Tytär sai työharjoittelusta hylätyn

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:49"]

Mulle on yksi ohjaaja sanonu harjoittelussa, että koska olen asperger, en voi saada K3:sta ikinä.. :( se kyllä pisti mielen tosi matalaksi.. Itse yritin kaikessa tehdä parhaani ja niin hyvin kuin voin, mutta enpä voi mitään että tuomitaan etukäteen.

[/quote]

Mistä se tiesi tuon?

Olin kertonut ohjaajalleni itse tästä. Haluan olla rehellinen.  Kerroin siksi, ettei tulisi mitään väärinkäsityksiä. Ilmeisesti tein väärin. Tosiaan tein siinä harjoittelussa parhaani kaikessa ja yleisestikin haluan tehdä asiat hyvin. 

-99

Tarkoittaako ap että tyttären työssäoppimisjakso oli hylätty, vaiko näyttö? Harjoittelujakso ei mene läpi jos tavoitteet eivät alkuunkaan toteudu, poissaoloa on liikaa tai jos ohjaaja kokee että opiskelija ei ole vielä valmis näyttöön. Tällöin top-jaksoa voidaan pidentää esim. viikolla.

Mä sain hylätyn kans kerran. olin 18v ja vakavasti masentunut mutta pääsin silti koulutukseen sisään vaikka kerroin masennuksestani pääsykoehaastattelussa.
Päiväkotiharjottelu oli mistä sain hylätyn. Meidän ryhmä oli koekaniiniryhmä uudelle systeemille koulussamme: teoria ja käytäntö oli limitetty keskenään.Eka harjottelu eli päiväkotiharjottelu alkoi kolmen viikon teoriaopetuksen jälkeen, siis kolme viikkoa aiemmin alotin koko koulun. Kyseessä oli myös ihka ensimmäinen työpaikkani ja olin hirmu jännittynyt. Opetus oli limitetty niin että 1½viikkoa töitä, kaksi päivää koulua, sit taas töitä, koulua...

Muuten meni hyvin mutta vähän ennen vikoja viikkoja ohjaajani totesi että hän ei voi päästää mua näyttöön koska en suoritunut vaadituista ohjattujen tuokiiden pidosta. Yksi tuokio, kuvis, meni hyvin, mutta näyttöön päästäkseen olisi pitänyt pitää vielä liikunnan ja musiikin tuokiot. Ja tohon musiikkiin se tökkäs, kun olin hirveän esiintymiskammoinen ja pelkäsin laulamista kuollakseni. Keksittiin kyllä kapuloilla ja muilla soittamista mutta ohjaaja totes et en oo tarpeeks hyvä mennäkseni näyttöön joten hylätty tuli.
Seuraavat kaksi harjottelua(sairaala ja kuntoutuksen tukeminen) samana vuonna (olin yo-pohjasessa ryhmässä eli koko perusopinnot yhdes vuodessa ennen erikoistumisvuotta) oli samalla tavalla limittäin teoriaa ja työtä. Itelle se aiheutti suurta epävarmuutta kun tosi usein tuli tilanteita että töissä käskettiin tekemään jotain jota ei oltu koulussa vielä millään tavoin käsitelty tai harjoteltu. Nämä sain kuitenkin nipin napin läpi, ykkösellä (arviointiasteikko 1-3). Joka harjottelusta tuli palautetta että olen pidetty asiakakiden keskuudessa,olen hyvä perushoidossa mutta nuo ns. tuokiot joita piti pitää... ne meni huonosti.

lopulta ekan vuoden läpi rämmittyäni, käsissäni pelkkää kolmosta teoriasta ja nuo ykköset kahdesta harjottelusta ja yks hylätty, totesin et ei taida olla mun alani tämä sitten - teoria sujuu mut käytäntö tökkii niin pahasti. Lisäksi masennukseni oli pahenemisvaiheessa. Vaihdoin sitten alaa.

