Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ystävä palautti hänelle ostamani lahjan - loukkaannuinko turhaan?
Annoin ystävälleni merkkipäivälahjaksi oman yritykseni tuotteen, joka oli varta vasten hänelle kustomoitu erikoispainatus. Kyseessä siis vaate, joka on ollut äärimmäisen tykätty ja kehuttu, lähestulkoon yksikään ei ole muuta kuin kehunut tätä vaatetta ja sen mallia, joka siis on naisellinen ja istuva tosi monelle vartalotyypille. Siksi ajattelin että sporttisen ja trendikkään ystäväni valikoimiin tämä istuisi mainosti ja suunnittelin siihen hiukan ekstraa vielä että lahja olisi yksilöllinen.
Ystävä katseli lahjaani pitkin hampain ja sovitti sitä päälleen selvästi vaivautuneena, minusta se näytti tosi hyvälle ja sopivalle, ja olin iloinen että koko osui niin kohdilleen. Mutta ystävä otti sen pois päältään ja sanoi, että ei tämä ehkä ole ollenkaan hänen tyylinen, pitäisi olla siitä ja tästä kohdasta enemmän tiukempaa, avonaisempaa, semmosta ja tämmöstä ja että hän ehkä nyt mielummin heti antaa tämän takaisin kun jos se ei ole juuri sopiva niin ei sitä tule pidettyä.
Kyseessä oli siis tuote, joka oli hänelle lahjaksi suunniteltu.
Olenko ihan väärässä ja yliherkkä kun tästä tuli itselle paha mieli? Keräsin vähin äänin lahjani takaisin lahjakassiin, näyttelin että ookoo ei tunnu missään, olo oli häpeän ja nolostumisen vällmaasrosta enkä kyllä koskaan enää aio viedä tälle ihmiselle mitään lahjaksi.
Kommentit (496)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin sulle tyrkytytään lahja jota sä et halua, josta et tykkä, jotta et pyytänyt, etkä halua säilytttää sitä kotona. Sitten olet epäsuoranaisesti kiitollisuuden velloissa. Ja joka tapaamisella pitää kiittää lahjn antajaa ja kehua lahjaa.
Millaisia kavereita teillä oikein on?
Ei voi olla lahjojen kanssa näin vaikeaa. Onko tähän ketjuun kirjoittavilla ihmisillä muutenkin arkielämässä ongelmia?
AV:lla on painottunut sosiaalisesti ongelmaiset ihmiset, joilla on kaikessa ongelmia ja varsinkin ihmisten kanssa. Yleensä ovat yksinäisiä ja sosiaaliset tavat eivät lainkaan hallussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on juntti, älä anna enää yhtään lahjaa hänelle. Olkoon ilman.
"Olkoon ilman" ei ole mikään rangaistus vaan ehkä ihan toivottu juttu. Miksi jotkut luulevat, että kaikki haluavat lahjoja ja pahastuvat jos eivät niitä saa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on juntti, älä anna enää yhtään lahjaa hänelle. Olkoon ilman.
"Olkoon ilman" ei ole mikään rangaistus vaan ehkä ihan toivottu juttu. Miksi jotkut luulevat, että kaikki haluavat lahjoja ja pahastuvat jos eivät niitä saa?
Tämä! Pitäkää lahjanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on juntti, älä anna enää yhtään lahjaa hänelle. Olkoon ilman.
"Olkoon ilman" ei ole mikään rangaistus vaan ehkä ihan toivottu juttu. Miksi jotkut luulevat, että kaikki haluavat lahjoja ja pahastuvat jos eivät niitä saa?
Jotkut sitten taas haluavat lahjoja kovastikin, mutta kiukuttelevat siitä, etteivät saa juuri sellaista mitä halusivat. Kokemusta on.
Tunnen jopa ihmisen, joka vaatimalla vaati kavereiltaan kalliin lahjan - ehdotti, että voivat jokainen maksaa siitä pienen osan - ja sitten jälkeenpäin haukkui, että ihan p*ska tuote se oli. LOL.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin oopitänyt vaikka siivousvaatteena. Lahjan palauttaminen on vainniin noloa.
