Tytär sai työharjoittelusta hylätyn

Itse sain aikanaan hylätyn sen takia että olin 'liian' oma-aloitteinen mikä on naurettavaa kun aluksi mulle huomauteltiin että olin liian ujo ja pitäisi kehittää oma-aloitteisuutta. Sitten kun sitä kehitti niin sai kuulla ettei sekään ole oikein. Onneksi opettaja uskoi mua ja vaikka sain hylätyn työharjoittelupaikan pomolta, opettaja antoi mulle uuden mahkun ja suoritin sen uudestaan ja sain hyvät arvostelut ja pääsin kyseiseen paikkaan jopa töihin! Vielä nykyäänkin olen samassa paikassa töissä ja en voisi kuvitella olevani muualla että sikäli kiitän tuota ihmistä joka antoi hylätyn koska ilman häntä en välttämättä olis täällä töissä

Vierailija kirjoitti:

No ei ole yleistä. Silloin on pitänyt seistä/istua koko harjoittelu tumput suorina edes yrittämättä mitään, tai sitten vaihtoehtoisesti tehdä jotain niin tyhmää/huolimatonta että potilasturvallisuus on vaarantunut.

Eipä niinkään. Jos sai lähihoitajana näyttöviikosta hylätyn, eli käytännössä koko harjoittelusta, niin ei tarvi olla kun jakanut kerran lääkkeet väärin tarjottimelle. Yksi väärä pilleri väärässä paikkaa tai väärä määrä tmv. 

Sairaanhoitajilla taas saa olla todella kämminyt koko harjoittelun että voi saada hylätyn. Mikä on sinänsä jännää että sairaanhoitaja on korkeakoulututkinto mutta harjoittelut on paljon helpompi päästä läpi. Tätä me ihmetellään osastoilla ohjaajien keskuudessa välillä. 

Itse olen suorittanut molempien tutkintojen harjoitteluja joten tiedän ihan käytännössä. 

lh/sh

AMK? Meillä ainakaan ei saa harjoittelusta hyväksyttyä, ellei harjoittelujakson päätteeksi kirjoita siitä vaaditunlaista raporttia. Media-ala.

Lääkkeet on jaettava virheettömästi, jos harjoitteluun sisältyy näyttö. Kouluista tulee ohjeet, että näyttö on keskeytettävä ja hylättyhän siitä tulee.

Kaikissa koulutusmuodoissa ja harjoitteluissa ei tuollaista ole.

Kyllä meillä ainakin jännätään harjoittelijan puolesta ja annetaan harjoitella monta kertaa lääkkeenjakoa, eikä anneta niitä kaikkein hankalampia jaettavia näyttöön.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 22:21"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 18:29"]Tuttavani sai hylätyn kun lääkkeitä jakaessa yhdestä dosetista oli puuttunut puolikas tabletti.

Tähän täytyy sanoa että itse aikuisopiskelijoita ohjatessa, lääkkeiden annossa, käsittelyssä, jaossa ym. Ei saa ohjeiden mukaan tulla YHTÄKÄÄN virhettä, vaan näyttö tulee hylätä heti. Nämä ovat ohjeistukset joiden mukaan näytön vastaanottajien tulee toimia.

Kai sinulle itsellesikin järki sanoo, että ihminen ei ole kone, joten 100% virheettömyyttä ei voi keneltäkään odottaa? Ratkaisevaa ei ole se, tuleeko virheitä, vaan se että esim. lääkkeet tarkistetaan useaan kertaan tuplatarkastuksella (myös kokeneille sattuu virheitä) ja virheistä ilmoitetaan heti, kun ne havaitaan eikä yritetä peitellä.

 

Järki sanoo toki juu, mutta näyttökriteerit sanovat ikävä kyllä niin että se on hylätty pienestäkin virheestä. Tämä siis lähihoitaja-tutkinnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, mutta ohjaajan tulee selvästi suomen kielellä ohjata oppilasta omatoimisuuteen. Ei voi olettaa, että nämä lukiosta suoraan tulevat oppilaat tai vielä nuoremmat osaisivat lukea sairaalamaailman tilanteita heti tms. Jos oppilas ei ole tarpeeksi omatoiminen, ohjaajan velvollisuus on selvällä suomenkielellä kertoa siitä ja mainita missä asioissa ohjattava voisi ottaa enemmän vastuuta. Voi esim. käydä läpi seuraavaa päivää ja mainita, että nämä asiat voisit huomenna tehdä itse. Niin se menee ja niin sen kuuluu mennä, ei niin että valitetaan kahvihuoneessa kädet puuskassa kuinka toinen ei tee mitään. Valitettavan usein kysymys on tietättömästä oppilaasta ja huonosta ohjauksesta, eikä välinpitämättömästä oppilaasta ja hyvästä ohjauksesta.