Mutta osasyy oli myös se suuri epävarmuus sen takia että teoria tuli välillä jälkikäteen käytännöstä eli jouduin monesti tekemään asioita joita ei koulussa viel käsitelty... voi olla että jos mulla olisi teoria ollut eka, oisin ollut edes vähän itsevarmempi ja siten olisi mennyt paremmin. Tavallaan kuitenkin opin ton vuoden aikana niin paljon esiintymisestä ja työmaailmasta että olen iloinen että tuli kokeiltua...

Mutta siis tässä nyt joku kokemus miten asiat voi mennä pieleen :D En tiedä millainen aloittajan tytär on ja onko hänellä mitän vaikeuksia omassa elämässään jotka voisi olla haasteena oppimiselle? mutta ei liikaa pidä silti yhden harjoittelun tähden tuomita. Tue ennemmin ja ja miettikää yhdessä missä mättää? :) ehkä ensi harjoittelu menee paremmin, jos ei mene, niin kanattaa miettiä onko tuo tyttärellesi oikeasti sopiva ala.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:32"]

Mä olen saanut sh-opinnoissa yhdestä harjoittelusta hylätyn. Neljän viikon harjoittelu, joka omasta mielestäni meni hyvin, eikä mitään negatiivista palautetta tullut ennen yllättävää lopouarvioinnin hylättyä.

Loppuarvioinnissa ohjaaja sanoi näin: olen tehnyt kaiken mitä on pyydetty, olen tehnyt kaiken huolellisesti ja hyvin, olen harvinaisen hyvä kirjaamaan ja pitämään raportteja, olen osoittanut kiinnostusta ja selvästi halunnut oppia. MUTTA en osallistu tarpeeksi kahvihuonekeskusteluihin, eli jään työyhteisön ulkopuolelle. Tuossa paikassa hoitajat oli selvästi hajaantunut pieniin klikkeihin, jotka puhuivat vaan keskenään. Ei mulle tuntunut millään tavalla luonnolliselta mennä väliin höpöttämään omiani, kun kaksi mulle tuntematonta hoitajaa puivat keskenään toisen parisuhdeongelmia. Kukaan ei siis ohjaajaa lukuunottamatta ikinä puhunut mulle mitään. Mä yritin jotain yleistä Small talkia alussa, mutta mulle ei juuri edes vastailtu. Ja tästä syystä siis koko neljän viikon harjoittelu hylätty, vaikka ohjaajakin sanoi että mitään muuta valittamista ei ole.

Opettaja sitten ehdotti tässä lopouarvioinnissa että olisin harjoittelussa kaksi lisäviikkoa näyttämässä että osaan olla työyhteisössä ja sosiaalinen kaikkien hoitajien kanssa. Mä totesin että en koe että tilanne muuttuisi kahdessa viikossa mitenkään, koska työyhteisö on liian klikkitynyt ja opiskelijavastainen , ja suoraan sanottuna en koe että mua arvioidaan täällä nyt reilusti, joten suoritan harjoittelun kokonaisuudessaan jossain muualla. Tuo on ainoa kerta elämässäni kun olen sanonut suoraan ja tylysti kellekään, mutta mulla meni siihen ohjaajaan niin totaalisesti hermot, kun aivan yllättäen harkan viimeisenä päivänä pudottaa tollasen pommin.

Suoritin sitten sen neljä viikkoa myöhemmin eri osastolla, ja tuli vain ylistäviä kommentteja, ja pyydettiin kesätöihinkin.

[/quote]

Tuokin oli ilmiselvää kiusaamista. Jotain oikeutta pitäisi saada väärin kohdelluille opiskelijoille. Media hoi, tehkää juttu tästä aiheesta !!!!!!!!!!! toimittajat hoi!

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 01:27"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:32"]

Mä olen saanut sh-opinnoissa yhdestä harjoittelusta hylätyn. Neljän viikon harjoittelu, joka omasta mielestäni meni hyvin, eikä mitään negatiivista palautetta tullut ennen yllättävää lopouarvioinnin hylättyä.

