Tytär sai työharjoittelusta hylätyn
Kyseessä hoitoala. On tietysti pahoillaan, mutta kyllä muakin riipii! Ikää sentään 20 vuotta, eikä osaa ottaa vastuuta oppimisestaan. Onko kenenkään muun lapsi tai kukaan tällä palstalla saanut harjoittelusta hylättyä? Kuinka yleistä se on?
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Siis sekö olisi hyvä syy olla olematta aktiivinen, ettei opiskelija saa palkkaa harjoittelusta?! Haloo?! Koulu maksaa siitä sairaalaan, että opiskelijoita siellä ohjataan. Kannattaisi ottaa kaikki irti siitä mahdollisuudesta että pääsee käytäntöön tutustumaan. Ei sitä nuorena opiskelijana oikeasti tajuakaan, miten kallisarvoisia tilaisuuksia ne työharjoittelut on. Nyt 10 vuotta valmistumisen jälkeen ollaan juteltu työkavereiden kanssa, että jos tänä päivänä lähdettäisiin sh-kouluun, osaisi opintoihin suhtautua aivan eri tavalla... Sellaisella ajatuksella, että siellä todella kouluttaudutaan terveydenhuollon ammattilaisiksi, ja kaikki tieto ja taito mitä sieltä saadaan auttaa työelämässä. On totta että työ tekijäänsä opettaa sitten aikanaan kun työelämään pääsee, mutta helpottaa niin paljon ihan jo henkistäkin painetta työntekijällä, kun kokee että "hei, tän mä osaan tehdä ja muistan että olen tätä ennenkin harjoitellut". Oikeasti, ottakaa harjoitteluista kaikki irti.
Ei makseta nykyään lähihoitajista mitään. Ainakaan Kouvolassa
Minä tiedän yhden hoitoalalla harjoittelua tehneen aikuisen ja taatusti täyspäisen ihmisen saaneen hylätyn ihan siksi, että kävi jostain syystä ohjaajan hermoille. Se hylätty kyllä korjattiin oppilaitoksessa hyväksytyksi jälkeenpäin kun kävi ilmi, että kyse oli työpaikkakiusaamisesta.
Minä sain kerran harjoittelusta palautteeksi sen, että tein liikaa ja liian nopeasti, vaikka virheitä ei tullutkaan. Kaverini sai samalta osastolta palautteeksi että ei ollut tarpeeksi kiinnostunut ja aktiivinen. Ja ollaan todellisuudessa hyvin samanlaisia työntekijöitä. Hoitoalan harjoittelut ovat joskus ihan höpöhöpöhommaa ja arviointi täysin sattumanvaraista.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen saanut sh-opinnoissa yhdestä harjoittelusta hylätyn. Neljän viikon harjoittelu, joka omasta mielestäni meni hyvin, eikä mitään negatiivista palautetta tullut ennen yllättävää lopouarvioinnin hylättyä.
Loppuarvioinnissa ohjaaja sanoi näin: olen tehnyt kaiken mitä on pyydetty, olen tehnyt kaiken huolellisesti ja hyvin, olen harvinaisen hyvä kirjaamaan ja pitämään raportteja, olen osoittanut kiinnostusta ja selvästi halunnut oppia. MUTTA en osallistu tarpeeksi kahvihuonekeskusteluihin, eli jään työyhteisön ulkopuolelle. Tuossa paikassa hoitajat oli selvästi hajaantunut pieniin klikkeihin, jotka puhuivat vaan keskenään. Ei mulle tuntunut millään tavalla luonnolliselta mennä väliin höpöttämään omiani, kun kaksi mulle tuntematonta hoitajaa puivat keskenään toisen parisuhdeongelmia. Kukaan ei siis ohjaajaa lukuunottamatta ikinä puhunut mulle mitään. Mä yritin jotain yleistä Small talkia alussa, mutta mulle ei juuri edes vastailtu. Ja tästä syystä siis koko neljän viikon harjoittelu hylätty, vaikka ohjaajakin sanoi että mitään muuta valittamista ei ole.
