaimo jätti, eikä tarvitse tunnustaa tehneensä itse mitään väärää.
Moni mies on omasta mielestään maailman paras ihminen, joka ei koskaan tee mitään väärin, eikä sitä kuvaa horjuta mikään, vaikka välillä melkoisia venkoilukuvioita sen vuoksi tarvitaankin.
Mieheni on työssä jossa edes lounastauko ei ole mahdollinen.
ap
Missä työpaikassa ei saa syödä ollenkaan o.O
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 18:17"]Miksi tekisin abortin?
En ole anellut miestä. Ensimmäiset pari päivää olen vaatinut saada keskustella eron syistä, mutta senkin vaatimisen lopetin. Mies oli itse valinnut sitoutua olemaan ja asumaan kanssani, jolloin ero ei mielestäni ole pelkkä ilmoitusluontoinen asia. Etenkin kun tätä ennen mieskin oli ollut sitä mieltä, että jos jokin hiertää, tulee siitä ensin keskustella ja erota vasta sitten.
En jaksa uskoa miehellä olevan toista naista. Miehellä ei ole sellaisia menoja, että se olisi mahdollista ja miehen työkin on sellainen, ettei sen aikana ole mahdollista pettää.
ap
[/quote]
minkä tahansa työn aikana on mahdollista pettää. Tai siis tavata siellä töissä Se uusi henkilö jonka kanssa viritellä tulevaa suhdetta. Sellaista työtä ei olekaan jossa ei voisi. Ikävä kyllä. Olen saanut tämän itse kokea....
Minä kyllä luotan siihen että aina jos yllättäen haluaa eron, on 99% tapauksista kyseessä toinen nainen. Niin se vain on. Vauva palstan aikoinaan omalla kohdallani tarjosi sen vaihtoehdon mietittäväksi ennen kuin olin asiaa itse tajunnut edes ajatella, ja toinen nainenhan se lopulta syyksi paljastui vaikka mies muuta väitti.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 18:22"]
ai että sinä et kerro raskaudesta, miehen pitää sitä tiedustella?!?
abortti, ero ja grow up!
[/quote]oletko teini vai muuten vain keskenkasvuinen ??
Mistä tiedät että mies meni vanhemmilleen? Ehkä hänellä oli joku nettideittituttavuus ja vietti siellä aikaansa ja ilmoitti sen jälkeen että haluaa erota.
Laittaisin sinuna, ap, asiani ensin järjestykseen, hankkisin asunnon ym ja kertoisin miehelle lapsesta siinä vaiheessa/sen jälkeen. Hänellä on oikeus tietää ja lapsella on oikeus isäänsä. Isyystestiin ja elarit maksettavaksi.
No esim kunnalliset lääkärit ei saa poistua työpaikalta lounasaikana, lounastauko on 20 minuuttia. Lukee ihan virkaehtosopimuksessa
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 06:10"]
Mieheni on työssä jossa edes lounastauko ei ole mahdollinen.
ap
[/quote]
Erotkaa, muuta, kerro sitten lapsesta. Mies voi olla lapselle hyvä isä vaikka ei olisi hyvä mies sinulle. Suhteeseen ei kannata jäädä lapsen takia. Ja jos mies kohta yhtäkkiä haluaakin sut takaisin, pistä se tekemään töitä se eteen ja hankkimaan luottamus takaisin, jos oikeasti olisit hänen elämänsä nainen on hän valmis tekemänää mitä vaan. Zemppiä
Voimia sinulle! Mikä on tilanne? :) Milloin ultra?
Olisi lievästi sanottuna kohteliasta kertoa viivyttelemättä raskaudesta lapsen isälle.
Hän on isä, yhtälailla lapsen vanhempi kuin äitikin.
Ihmettelen joskus sitä, missä ovat isien oikeudet. Äidit tuntuvat päättävän isien osuuden lapsien elämään oman makunsa mukaisesti, onko heidän mielestään sen arvoinen vai ei.