Loppuarvioinnissa ohjaaja sanoi näin: olen tehnyt kaiken mitä on pyydetty, olen tehnyt kaiken huolellisesti ja hyvin, olen harvinaisen hyvä kirjaamaan ja pitämään raportteja, olen osoittanut kiinnostusta ja selvästi halunnut oppia. MUTTA en osallistu tarpeeksi kahvihuonekeskusteluihin, eli jään työyhteisön ulkopuolelle. Tuossa paikassa hoitajat oli selvästi hajaantunut pieniin klikkeihin, jotka puhuivat vaan keskenään. Ei mulle tuntunut millään tavalla luonnolliselta mennä väliin höpöttämään omiani, kun kaksi mulle tuntematonta hoitajaa puivat keskenään toisen parisuhdeongelmia. Kukaan ei siis ohjaajaa lukuunottamatta ikinä puhunut mulle mitään. Mä yritin jotain yleistä Small talkia alussa, mutta mulle ei juuri edes vastailtu. Ja tästä syystä siis koko neljän viikon harjoittelu hylätty, vaikka ohjaajakin sanoi että mitään muuta valittamista ei ole.

Opettaja sitten ehdotti tässä lopouarvioinnissa että olisin harjoittelussa kaksi lisäviikkoa näyttämässä että osaan olla työyhteisössä ja sosiaalinen kaikkien hoitajien kanssa. Mä totesin että en koe että tilanne muuttuisi kahdessa viikossa mitenkään, koska työyhteisö on liian klikkitynyt ja opiskelijavastainen , ja suoraan sanottuna en koe että mua arvioidaan täällä nyt reilusti, joten suoritan harjoittelun kokonaisuudessaan jossain muualla. Tuo on ainoa kerta elämässäni kun olen sanonut suoraan ja tylysti kellekään, mutta mulla meni siihen ohjaajaan niin totaalisesti hermot, kun aivan yllättäen harkan viimeisenä päivänä pudottaa tollasen pommin.

Suoritin sitten sen neljä viikkoa myöhemmin eri osastolla, ja tuli vain ylistäviä kommentteja, ja pyydettiin kesätöihinkin.

[/quote]

Tuokin oli ilmiselvää kiusaamista. Jotain oikeutta pitäisi saada väärin kohdelluille opiskelijoille. Media hoi, tehkää juttu tästä aiheesta !!!!!!!!!!! toimittajat hoi!

[/quote]

ongelma taitaa usein olla Se, että opettaja on aina ohjaajan puolella, ei ikinä opiskelijan. Ohjaaja puhuu muka aina totta ja on aina hyvä roolissaan. Jos on joku ongelma, syy on aina opiskelijassa. Tämä esimerkiksi sen takia, että opettajat ja ohjaajat ovat ennestään tuttuja, tehneet pitkään yhteistyötä ja usein ovat kavereita. Opiskijalla taas joka harkassa uusi opettaja, jonka kanssa ovat yleensä täysin tuntemattomia. Lisäksi opettajilla on Se käsitys, että ohjaajat ovat ammattilaisia kaikin tavoin, ja opiskelija on vain nuori ja tietämätön. Esimerkiksi tässä mun tapauksessa mitä lainasit, opettaja ei kyseenalaistanut ohjaajan perusteluita ollenkaan, olisi voinut väittää musta ihan mitä tahansa, ja opettajalle Se olisi ollut totuus.

Yhdessä myöhäisemmässä harjoittelussa viikkoja harkan loppumisen jälkeen (ja hyvän arvostelun) ohjaaja oli laittanut opettajalle mailin, että olen valehdellut työtuntini (lomakkeessa, jonka hän oli itse allekirjoittanut oikeaksi harjoittelun lopussa), että olin useita kertoja lähtenyt puolikin tuntia liian aikaisin. Mut kutsuttiin puhutteluun, jossa kerroin, että olen aina ollut loppuun asti, useasti jopa paljon yli jos oli joku tehtävä vaiheessa. Annoin myös toisen opiskelijan numeron, kun oli ollut samalla osastolla samaan aikaan harkassa ja voi todistaa, että en ole ikinä lähtenyt minuuttiakaan aikaisemmin. Mutta kahden opiskelijan sana ei painanut mitään, kun ohjaaja oli saanut päähänsä että allekirjoittamansa ja oikeaksi toteamansa lista ei pitänytkään paikkaansa. Sain merkinnän vilpistä ja varoituksen, että seuraavasta tulee potkut koulusta. Vielä tänäkään päivänä en ymmärrä mikä hulluus siihen ohjaajaan oli iskenyt, että keksi tuollaisen valheen. Tultiin hyvin toimeen ja kehui minua kovasti harkan lopussa. Yritin selvittää asiaa ohjaajan kanssa sähköpostitse, mutta hän ei ikinä siihen vastannut.