Opettaja sitten ehdotti tässä lopouarvioinnissa että olisin harjoittelussa kaksi lisäviikkoa näyttämässä että osaan olla työyhteisössä ja sosiaalinen kaikkien hoitajien kanssa. Mä totesin että en koe että tilanne muuttuisi kahdessa viikossa mitenkään, koska työyhteisö on liian klikkitynyt ja opiskelijavastainen , ja suoraan sanottuna en koe että mua arvioidaan täällä nyt reilusti, joten suoritan harjoittelun kokonaisuudessaan jossain muualla. Tuo on ainoa kerta elämässäni kun olen sanonut suoraan ja tylysti kellekään, mutta mulla meni siihen ohjaajaan niin totaalisesti hermot, kun aivan yllättäen harkan viimeisenä päivänä pudottaa tollasen pommin.
Suoritin sitten sen neljä viikkoa myöhemmin eri osastolla, ja tuli vain ylistäviä kommentteja, ja pyydettiin kesätöihinkin.
Mulla sama, paitsi että ope oli mun puolella ja sanoi että kahvipöytäkeskustelujen takia tai siis niiden puuttumisen takia tätä ei hylätä ja pääsin läpi. En osannut jutella 40 v äkäisten tanttojen kanssa. Huh. Tämä siis 90-luvulla kauan sitten, nyt olen eri alalla ja arvostan paljon työyhteisömme hyvää ilmapiiriä.
Aikkarilla yksi oppilas sai hylsyn ja lensi koulusta pihalle harjoittelujaksolla. Opiskeli bussikuskiksi niin työharjoittelussa ajoi ensin kolmiota päin ja seuraavana päivänä kolaroi bussilla. Eipä koululle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin näyttää ovea.
Tänään sitten meilläkin tytär oli saanut hylätyn työssäoppimisesta/harjoittelusta paikasta jonka minä hänelle hankin kun hän ei itse osannut hakea. Asunut jo kolme vuotta omillaan samalla paikkakunnalla , mutta ollaan kuitenkin yhteyksissä melkein joka päivä. Tuli käymään ja kertoi että oli saanut hylätyn ja tiesin kyllä varsin hyvin minkä takia vaikka itse ihmetteli "Olen ollut ahkera työntekijä ja ihmettelen miks en päässy läpi" ja sanoinkin hänelle että "Vaikka olisit kuinka ahkera niinä päivinä kun olet ollut, niin ei työnantaja tykkää jos tosiaan olet koko ajan poissa/'kipeä' ja olet luvatta poissa koska sama pätee sinuun ja muihin työntekijöihin ja että jos ne kokee siellä et ne ei uskalla luottaa suhun niin eihän siitä mitään tule."
On siis 6 viikon harjoittelujaksolla ollut maksimissaan 15 päivää töissä jos sitäkään. Nolottaa vaan itseänikin kun minä hänelle sen paikan hankin ja tosiaan hänen pomo kysyi minulta että "Onko sun tytär oikeasti kipeä niin paljon kun hänellä on poissaoloja aivan käsittämättömän paljon?"
Anna kun arvaan: se arvioija oli vähän vanhempi nainen ja tämä oli tämmöinen surullisen kuuluisa nainen on naiselle susi-skenaario? Itse olen naispuolinen kokkiopiskelija 21v ja pari kuukautta sitten sain kans harjoittelun arviointikeskustelussa puskista tulleet haukut, yllätys yllätys, kolmenkympin kriiseissä olevalta naiskokilta. Ja harjoittelun aikana olin saanut häneltä ja muiltakin työntekijöiltä sellaisen kuvan, että minusta oli ihan kivasti apua, mutta, kun tuomion hetki tuli, nainen kertoi minusta niin muikean päästä keksityn kauhutarinan, että opettajanikin raivostui minulle.
Hylättyä en kyllä saanut, vaan T1:n antoi pitkin hampain, halusi varmaan, ettei jutusta syntyisi sen suurempaa haloota
Samoin jos antaa ymmärtää olevansa prostituoitu on turha odottaa hyväksyttyä arvosanaa hoitoalan harjoittelussa.
