Noloin suustasi päässyt sammakko?

Paasasin ystävälleni siitä, miten en voi käsittää ihmisiä jotka kuskaa isompia lapsiaan joka päivä päiväkotiin, vaikka itse ovat pienen vauvan kanssa päivät kotona. Käytin jopa luonnehdintaa "vi**n laiskat paskat" (todella kypsää, tiedetään). Hetken päästä kaverin mies tuli kotiin ja alkoi leperrellä heidän isommalle lapselleen, että "joko oot kertonut että lähdet parin viikon päästä päiväkotiin!"

Hävetti hieman sen jälkeen katsoa kaveria päinkään... :/

Menimme mieheni kanssa kihloihin 09.09.09 ja menimme juhlistamaan pomoni miehen omistamaan ravintolaan. Pomoni sattui tulemaan paikalle ja kysäisi, että mitäs täällä juhlitaan. Kerroin kihlauksesta ja pomo onnitteli ja iski silmää, että ensi vuoden lokakuussa sitten naimisiin. Minä fiksuna siihen "Hyi kamala, kuka hullu haluaa järjestää häät lokakuussa. Kylmää, loskaa, ikäviä ihmis... Hetkinen, teidäthän vihittiin viime lokakuussa..." Kylläpä hävetti. Mentiin sitten maistraatissa marraskuussa naimisiin :D

Toinen kamaluus oli, kun perhepäivähoitajana työskennellessäni kysyin vahingossa vasta-aloittaneen hoitolapsen isältä "Haittaisko teitä, jos ostan lapsille huomiselle retkelle PILLUMEHUA?" Olisin voinut vajota maan alle...

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 20:43"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 20:08"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 19:29"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 18:58"]

Hävettää edelleenkin, kun aikoinaan rippikoulussa pelattiin sellaista peliä, missä piti kätellä muita leiriläisiä ja sanoa oma nimi.

Kättelin erästä puolituttua ja ajattelin että haa, tuon Mirkan mä tunnenkin.

Möläytin sitten nimekseni tän käteltävän nimen, voi jeesus että hävetti.

[/quote]

Ei tämä ole nolo eikä sammakko. Tämä on inhimillisyyttä. Sellaista sattuu.

[/quote]

No ei kyllä ole, pitäisin jotenkin vajaana tuollaista ihmistä. Todella noloa, varsinkin jos toinen on ylemmässä arvossa.

[/quote]

Missä ihmeen ylemmässä arvossa?!

[/quote]

No esim. olisi noloa ottaa itselleen pomon nimi tai just riparilla luokan suosituimman tytön nimi jos on itse järkyttävä hissukkahiiri.

[/quote]

Onko siis suosituin hissukkahiirtä ylemmässä arvossa? Kertoo ihmisestä itsestään aika paljon jos arvottaa muut ihmiset joko itsensä ylä tai alapuolelle. Tätä kannattaa miettiä.

Täällä samainen (salaattimoka) ei tämä kyllä ole varsinainen sammakko, mutta aika arkaan paikkaan osui, oli kiire ilta baarissa ja pokaa koko tiskin täydeltä, jokainen tilaili tiskin joka kohdalta, päästä ja keskeltä jne,

kamalan kiiren keskellä vähän hermostuin, juu tiedän ei saisi, kun asiakaspalvelussa ollaan, mutta kun kaikki huutaa juomaa samaan aikaan,

tokaisin aika epä ei palvelu alttiina, että juu myyn kyllä, mulla ei ole kuin kaks kättä, seuraava asiakas oli toinen hiha roikkuen tyhjänä ja vain toinen käsi...veti hiljaseks,

ihan sama moka (no täähän ei ollut mokaketju) mutta kerron silti tähän samaan

samaisessa kapakassa tehtiin myös ovi vuoroja, ei ollut enää pokea,

eli otettiin asiakaita sisään ja vähän katsottiin kuntoa,

siihen aikaan (80 luvun lopulla) oli jonoa meidän kapakkaan

siinä jonossa oli sitten ihan kaiken laista sisään tulijaa, ihan ok.

heti kun tilaa tuli,

tuli sitten pyörätuolilla ihan meidän vaki asiakas ja kysyi mahtuuko sisälle

tokaisin siihen, että eiköhän sulle sieltä joku jakkara löydy..