en muista numeroani, mutta Se, joka ei osallistunut tarpeeksi kahvihuinekeskusteluihin

[quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 01:49"][quote author="Vierailija" time="12.02.2014 klo 01:27"][quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 23:32"]

Mä olen saanut sh-opinnoissa yhdestä harjoittelusta hylätyn. Neljän viikon harjoittelu, joka omasta mielestäni meni hyvin, eikä mitään negatiivista palautetta tullut ennen yllättävää lopouarvioinnin hylättyä.

Loppuarvioinnissa ohjaaja sanoi näin: olen tehnyt kaiken mitä on pyydetty, olen tehnyt kaiken huolellisesti ja hyvin, olen harvinaisen hyvä kirjaamaan ja pitämään raportteja, olen osoittanut kiinnostusta ja selvästi halunnut oppia. MUTTA en osallistu tarpeeksi kahvihuonekeskusteluihin, eli jään työyhteisön ulkopuolelle. Tuossa paikassa hoitajat oli selvästi hajaantunut pieniin klikkeihin, jotka puhuivat vaan keskenään. Ei mulle tuntunut millään tavalla luonnolliselta mennä väliin höpöttämään omiani, kun kaksi mulle tuntematonta hoitajaa puivat keskenään toisen parisuhdeongelmia. Kukaan ei siis ohjaajaa lukuunottamatta ikinä puhunut mulle mitään. Mä yritin jotain yleistä Small talkia alussa, mutta mulle ei juuri edes vastailtu. Ja tästä syystä siis koko neljän viikon harjoittelu hylätty, vaikka ohjaajakin sanoi että mitään muuta valittamista ei ole.

Opettaja sitten ehdotti tässä lopouarvioinnissa että olisin harjoittelussa kaksi lisäviikkoa näyttämässä että osaan olla työyhteisössä ja sosiaalinen kaikkien hoitajien kanssa. Mä totesin että en koe että tilanne muuttuisi kahdessa viikossa mitenkään, koska työyhteisö on liian klikkitynyt ja opiskelijavastainen , ja suoraan sanottuna en koe että mua arvioidaan täällä nyt reilusti, joten suoritan harjoittelun kokonaisuudessaan jossain muualla. Tuo on ainoa kerta elämässäni kun olen sanonut suoraan ja tylysti kellekään, mutta mulla meni siihen ohjaajaan niin totaalisesti hermot, kun aivan yllättäen harkan viimeisenä päivänä pudottaa tollasen pommin.

Suoritin sitten sen neljä viikkoa myöhemmin eri osastolla, ja tuli vain ylistäviä kommentteja, ja pyydettiin kesätöihinkin.

[/quote]

Tuokin oli ilmiselvää kiusaamista. Jotain oikeutta pitäisi saada väärin kohdelluille opiskelijoille. Media hoi, tehkää juttu tästä aiheesta !!!!!!!!!!! toimittajat hoi!

[/quote]

ongelma taitaa usein olla Se, että opettaja on aina ohjaajan puolella, ei ikinä opiskelijan. Ohjaaja puhuu muka aina totta ja on aina hyvä roolissaan. Jos on joku ongelma, syy on aina opiskelijassa. Tämä esimerkiksi sen takia, että opettajat ja ohjaajat ovat ennestään tuttuja, tehneet pitkään yhteistyötä ja usein ovat kavereita. Opiskijalla taas joka harkassa uusi opettaja, jonka kanssa ovat yleensä täysin tuntemattomia. Lisäksi opettajilla on Se käsitys, että ohjaajat ovat ammattilaisia kaikin tavoin, ja opiskelija on vain nuori ja tietämätön. Esimerkiksi tässä mun tapauksessa mitä lainasit, opettaja ei kyseenalaistanut ohjaajan perusteluita ollenkaan, olisi voinut väittää musta ihan mitä tahansa, ja opettajalle Se olisi ollut totuus.