Mua vähän huvittaa tämä keuhkoaminen "oma-aloitteisuudesta" - jos perehdytys ja työnohjaus hyvä, ei pitäisi olla rakettitiedettä, mutta kuinkahan moni on juuri saanut jonkun vähemmän hyvän arvosanan perustuen oma-aloitteisuuden puutteeseen? Siis sellainen epämääräinen liiba-laaba, kun itselläkään ei ole mitään muutakaan tähdellistä sanomista harjoittelun kulusta.
Tein harjoittelun paikassa, jossa kaikki työntekijät pyrkivät menemään juuri siitä, mistä aita matalin. Työmotivaatio oli lähes nollassa. Oma-aloitteisuus olisi siis kai opiskelijan kannalta ollut sitä, että olisi ottanut muiden töitä tehtäväkseen. Hoidin omat asukkaani mielestäni ihan ok. Mutta palaute oli loppupeleissä sitten se että "se jokin puuttuu - innostuksen palo" tmv.Halusivat vaan antaa keskinkertaisen numeron, eivätkä sitä osanneet perustella muutoin kuin juuri tuollaisella epämääräisellä kiertelyllä. Tuli vähän mieleen ne tv:n mallikilpailut, joissa kilpailijoita pudotetaan aina samoilla kestorepliikeilla: "et ole tarpeeksi muuntautumiskykyinen" ...
Joskus toisinpäin: minulla oli ohjattavana erinomainen ja motivoitunut opiskelija. Annoin hänelle parhaan arvosanan, mutta oppilaitoksen arvioija ei suostunut antamaan sitä loppuarvosanaksi. Harmitti opiskelijan puolesta todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 17:35"]
Miksi sai hylätyn? Sairaanhoitaja vai lähihoitaja? Näiden kahden tutkinnon harjoittelun arviointikriteerit ovat täysin erilaiset.
Ni ei ne nyt niin erilaiset ole, ettäkö selittäisi hylätyn saamisen!
Itse hoitoalalla työskentelevänä ja joskus opiskelleena, väitän, että hylätyn saa siinä vaiheessa, kun ei osoita minkäänlaista kiinnostusta kyseistä työtä/työpaikkaa kohtaan, on "perässä raahattava", ei puhu, kysele tms. Eikä suoriudu mistään itsenäisesti.
Toinen on suuret poissaolot.
Tiedän tasan kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet harjoittelusta hylätyn, toinen oli juuri tuollainen apaattinen elämäänsä kyllästynyt, joka ei edes yrittänyt mitään ja toinen oli yli puolet harjoittelusta pois.
noiden lisäksi en ole koskaan edes kuullut että joku ei olisi päässyt läpi.
Mut ihan oikeesti, tyttäres asenteessa on varmasti vikaa, jos hylätyn saanut. tai sit on ollut toosi paljon pois. Kyllä noista harjoitteluista aina läpi pääsee, vaikkei niin mitään osaisikaan, asenne ja halu oppia on ehkä tärkeimmät.! Ja siinä harjoittelun aikanahan on tarkoitus oppia.
Poissolo sinällään jo kertoo asenteesta
Vierailija kirjoitti:
Anna kun arvaan: se arvioija oli vähän vanhempi nainen ja tämä oli tämmöinen surullisen kuuluisa nainen on naiselle susi-skenaario? Itse olen naispuolinen kokkiopiskelija 21v ja pari kuukautta sitten sain kans harjoittelun arviointikeskustelussa puskista tulleet haukut, yllätys yllätys, kolmenkympin kriiseissä olevalta naiskokilta. Ja harjoittelun aikana olin saanut häneltä ja muiltakin työntekijöiltä sellaisen kuvan, että minusta oli ihan kivasti apua, mutta, kun tuomion hetki tuli, nainen kertoi minusta niin muikean päästä keksityn kauhutarinan, että opettajanikin raivostui minulle.
