Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävä palautti hänelle ostamani lahjan - loukkaannuinko turhaan?
Annoin ystävälleni merkkipäivälahjaksi oman yritykseni tuotteen, joka oli varta vasten hänelle kustomoitu erikoispainatus. Kyseessä siis vaate, joka on ollut äärimmäisen tykätty ja kehuttu, lähestulkoon yksikään ei ole muuta kuin kehunut tätä vaatetta ja sen mallia, joka siis on naisellinen ja istuva tosi monelle vartalotyypille. Siksi ajattelin että sporttisen ja trendikkään ystäväni valikoimiin tämä istuisi mainosti ja suunnittelin siihen hiukan ekstraa vielä että lahja olisi yksilöllinen.
Ystävä katseli lahjaani pitkin hampain ja sovitti sitä päälleen selvästi vaivautuneena, minusta se näytti tosi hyvälle ja sopivalle, ja olin iloinen että koko osui niin kohdilleen. Mutta ystävä otti sen pois päältään ja sanoi, että ei tämä ehkä ole ollenkaan hänen tyylinen, pitäisi olla siitä ja tästä kohdasta enemmän tiukempaa, avonaisempaa, semmosta ja tämmöstä ja että hän ehkä nyt mielummin heti antaa tämän takaisin kun jos se ei ole juuri sopiva niin ei sitä tule pidettyä.
Kyseessä oli siis tuote, joka oli hänelle lahjaksi suunniteltu.
Olenko ihan väärässä ja yliherkkä kun tästä tuli itselle paha mieli? Keräsin vähin äänin lahjani takaisin lahjakassiin, näyttelin että ookoo ei tunnu missään, olo oli häpeän ja nolostumisen vällmaasrosta enkä kyllä koskaan enää aio viedä tälle ihmiselle mitään lahjaksi.
Kommentit (496)
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin pitänyt vaikka siivousvaatteena. Lahjan palauttaminen on vainniin noloa.
Ystäväni ihaili aina kutomianikirjobeulesukkia.
Joululahjaksi tein hänelle mielestäni kauniin väriset jon-sukat.
Voi millaisen rääkäisyn hän päästi. Väärän väriset ja missä hän muka pitää näin pitkiä sukkia ja ei hän tee näillä mitään. Ja nakkasi takaisin, kun kävi luonani.
Voi luoja, kuinka noloksi tunsin itseni. Hänhän oli vain kohteliaisuuttaan kehunut sukkiani ja sanonut, että osaisipa itsekkin. Oikeasti oli nähtävästi aina halveksinut käsitöitäni.Nyt ihaili villapaitaani ja sanoi, että oispa ihana, kun hälläkin olisi samanlainen. Toista kertaa en samaa virhettä tee ja kudo hänelle samanlaista norjalaisvillapaitaa, kuten itsellänikin on
TAI hän aidosti tykkää sun tekemistä käsitöistä ja ihailee taitojasi. Ei vaan itsellään pidä semmoisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tässä ole kuin pari vaihtoehtoa, joko "ystäväsi" on kateellinen yrityksesi menestyksestä, eikä halua mitään siitä muistuttavaa ylleen, tai vaihtoehto b, ei vaan halua mainostaa ketään tai mitään, etenkin jos tuote-ideasi ei istu hänen maailmankuvaansa.
Itsellä vähän samanlainen tilanne siinä mielessä, että ystävät ja tutut kutsuvat esim. facebookissa tykkäilemään firmoistaan, mutta jos tuote on kaukana omasta maailmankuvasta, niin en todellakaan tykkäile ja muutenkaan en tykkäile kaupallisista tuotteista, ellei todella ole joku erityinen merkitys ko. lafkalla. En siis halua mainostaa tai olla minkään yrityksen välillinen mainstaulu, oli se yritys mikä tahansa tai vaikka sukulaisen pulju.
Silti lahjan saaja oli tahditon. Lahja tulisi aina ottaa vastaan ja vaikka sitten laittaa kierrätykseen, jos sitä ei halua. Itse en ap:nä ehkä olisi missään tekemisissä lahjan saajan kanssa, kuvastaa hänen näkemystään ap:stä henkilönä.