voi hemmetti, etten voinut sanoa paikka löydy,

ja vielä samat mokasin kahdelle ihanalle myöskin vakitytöille jotka kävivät pyörätuolilla, juttelivat aina ja olivat iloisia asiakkaat parhaasta päästä

heille sitten yksi ilta valitin, kun tein pitkää päivää,kun tulivat syömään, että voi kuinka väsyttää, jalat on ihan poikki,

olisin voinut jättää sanomatta, mutta ihan vaan tuli

onneksi nuo kaikki ihmiset olivat niin ihania, ja olivat tottuneet tuollaiseen, eivät mitenkään itse reagoineet, minä vain mielessäni kirosin itseni helvettiin:olisti voinut sanoa paremminkin,

kai nää oli sammakoita, muttei missään nimessä ilkeyksissä,

en koskaan sanoisi pahaa tarkoittaen  tuollalailla, enkä milläänlailla

ja varsinkaan ihmisille, joilla on ihan tarpeeksi ollut kärsimystä

tapahtui lankapuhelinaikaan : Meille soitti kerran poliisi kotiin ja minä vastasin puhelimeen. poliisimies esitteli itsensä ja kysyi sitten minun nimeäni (olin vastannut puhelimeen " kuusela" sillä es on talomme nimi ja silleen se kyläläisten kesken tunnetaan. säikähdin kuitenkin tajutessani että puhuin poliisin kanssa (vaikka itse asiassa ei soittanu minkään rikollisen tai vakavan jutun takia, Kuten myöhemmin paljastui) niin paljon, että sanoin mieheni nimen omanani  :DD poliisi siihen huvittuneena että ei kuulosta Jukka Korhoselta :D

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 20:43"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 20:08"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 19:29"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 19:17"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 18:58"]

Hävettää edelleenkin, kun aikoinaan rippikoulussa pelattiin sellaista peliä, missä piti kätellä muita leiriläisiä ja sanoa oma nimi.

Kättelin erästä puolituttua ja ajattelin että haa, tuon Mirkan mä tunnenkin.

Möläytin sitten nimekseni tän käteltävän nimen, voi jeesus että hävetti.

[/quote]

Ei tämä ole nolo eikä sammakko. Tämä on inhimillisyyttä. Sellaista sattuu.

[/quote]

No ei kyllä ole, pitäisin jotenkin vajaana tuollaista ihmistä. Todella noloa, varsinkin jos toinen on ylemmässä arvossa.

[/quote]

Missä ihmeen ylemmässä arvossa?!

[/quote]

No esim. olisi noloa ottaa itselleen pomon nimi tai just riparilla luokan suosituimman tytön nimi jos on itse järkyttävä hissukkahiiri.

[/quote]

No sinähän se oot kova päästelemään sammakoita. :D

En minä mutta mies. (tai olenhan minäkin mutta häpeä häipynyt sumuiseen alitajuntaan)... Eli joskus kännykän alkuaikoina mies räpläsi vanhoja viestejä ja sai jotenkin samaan aikaan lähetettyä minulle aiemmin lähettämänsä viestin  pomolleen klo 22.30. Se kuului näin: "Hani en saa sua mielestäin, haluaisin vaan pusia sua sinne". VOI EI! Lähetti kyllä heti perään pahoittelut väärästä viestistä, mutta...Kyllä siitä oli tullut juttua seuraavana aamuna pomon kanssa.

En minä mutta mies. (tai olenhan minäkin mutta häpeä häipynyt sumuiseen alitajuntaan)... Eli joskus kännykän alkuaikoina mies räpläsi vanhoja viestejä ja sai jotenkin samaan aikaan lähetettyä minulle aiemmin lähettämänsä viestin  pomolleen klo 22.30. Se kuului näin: "Hani en saa sua mielestäin, haluaisin vaan pusia sua sinne". VOI EI! Lähetti kyllä heti perään pahoittelut väärästä viestistä, mutta...Kyllä siitä oli tullut juttua seuraavana aamuna pomon kanssa.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 22:03"]

En minä mutta mies. (tai olenhan minäkin mutta häpeä häipynyt sumuiseen alitajuntaan)... Eli joskus kännykän alkuaikoina mies räpläsi vanhoja viestejä ja sai jotenkin samaan aikaan lähetettyä minulle aiemmin lähettämänsä viestin  pomolleen klo 22.30. Se kuului näin: "Hani en saa sua mielestäin, haluaisin vaan pusia sua sinne". VOI EI! Lähetti kyllä heti perään pahoittelut väärästä viestistä, mutta...Kyllä siitä oli tullut juttua seuraavana aamuna pomon kanssa.

