Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehet etsivät suhdetta satojenkin kilometrien päästä
28.10.2020 |
Vaikka heillä ei ole aikomustakaan muuttaa sieltä peräkylältä mihinkään. Ja oikeestiko luulevat että joku akateeminen kaupungin keskustassa asuva nainen muuttaisi sinne peräkylään? Vai onko idea, että nainen käy kylässä pari kertaa kuussa?
Hämmästelen näitä nettideittailun viestejä.
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 100-200km matka ei ole mikään este kahden aikuisen ihmisen suhteelle.
Minulle kahdenkymmenen kilometrin suhde on jo kaukosuhde, koska se tarkoittaa, ettemme näe niin usein kuin haluaisin. Tuo on minulle kaukosuhteen määritelmä.
Olet yhtä itsekäs kuin 16v teinityttö. Kasva jo aikuiseksi.
Oletko siis sitä mieltä, että minun pitäisi hyväksyä suhde, joka ei vastaa tarpeitani, jotta jollekulle haja-asutusalueen naiselle ei tulisi paha mieli? Ja tämä olisi aikuismaista käyttäytymistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on 100km este, koska tarkoittaisi ihan liian harvoin näkemistä. Haluan yökyläillä ihan arkenakin, ja silloin on päästävä myös töihin aamulla. Onneksi löytyi 3km päästä.
minä minä minä
Ketä sinusta deittaillessa pitäisi ajatella, jos ei itseä ja omia tarpeita?
Niitä toisia myös...? Nevö hööd? Et siis anna edes mahdollisuutta löytää jotain mukavaa koska SINÄ et nyt oikein halua sitä ja tätä ja tota. Aika itsekästä.
Keitä toisia tarkoitat, ja millä tavalla heitä pitäisi ajatella? Eivät parisuhteet nyt kuitenkaan mitään hyväntekeväisyyttä ole.
Normaali ihminen ei laskelmoi niiden suhteen voittoa ja tappiota;) Kyllä sinäkin varmaan löydät vielä pulska lampakon ja kohoat korkeammalle sosioekonomisella portailla:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on 100km este, koska tarkoittaisi ihan liian harvoin näkemistä. Haluan yökyläillä ihan arkenakin, ja silloin on päästävä myös töihin aamulla. Onneksi löytyi 3km päästä.
minä minä minä
Ketä sinusta deittaillessa pitäisi ajatella, jos ei itseä ja omia tarpeita?
Niitä toisia myös...? Nevö hööd? Et siis anna edes mahdollisuutta löytää jotain mukavaa koska SINÄ et nyt oikein halua sitä ja tätä ja tota. Aika itsekästä.
Keitä toisia tarkoitat, ja millä tavalla heitä pitäisi ajatella? Eivät parisuhteet nyt kuitenkaan mitään hyväntekeväisyyttä ole.
Normaali ihminen ei laskelmoi niiden suhteen voittoa ja tappiota;) Kyllä sinäkin varmaan löydät vielä pulska lampakon ja kohoat korkeammalle sosioekonomisella portailla:)
Kysyin, keitä toisia tarkoitat, ja millä tavalla heitä pitäisi ajatella. Pitäisi olla helppo kysymys vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on 100km este, koska tarkoittaisi ihan liian harvoin näkemistä. Haluan yökyläillä ihan arkenakin, ja silloin on päästävä myös töihin aamulla. Onneksi löytyi 3km päästä.
minä minä minä
Ketä sinusta deittaillessa pitäisi ajatella, jos ei itseä ja omia tarpeita?
Tottakai pitää ajatella omia tarpeita. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan löytäisi koskaan elämänkumppania, jos asettaisivat sille tuollaisia rajoja. Sekin on omien tarpeiden ajattelemista; olla valmis mieluummin näkemään vaivaa saadakseen elämäänsä ihmisen, jota rakastaa, kuin jäädä yksin tai tyytyä johonkin, joka on "ihan ok". Eli sen sijaan, että valitsisi jonkun, jonka kanssa voi olla, haluaa mieluummin löytää sen, jota ilman ei halua olla.
eri
Epätoivoa tuo on, ei mitään "vaivan näkemistä". -eri
Se, että pelkkä ok-suhde jonkun lähellä asuvan kanssa ei riitä vaan mieluummin hakee kunnes löytää ihmisen, joka on paljon enemmän kuin "ok", on epätoivoa? No, voi sen niinkin tulkita. Itse olen erittäin hyvilläni siitä, etten tyytynyt johonkin niistä ok-ihmisistä, joita kohtasin, koska jos olisin tyytynyt, en olisi koskaan kohdannut puolisoani.