Yhdessä myöhäisemmässä harjoittelussa viikkoja harkan loppumisen jälkeen (ja hyvän arvostelun) ohjaaja oli laittanut opettajalle mailin, että olen valehdellut työtuntini (lomakkeessa, jonka hän oli itse allekirjoittanut oikeaksi harjoittelun lopussa), että olin useita kertoja lähtenyt puolikin tuntia liian aikaisin. Mut kutsuttiin puhutteluun, jossa kerroin, että olen aina ollut loppuun asti, useasti jopa paljon yli jos oli joku tehtävä vaiheessa. Annoin myös toisen opiskelijan numeron, kun oli ollut samalla osastolla samaan aikaan harkassa ja voi todistaa, että en ole ikinä lähtenyt minuuttiakaan aikaisemmin. Mutta kahden opiskelijan sana ei painanut mitään, kun ohjaaja oli saanut päähänsä että allekirjoittamansa ja oikeaksi toteamansa lista ei pitänytkään paikkaansa. Sain merkinnän vilpistä ja varoituksen, että seuraavasta tulee potkut koulusta. Vielä tänäkään päivänä en ymmärrä mikä hulluus siihen ohjaajaan oli iskenyt, että keksi tuollaisen valheen. Tultiin hyvin toimeen ja kehui minua kovasti harkan lopussa. Yritin selvittää asiaa ohjaajan kanssa sähköpostitse, mutta hän ei ikinä siihen vastannut.

en muista numeroani, mutta Se, joka ei osallistunut tarpeeksi kahvihuinekeskusteluihin

[/quote]

Narsismi

Aihe on melko vaiettu ja kaipaisi julkisuutta. Usein työharjoittelut ovat vain niin sanottua ilmaista työvoimaa ja ohjaavilla opettajilla ei todellakaan ole aikaa paneutua ohjattavaan. Nuori on melko avuton kahden vahvan ja vanhemman alan ammattilaisen rinnalla, kun vastassa  on ohjaava opettaja koulun puolelta ja työpaikalta tullut ohjaava opettaja. Luultavasti nuoret valmistuessaan olisi paljon kokeneenpia jos harjoittelussa oppisi sen, mitä opintosuunnitelmassa lukee. 

kaikki me olemme olleet opiskelijoita. Minä ainakin muistan sen. Mutta! Työskentelen akuuttipuolella johon opiskelijat tulevat innokkaina, valmiina näkemään uutta ja yleensä motivoituneina. pesen jokapäivä takapuolia ja teen perushoitoa, koska se kuuluu myös akuuttihoitoon. Opiskelijat ovatjoskus ilmoittaneet että osaavat jo vaihtaa vaipan ja suihkuttaa.. Öö niin minäkin mutta se kuuluu TYÖHÖN. Vaikka pyrin ohjaamaan opiskelijat akuuttitilanteisiin on joskus se pyllykin pestävä.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:42"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:28"]

"Minä en enää lakanaa petaa, osaan sen jo. Tahdon harjoitella arteria-näytteen ottamista".

[/quote]
Vähän tuntuu se meininki kyllä hoitajilla olevan, että laittavat opiskelijat juoksemaan ja noihin vähäpätöisempiin tehtäviin, joissa ei varmasti opi mitään uutta. Käyttävät opiskelijoita kylmästi vain ja ainoastaan ilmaisena työvoimana.