Ystäväni ihaili aina kutomianikirjobeulesukkia.
Joululahjaksi tein hänelle mielestäni kauniin väriset jon-sukat.
Voi millaisen rääkäisyn hän päästi. Väärän väriset ja missä hän muka pitää näin pitkiä sukkia ja ei hän tee näillä mitään. Ja nakkasi takaisin, kun kävi luonani.
Voi luoja, kuinka noloksi tunsin itseni. Hänhän oli vain kohteliaisuuttaan kehunut sukkiani ja sanonut, että osaisipa itsekkin. Oikeasti oli nähtävästi aina halveksinut käsitöitäni.Nyt ihaili villapaitaani ja sanoi, että oispa ihana, kun hälläkin olisi samanlainen. Toista kertaa en samaa virhettä tee ja kudo hänelle samanlaista norjalaisvillapaitaa, kuten itsellänikin on
TAI hän aidosti tykkää sun tekemistä käsitöistä ja ihailee taitojasi. Ei vaan itsellään pidä semmoisista.
Miksi sitten huokailee, että osaispa itsekkin ja tekispä hällekkin joku tuollaisia
Seuraavan kerran kun huokailee villapaitojesi ja sukkiesi perään, pyydä ostamaan langat ja maksamaan tekopalkka. Huokailut yleensä loppuu siihen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sikäli ei ongelmaa, että nämä kyseiset tuotteet yritykselläni ns. viedään käsistä joten laitoin tämän tuotteen takaisin myyntiin ja se myytiin heti. Eli ei ollut mikään mauton vitsituote vaan tyylikäs ja käytännöllinen. En ymmärrä kyllä miksi lahja pitää palauttaa, vielä kyseisillä saatesanoilla.
Itse olisin vastaavassa tilanteessa ottanut lahjan vastaan kovasti kiitellen ja omassa rauhassakin sitten sovitellut tuotteen ja päättänyt tarvittavat jatkotoimenpiteet - en ikimaailmassa olisi kehdannut palauttaa lahjan antajalle tuotetta takaisin!
Ihmetyttää kyllä suuresti, jotenkin kurja fiilis jäi.
Ap
Ystäväsi on fiksumpi kuin sinä. Vanhanaikainen lahjaetiketti on typerä: jos aina kiittelee silmät loistaen asioista joista ei pidä, saa jatkossakin lahjoja joista ei tykkää. On paljon parempi suoraan sanoa, että ei pidä jostain. Silloin ei ainakaan saa samaa lajia enää. Voi olla, ettei saa sitten siltä antajalta lahjoja enää koskaan, mutta se nyt harvaa aikuista ihmistä haittaa.
Toisekseen, yhtä hyvin ystäväsi olisi voinut loukkaantua koska sinä selvästi tunnet hänet niin huonosti etkä yhtään tiedä mistä hän pitää!
Minulla on yksi tuollainen lahjojaystävä. Halusi mm. kerran väkisin ostaa minulle Paulo Coelhon kalenterin, koska olen joskus sattunut lukemaan sen kirjoja ja muistaakseni joku niistä oli aika siedettävä. Tyrkytti ja tyrkytti, koska "tää on niin sun tyyppinen ja nämä ovat niin suosittuja nykyään". Jotenkin ajattelisi että kalenteriasioistani kiinnostunut ystävä olisi huomannut että olen käyttänyt viimeiset 10 vuotta samaa kalenterimallia ja tällainen merkkiuskollisus on yleensä aika vahva vinkki tyytyväisyydestä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko vaatteessa painettuna firman logo? Jos oli, niin en ihmettele yhtään että hän ei siitä pitänyt.
Ja muutenkaan kaikki eivät pidä jostain lököhupparesita joissa on printtiä. Itse en osta ainuttakaan vaatetta jossa lukee brändin logo.
Ne painatukset olivat taatusti todella typerät, joten en ihmettele jos kaverisi ei tykännyt. Jos olisit antanut sen vaatteen hänelle "nudena" eli ilman mitään kustomoitua erikoispainatusta, se olisi voinutkin kelvata. Hän olisi sittn itse saanut painattaa siihen jotain jos olisi halunnut, mutta satavarmasti ei olisi halunnut.