Ohis, mutta se että ystävä pyytää sinua tykkäämään firmastaan Facebookissa ei tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla Facebookissa mikään "mainostaulu" kyseiselle firmalle. Kyse on vain siitä, että ne ensimmäiset X tykkäystä, seuraajaa, arvostelua tms. (on se sitten 10, 100 tai 1000) on aina vaikein saada, jos kyseessä on uusi firma tai tuote. Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä ja todennäköisemmin seuraavat jotain millä on 10000 seuraajaa kuin jotain millä on seuraajia vain 5. Siksi alussa jokainen seuraaja on arvokas.
Totta kai jokainen saa itse päättää, haluaako tukea ystäviään vai ei. Mutta olen nähnyt tuttavapiirissä sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ikinä tykkää muiden ihmisten jutuista "ihan periaatteesta", mutta vaativat kyllä tykkäyksiä omiinsa, sitten kun ovat esim. yrityksen perustaneet ja tajunneet, että niille tykkäyksillehän on oikeasti tarvetta. Melko tekopyhää.
Jep, kaikissa digi/somemarkkinoinnin oppikirjoissa neuvotaan pyytämään ensimmäiseksi "omia faneja" eli perhettä, ystäviä ja sukulaisia tykkäämään. Se tykkäysputki pitää saada nimittäin auki ja sitten se on helpompaa saada asiakkaita. Ei niistä pyynnöistä kannata ripulia saada, ignooraa jos ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin oopitänyt vaikka siivousvaatteena. Lahjan palauttaminen on vainniin noloa.
Ystäväni ihaili aina kutomianikirjobeulesukkia.
Joululahjaksi tein hänelle mielestäni kauniin väriset jon-sukat.
Voi millaisen rääkäisyn hän päästi. Väärän väriset ja missä hän muka pitää näin pitkiä sukkia ja ei hän tee näillä mitään. Ja nakkasi takaisin, kun kävi luonani.
Voi luoja, kuinka noloksi tunsin itseni. Hänhän oli vain kohteliaisuuttaan kehunut sukkiani ja sanonut, että osaisipa itsekkin. Oikeasti oli nähtävästi aina halveksinut käsitöitäni.Nyt ihaili villapaitaani ja sanoi, että oispa ihana, kun hälläkin olisi samanlainen. Toista kertaa en samaa virhettä tee ja kudo hänelle samanlaista norjalaisvillapaitaa, kuten itsellänikin on
TAI hän aidosti tykkää sun tekemistä käsitöistä ja ihailee taitojasi. Ei vaan itsellään pidä semmoisista.
Miksi sitten huokailee, että osaispa itsekkin ja tekispä hällekkin joku tuollaisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:sta tulee kuva, että on tyrkyttänyt niitä vaatteitaan vuosikausia (nytkään ei muusta puhu kuin miten hyvin ne menee kaupaksi), ja nytkin kaveri vaan miellyttääkseen kokeili sitä päälleen. Eli mielestäni vaikka ystäväsi olikin tökerö niin kannattaa sinunkin hyväksyä se, ettei kaikki pidä niistä sinun vaatteistasi.
Tai ap vaatimalla vaati, että ystävä heti sovittaa sitä ja esittelee hänelle. Kenties muillekin paikalla olijoille (vielä pahempi).
Tiedättekö että on olemassa myös "ystäviä", jotka antavat tahallaan lahjoja jotka saavat kohteen näyttämään hölmöltä? Siis esim. vaatteita, jotka korostavat ihmisen ongelmakohtaa (tai kohtaa mitä hän häpeilee ja on maininnut asiasta)? Tarkoituksena on silloin ihan muut asiat kuin ilahduttaminen, mutta koko kiusan voi verhota herttaiseen ystävällisyyteen. Ja auta armias jos ystävä ei suostukaan pukeutumaan asuun, siitä voidaan vääntää pitkiä aikoja ja hiertää vaan haavaa syvemmälle.
Joo, kannattaa aina olettaa pahintaa. Ap:n "kustomoitu" vaate oli varmaankin sellainen huppari, jonka hupun sisälle oli rakenneltu kuristusmekanismi. Tarkoitus oli m*rhata ystävä niin, että tämä tukehtuisi riisuessaan hupparin pois. Herttaiseen ystävällisyyteen voi verhota vaikka mitä pahoja aikeita!
