Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa erota, eikä tiedä, että olen raskaana
12.02.2014 |
Pää on niin sekaisin, että pahoittelen heti alkuun jos kirjoitan epäselvästi tai kirjoitusvirheitä vilisee.
Olemme seurustelleet mieheni kanssa muutaman vuoden ja asumme yhdessä. Naimisissa emme ole. Pari viikkoa sitten mies ilmoitti haluavansa erota ja muutama päivä sitten tein positiivisen raskaustestin. En ole kertonut miehelle olevani raskaana, mutta jätimme hiljattain ehkäisyn pois, joten mies luonnollisesti tietää, että saatan olla raskaana. Asunto on miehen, joten se olen minä, joka muuttaa muualle. Itse ero tuli ihan puskista, enkä ymmärrä syytä eroon.
Pari viikkoa sitten meillä oli miehen kanssa pientä erimielisyyttä. Olimme päiviä aiemmin sopineet eräästä yhteisestä menosta, kunnes mies lähtikin huitelemaan vanhempiensa luokse kylään juuri ennen tuota menoa. Soitin miehelle perään muistuttaakseni menostamme ja kyselläkseni milloin mies on tulossa takaisin. Mitään riitaa ei ehtinyt syntyä, kun mies jo ilmoitti, ettei enää halua olla kanssani, koska kokee olevansa vankini. Mies ei mielestään voi tehdä mitään (ei osannut kertoa mitä), koska suuttuisin. Kysyin olenko suuttunut jostain tai kieltänyt jotain, mutta siinä vaiheessa kyse olikin siitä, että mies ei voi kysyä, koska suuttuisin jo kysymisestä. Ihan varmaa on, etten mistään ole suuttunut, mutta mies nyt vaan on sitä mieltä, että suuttuisin kuitenkin. Luulen, että mies ei itse saa aikaiseksi lähdettyä esimerkiksi kaljalle duunikavereidensa kanssa (olen kannustanut lähtemään), saati sitten tiedä mitä haluaisi tehdä, ja nyt mies sitten haluaa löytää syyllisen muualta kuin itsestään.
Mies ei aio keskustella erosta tai mistään muustakaan. Mies on sitä mieltä, ettei mitään puhuttavaa ole, koska olemme jo eronneet. Eroamiseen taas riitti pelkkä miehen ilmoitus erosta. Mies on nyt nukkunut nämä pari viikkoa sohvalla, emmekä juuri ole keskustelleet edes säästä. Ensimmäiset pari päivää itkin, välillä raivosin, ja vaadin miestä puhumaan. Ennen tuota eroilmoitusta mies on vaikuttanut tyytyväiseltä, eikä ole millään tavoin tuonut ilmi halunneensa muutosta johonkin. Miehellä tuskin on ketään toista, vaikka mistä sitä ikinä voi olla varma.
Mies on pettänyt luottamukseni ja osoittanut käytöksellään, ettei kunnioita tunteitani. Mies ei myöskään ole kysellyt mahdollisesta raskaudestani. Nyt tuntuu siltä, että en halua kertoa miehelleni raskaudestani. Tällä hetkellä en haluaisi miestä tulevan lapsen elämään ollenkaan.Varmaan miehelle on pakko kertoa kuitenkin, mutten tiedä missä vaiheessa?
Mitä vittua nyt ihan oikeesti. Kuka eroaa tällä tavalla vain ilmoittamalla? Ei kai tässä auta kun löytää asunto jostain ja jotenkin saada pidettyä pää kasassa. Lapsi on kuitenkin haluttu ja asiaa sulateltuani olen todennut selviäväni yksinhuoltajanakin.
Kommentit (180)
Minä erosin avioliitostani noin, miehen ilmoituksella. Yleensä noissa takana on toinen nainen, lähes poikkeuksetta.