Lahjan saajakin pääsi paikalle? :D
Mietin juuri ihan samaa. Tämä vastaus voisi olla lahjan saajan näppikseltä ihan täysin. Tajusin nimittäin juuri lahjaa antaessani, että ystäväni tyyli on todellakin muuttunut. Ei pelkästään pukeutumisessa vaan ylipäätään käyttäytymisessä kaikin tavoin. Se ihana ystävä joka minulla vuosia sitten oli, olisi ottanut lahjan avosydämin vastaan, ollut ilahtunut muistamisesta ja pitänyt vaikka kotiasuna päällään jos ei muuta. Tyyli on todellakin nykyään toinen, ei pelkästään tämä tapaus vaan muutama muu vastaava on todellakin saanut omat silmät avautumaan monelle asialle tämän kaverin suhteen.
Ap
Todella erikoinen ajatus, että kotona pitäisi pitää jotain riepua mistä ei tykkää? Koti on ihmisen tärkein paikka, siellä nimenomaan täytyy pitää lempivaatteita.
Olet ollut itse sokea ja huono ystävä kun et ole nähnyt ystäväsi tyylin muutosta. Luultavasti hän ei ole sinusta välittänyt pitkään aikaan, olet vain väkisin roikkunut vanhassa suhteessa. Mikään ei ole niin rasittavaa kuin ystävä ei joka ei tajua että ollaan kasvettu erillemme, ja joka vielä tyrkytttää jotain lahjoja yrittäessään bondata.
Aikuisille vain syömä- ja juomakelpoisia lahjoja, jotka eivät jää komeroita täyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lla ja monella vastaajalla tässä on nykyajan lahjaetiketti hakusessa. Aikuisille ihmisille ei
1. Anneta lahjoja, ellei ole jotkut isommat juhlat/merkkipäivät kyseessä
2. Ei anneta lahjoja, jotka jäävät nurkkiin pyörimään. Eli joku suklaarasia, konjakkipullo, kukkapuska ovat okei. Mutta aikuisilla on aivan riittävästi tavaraa omasta takaa.
Nykyajan suurin ongelma ei ole minkään puute, vaan se, että kaikkea on liikaa. Tosiystävä ei lisää rojun määrää ystävänsä kodissa, ellei sitä nimenomaan, erikseen ja yksilöiden pyydetä.
Ja ihan vanhanaikaisenkin lahjaetiketin mukaan vaatelahja muille kuin lapsille tai omalle puolisolle on erittäin sopimaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sikäli ei ongelmaa, että nämä kyseiset tuotteet yritykselläni ns. viedään käsistä joten laitoin tämän tuotteen takaisin myyntiin ja se myytiin heti. Eli ei ollut mikään mauton vitsituote vaan tyylikäs ja käytännöllinen. En ymmärrä kyllä miksi lahja pitää palauttaa, vielä kyseisillä saatesanoilla.
Itse olisin vastaavassa tilanteessa ottanut lahjan vastaan kovasti kiitellen ja omassa rauhassakin sitten sovitellut tuotteen ja päättänyt tarvittavat jatkotoimenpiteet - en ikimaailmassa olisi kehdannut palauttaa lahjan antajalle tuotetta takaisin!
Ihmetyttää kyllä suuresti, jotenkin kurja fiilis jäi.
Ap
Ystäväsi on fiksumpi kuin sinä. Vanhanaikainen lahjaetiketti on typerä: jos aina kiittelee silmät loistaen asioista joista ei pidä, saa jatkossakin lahjoja joista ei tykkää. On paljon parempi suoraan sanoa, että ei pidä jostain. Silloin ei ainakaan saa samaa lajia enää. Voi olla, ettei saa sitten siltä antajalta lahjoja enää koskaan, mutta se nyt harvaa aikuista ihmistä haittaa.
Toisekseen, yhtä hyvin ystäväsi olisi voinut loukkaantua koska sinä selvästi tunnet hänet niin huonosti etkä yhtään tiedä mistä hän pitää!