Epätoivoista on se, että uskoo ettei saa ketään jos ei käännä joka kiveä 500 kilometrin säteellä. Tässä siis ei puhuta tutusta ihmisestä joka sattuu asumaan kaukana, vaan täysin vieraasta.
"Ei saa ketään"? Juuri kirjoitin, että kun ei riitä, että saa jonkun, joka on "ihan ok".
"Käännä joka kiveä"? Jos nettideittailu katsotaan joka kiven kääntämiseksi niin joo, sitä harrastin 1995-2000. Nykyisen puolisoni tapasin ihan muuta kautta ja hän sattui asumaan maalla. En etsinyt maalla asuvaa. Mutta jos minulla olisi ollut joku päästä vedetty kilometriraja, jonka ulkopuolella asuvaa ihmistä en olisi suostunut edes tapaamaan, niin emme olisi koskaan kohdanneet.
Lopeta tuo jankutus. Tämä keskustelu selvästi meni sinulla ihon alle ja mielelläsi haluaisit että tässä vatvottaisiin vain sinua ja sinun tekemisiäsi. Perusta oma ketju oman parisuhteesi kehumiselle ja anna muiden keskustella rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on 100km este, koska tarkoittaisi ihan liian harvoin näkemistä. Haluan yökyläillä ihan arkenakin, ja silloin on päästävä myös töihin aamulla. Onneksi löytyi 3km päästä.
minä minä minä
Ketä sinusta deittaillessa pitäisi ajatella, jos ei itseä ja omia tarpeita?
Niitä toisia myös...? Nevö hööd? Et siis anna edes mahdollisuutta löytää jotain mukavaa koska SINÄ et nyt oikein halua sitä ja tätä ja tota. Aika itsekästä.
Keitä toisia tarkoitat, ja millä tavalla heitä pitäisi ajatella? Eivät parisuhteet nyt kuitenkaan mitään hyväntekeväisyyttä ole.
Normaali ihminen ei laskelmoi niiden suhteen voittoa ja tappiota;) Kyllä sinäkin varmaan löydät vielä pulska lampakon ja kohoat korkeammalle sosioekonomisella portailla:)
Olet varmaan Kainuusta? Köyhä, juoppo ja epätoivoinen ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on 100km este, koska tarkoittaisi ihan liian harvoin näkemistä. Haluan yökyläillä ihan arkenakin, ja silloin on päästävä myös töihin aamulla. Onneksi löytyi 3km päästä.
minä minä minä
Ketä sinusta deittaillessa pitäisi ajatella, jos ei itseä ja omia tarpeita?
Tottakai pitää ajatella omia tarpeita. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan löytäisi koskaan elämänkumppania, jos asettaisivat sille tuollaisia rajoja. Sekin on omien tarpeiden ajattelemista; olla valmis mieluummin näkemään vaivaa saadakseen elämäänsä ihmisen, jota rakastaa, kuin jäädä yksin tai tyytyä johonkin, joka on "ihan ok". Eli sen sijaan, että valitsisi jonkun, jonka kanssa voi olla, haluaa mieluummin löytää sen, jota ilman ei halua olla.
eri
Epätoivoa tuo on, ei mitään "vaivan näkemistä". -eri
Se, että pelkkä ok-suhde jonkun lähellä asuvan kanssa ei riitä vaan mieluummin hakee kunnes löytää ihmisen, joka on paljon enemmän kuin "ok", on epätoivoa? No, voi sen niinkin tulkita. Itse olen erittäin hyvilläni siitä, etten tyytynyt johonkin niistä ok-ihmisistä, joita kohtasin, koska jos olisin tyytynyt, en olisi koskaan kohdannut puolisoani.