Hylättyä en kyllä saanut, vaan T1:n antoi pitkin hampain, halusi varmaan, ettei jutusta syntyisi sen suurempaa haloota
Mulla oli samantapanen kokemus yhessä hotellissa.. Tää työohjaaja oli hirveä nalkuttava vanha akka. Ohjaus oli surkeaa ja olematonta. Muutkin naiset tässä paikassa suhtautu muhun negatiivisesti. Jäi kyllä paha maku kyseisestä paikasta
Vierailija kirjoitti:
Aikkarilla yksi oppilas sai hylsyn ja lensi koulusta pihalle harjoittelujaksolla. Opiskeli bussikuskiksi niin työharjoittelussa ajoi ensin kolmiota päin ja seuraavana päivänä kolaroi bussilla. Eipä koululle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin näyttää ovea.
Tähän liittyen, itse matkustan bussilla säännöllisesti ja vuosien varrella olen muutaman kerran ollut tuollaisen harjoittelijan kyydissä. Mukana on tietysti aina ollut myös kokenut kuljettaja mutta kaikenlaista silti on harjoittelijoille sattunut. Pysäkkien ohi ajoja, lipunmyynnissä vaikeuksia, auton käsittely ei ole luontevaa, oven avausnappia etsitään minuutin pysäkillä jne..
Yleensä aina harjoittelijan ollessa ratissa bussi on ollut myöhässä, ja joskus huomattavan paljon. Ajaminen ei tunnu aina sujuvan ainakaan heti alkuun kun harjoittelija tulee ajamaan. Kerrankin auto sammui monta kertaa ennenkuin liikkeelle pääsi ja sen jälkeenkin kyyti oli hyvin arvaamatonta ja nykivää, lisäksi samassa yhteydessä ilmeisesti tämä harjoittelija kirosi voimakkaasti koska kuulin sen auton keskiosaan asti.
Kerran kun harjoittelija oli ratissa henkilöauto meinasi osua risteyksessä bussin kylkeen. Muistaakseni samalla kerralla oli lähellä ettei bussin katon yläosa osunut matkahuollon edessä olevaan lippaan.
Ymmärrän tietysti että tuollaista voi ehkä aluksi sattua, mutta harjoittelujaksolla ollessaan ainakin minun tietääkseni heillä pitäisi olla ajo-oikeus bussiin voimassa vaikka siltä ei aina vaikuta. Kuitenkin siellä voi olla kyydissä kymmeniä ihmisiä että luulisi että vähän katsoisivat ketä rattiin päästää.
Ehkä kriteereitä on tiukennettu sillä en muista pitkään aikaan olleeni harjoittelijan kyydissä, vaikka arkipäivittäin bussilla matkustankin.
Vierailija kirjoitti:
"Minä en enää lakanaa petaa, osaan sen jo. Tahdon harjoitella arteria-näytteen ottamista".
Ottavatko hoitajat jossain arteria-näytteitä? Luulin, että se on lääkärin hommia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä nyt juuri tuon ikäisiä sh-opiskelijota. Meidän alueella lh ja sh arvostelut poikkeaa aika paljonkin. Sh:lla on vain hyväksytty/hylätty periaate. Lh:lla usein numeroarvostelu ja näyttö. Mutta en tiedä ketään joka olisi hylsyä saanut.
Tänään puhuttiin useammankin työntekijän kanssa yhdestä opiskelijasta jolla harjoittelu pian loppuu ja siitä palautteesta mitä hänelle annetaan. Läpi menee juuri ja juuri. Vielä monenkin viikon jälkeen hänelle piti tänään selittää tavallisia potilaan pesuja kuin eka viikon harjoittelijalle, ensin pestään puhtaat sitten likaiset. Ja likaisia pesulappuja ei lasketa pöydälle, alapäätä ei pestä takapuolesta eteen jne. Todella turhauttavaa ohjaajallekin. Ja kun opiskelutoverit nämä ovat jo sisäistäneet.
Tämä tyttö ei myöskään ole suostunut tekemään kuin aamuvuoroja, kaikki oma-aloitteisuus puuttuu esim. verenpaineen mittaamiseen, veresokerin mittaamiseen, insuliinin pistoon yms. Jos on kerran tehnyt niin ei suostu tekemään mitään toistamiseen. Ja verenpaineita ei alkanut mittaamaan ollenkaan.