[/quote]

On varmaan sellaisiakin paikkoja, joissa opiskelijat joutuvat ihan suoraan sanottuna tekemään töitä. On varmasti ohjaajia, joilla on nuttura kireällä. Mutta pääsääntöisesti on opittava sellaiset taidot, että voi lähteä työelämään oppimaan sitä hoitotyötä oikeasti. Koulusta saadaan vain "ajokortti", ei työkokemusta. Kyllä siihen ammattitaitoon ja ammatillisuuteen kuuluu nöyrtminen siihenkin, että on kyettävä toimimaan työyhteisössä, oltava kollegiaalinen, pidettävä tarpeen tullen mölyjä mahassa, tehtävä ikäviä ja samanlaisina toistuvia töitä. Gloriaa ja taikatemppuja on aika vähän.

Minä pidän ohjaamisesta. Opettamis- ja ohjaamisvelvollisuus kuuluu myös jokaiselle ammattilaiselle.

[/quote]

On se aina kumma, että suurimmassa osissa paikkoja menee vallan fantastisesti ja tulee kiitosta, mutta aina jossain harjoittelussa joku pikkuohjaaja kuvittelee olevansa Jumalasta seuraava ja ammattitaidon "portinvartija". Henkilökemiat eivät sovi yhteen ja soppa on valmis. Ohjaajat eivät taida tietää, että ainakaan ammattikorkeissa ohjaajat eivät voi reputtaa oppilasta? Meillä vaikka saisi (konfliktitilanteessa) harjoittelusta hylätyn, opettajan päätöksellä harjoittelu voidaan hyväksyä. Ja todella usein on hyväksytty, opettajat ovat selvästi nähneet kuka se oikea ongelma on. Oppilaitos ei ole missään vaiheessa luovuttanut valtaa oppilaan opinnoista satunnaiselle yhdelle ohjaajalle.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:42"]

 Kyllä siihen ammattitaitoon ja ammatillisuuteen kuuluu nöyrtminen siihenkin, että on kyettävä toimimaan työyhteisössä, oltava kollegiaalinen, pidettävä tarpeen tullen mölyjä mahassa, tehtävä ikäviä ja samanlaisina toistuvia töitä. Gloriaa ja taikatemppuja on aika vähän.

[/quote]

Juuri sen takia töistä maksetaan palkkaakin. Tässä oli aiheena harjoittelu. Jos kollegiaalisuus on peruste hylsyyn, se pitää lukea harjoittelun tavoitteissa. Opiskelija on tekemässä vapaaehtoistyötä, eikä hänen tarvitse kollegiaalisuuden nimissä ottaa vastaan paskaa sellaisilta, jotka eivät halua tehdä yksinkertaisimpia tehtäviään.

Kollegiaalisuudeksi ei tule sekoittaa sellaista, mikä ei ole kollegiaalisuutta. Sitä kuitenkin tuossakin viestissä yrität. Kaikkein selkein on, kun vaan unohdat epämääräisen käsitteen kollegiaalisuus ja mietit ensin, että tehtävät on perusteltava tavoitteiden pohjalta. Kollegiaalisuutta käytetään virheellisesti selittämään kaikkea, mikä on vain työyhteisön tapana, vaikka se ei olisi perusteltu.

Jos kollegiaalisuus on se tärkein syy teettää harjoittelijoilla jotain muuta kuin harjoittelun tavoitteet on, eihän se kollegiaalisuus ole voimavarana harjoittelijalle. Se on ohjaajan laiskuuden tukemista ja työyhteisön vastaanottamien tehtävien (mm. harjoittelun) pettämistä. Sitäkö mielestäsi kollegiaalisuus tarkoittaa?

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:56"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:42"]

 Kyllä siihen ammattitaitoon ja ammatillisuuteen kuuluu nöyrtminen siihenkin, että on kyettävä toimimaan työyhteisössä, oltava kollegiaalinen, pidettävä tarpeen tullen mölyjä mahassa, tehtävä ikäviä ja samanlaisina toistuvia töitä. Gloriaa ja taikatemppuja on aika vähän.