Juuri näin. Itse sain palautetta oma-aloitteisuuden puutteesta nuorena ja ujona lh-opiskelijana. Tuntui todella pahalta,koska olin motivoitunut ja halusin tehdä parhaani ja olla oma-aloitteinen. Se on vaan korkea kynnys ottaa ohjat käsiin jos ei ole tehnyt asian kuin esim.kerran. Ei välttämättä edes hoksaa että nyt ohjaaja olettaa minun pistävän insuliinin,kun olen ollut täällä jo 5 päivää ja tehnyt sen kerran aiemmin. Pitää olla selkeä ohjeistus ja antaa esimerkkejä mitä toivoisi opiskelijan tekevän oma-aloitteisesti.

Vaikka on kuinka ujo, voi kysyä, voinko minä? Hoitopaikoissa on useimmiten kiire, ohjaaja ohjaa työnsä lomassa, harjoittelijan kanssa työssä menee, huonossa tapauksessa koko harjoittelujakso tuplaten enemmän aikaa. Toiset työntekijät joutuvat paikkaamaan. Näin ainakin meillä, pienessä vanhainkodissa. Aina, aina pitää kysyä, vaikka elämään ja työhönsä kyllästynyt hoitaja voisikin tuiskaista.

Minusta on kyllä koulun tehtävä kertoa, että oma aloitteisuutta odotetaan heti, alussa sen voi esittää kysymällä, opettelemalla ihmisten nimet jne.

Varsinkin, jos ei ole ensimmäisessä harjoittelussa, oletus on että ymmärtää valmistuvansa ammattiin, jossa ollaan kokoajan ihmisen iholla, silloin saa kyllä olla ujo, muttei arka.

Kouluilla on todella tarkat arviointiohjeet.

Mua harmittaa oma opiskelijani, joka on todella herttainen ja kiltti. Tulee töihin ajallaan ja hoitaa jämptisti kirjalliset työt.

Mutta käytännössä asiat ei mene ihan nappiin. On tolkuttamattoman ujo. Meidän työpisteellä painottuu sosiaalipuolen työ, ja opiskelija on selvästi ns. terkkapuolen ihminen. Toimenpiteet onnistuu, ns temput.

Kokonaisuuden hahmottaminen, mitä kaikkea työhön kuuluu, mitä kukakin tekee on hänelle täysi arvoitus.

Olen koittanut kysellä ja kaivella opiskelijan tietoja ja mielipiteitä, mutta mitään ei irtoa.

Hän ei näytä osaamistaan, eikä edes sanallisesti tuo sitä esille.

On tietenkin eroa, onko ensimmäisen vai viimeisen vuoden opiskelija. Tämä valmistuu.

Päästän varmaan läpi, mutta pelkään, ettei pärjää työelämässä.

Olin tänään ohjeistamassa ensi viikolla top-jaksolle lähteviä lh-opiskelijoita. Veikkaan, että ainakin yksi porukasta saanee hylätyn - tai peräti tulee bumerangina takaisin -, jollei asenne muutu pikaisesti. "Minkä v***n takia mun pitää mennä v***u pesemään vanhusten perseitä, ei vanhuksista v***u ees oo mihinkään, ne vaan makaa sängyissään v***u". Ei tarvinne edes mainita, että kyseinen opiskelija ei muutenkaan ota juuri vastuuta opinnoistaan ja tuntiaktiivisuus rajoittuu raivoamiseen, kitinään ja kiroiluun. Ryhmässä on pari muutakin samanmoista, onneksi tosin hieman kypsempiä joissain asioissa. Porukan oikeasti nohevat ja motivoituneet opiskelijat kyllä huokaavat helpotuksesta, kun pääsevät ensi viikolla viimein eroon näistä riippakivistä.

Opiskelen aikuispuolella lähihoitajaksi. Päiväkotiharjoittelu meni todella nappiin, sain sieltä 2. Tiesin jo silloin, etten yllä mitenkään 3 tasolle, jolloin menisin jo työntekijästä tai paremmasta.