Läpi pääsee, kun kuitenkin jotain tekee, mutta niukin naukin kyllä. Ehkä hän on väärällä alalla..
Mielestäni tuossa on jo perusteet hylsyyn. Kyse on tulevasta työtoverista, en haluaisi hänen kaltaista työparikseni. Ainakin pari lisäviikkoa harjoitteluun voisi vaatia.
Sh.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, mutta ohjaajan tulee selvästi suomen kielellä ohjata oppilasta omatoimisuuteen. Ei voi olettaa, että nämä lukiosta suoraan tulevat oppilaat tai vielä nuoremmat osaisivat lukea sairaalamaailman tilanteita heti tms. Jos oppilas ei ole tarpeeksi omatoiminen, ohjaajan velvollisuus on selvällä suomenkielellä kertoa siitä ja mainita missä asioissa ohjattava voisi ottaa enemmän vastuuta. Voi esim. käydä läpi seuraavaa päivää ja mainita, että nämä asiat voisit huomenna tehdä itse. Niin se menee ja niin sen kuuluu mennä, ei niin että valitetaan kahvihuoneessa kädet puuskassa kuinka toinen ei tee mitään. Valitettavan usein kysymys on tietättömästä oppilaasta ja huonosta ohjauksesta, eikä välinpitämättömästä oppilaasta ja hyvästä ohjauksesta.
Juuri näin. Itse sain palautetta oma-aloitteisuuden puutteesta nuorena ja ujona lh-opiskelijana. Tuntui todella pahalta,koska olin motivoitunut ja halusin tehdä parhaani ja olla oma-aloitteinen. Se on vaan korkea kynnys ottaa ohjat käsiin jos ei ole tehnyt asian kuin esim.kerran. Ei välttämättä edes hoksaa että nyt ohjaaja olettaa minun pistävän insuliinin,kun olen ollut täällä jo 5 päivää ja tehnyt sen kerran aiemmin. Pitää olla selkeä ohjeistus ja antaa esimerkkejä mitä toivoisi opiskelijan tekevän oma-aloitteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Eikö arviointikriteereissä yleensä alimpaan arvosanaan oikeuta se, että osaa ohjatusti tehdä hoitotoimenpiteitä, eli ei tarvitsekaan olla oma-aloitteinen? Ja mielestäni ohjaajan tehtävä olisi hyvissä ajoin alkaa vihjailla, että arvosanaksi on tulossa hylätty, jotta opiskelija voi parantaa otettaan.
Juu näin on opintojen alussa. Mitä pidemmällä on, sen enemmän vaaditaan omatoimisuutta. Valmistuvan opiskelijan pitää viimeisessä harjoittelussa jo kyetä lähes itsenäiseen työskentelyyn ja työyksikön tehtäväkokonaisuuksien hallintaan sekä päätöksentekoon ja oman työn suunnitteluun. Hoitotyön harjoittelu on nimenomaan jatkuvaa oppimista, jossa uudet asiat opitaan ja integroidaan jo opitun päälle. Ei siis niin, että kun jo osaan mitata verenpaineen niin ei tarvi tehdä sitä enää...
Nykyään on, lähäreilläkin jotka tulevat harjoitteluun se jos ei osaa jakaa 2x dosettia oikein se on hylky ja harjoittelu loppuu siihen.
Annoin hylätyn lähihoitajaopiskelijalle. Oli meillä alle 3v ryhmässä päiväkodissa ja ei esim. juuri puhunut lapsille, vaikka asiasta toistuvasti huomautettiin. Todella heikot sosiaaliset taidot tällä n. 20v nuorella naisella, vaikka oli itsekin jo äiti.
Nykyään on pakko hylätä harjoitteluja, koska alalle tulee ilman soveltuvuuskokeita vaikka minkälaisia yksilöitä. Ihan koululta tuli ohje, että sääli-ykköset loppuvat nyt. Vain siten saamme nämä onnettomat pois alalta tai kehittämään taitojaan.
TLDR Hylsyt tulevat yleistymään, koska alaa pääsee opiskelemaan kuka tahansa.
Ei makseta nykyään lähihoitajista mitään. Ainakaan Kouvolassa