Minulla on yksi tuollainen lahjojaystävä. Halusi mm. kerran väkisin ostaa minulle Paulo Coelhon kalenterin, koska olen joskus sattunut lukemaan sen kirjoja ja muistaakseni joku niistä oli aika siedettävä. Tyrkytti ja tyrkytti, koska "tää on niin sun tyyppinen ja nämä ovat niin suosittuja nykyään". Jotenkin ajattelisi että kalenteriasioistani kiinnostunut ystävä olisi huomannut että olen käyttänyt viimeiset 10 vuotta samaa kalenterimallia ja tällainen merkkiuskollisus on yleensä aika vahva vinkki tyytyväisyydestä...
No ihan kauheeta kuule että oisit saanut sen kalenterin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap paljastaa täydellisen ymmärtämättömyytensä tyylistä väittäessään rääsynsä istuvan "monelle eri vartalotyypille". Selvästi hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, millainen on istuva vaate. Vinkki: sellaisessa ei ole elastaania, eikä se todellakaan toimi kuin yhden vartalotyypin päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sikäli ei ongelmaa, että nämä kyseiset tuotteet yritykselläni ns. viedään käsistä joten laitoin tämän tuotteen takaisin myyntiin ja se myytiin heti. Eli ei ollut mikään mauton vitsituote vaan tyylikäs ja käytännöllinen. En ymmärrä kyllä miksi lahja pitää palauttaa, vielä kyseisillä saatesanoilla.
Itse olisin vastaavassa tilanteessa ottanut lahjan vastaan kovasti kiitellen ja omassa rauhassakin sitten sovitellut tuotteen ja päättänyt tarvittavat jatkotoimenpiteet - en ikimaailmassa olisi kehdannut palauttaa lahjan antajalle tuotetta takaisin!
Ihmetyttää kyllä suuresti, jotenkin kurja fiilis jäi.
Ap
Ystäväsi on fiksumpi kuin sinä. Vanhanaikainen lahjaetiketti on typerä: jos aina kiittelee silmät loistaen asioista joista ei pidä, saa jatkossakin lahjoja joista ei tykkää. On paljon parempi suoraan sanoa, että ei pidä jostain. Silloin ei ainakaan saa samaa lajia enää. Voi olla, ettei saa sitten siltä antajalta lahjoja enää koskaan, mutta se nyt harvaa aikuista ihmistä haittaa.
Toisekseen, yhtä hyvin ystäväsi olisi voinut loukkaantua koska sinä selvästi tunnet hänet niin huonosti etkä yhtään tiedä mistä hän pitää!
Minulla on yksi tuollainen lahjojaystävä. Halusi mm. kerran väkisin ostaa minulle Paulo Coelhon kalenterin, koska olen joskus sattunut lukemaan sen kirjoja ja muistaakseni joku niistä oli aika siedettävä. Tyrkytti ja tyrkytti, koska "tää on niin sun tyyppinen ja nämä ovat niin suosittuja nykyään". Jotenkin ajattelisi että kalenteriasioistani kiinnostunut ystävä olisi huomannut että olen käyttänyt viimeiset 10 vuotta samaa kalenterimallia ja tällainen merkkiuskollisus on yleensä aika vahva vinkki tyytyväisyydestä...
No ihan kauheeta kuule että oisit saanut sen kalenterin.
Todellakin. Ystävä olisi menettänyt 20 euroa, minulle olisi tullut käyttökelvottoman kalenterin poisheittämisen vaiva ja rahan lisäksi olisi luonnonvaroja mennyt haaskuun.
Puhumattakaan siitä, että mikään tosiystävyys ei ole kyseessä silloin kun väkisin tyrkytetään jotain mikä ei ole YHTÄÄN toisen tyyliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväsi on juntti, älä anna enää yhtään lahjaa hänelle. Olkoon ilman.
"Olkoon ilman" ei ole mikään rangaistus vaan ehkä ihan toivottu juttu. Miksi jotkut luulevat, että kaikki haluavat lahjoja ja pahastuvat jos eivät niitä saa?
Tämä! Pitäkää lahjanne.