Hohun jakso taas oli ihan kaikkea muuta. Harjoittelu meni hyvin ja kehityin sen aikana. Minulle jopa sanottiin, että en vastaisi 1 tasoa. Tein päällisin puolin työni hyvin. Arvioiva kuitenkin sanoi neljäntenä päivänä, että ei ole varma numerostani. Meneekö edes läpi. Jostain syystä sitten menin viimeisen päivän tekemään ja siinäkään ei mitään ihmeellisiä virheitä jne. Työ ja muu sujui. Arviointikeskustelussa arvioijani antoi sitten sellaista palautetta, josta en ollut tietoinenkaan ja kaipa siinä jotain muutakin haukkumisen makua oli. Sellaista arvosanaa kuin 1,5 ei ole, jolloin sain 1. En jaksanut ruveta mitään valitusta tekemään jne. Vaikka kyllähän sitä miettii, että jos olisi toisenlaiseen paikkaan päässyt.

Saa nähdä, mitä tulee muista kolmesta paikasta vielä. Toisaalta olen tällä alalla huomannut, että sovin paremmin luonteeni puolesta toisenlaisiin tehtäviin. Lukio on käytynä ja tämä on ensimmäinen ammatti. Saa nähdä, miten on vaikutusta tulevaisuuteen jos muistakin tulee vain tyydyttäviä.

Aikuisten näytössä yksikin lääkevirhe riittää hylättyyn. Näyttöviikkoa edeltävä työssäoppimisen jaksolla harjoitellaan näytössä tarvittavia taitoja ja tutustutaan asiakkaisiin/työyhteisöön. Jos työssäoppimisen aikana tekee lääkevirheen, saa silti jatkaa harjoittelua. Jos siis on oletettavaa, että kyse on yksittäisestä virheestä. Jos jatkuvasti mokailee lääkkeiden kanssa, tulee hylsy/saa jatkoaikaa. Näyttöviikolla ei taas hyväksytä minkäänlaista lääkevirhettä.

Aina syy ei ole opiskelijassa, vaan harjoittelupaikassa ja työpaikkakiusaamisessa. Oletko ap. kysynyt tyttäreltäsi, miten häntä kohdeltiin harjoittelupaikassa? Oliko harjoittelujakso hänelle mieluisaa aikaa vai stressaavaa, raastavaa pakkopullaa?

Kannattaa haastatella muitakin kyseisessä työyhteisössä olleita opiskelijoita. Onko heitä kohdeltu huonosti ja työpaikkakiusattu? Jos useammalta opiskelijalta tulee negatiivista palautetta, todennäköisin syy harjoittelun hylkäämiseen on työpaikkakiusaaminen, ilkeät ohjaajat ja toimimaton henkilökemia. Jos ohjaajat eivät pidä opiskelijasta/opiskelijoista, se johtaa ilkeään kohteluun, kiusaamiseen ja on syy huonoon arviointiin.

Kyseisiin, negatiivisen ilmapiirin työpaikkoihin on vaikea saada sijaisia ja kesätyöntekijöitä, koska sana kiirii nopeasti. Opiskelijat kertovat toisilleen huonosta kohtelusta ja ilkeistä ohjaajista. Naisvaltaisilla työpaikoilla kuten hoitoalalla on liikaa ikävää ilmapiiriä, juoruilua, simputtamista, selkään puukottamista ja opiskelijoitten huonoa kohtelua.

Ja niin kävi täälläkin (HOHU), etten osnnut harjoitella oikein ja kriteeristön mukaisesti, sillä

olin liian oma-aloitteinen, siitä ohjaaja huusi käytävällä kaikkien kuullen,

ja minä siitä viisastuneena ryhdyin aamuisin kysymään, kenet nyt sitten voisin ottaa aamupesuille tai antaa  insuliinin (välttääkseni huudon, että omapäisesti ei saa toimia), lopputuloksena olin ollutkin oma-aloitteeton, ja sain kolmosen sijaan kakkosen, koska "en osaa valita tärkeysjärjestystä, kenestä asukkaasta aamulla aloitan".

Siinäpä se, syy voi olla mikä vain. Huvitti silti, kun olin muulta henkilökunnalta saanut kehut, että olin kuin yksi heistä, enkä lainkaan ohjattava opiskelija. Onneksi ei sentään tullut hylättyä. 