Isä on kuitenkin aina isä, vaikkei täydellinen. Ja vaikkei hyvä puoliso olisikaan äidille. Ne ovat eri asioita.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 22:37"]
Pitäisi tapahtua suuri ihme jos miehen kanssa vielä haluaisin jatkaa. Siinä tapauksessa asiat pitäisi keskustella halki monta kertaa, ja jokin selitys tälle pitäisi löytyä. Luotto mieheen taitaa olla mennyt joka tapauksessa.
Miehen oma isä häipyi kuvioista miehen ollessa parivuotias, joten mies tietää itse mitä on elää ilman isää. Sitä ei kuitenkaan voi tietää vaikuttaako tämä miehen omaan halukkuuteen tai haluttomuuteen olla isä. Vaikka mies raskaudesta kuultuaan lupaisi mitä tahansa, aion olla lupausten suhteen varuilla ja varautua hoitamaan kaiken yksin. Sen kuitenkin tiedän, että en aio vaatia miestä ottamaan isän vastuuta, vaan mies tekee päätöksen itse. Eiköhän mies saa halutessaan tavata lasta, mutta yhteistä huoltajuutta en osaa ainakaan vielä ajatella.
Tuntuu jotenkin itsekeskeiseltä sanoa, että olen mielestäni ollut enimmäkseen hyvä tyttöystävä ja avopuoliso. Minun lisäkseni miehellä ei ole naisista juuri ollenkaan kokemusta, joten voi olla, että mies ajattelee löytävänsä vielä jotain parempaa. Ehkä mies löytääkin mielestään paremman, mutta kyllä se karu totuu iskee senkin naisen kanssa vasten kasvoja. Ei kai se suhde toimi kenenkään kanssa jos ei ikinä osaa kertoa jos jokin mättää.
Mies on monessa muussa asiassa hyvin tunnollinen, hoitaa työnsä hyvin ja esimerkiksi lainaa rahaa läheisilleen. Meidän elämisestä mies on maksanut oman osansa. Jos asunto olisi minun, olisin varmaankin pistänyt miehen kamoineen pihalle saman tien kun mies erosta ilmoitti. Mies taas antaa minun asua luonaan, kunnes löydän asunnon, joten on mies edes siinä suhteessa reilu minua kohtaan. Mies on kertonut välittävänsä minusta kaikesta huolimatta ja sanonut, että on ikävä katsoa kun olen niin surullinen koko ajan. Ehkä mies tulkiksee omiin oloihin vetäytymiseni suruna. Mies yrittää välillä jutella niitä näitä, vitsailla ja saada jotain kontaktia. Minä en jaksa leikkiä miehelle mitään kaveria, jonka seurasta mies nauttisi, kun mies on minut jo jättänyt. Toki olen miestä kohtaan muuten kohtelias ja esimerkiksi kahvia keittäessä kysyn juoko mieskin.
ap
[/quote]
Minä en oikeasti ymmärrä, että lasta aletaan väsäämään tyttöystävä/avoliittovaiheessa. Kannattaisi ihan oikeasti miettiä sitä, haluaako sitoutua ensin, ennen kuin aletaan väsäämään uutta elämää. Vähän kuin lapset leikkisi kotia. En ymmärrä, miten ap.kin on kuin tahdoton nukke. Kun mies alkaa puhua perheenlisäyksestä, ap jättää heti ehkäisyn pois.
Eikö tullut ennen sitä mieleen keskustella miehen kanssa, että aiotaanko olla oikeasti koko elämä yhdessä ja ollaanko me varmoja, että suhteemme kestää ja mitä on pikkulapsiaika ja oletko valmis kenties sitoutumaan naimisiinmenolla ennen lapsia.
Eli siinä vaiheessa olisi jo tullut ilmi, että mies ei halua naimisiin, eikä sitoutua ap.n anssa.