Epätoivoista on se, että uskoo ettei saa ketään jos ei käännä joka kiveä 500 kilometrin säteellä. Tässä siis ei puhuta tutusta ihmisestä joka sattuu asumaan kaukana, vaan täysin vieraasta.
"Ei saa ketään"? Juuri kirjoitin, että kun ei riitä, että saa jonkun, joka on "ihan ok".
"Käännä joka kiveä"? Jos nettideittailu katsotaan joka kiven kääntämiseksi niin joo, sitä harrastin 1995-2000. Nykyisen puolisoni tapasin ihan muuta kautta ja hän sattui asumaan maalla. En etsinyt maalla asuvaa. Mutta jos minulla olisi ollut joku päästä vedetty kilometriraja, jonka ulkopuolella asuvaa ihmistä en olisi suostunut edes tapaamaan, niin emme olisi koskaan kohdanneet.
Lopeta tuo jankutus. Tämä keskustelu selvästi meni sinulla ihon alle ja mielelläsi haluaisit että tässä vatvottaisiin vain sinua ja sinun tekemisiäsi. Perusta oma ketju oman parisuhteesi kehumiselle ja anna muiden keskustella rauhassa.
Meni minulla ihon alle? ;-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saahan sitä etsiä, ymmärrän heitä kyllä. Mitään ei kyllä saa jos vain kotona kyhjöttää. Ehkä joskus tärppää Kainuun miehellekin.
Itse kanssa kohteliaasti torppasin, vaikka ihan mukavia heppuja oli. Ei mulle kuitenkaan puolisomateriaalia.Liian alhainen sosioekonominen asema.
Kommenttisi on hyvä esimerkki, miksi haja-asutusalueen miehiin ei kannata koskea tikullakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on 100km este, koska tarkoittaisi ihan liian harvoin näkemistä. Haluan yökyläillä ihan arkenakin, ja silloin on päästävä myös töihin aamulla. Onneksi löytyi 3km päästä.
minä minä minä
Ketä sinusta deittaillessa pitäisi ajatella, jos ei itseä ja omia tarpeita?
Tottakai pitää ajatella omia tarpeita. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan löytäisi koskaan elämänkumppania, jos asettaisivat sille tuollaisia rajoja. Sekin on omien tarpeiden ajattelemista; olla valmis mieluummin näkemään vaivaa saadakseen elämäänsä ihmisen, jota rakastaa, kuin jäädä yksin tai tyytyä johonkin, joka on "ihan ok". Eli sen sijaan, että valitsisi jonkun, jonka kanssa voi olla, haluaa mieluummin löytää sen, jota ilman ei halua olla.
eri
Epätoivoa tuo on, ei mitään "vaivan näkemistä". -eri
Se, että pelkkä ok-suhde jonkun lähellä asuvan kanssa ei riitä vaan mieluummin hakee kunnes löytää ihmisen, joka on paljon enemmän kuin "ok", on epätoivoa? No, voi sen niinkin tulkita. Itse olen erittäin hyvilläni siitä, etten tyytynyt johonkin niistä ok-ihmisistä, joita kohtasin, koska jos olisin tyytynyt, en olisi koskaan kohdannut puolisoani.
Epätoivoista on se, että uskoo ettei saa ketään jos ei käännä joka kiveä 500 kilometrin säteellä. Tässä siis ei puhuta tutusta ihmisestä joka sattuu asumaan kaukana, vaan täysin vieraasta.
"Ei saa ketään"? Juuri kirjoitin, että kun ei riitä, että saa jonkun, joka on "ihan ok".
"Käännä joka kiveä"? Jos nettideittailu katsotaan joka kiven kääntämiseksi niin joo, sitä harrastin 1995-2000. Nykyisen puolisoni tapasin ihan muuta kautta ja hän sattui asumaan maalla. En etsinyt maalla asuvaa. Mutta jos minulla olisi ollut joku päästä vedetty kilometriraja, jonka ulkopuolella asuvaa ihmistä en olisi suostunut edes tapaamaan, niin emme olisi koskaan kohdanneet.
Lopeta tuo jankutus. Tämä keskustelu selvästi meni sinulla ihon alle ja mielelläsi haluaisit että tässä vatvottaisiin vain sinua ja sinun tekemisiäsi. Perusta oma ketju oman parisuhteesi kehumiselle ja anna muiden keskustella rauhassa.