Meillä (eri ala) oli harjoittelija, joka vaikutti täyspäiseltä hakiessaan.

Oli kova puhumaan..lähinnä tajunnan virtaa.

Oli usein myöhässä: syy: akku loppu puhelimesta (useita kertoja)

syy: kaveri ,jolla huumeongelma valvottanut koko yön(ollut henkisenä tukena)

kerran annoin tehtäväksi silittää erä mekkoja..silitti kuin unessa.

Sit yksi päivä kysyi ,että pääsekö kesätöihin.

Päässä napsahti.Lähetin takas kouluun.

Opettaja sanoi että ei tee muuta kuin häiritsee höpötyksellään muita oppilaita

Vierailija kirjoitti:

Aina syy ei ole opiskelijassa, vaan harjoittelupaikassa ja työpaikkakiusaamisessa. Oletko ap. kysynyt tyttäreltäsi, miten häntä kohdeltiin harjoittelupaikassa? Oliko harjoittelujakso hänelle mieluisaa aikaa vai stressaavaa, raastavaa pakkopullaa?

Kannattaa haastatella muitakin kyseisessä työyhteisössä olleita opiskelijoita. Onko heitä kohdeltu huonosti ja työpaikkakiusattu? Jos useammalta opiskelijalta tulee negatiivista palautetta, todennäköisin syy harjoittelun hylkäämiseen on työpaikkakiusaaminen, ilkeät ohjaajat ja toimimaton henkilökemia. Jos ohjaajat eivät pidä opiskelijasta/opiskelijoista, se johtaa ilkeään kohteluun, kiusaamiseen ja on syy huonoon arviointiin.

Kyseisiin, negatiivisen ilmapiirin työpaikkoihin on vaikea saada sijaisia ja kesätyöntekijöitä, koska sana kiirii nopeasti. Opiskelijat kertovat toisilleen huonosta kohtelusta ja ilkeistä ohjaajista. Naisvaltaisilla työpaikoilla kuten hoitoalalla on liikaa ikävää ilmapiiriä, juoruilua, simputtamista, selkään puukottamista ja opiskelijoitten huonoa kohtelua.

haista sinä liiton nainen pitkä p..ska

Itse olen ensimmäisessä harjoittelussa (lähäri, hyto) ja teen ihan samoja työtehtäviä, kuin ohjaavatkin. Jos en jotain osaa, katson ensimmäisellä kerralla vierestä ja toisella jo kokeilen ohjattuna asiaa tehdä. Olen oma-alotteinen, pyydän erikseen niitä työtehtäviä, joita en jo ennestään osaa, mutta teen mukisematta myös ne tutut ja turvalliset (erilaiset mittaukset, kuivitukset, petaamiset jne)

Työilmapiiri on loistava, etenkin kun ottaa huomioon naisvaltaisuuden, kukaan ei ole silmiään pyöritellyt eikä idioottina pitänyt, jos olen kysellyt jostain asiasta, aina saa asiallisen vastauksen ja kehut siitä, että on kiinnostunut ja kyselen.

Oma-alotteisuus harjoittelussa ei tarkoita sitä, että yksin teet kaiken, vaan sitä, että otat vastuuta oppimisestasi ja pyydät niitä työtehtäviä, joihin kaipaat harjoitusta. Se tarkoittaa myös sitä, että pyydät itse palautetta työstä, jos sitä ei automaattisesti kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Meillä (eri ala) oli harjoittelija, joka vaikutti täyspäiseltä hakiessaan.

Oli kova puhumaan..lähinnä tajunnan virtaa.

Oli usein myöhässä: syy: akku loppu puhelimesta (useita kertoja)

syy: kaveri ,jolla huumeongelma valvottanut koko yön(ollut henkisenä tukena)

kerran annoin tehtäväksi silittää erä mekkoja..silitti kuin unessa.

Sit yksi päivä kysyi ,että pääsekö kesätöihin.

Päässä napsahti.Lähetin takas kouluun.

Opettaja sanoi että ei tee muuta kuin häiritsee höpötyksellään muita oppilaita

XD

*

Vierailija kirjoitti:

Meillä nyt juuri tuon ikäisiä sh-opiskelijota. Meidän alueella lh ja sh arvostelut poikkeaa aika paljonkin. Sh:lla on vain hyväksytty/hylätty periaate. Lh:lla usein numeroarvostelu ja näyttö. Mutta en tiedä ketään joka olisi hylsyä saanut.