[/quote]

Voi ei... :D

Olin firman ruokalassa änkeämässä hyvän (HOIKAN) ystävättäreni viereen. Tuolimme jalat juuttuivat kiinni toisiinsa, en mahtunut istumaan ja huudahdin vitsillä "väistä vähän, vitun läski!". Kauhukseni takanani istunut, astetta pulskempi työtoveri alkoi kiireellä kiskoa tuoliansa lähemmäs pöytäänsä. Kumarruin heti hänen puoleensa ja sanoin "anteeksi, en todellakaan tarkoittanut sinua, vaan tuota kaveriani". Tässä olisi muuten onnellinen loppu, mutta minua hävetti ja huvitti tapaus niin pahasti, että hihitin sille koko loppuruokatunnin ajan. Sen pyöreän naisen kuullen. Jostain syystä meistä ei tullut ikinä hyviä työkavereita.

Läskikommentteja nyt ei kannattaisi yleensäkään sanoa julkisilla paikoilla, jos on mahdollista, että kukaan paksumpi kuulee.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 23:05"][quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 22:03"]

En minä mutta mies. (tai olenhan minäkin mutta häpeä häipynyt sumuiseen alitajuntaan)... Eli joskus kännykän alkuaikoina mies räpläsi vanhoja viestejä ja sai jotenkin samaan aikaan lähetettyä minulle aiemmin lähettämänsä viestin  pomolleen klo 22.30. Se kuului näin: "Hani en saa sua mielestäin, haluaisin vaan pusia sua sinne". VOI EI! Lähetti kyllä heti perään pahoittelut väärästä viestistä, mutta...Kyllä siitä oli tullut juttua seuraavana aamuna pomon kanssa.

[/quote]

Voi ei... :D

[/quote]

Nyt nauroin ääneen! Hauska :)

[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 05:03"][quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 23:05"][quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 22:03"]

En minä mutta mies. (tai olenhan minäkin mutta häpeä häipynyt sumuiseen alitajuntaan)... Eli joskus kännykän alkuaikoina mies räpläsi vanhoja viestejä ja sai jotenkin samaan aikaan lähetettyä minulle aiemmin lähettämänsä viestin  pomolleen klo 22.30. Se kuului näin: "Hani en saa sua mielestäin, haluaisin vaan pusia sua sinne". VOI EI! Lähetti kyllä heti perään pahoittelut väärästä viestistä, mutta...Kyllä siitä oli tullut juttua seuraavana aamuna pomon kanssa.

[/quote]

Voi ei... :D

[/quote]

Nyt nauroin ääneen! Hauska :)

[/quote]

Olikohan kyseessä mies- vai naispomo?!

[quote author="Vierailija" time="07.02.2014 klo 04:14"]

Läskikommentteja nyt ei kannattaisi yleensäkään sanoa julkisilla paikoilla, jos on mahdollista, että kukaan paksumpi kuulee.

[/quote]

Ja itse asiassa, kun syömishäiriöt ja läskipaniikki (eli että vaikka onkin normaalipainoinen, kokee sisäisesti olevansa ylipainoinen) ovat niin yleisiä kuin ovat, ei ikinä kannata viljellä läskihuumoria muutenkaan. Vittu-sanakaan ei kuulu työpaikoille.

Mulle on kans käynyt vähän samanlainen sammakkomoka kuin tuolle baarityöntekijälle. Olin yläasteella suorittamassa TET-viikkoa vanhainkodissa, ja loppuviikosta alkoi se ympäri osastoa kävely jo vähän rasittaa.. Eräs pyörätuolissa istuva mies, jolta oli molemmat jalat amputoitu, kyseli kuulumisia ja minähän reippaana ilmoitin, että muuten kuuluu hyvää mutta kun on nuo jalat ihan poikki tästä kävelemisestä. Mies vielä kysyi uudestaan että anteeksi kuinka, ja toistin lauseeni. Vanhus kääntyi hiljaa ympäri tuolillaan ja lähti kelaamaan poispäin, tajusin mokani vasta myöhemmin, enkä voinut enää pyytää anteeksi :( Hän otti sen varmaan kettuiluna, toivottavasti tajusi että minulla oli ikää 15 v, jospa menisi nuoruuden ja kokemattomuuden piikkiin.. :(

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 20:26"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 20:21"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 16:57"]

Voi ei, osa näistä jutuista on tosiaan kyllä ihan häijyyttä ja typeryyttä. Toivottavasti otitte opiksenne ja pitämään suun kiinni tietyistä asioista. Muut eivät varmaan ajatelleet noita töksäytyksiä sammakoiksi, vaan ihmettelivät moukkamaisuuttanne. 