Et voi tilanteessa asialle oikein mitään. Kerää ylpeytesi, lakkaa anelemasta miestä puhumaan tai muutakaan. Keskity vain miettimään elämäsi uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä on uusi ja tuollaisten selittelyjen varjolla sai erottua niin ettei tarvitse puhua jne.
Eipä sulla enää mikään kiire ole kertoa. Muuta rauhassa, käy ekassa ultrassa jne ja kerro kun on varmaa ettei mene kesken.
Toisaalta taas, samahan se on kertoa heti. Siitä voi tosin koitua lisää ärräpäitä ja joutuisit vielä katsomaan niiden lentelyä.
Onpa lapsellinen äijä mutta näitä löytyy joka oksalta. Minkä ikäisiä olette? selviät todellakin yksinhuoltajana. Sinuna kertoisin nyt aika pian äijälle.. Jos haluaa lähteä niin menkööt...sä et tee mitään kahdella lapsella.
Tosi keskenkasvuinen mies.. Ensin haluaa että ehkäisy jätetään pois.. Sitten jo hetken Päästä onkin valmis eroamaan. Mikä näitä äijiä vaivaa?
No ei se sitten enää halua erota kun saa kuulla, että olet raskaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän sitten olisi jo aika kertoa miehelle?
Miksi tekisin abortin?
En ole anellut miestä. Ensimmäiset pari päivää olen vaatinut saada keskustella eron syistä, mutta senkin vaatimisen lopetin. Mies oli itse valinnut sitoutua olemaan ja asumaan kanssani, jolloin ero ei mielestäni ole pelkkä ilmoitusluontoinen asia. Etenkin kun tätä ennen mieskin oli ollut sitä mieltä, että jos jokin hiertää, tulee siitä ensin keskustella ja erota vasta sitten.
En jaksa uskoa miehellä olevan toista naista. Miehellä ei ole sellaisia menoja, että se olisi mahdollista ja miehen työkin on sellainen, ettei sen aikana ole mahdollista pettää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin tosi tyypillistä käytöstä monelle miehelle..eroa haudotaan mielessä ja samaan aikaan esitetään että kaikk on hyvin ja ollaan niin rakastuneita ja sitten yhdessä tilanteessa kun vähän v*tuttaa niin täräytetään eropäätös ilmoille ja siinä ei sitten ole mitään keskustelemista enää. Ja kaikki on tietysti naisen syytä.. nainen on tyranni, ei päästä mihinkään, ei uskalla ehdottaa mitään kun nainen suuttuu... näitä on kuultu.
Ansaitset parempaa! Aikanaan selviää onko miehestäsi lapsenne isäksi. Kertoisin kuitenkin aika pian niin mies pääsee käsittelemään asiaa. Mutta eroaisin joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 24-vuotias ja mies on minua vuoden vanhempi.
Jos mies on valmis tekemään minulle tuollaisen tempun, miksi haluaisin enää miehen takaisin, vaikka miehen mieli muuttuisikin raskaudestani kuultuaan?
ap
ai että sinä et kerro raskaudesta, miehen pitää sitä tiedustella?!?
abortti, ero ja grow up!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kertoisi. Minusta olisi mukavaa jos mies olisi VAIN sen takia, että tykkää olla kanssani. Selviät hyvin yksinkin vauvan kanssa. Ja tapaat jonkun paremman miehen.
Mä en pystyis enää jatkamaan tuollaisen miehen kanssa, vaikka se muuttaisi mielensä vauvauutisen jälkeen.
Kuulostaa kyllä tosi erikoiselta tuo yhtäkkinen ilmoitus. Onko sille tullu joku ahdistuskohtaus sitoutumisesta ja lasten yrittämisestä ja nyt lyö jarrut pohjaan... Ehkä päätti, ettei haluakaan tätä eikä osaa perustella fiiliksiään sulle. Lapsellinen mies.