Meni minulla ihon alle? ;-D
Miksi sitten kutsuisit sitä, että olet jääräpäisesti yrittänyt kääntää keskustelua itseesi 3-4 kommentin verran?
Mä voisin muuttaa jonnekkin etelämmäs naisen perässä. Täällä Oulun seudulla ei kysyntää ole kaltaisilleni. Etelä-Suomesta on olleet kaikki kiinnostuneet, mutta tähän asti olen pitänyt etelää nounou vaihtoehtona. Kaikki kiinnostuneet on ihmetelleet miten voin olla tahtomattani sinkkuna edelleen.
M38
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä siksi, ku tääl syrjäs ei oo nuoria naisia ja tääl o parempi asuu. :o Kaikki meistä ei haluu asuu jossai Kuopio kokosis kaupungeis. Ite en voisi pyytää toista muuttamaan tänne korpeen, mut kait joillaki o nii hyvä itsetunto tai jotai, et voivat pyytää. Akateemiset naiset yleensä muuttavat pysyvästi kaupunkeihi työn ja kulttuurin perässä. :) M25
Pikkusen vielä hiot tuota ulosantiasi niin voi tärpätäkin kun olet nuorehko.
Tinderissä voi ainakin säätää etäisyyden, jonka piirissä olevia profiileja näytetään. Ei tarvitse ottaa vastaan yhtään viestejä Kainuun kuumimmilta sinkkumiehiltä tjsp, jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi syy on myös se että ei halua että omat vanhemmat, sisarukset, kaverit tai morsianehdokkaan vastaavat lähihenkilöt ruopea puuttumaan suhteeseen. Aika monasti menevät riiaamiset pieleen kun muu kyläyhteisö joko ilkkuu, laskee leikkiä tai asettuu poikkiteloin.
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin muuttaa jonnekkin etelämmäs naisen perässä. Täällä Oulun seudulla ei kysyntää ole kaltaisilleni. Etelä-Suomesta on olleet kaikki kiinnostuneet, mutta tähän asti olen pitänyt etelää nounou vaihtoehtona. Kaikki kiinnostuneet on ihmetelleet miten voin olla tahtomattani sinkkuna edelleen.
M38
Miksi ihmeessä? Okei ymmärrän Helsingin se on täynnä vihervasemmistoa mutta noin muuten ei se elämä etelässä ole sen ihmeellisempää. Suomi on pieni maa kulttuurellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on 100km este, koska tarkoittaisi ihan liian harvoin näkemistä. Haluan yökyläillä ihan arkenakin, ja silloin on päästävä myös töihin aamulla. Onneksi löytyi 3km päästä.
minä minä minä
Ketä sinusta deittaillessa pitäisi ajatella, jos ei itseä ja omia tarpeita?
Tottakai pitää ajatella omia tarpeita. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan löytäisi koskaan elämänkumppania, jos asettaisivat sille tuollaisia rajoja. Sekin on omien tarpeiden ajattelemista; olla valmis mieluummin näkemään vaivaa saadakseen elämäänsä ihmisen, jota rakastaa, kuin jäädä yksin tai tyytyä johonkin, joka on "ihan ok". Eli sen sijaan, että valitsisi jonkun, jonka kanssa voi olla, haluaa mieluummin löytää sen, jota ilman ei halua olla.
eri
Epätoivoa tuo on, ei mitään "vaivan näkemistä". -eri
Se, että pelkkä ok-suhde jonkun lähellä asuvan kanssa ei riitä vaan mieluummin hakee kunnes löytää ihmisen, joka on paljon enemmän kuin "ok", on epätoivoa? No, voi sen niinkin tulkita. Itse olen erittäin hyvilläni siitä, etten tyytynyt johonkin niistä ok-ihmisistä, joita kohtasin, koska jos olisin tyytynyt, en olisi koskaan kohdannut puolisoani.
Epätoivoista on se, että uskoo ettei saa ketään jos ei käännä joka kiveä 500 kilometrin säteellä. Tässä siis ei puhuta tutusta ihmisestä joka sattuu asumaan kaukana, vaan täysin vieraasta.
"Ei saa ketään"? Juuri kirjoitin, että kun ei riitä, että saa jonkun, joka on "ihan ok".