Amen. Ymmärrän että tuliaiseksi tuodaan joku nimellinen kahvipaketti tai kukkapuska, mutta aikuiset ihmiset lahjomassa toisiaan? Kun kaikilla on nurkat väärällään tavaraa ja ihan omaa rahaa ostaa mitä tarvitsee ja mistä tykkää?
Minullakin on yksi tuttava, jolla on tapana luoda kiusallisia tilanteita haluamalla antaa milloin mitäkin. Kerran se ruikutti miten kauhea nälkä hänellä on, kun hän kävi lääkärissä ja oli kyllä omena eväänä mutta hän antoi sen lääkärille! Koska se oli niin hyvä lääkäri. Voin kuvitella miten lääkäri arvosti jotain kassinpohjalla pyörinyttä omenaa... Vaikka kuinka olisi ollut kaikkein makeimman kotipuun suurin ja punaisin omena. (Vrt. ap:n riepu joka on niin ihana ja upea -hänelle...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuka idiootti antaa lahjoja aikuiselle?
Erittäin monet ihmiset koska välittävät läheisistään. Ikävä ettei sulla ole sellaisia läheisiä.
Miksi sidot tavaran ja välittämisen samaksi asiaksi?
Kyllä lahja voi olla joku muukin kuin esine tai vaate tai ruoka, mutta lahjat yleensäkin nyt vaan ovat ihmisten ikiaikainen tapa osoittaa että välittää. Ei luolamies Oghkään välttämättä tykännyt niistä marjoista joita Purhg toi sille, mutta sillä oli käytöstavat ja se laittoi ne marjat sivuun ja sitten myöhemmin antoi jollekin joka tykkää niistä. Koska se lahjanvaihdon tapahtuma itsessään on "merkityksellinen" traditio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, on olemassa joku sanonta, että lahjan vastaanottaminen on taitolaji. Itse pidän ystäväsi käytöstä tökerönä ja sinulla on oikeus loukkaantua. Hänellä ei ole selvästikään sivistyksen taso kovin korkea. Sivistynyt ihminen ei koskaan tekisi kuten hän.
No joo, tämä on totta. Lahjahevosen suuhun ei katsota. Mutta aikuiselle ihmiselle ei anneta vaatelahjoja, ellei tämä ole juuri toivonut sitä (esim. isoäiti toivonut uutta aamutakkia tms.). Pukeutuminen on varsinkin nykyään korostetusti niin henkilökohtainen asia, että vaatelahjan antaminen rikkoo sopivuuden ja hyvän käytöksen rajan. Siinä tullaan liian iholle. Varsinkin jos ap on kytännyt vaatteen sovitusta (ap:n mielestä ollut "hyvän näköinen"), niin siinä on kyllä tosiaankin luotu kiusallinen tilanne, josta lahjan saaja on yrittänyt (tökerösti toki) pyristellä pois, ehkäpä vielä hieman vetänyt arvostelun yli, jotta ap tajuaa tulevaisuudessa olla antamatta hänelle vaatteita.
Nimenomaan tuo iholle tunkeminen on se juttu. Muistakaa vaan mitä Ellen -äiti sanoi Scarllet O'Haralle: "Kukkia ja ehkä makeisia, kultaseni, mutta ei muuta, eikä varsinkaan vaatteita, ei edes hansikkaita tai nenäliinaa" kun puhe oli siitä millaisia lahjoja sopii ottaa vastaan herrasmiehiltä. Jos ottaa vaatetavaraa vastaan, herrasmies voi kuvitella voivansa ottaa vapauksia siitä hyvästä.
Ja mitäpä muuta vaatteen ostaminen toiselle on kuin vapauksien ottamista? Halua määritellä se toinen ihminen oman mielen mukaiseksi?
Mulle tuli mieleen se, että ystäväsi on ehkä (salaa) kateellinen menestyksellesi ja ideoillesi. Vaikka ko. tuote vietäisiin käsistä ja asiakkaita olisi jonoksi asti, hä ehkä halusi osoittaa alleviivaten, että kaikki ei tykkää, hän ei ainakaan.
Kyllä, huonoa käytöstä tuokin, mutta ihan yhtä lailla mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuka idiootti antaa lahjoja aikuiselle?