Tänään puhuttiin useammankin työntekijän kanssa yhdestä opiskelijasta jolla harjoittelu pian loppuu ja siitä palautteesta mitä hänelle annetaan. Läpi menee juuri ja juuri. Vielä monenkin viikon jälkeen hänelle piti tänään selittää tavallisia potilaan pesuja kuin eka viikon harjoittelijalle, ensin pestään puhtaat sitten likaiset. Ja likaisia pesulappuja ei lasketa pöydälle, alapäätä ei pestä takapuolesta eteen jne. Todella turhauttavaa ohjaajallekin. Ja kun opiskelutoverit nämä ovat jo sisäistäneet.

Tämä tyttö ei myöskään ole suostunut tekemään kuin aamuvuoroja, kaikki oma-aloitteisuus puuttuu esim. verenpaineen mittaamiseen, veresokerin mittaamiseen, insuliinin pistoon yms. Jos on kerran tehnyt niin ei suostu tekemään mitään toistamiseen. Ja verenpaineita ei alkanut mittaamaan ollenkaan.

 

Läpi pääsee, kun kuitenkin jotain tekee, mutta niukin naukin kyllä. Ehkä hän on väärällä alalla..

Oikeesti toi onnistuisi multakin ja ihan kahden teinin äiti olen. Enkö hoitajaksi rupea.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 17:40"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 17:37"]

No ei ole yleistä. Silloin on pitänyt seistä/istua koko harjoittelu tumput suorina edes yrittämättä mitään, tai sitten vaihtoehtoisesti tehdä jotain niin tyhmää/huolimatonta että potilasturvallisuus on vaarantunut.

No riippuu paljon paikastakin. Jos on aivan hirveä paikka, voi saada lähes hylätyn silmätikuksi joutumisen perusteella.

T. Sairaanhoitaja, jolla 8/9 harjoittelusta erinomainen arvosana, mutta yhdestä lähes hylätty (ei omaa syytäni, vaikka tietysti olivat sitä mieltä)

Minulle yrittivät antaa hylättyä perusteina: dementoitu mummo ei suostunut lähtemään kanssani lenkille, kävelyääneni on liian kova ja häiritsee henkilökuntaa ja asukkaita, sinä ja sinä aamuna en pitänyt raporttia (en tod. tokassa harjoittelussa tiennyt, että pitäisi pitää, ei siis minkäänlaista ohjausta), kaksi lääkevirhettä (jaoin lääkkeitä seitsemän viikkoa, edelleenkin toka harjoittelu, jossa ekaa kertaa jaoin elämässäni lääkkeitä; virheet ovat ihan ok tuossa vaiheessa kun niistä oppii) jne. Mitäköhän vielä? Ihan absurdeja syitä. Minulle ei koko harjoittelun aikana mainittu sanallakaan ongelmista, arviointikeskustelussa oli minua muutaman vuoden vanhempi lähihoitaja, joka oli hakenut sairaanhoitajaksi ja ei ollut päässyt jne. Kokemus oli aivan hirveä ja järkytyin pahasti. Onneksi kuitenkin jatkoin opintoja.

 

Lääkevirheet ok? Miten niin? Joku voi kuolla, kun saa väärän lääkkeen tai toinen siksi ettei saa tarvitsemaansa lääkettä.

Outo ja vaarallinen asenne.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten näytössä yksikin lääkevirhe riittää hylättyyn. Näyttöviikkoa edeltävä työssäoppimisen jaksolla harjoitellaan näytössä tarvittavia taitoja ja tutustutaan asiakkaisiin/työyhteisöön. Jos työssäoppimisen aikana tekee lääkevirheen, saa silti jatkaa harjoittelua. Jos siis on oletettavaa, että kyse on yksittäisestä virheestä. Jos jatkuvasti mokailee lääkkeiden kanssa, tulee hylsy/saa jatkoaikaa. Näyttöviikolla ei taas hyväksytä minkäänlaista lääkevirhettä.

Kuulostaa aika hebrealta tällainen, kun meillä oli lähäripuolella ainakin jatkuva näyttö ilman mitään erillistä näyttöviikkoa eikä kukaan kenkinyt yhtään minnekään vaikka jotain pieniä käytännön mokia välillä tulikin.