"Käännä joka kiveä"? Jos nettideittailu katsotaan joka kiven kääntämiseksi niin joo, sitä harrastin 1995-2000. Nykyisen puolisoni tapasin ihan muuta kautta ja hän sattui asumaan maalla. En etsinyt maalla asuvaa. Mutta jos minulla olisi ollut joku päästä vedetty kilometriraja, jonka ulkopuolella asuvaa ihmistä en olisi suostunut edes tapaamaan, niin emme olisi koskaan kohdanneet.
Lopeta tuo jankutus. Tämä keskustelu selvästi meni sinulla ihon alle ja mielelläsi haluaisit että tässä vatvottaisiin vain sinua ja sinun tekemisiäsi. Perusta oma ketju oman parisuhteesi kehumiselle ja anna muiden keskustella rauhassa.
Meni minulla ihon alle? ;-D
Miksi sitten kutsuisit sitä, että olet jääräpäisesti yrittänyt kääntää keskustelua itseesi 3-4 kommentin verran?
En minä ole kääntänyt keskustelua itseeni vaan minua kohtaan on esitetty väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa ("epätoivoa", "ei saa ketään", "käännä joka kiveä 500 km:n säteellä"). Jos ei halua keskustella minun kokemuksestani ja näkemyksestäni, ei kannata kommentoida.
Kyllä kiimanen peräkammarinpoika pimpsalooran perässä datsunillaan ajaa useamman sata km sivu, jos toosaa saa, tai edes näkemään sen.
Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaveri etsi suhdetta maapallon toiselta puolelta, sai vaimon.
Onneksi olkoon hänelle! 😊
Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saahan sitä etsiä, ymmärrän heitä kyllä. Mitään ei kyllä saa jos vain kotona kyhjöttää. Ehkä joskus tärppää Kainuun miehellekin.
Itse kanssa kohteliaasti torppasin, vaikka ihan mukavia heppuja oli. Ei mulle kuitenkaan puolisomateriaalia.Liian alhainen sosioekonominen asema.
Kommenttisi on hyvä esimerkki, miksi haja-asutusalueen miehiin ei kannata koskea tikullakaan.
Ja höpöhöpö, kilteimmät, luotettavimmat ja tosissaan kumppania hakemassa olevat tulevat maalta. Maalla on vielä jollain tasolla perinteet kunniassa. Kaupungissa asuvat suurimmaksi osaksi haluavat vain sitä yhtä asiaa tai ovat muuten jotenkin dingdong.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on 100km este, koska tarkoittaisi ihan liian harvoin näkemistä. Haluan yökyläillä ihan arkenakin, ja silloin on päästävä myös töihin aamulla. Onneksi löytyi 3km päästä.
minä minä minä
Ketä sinusta deittaillessa pitäisi ajatella, jos ei itseä ja omia tarpeita?
Tottakai pitää ajatella omia tarpeita. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan löytäisi koskaan elämänkumppania, jos asettaisivat sille tuollaisia rajoja. Sekin on omien tarpeiden ajattelemista; olla valmis mieluummin näkemään vaivaa saadakseen elämäänsä ihmisen, jota rakastaa, kuin jäädä yksin tai tyytyä johonkin, joka on "ihan ok". Eli sen sijaan, että valitsisi jonkun, jonka kanssa voi olla, haluaa mieluummin löytää sen, jota ilman ei halua olla.
eri
Epätoivoa tuo on, ei mitään "vaivan näkemistä". -eri
Se, että pelkkä ok-suhde jonkun lähellä asuvan kanssa ei riitä vaan mieluummin hakee kunnes löytää ihmisen, joka on paljon enemmän kuin "ok", on epätoivoa? No, voi sen niinkin tulkita. Itse olen erittäin hyvilläni siitä, etten tyytynyt johonkin niistä ok-ihmisistä, joita kohtasin, koska jos olisin tyytynyt, en olisi koskaan kohdannut puolisoani.
Epätoivoista on se, että uskoo ettei saa ketään jos ei käännä joka kiveä 500 kilometrin säteellä. Tässä siis ei puhuta tutusta ihmisestä joka sattuu asumaan kaukana, vaan täysin vieraasta.