[/quote]

Juuri sen takia töistä maksetaan palkkaakin. Tässä oli aiheena harjoittelu. Jos kollegiaalisuus on peruste hylsyyn, se pitää lukea harjoittelun tavoitteissa. Opiskelija on tekemässä vapaaehtoistyötä, eikä hänen tarvitse kollegiaalisuuden nimissä ottaa vastaan paskaa sellaisilta, jotka eivät halua tehdä yksinkertaisimpia tehtäviään.

Kollegiaalisuudeksi ei tule sekoittaa sellaista, mikä ei ole kollegiaalisuutta. Sitä kuitenkin tuossakin viestissä yrität. Kaikkein selkein on, kun vaan unohdat epämääräisen käsitteen kollegiaalisuus ja mietit ensin, että tehtävät on perusteltava tavoitteiden pohjalta. Kollegiaalisuutta käytetään virheellisesti selittämään kaikkea, mikä on vain työyhteisön tapana, vaikka se ei olisi perusteltu.

Jos kollegiaalisuus on se tärkein syy teettää harjoittelijoilla jotain muuta kuin harjoittelun tavoitteet on, eihän se kollegiaalisuus ole voimavarana harjoittelijalle. Se on ohjaajan laiskuuden tukemista ja työyhteisön vastaanottamien tehtävien (mm. harjoittelun) pettämistä. Sitäkö mielestäsi kollegiaalisuus tarkoittaa?

[/quote]

Opiskelen ammattikorkeassa sairaanhoitajaksi. Meidän koulun harjoitteluista vastaavat opettajat ovat sanoneet, että ainoa peruste hylkyyn on liiat poissaolot tai se, että "ihminen pitäisi joka päivä repiä käsistä kahvihuoneesta töihin". Kädentaitojen tms. puute ei todellakaan ole syy! Ihmiset ovat erilaisia, hoitajat ovat erilaisia ja se TÄYTYY hyväksyä.

Yksi opiskelukaverin sai hylätyn mielenterveyspuolen harjoittelusta. Oli näppäillyt puhelintaan, ei tutustunut ollenkaan potilaisiin, ei käyny omahoitaja-keskusteluja...

Taso 1 on aika helppo saavuttaa harjoittelussa, kunhan on jotenkin edes toteuttanut kriteerit.

Itse olen saanut hyviä arvosanoja harjoitteluista. Itselleni oli ajoittain vaikeaa osoittaa omatoimisuuttaa, mutta esim. mielenterveys- ja päihdetyössä (olen siis siihen erikoistunut lähihoitaja) sitä voi osoittaa viettämättä aikaa potilaiden kanssa, pitämällä peli- ja leffailtoja yms. Itselläni on käynyt niin hyvä tuuri, että ohjaajani ovat käyneet viikottain kanssani välitavoitekeskusteluja joissa ollaan puhuttu mitkä tavoitteet on saavutettu ja mitä pitäisi vielä tehdä että saisi parhaan mahdollisen arvosanan.

Mielestäni hyvän ohjaajan täytyy ottaa jokainen opiskelija yksilönä ja suhteuttaa ohjaaminen ihmisen persoonaan. Et voi ohjata samallalailla luonteeltaan iloista, uskaliasta nuorta ja ujoa, epävarmaa nuorta.

Mä olin työharjoittelussa eräässä firmassa kirjanpidossa.

Kaikki olivat oikein ystävällisiä ja ottivat mut avosylin vastaan luvaten kunnon opastuksen. Pomo oikein painotti, että ei haittaa, jos virheitä tulee koska niistä oppii ja joku työntekijöistä tarkistaa tehdyt työt. Oli siis ekan vuoden harjoittelu.

Tuli sitten loppukeskustelu ja -arviointi ja luulin kaiken menneen hyvin. Pomo sitten tokaisi, että huonoon aikaan tulin harjoitteluun koska on kiirettä. Sain noottia virheistä. "Ei saisi tulla yhtään". Asteikolla 1-5 sain arvosanaksi 2. Joka päivä olin ajoissa ja tein kaiken mitä pyydettiin ja kysyin itse mitä teen jos ei kukaan antanut töitä.

Olin sillon 18-vuotias tyttönen, joten en osannut sanoa vastaan kokemaani vääryyteen.