Noitujat kadotuksesta manala kirjoitti:
Kauheinta ikinä on laittaa kaveri myytävän tuotteen myyjäksi ilmaiseksi mainostaa sun tuotetta . Siihen voi ryhtyä jos itse haluaa . Mutta sun maku ei ole muiden maku me ollaan erilaisia . Ja kauheinta että se varmaan ajatteli että sä myyty sille väkisin sun tuotetta se pitää maksaa sulle . Se ei olisi lahja . Jotkut lahjat voi olla ällöjä . Varastetut varsinkin mutta jos niihin liittyy jotain hämärää . Vaikka noituutta satanismia ei niitä halua . Tai joku amuletti noitakalut . Hirveintä on kun jotkut ottaa hiuksista nipun woodoohun . Iljettävä noituutta . Polttakaa noitakalut nuket tai palautatte sille joka sen antoi . Yksisilmä korut korut mikä liittyy noituuteen pois heti . Woodoonukkeja on myös kankaisia . Niissä on kirous sulle . Joku voi meditoimalla mustaa magiaa loitsuta . Tai vaatteeseen ommella jotain . Tutkikaa nyt .
Tutkituta itse oma pääsi jossain psykiatrilla. Mielisairashan sinä olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iloinen logopainatettu tanttarallakaapu, joka ”sopii kaikille”, yllärilahjaksi muotitietoiselle ystävälle, koska ”sähän tykkäät vaatteista”. Tässä olisi kyllä sketsin ainekset kasassa.
Mulla alkaa jotenkin soimaan päässä Kalevauvan uusi biisi "ystäväni ei tykännyt antamistani hienoista papuhousuistaaa.. nyt ajattelin antaa hänelle vanhan maitopurkin siitäpä oppii ikävä ihminen... eikö olekkin"
Mulla on jo tohon sävel. #KALEVAUVA
Jos hän pahoitteli asiaa, sitten en loukkaantuisi. Parempi sanoa kuin ottaa jos ei sovi.
Hyvät tavat ei aina ole hyvä asia, olisi hän ehkä kertonut toisille, se vielä kamalampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun on ollut pakko kieltäytyä lahjasta kerran.
Kaverini, joka ei meikkaa ollenkaan ja meikkaan lähes päivittäin. Hän oli päättänyt yllättää mut uusilla meikeillä. Oli haalinut marketin alelaarista kaikkea mahdollista BB voidetta, puuteria, kulmakynää, huulipunaa, ripsaria yms.
Toi kauniissa korissa ikään kuin lahjakorin jouluisin. Mä oikeasti järkytyin, että mitä kaikkea siellä oli. Näkeekö hän minut oikeasti tuommoisena meikkipossuna, että mä käytän mitä vaan sävyjä ja suttuja?!
Voiteet olivat aivan liian tummia ja puuterikin.. syystä olivat alelaarissa. Ne sävyt huulipunassa, omg! ripsari oli sähkönsininen...
Selvis, ettei hänellä oikeasti ollut käsitystäkään, että miten ne sävyt yms. näkyy, hän vaan lappas koriin, kun edullisesti oli niin paljon. Eikä hän edes tiennyt mihin niitä edes käytetään.
Hänellä on neljä tytärtä, jospa nämä kävis heille leikkeihin? - oli ihan tyytyväinen ja sitten juotiin skumppaa ja naurettiin jo koko jutulle.
Ihan turha verrata johonkin alelaarin tuotteisiin tai muuhun logokamaan jos AP:n antama vaate oli tyylikäs ja kooltaan sopiva niin kuin hän itse kertoo.
Ystävä käyttäytyi huonosti eikä arvostanut AP:n antamaa lahjaa.
Luultavasti joku kateus on taustalla. Eihän tuotetta olisi ollut pakko käyttää jos inhoaa logotuotteita.
Nyt halusi nolata kaverinsa joka oli vain vilpittömästi ystävällinen.
Hyi hyi kaveri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan turha verrata johonkin alelaarin tuotteisiin tai muuhun logokamaan jos AP:n antama vaate oli tyylikäs ja kooltaan sopiva niin kuin hän itse kertoo
No mutta hei ap. Meillähän on vain sinun sanasi siitä tyylikkyydestä ja oikeasta koosta.
Lahjojen antaminen on epäsuoran vallankäytön muoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lahjojen antaminen on epäsuoran vallankäytön muoto.
Lahjojen antaminen on länsimainen sortava rakenne.