Koita sä nauttia raskaudestasi. Jotenki tekis mieli neuvoa, että älä kostoksi kerro raskaudesta ennen kuin elatusmaksuja vaatiessa, mutta se ei ehkä ois se kypsin tapa... Voisit ehkä nollata pollaa, tehdä uusia elämänsuunnitelmia ja kertoa asiasta vaikka parin kk:n päästä. Muutoin voi olla, että mies painostaa sut aborttiin, vaikka itsellesi lapsi on toivottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse suosittelen ottamaan rauhassa. Etsit asunnon ja järjestät asiat kuntoon. Käyt neuvolassa. Sit ennen tai jälkeen lasketun ajan kerrot miehelle. Liiallinen stressi voi aiheuttaa keskenmenon. Mies voi tunnustaa isyyden, mutta huoltajuuden voit pitää itselläsi. Myöhemmin ajan kanssa voitte miettiä haluatteko miehen osallistuvan lapsen elämään isänä. Jaksamista
Hakeudu nyt nopeasti lääkäriin, jotta saat aborttiajan itsellesi.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 18:21"]Olen 24-vuotias ja mies on minua vuoden vanhempi.
Jos mies on valmis tekemään minulle tuollaisen tempun, miksi haluaisin enää miehen takaisin, vaikka miehen mieli muuttuisikin raskaudestani kuultuaan?
ap
[/quote]
Just näin. Älä ota sitä lapsen vuoksi takaisin. Teidän kuuluu olla toistenne kanssa toistenne vuoksi, ei lapsen.
Koska ootte suht nuoria, voi olla, että miehelle on tullut sitoutumiskammo tai joku ahdistus siitä, että tässä tää villi nuoruus sit oli, eikä halua vielä "palloa jalkaan". Tai sit sillä on toinen. Joka tapauksessa, älä ota enää sitä takaisin.
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 18:17"]
En jaksa uskoa miehellä olevan toista naista. Miehellä ei ole sellaisia menoja, että se olisi mahdollista ja miehen työkin on sellainen, ettei sen aikana ole mahdollista pettää.
ap
[/quote]Se ei välttämättä vaadi aikaa kuin pienen hetken silloin tällöin. Ihastus toiseen pysyykin siinä suurempana kuin ei edes tiedä minkälainen toinen on "oikeasti".
[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 18:27"]Itse suosittelen ottamaan rauhassa. Etsit asunnon ja järjestät asiat kuntoon. Käyt neuvolassa. Sit ennen tai jälkeen lasketun ajan kerrot miehelle. Liiallinen stressi voi aiheuttaa keskenmenon. Mies voi tunnustaa isyyden, mutta huoltajuuden voit pitää itselläsi. Myöhemmin ajan kanssa voitte miettiä haluatteko miehen osallistuvan lapsen elämään isänä. Jaksamista
[/quote]
Tässä oli viisas neuvo! Kuuntele tätä, äläkä noita aborttiin painostavia. Kerran lapsi on toivottu ja jo aluillaan, anna sen syntyä ja nauti elämän ihmeestä :) Löydät kyllä vielä fiksumman miehen.
Voin kertoa että ero on todella vittumainen asia kun se osuu kohdalle pikkulapsiaikana. En luottaisi tuohon mieheen enää enkä laskisi hänen varaansa mitään.
Pidä lapsi jos niin haluat, sinulla on tukijoukkoja (äiti! sukulaiset! kaverit lupailevat mutta eivät välttämättä paljoa auta) ja lapsen saaminen sopii elämäntilanteeseesi. Jos tukea ei ole eikä varaakaan, eikä töitä mihin palata vanhempainvapaiden jälkeen, niin harkitse aborttia.
Rakastan lastani, mutta en ikinä hankkisi lasta yksin, nyt kun tiedän millaista on olla yksin lapsen kanssa. Suhtautumiseni saattaisi olla eri jos olisin tiennyt varautua siihen että isä lähtee, tosin.
Tee abortti se on paras ratkaisu.