[/quote]

Mutta tässä ketjussahan on positiivista se, että sanojat ymmärtävät sanoneensa hölmösti ja varmasti katuvat sitä. Junteimmat eivät tajuaisi edes katua.

[/quote]

Jokainen on möläyttänyt jotain joskus. Jos ei ole möläyttänyt, on joko niin estoinen ettei mitään ikinä puhukaan (mikä on useimpien mielestä loukkaavaa ja vaivaannuttavaa ja aivan yhtä iso moka kuin möläyttely) tai ei vaan ymmärrä milloin on tullut möläyteltyä koska siedä itsessään sellaista piirrettä eikä halua uskoa että sellaiseen pystyisi. Koska toisen ihmisen ajatuksia ei voi lukea, ei voi koskaan tietää miltä se oma viesti on toisen näkökulmasta näyttänyt.

[/quote]

Tajuttuani, etten saisi olla oma hiljainen itseni koska se on "loukkaavaa" ja "vaivaannuttavaa", sai minut entistä enemmän välttelemään ihmisten seuraa. Ei ole helppoa.

Voi ei, osa näistä jutuista on tosiaan kyllä ihan häijyyttä ja typeryyttä. Toivottavasti otitte opiksenne ja pitämään suun kiinni tietyistä asioista. Muut eivät varmaan ajatelleet noita töksäytyksiä sammakoiksi, vaan ihmettelivät moukkamaisuuttanne. 

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 16:25"]

Autsauts, ihan kauheita tarinoita. Toi syöpätarina varsinkin.

Mulle kävi niin, että olin marketissa töissä hyllyttäjänä, ja pomona sattui olemaan vähän niuhompi täti. Siinä duunikaverin kanssa läppää heittäessä otin sitten Glid-liukuvoiteen lapaseen ja sanoin, että pitäiskö viedä Pirjolle (pomo) tällanen ja puolentoista litran kokispullo, ni loppuis se saatanan nalkutus.

Kaveri sitten katsoi mua ja sanoi, että ennen kuin sä nolaat itseäsi enempää, niin Pirjo on mun äiti.

Hippasen nolotti.

[/quote]

Tämä ei ole enää mikään sammakko vaan ihan tahallista ilkeyttä.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 17:04"]

[quote author="Vierailija" time="06.02.2014 klo 16:25"]

Autsauts, ihan kauheita tarinoita. Toi syöpätarina varsinkin.

Mulle kävi niin, että olin marketissa töissä hyllyttäjänä, ja pomona sattui olemaan vähän niuhompi täti. Siinä duunikaverin kanssa läppää heittäessä otin sitten Glid-liukuvoiteen lapaseen ja sanoin, että pitäiskö viedä Pirjolle (pomo) tällanen ja puolentoista litran kokispullo, ni loppuis se saatanan nalkutus.

Kaveri sitten katsoi mua ja sanoi, että ennen kuin sä nolaat itseäsi enempää, niin Pirjo on mun äiti.

Hippasen nolotti.

[/quote]

Tämä ei ole enää mikään sammakko vaan ihan tahallista ilkeyttä.

[/quote]

Myönnetään, mutta lisään että ilkeyden lisäksi mukana oli ainakin lapiollinen rehellistä tyhmyyttä. Kantapään kautta käy oppi elon tiellä. Tosta selvittiin jotenkin ja nykyään osaan käyttäytyä jo suht asiallisesti.

Nuorena opiskelijana vierailin ystäväni luona, joka asui solukämpässä parin muun tytön kanssa. Tämä ystäväni on edelleen rakkain ystäväni, ollaan tunnettu ekaluokalta asti. Tiedän, että hänellä on paljon muitakin todella hyviä ystäviä, mutta hän mun ainoa.

Olin kuullut paljon juttuja näistä hauskoista kämppiksistä ja yhden tapasinkin käydessäni. Esittelimme toisemme, kämppis sanoi nimensä ja Moi. Minä siihen: "Sä oot varmaan kuullut paljon juttuja musta!".  

Öhh.. vähän tuli hiljaista. Tarkoitin sanoa, että oon kuullut paljon juttuja Susta, mutta varmaan alitajuntani toivoi, että tuo kämppis olisi sanonut niin minusta, ja tuollanen sammakonrötkäle siitä sitten tuli!

Tästä on yli 20 vuotta aikaa ja mä muistan kuin eilisen päivän..