Että ei se aina ole harjoittelijan vika.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:28"]

"Minä en enää lakanaa petaa, osaan sen jo. Tahdon harjoitella arteria-näytteen ottamista".

[/quote]

Jos on useampana päivänä pedannut useammat sängyt ilman, että kukaan edes enää tarkistaisi tai seuraisi tapahtuuko se oikein, voi ojaajalla olla tuollaisessa tilanteessa syytä miettiä, minkä takia sitä pitää vielä harjoitella. Jos sujuvuus ole varmaa, eikö ohjaajan pitäisi silloin olla mukana? Vai voiko joku ohjaaja joka teettää lakanoiden petaamista sanoa, että käy yhä tarkistamassa tehtävän onnistumista?

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 21:28"]

"Minä en enää lakanaa petaa, osaan sen jo. Tahdon harjoitella arteria-näytteen ottamista".

[/quote]

Jos on useampana päivänä pedannut useammat sängyt ilman, että kukaan edes enää tarkistaisi tai seuraisi tapahtuuko se oikein, voi ojaajalla olla tuollaisessa tilanteessa syytä miettiä, minkä takia sitä pitää vielä harjoitella. Jos sujuvuus ole varmaa, eikö ohjaajan pitäisi silloin olla mukana? Vai voiko joku ohjaaja joka teettää lakanoiden petaamista sanoa, että käy yhä tarkistamassa tehtävän onnistumista?

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 18:29"]Tuttavani sai hylätyn kun lääkkeitä jakaessa yhdestä dosetista oli puuttunut puolikas tabletti.

[/quote]

Tähän täytyy sanoa että itse aikuisopiskelijoita ohjatessa, lääkkeiden annossa, käsittelyssä, jaossa ym. Ei saa ohjeiden mukaan tulla YHTÄKÄÄN virhettä, vaan näyttö tulee hylätä heti. Nämä ovat ohjeistukset joiden mukaan näytön vastaanottajien tulee toimia.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 22:21"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 18:29"]Tuttavani sai hylätyn kun lääkkeitä jakaessa yhdestä dosetista oli puuttunut puolikas tabletti.

[/quote]

Tähän täytyy sanoa että itse aikuisopiskelijoita ohjatessa, lääkkeiden annossa, käsittelyssä, jaossa ym. Ei saa ohjeiden mukaan tulla YHTÄKÄÄN virhettä, vaan näyttö tulee hylätä heti. Nämä ovat ohjeistukset joiden mukaan näytön vastaanottajien tulee toimia.

[/quote]

No siinähän se ongelma tuleekin, kun sairaanhoitajilla ei ole näyttöjä ja harjoitteluissa lähdetään siitä, että oppimassa ollaan, virheitäkin sattuu.

Ja tämä ero on siis nuorisopuolen ja aikuispuolen opiskelussa, ei missään muussa. Itse en repuuttanut vaikka lääkkeiden annossa tapahtui antovirhe uhka, ei mitään muuta ja sain opiskelijaa ohjaajavalta koulun opettajalta hieman noottia.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 22:21"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2014 klo 18:29"]Tuttavani sai hylätyn kun lääkkeitä jakaessa yhdestä dosetista oli puuttunut puolikas tabletti.

[/quote]

Tähän täytyy sanoa että itse aikuisopiskelijoita ohjatessa, lääkkeiden annossa, käsittelyssä, jaossa ym. Ei saa ohjeiden mukaan tulla YHTÄKÄÄN virhettä, vaan näyttö tulee hylätä heti. Nämä ovat ohjeistukset joiden mukaan näytön vastaanottajien tulee toimia.

[/quote]

Kai sinulle itsellesikin järki sanoo, että ihminen ei ole kone, joten 100% virheettömyyttä ei voi keneltäkään odottaa? Ratkaisevaa ei ole se, tuleeko virheitä, vaan se että esim. lääkkeet tarkistetaan useaan kertaan tuplatarkastuksella (myös kokeneille sattuu virheitä) ja virheistä ilmoitetaan heti, kun ne havaitaan eikä yritetä peitellä.