Ystäväsi käyttäytyi tosi tökerösti. Itse olen saanut kaikenlaista sellaista lahjaksi, mistä en yhtään ole tykännyt. Ei tulisi koskaan mieleenkään toimia tuolla tavoin. Minusta lahjan saamisessa on se pointti, että vaikka siitä ei itse pitäisi, niin toinen on siinä nähnyt aikaa ja vaivaa, sekä haluaa huomioida minua. Siitä on syytä kiittää. Hänen olisi pitänyt kiittää lahjasta ja ottaa se vastaan. Hänen asiansa sen jälkeen, mitä sillä tekee. Itse ihmettelin jo paljon pienempää juttua. Yksi työkaverini teki minulle kaksikin kertaa pienen palveluksen, ja jätin hänen pöydälleen suklaalevyn kiitokseksi. Hän palautti sen, koska ei syö suklaata. En tajunnut edes sitä, olisihan hän voinut antaa sen eteenpäin jollekin muulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut kerran epäonnistuneen lahjan. Kiitin kohteliaasti ja unohdin kaappiin, ja heitin roskiin vuoden päästä. Eipähän tarvinnut kenenkään pahoittaa mieltä. Näin ilmeisesti ihmiset haluavat että toimintaan.
Hyvän ystävän kanssa olisi kiva jos voisi rehellisesti keskustella sekä antaa ja saada sellaisen mistä tykkää.
Ensin sulle tyrkytytään lahja jota sä et halua, josta et tykkä, jotta et pyytänyt, etkä halua säilytttää sitä kotona. Sitten olet epäsuoranaisesti kiitollisuuden velloissa. Ja joka tapaamisella pitää kiittää lahjn antajaa ja kehua lahjaa.
Ajattelisin asiaa kokonaisuutena. Jos minulla olisi hyvä ja pitkäaikainen ystävä, kenen kanssa lämpimät välit, niin en loukkaantuisi tuosta.
Jos kyseessä on kaveri joka on usein vähän epäkohtelias, ja sellainen joka ei osaa ottaa toista huomioon, niin sitten loukkaantuisin.
Minun mielestä se ratkaisee aika paljon millainen fiilis kyseisestä ihmisestä muuten tulee.
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut kerran epäonnistuneen lahjan. Kiitin kohteliaasti ja unohdin kaappiin, ja heitin roskiin vuoden päästä. Eipähän tarvinnut kenenkään pahoittaa mieltä. Näin ilmeisesti ihmiset haluavat että toimintaan.
Hyvän ystävän kanssa olisi kiva jos voisi rehellisesti keskustella sekä antaa ja saada sellaisen mistä tykkää.
No ihan ajatusleikkinä, mitä olisit hyötynyt siitä, että olisit ojentanut lahjan takaisin ja sanonut ei kiitos, en tykkää?
Olisiko ystävyytenne nyt vahvempi? Olisiko ystäväsi ilahtunut? Olisitko saanut paremman lahjan tilalle?
Vierailija kirjoitti:
Ensin sulle tyrkytytään lahja jota sä et halua, josta et tykkä, jotta et pyytänyt, etkä halua säilytttää sitä kotona. Sitten olet epäsuoranaisesti kiitollisuuden velloissa. Ja joka tapaamisella pitää kiittää lahjn antajaa ja kehua lahjaa.
Millaisia kavereita teillä oikein on?
Ei voi olla lahjojen kanssa näin vaikeaa. Onko tähän ketjuun kirjoittavilla ihmisillä muutenkin arkielämässä ongelmia?
Ystäväsi on juntti, älä anna enää yhtään lahjaa hänelle. Olkoon ilman.
Alue: Aihe vapaa
Tai ap vaatimalla vaati, että ystävä heti sovittaa sitä ja esittelee hänelle. Kenties muillekin paikalla olijoille (vielä pahempi).
Tiedättekö että on olemassa myös "ystäviä", jotka antavat tahallaan lahjoja jotka saavat kohteen näyttämään hölmöltä? Siis esim. vaatteita, jotka korostavat ihmisen ongelmakohtaa (tai kohtaa mitä hän häpeilee ja on maininnut asiasta)? Tarkoituksena on silloin ihan muut asiat kuin ilahduttaminen, mutta koko kiusan voi verhota herttaiseen ystävällisyyteen. Ja auta armias jos ystävä ei suostukaan pukeutumaan asuun, siitä voidaan vääntää pitkiä aikoja ja hiertää vaan haavaa syvemmälle.