"Ei saa ketään"? Juuri kirjoitin, että kun ei riitä, että saa jonkun, joka on "ihan ok".
"Käännä joka kiveä"? Jos nettideittailu katsotaan joka kiven kääntämiseksi niin joo, sitä harrastin 1995-2000. Nykyisen puolisoni tapasin ihan muuta kautta ja hän sattui asumaan maalla. En etsinyt maalla asuvaa. Mutta jos minulla olisi ollut joku päästä vedetty kilometriraja, jonka ulkopuolella asuvaa ihmistä en olisi suostunut edes tapaamaan, niin emme olisi koskaan kohdanneet.
Lopeta tuo jankutus. Tämä keskustelu selvästi meni sinulla ihon alle ja mielelläsi haluaisit että tässä vatvottaisiin vain sinua ja sinun tekemisiäsi. Perusta oma ketju oman parisuhteesi kehumiselle ja anna muiden keskustella rauhassa.
Meni minulla ihon alle? ;-D
Miksi sitten kutsuisit sitä, että olet jääräpäisesti yrittänyt kääntää keskustelua itseesi 3-4 kommentin verran?
En minä ole kääntänyt keskustelua itseeni vaan minua kohtaan on esitetty väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa ("epätoivoa", "ei saa ketään", "käännä joka kiveä 500 km:n säteellä"). Jos ei halua keskustella minun kokemuksestani ja näkemyksestäni, ei kannata kommentoida.
Älä välitä tuosta urposta joka ei ymmärrä lukemaansa. Tuo toivoa, että mm. sinäkin olet löytänyt kumppanin kauempaa, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku 100-200km matka ei ole mikään este kahden aikuisen ihmisen suhteelle. Ei se ole mikään kaukosuhde. Kaukosuhde on kun toinen asuu toisella puolella Suomea. Naiset eivät ole valmiit näkemään pienintäkään vaivaa tai kuluttamaan muutamaa euroa matkakuluihin löytääkseen miehen. Joku 100km matka on tunnin junulla tai autolla. Saman verran tai enemmänkin menee helposti matkoihin kun seisot pysäkeillä tai ruuhkissa pk seudulla.
Toinen ovat nämä "katselijat". En ole enää kiinnostunut "katselusta" vaan yli 35v naisen on jo tiedettävä onko valmis aloittamaan suhteen jos on kipinää tai onko valmis hankkimaan lapsia. Herätkää jo todellisuuteen. Yli 35v naisella ei ole biologiselta kannalta aikaa enää yhtään vain "katselemiseen". Et ole enää nuori aikuinen vaan paria vuotta vaille keski-ikäinen.
Minulla ei ole halua eikä aikaa 40v miehenä leikkiä näiden "katsellaan" tai ei ole varma tahtooko lapsen naisten kanssa. Muhun vetoaa ilmoitus jossa nainen sanoo suoraan haluavansa jo naimisiin ja saada lapsia.
Samaa mieltä!
Minua on tullut treffaamaan 4 miestä kauempaa. Porista, Kokkolasta, Jyväskylästä ja yksi Jenkeistä asti ja itse asun siis pk-seudulla. Toki tuon Jenkin kanssa teimme ensin niin että juteltiin sähköisesti skypellä ja puhelimella useita kuukausia ennen kuin hän sitten tuli luokseni melkein 2 kk:ksi kesällä. Jos se on aitoa kiinnostusta ja mukana tosimielellä, eikä pelkän pilden perässä, niin tuollainen onnistuu ihan hyvin, no problem.
Olet varmasti tosi kuuma pakkaus!
"Ei saa ketään"? Juuri kirjoitin, että kun ei riitä, että saa jonkun, joka on "ihan ok".
"Käännä joka kiveä"? Jos nettideittailu katsotaan joka kiven kääntämiseksi niin joo, sitä harrastin 1995-2000. Nykyisen puolisoni tapasin ihan muuta kautta ja hän sattui asumaan maalla. En etsinyt maalla asuvaa. Mutta jos minulla olisi ollut joku päästä vedetty kilometriraja, jonka ulkopuolella asuvaa ihmistä en olisi suostunut edes tapaamaan, niin emme olisi koskaan kohdanneet.