Nyt ap panee kaiken miehen syyksi, vaikka olisi kyllä voinut itsekin miettiä, että onko suhteella pohjaa pidemmän päälle. Vaikka olisi ollut kuinka hyvä tyttöystävä, kannattais lasta puuhatessa miettiä ensin, olisimmeko hyvä isä ja äiti ja haluaako kumpikin sitoutua toisiin.
Siksi se naimisiinmeno olisi ihan hyvä idea ennen lapsia, ettei tulisi tällaisia harkitsemattomia raskaaksituloja ja sitten ollaan housut kintuissa hädissään, että mitä nyt, ei tää mennytkään kuin jossain vanhanajan reginassa
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 22:46"]
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 21:39"]
mieshän ei selvästi halua lasta? lähtee heti lätkimään, kun ehkäisy jätetään pois ja nainen alkaa hössöttää vauvoista. eiköhän kannata vielä puhua tästä, siis kertoa että se lapsi on nyt todella tulossa. Jospa tuo leppyisi ajatukseen isänä olemisesta, tai sitten ei.
[/quote]
En ole hössöttänyt asiasta, enkä edes kuvitellut tulevani raskaaksi näin nopeasti. Vauvakuumetta minulla on toki ollut, mutten ole luonteeltani hössöttäjä missään asiassa. Mies on työkaverinsa lapsen nähtyään todennut itse, että olishan se oma lapsi kiva.
ap
[/quote]
Herranjumala sentäs. Siis mies on todennut kaverin luona, että oishan se kiva oma lapsi ja ap jättää heti ehkäisyn pois.
Olette vastuuttomia pentuja. Ennen sitä olisi ihan oikeasti pitänyt miettiä, haluatteko olla edes yhdessä.
Tämän sitä saa, kun kaksi lasta alkaa puuhata lasta. Ikää teillä voi olla, mutta voiko vauvakuumeinen hormoonihirmu olla näin typerä.
Ei voi muuta sanoa kuin, että en yhtään ihmettele, että miehellä on iskenyt paniikki.
Ja uskon senkin, että taatusti tulevaisuudessa löytää naisen, kenen kanssa homma toimii, vaikka uhkailetkin, ettei sillä tule kenenkään kanssa suhde onnistumaan. Tulee kyllä, vaikka kuvitteletkin, että lapsen vuoksi mies roikkuu sinussa loppuelämän
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 21:12"]
No aloitusviestissähän se syy jo tulikin. Lapsi. Mies alkoi varmasti ajatella, että "kohta se hottis tyttöystävä on 20kg lihavampi muumimamma, jonka maailma pyörii vain vauvan ympärillä". Noinhan nuo nuorehkot miehet ajattelee. Kaikki yhteiset reissut muuttuu Muumimaailmassa hengailuksi ja baarinkaan ei enää pääse.
[/quote]
No jos sillä perusteella on ap lasta alkanut väsäämään, että mies on sanonut työkaverin luona, että olishan se oma lapsi ihan kiva, ei voi muuta odottaa, kuin että paskaa tulee, kun pennut alkaa leikkiä aikuista.
Ap.lla ei ole osaa eikä arpaa avoliitossa miehen asuntoon, joten kun mies haluaa heittää ap.n pihalle, se menee näin. Ap kerää vain omat tavaransa ja lähtee. Kun lapsi syntyy, edessä on isyystutkimukset ja sen jälkeen sovitaan elarit. Miehellä ei ole mitään velvollisuutta pitää lapsen yhteyttä, ellei halua.
Ap pääsee viettämään yh.n elämää vuokrakämppään
Pidä lapsi ja ilmoita sen tulemisesta sekä siitä, että raskaudesta ei tarvitse keskustella koska olette eronneet. 3:) Julmetun kylmä mies, onko koskaan aikaisemmin ollut vastaavaa havaittavissa?