Erittäin monet ihmiset koska välittävät läheisistään. Ikävä ettei sulla ole sellaisia läheisiä.
Miksi sidot tavaran ja välittämisen samaksi asiaksi?
Kyllä lahja voi olla joku muukin kuin esine tai vaate tai ruoka, mutta lahjat yleensäkin nyt vaan ovat ihmisten ikiaikainen tapa osoittaa että välittää. Ei luolamies Oghkään välttämättä tykännyt niistä marjoista joita Purhg toi sille, mutta sillä oli käytöstavat ja se laittoi ne marjat sivuun ja sitten myöhemmin antoi jollekin joka tykkää niistä. Koska se lahjanvaihdon tapahtuma itsessään on "merkityksellinen" traditio.
Emme enää elä luolissa, vaan nykyaikaisissa asunnoissa, ja liiallinen tavara on ongelma. Ei pelkästään henkilökohtainen ongelma vaan ympäristöongelma.
Välittämistä voi osoittaa paremmin aidosti välittämällä, eikä antamalla tavaraa.
Toisaalta: kyllähän tuosta paha mieli tulee. Mutta toisaalta: lämmittäisikö enemmän mieltä se, että tietäisit, että vaate lojuu käyttämättömänä ystävän vaatekaapissa? Pitäisikö hänen hillota vaatetta ihan vaan sinun mieliksesi? Lahjoja on TODELLA vaikea antaa, varsinkin vaatteita ja muita päällä pidettäviä yms. Kun jokaisella on niin oma maku. Vaikka ajattelisi, että tästä se varmasti tykkää, niin eipä välttämättä tykkää. Se voi olla joku pienikin asia, mikä häiritsee. Käyhän sitäkin (ainakin mulle), että henkarissa tai nettikaupassa kuvassa joku vaate näyttää kivalta ja itselle sopivalta, mutta sitten oikeasti sovittaessa vasta huomaa, että eipä olekaan kiva. Joten vielä haasteellisempi, kun kyseessä on joku muu kuin itse!
Eli ymmärrän kyllä molempia osapuolia, sekä antajan harmistuksen, että saajan reaktion (myös pettymyksen, koska kyllähän kaikki ilahtuu kivoista lahjoista ja on aina hankalaa tuottaa toiselle pettymys ja sanoa, ettei pidäkään lahjasta). Siksi olisin tosi tosi varovainen ostaessa vaatteita, koruja, sisustusasioita,.... mitä tahansa "esiteltävää" lahjaksi. Olen itse aika tylsäkin lahjanantaja nykyään, koska en halua tehdä huteja. En halua ostaa turhuuksia, jotka palautetaan tai jäävät kaapin nurkkaan käyttämättömänä. En halua itsellekään turhaa roinaa. Niinpä suosin esim. ruoka- ja juomalahjoja tai lahjansaajalta kysymistä, että mitä haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla ja monella vastaajalla tässä on nykyajan lahjaetiketti hakusessa. Aikuisille ihmisille ei
1. Anneta lahjoja, ellei ole jotkut isommat juhlat/merkkipäivät kyseessä
2. Ei anneta lahjoja, jotka jäävät nurkkiin pyörimään. Eli joku suklaarasia, konjakkipullo, kukkapuska ovat okei. Mutta aikuisilla on aivan riittävästi tavaraa omasta takaa.
Nykyajan suurin ongelma ei ole minkään puute, vaan se, että kaikkea on liikaa. Tosiystävä ei lisää rojun määrää ystävänsä kodissa, ellei sitä nimenomaan, erikseen ja yksilöiden pyydetä.
Ja ihan vanhanaikaisenkin lahjaetiketin mukaan vaatelahja muille kuin lapsille tai omalle puolisolle on erittäin sopimaton.
Itse tykkäisin kovasti lahjoista, ja mielelläni ataisinkin jos tietäisin mistä saaja tykkää. Ja esim.astiat olis kiva lahja, koska niitä mulla tosi vähän, vaikka olen keski-ikäinen.
Onko tämä vaatelahjojen pitäminen sopimattomina ja liian intiimeinä jokin suomalainen juttu?
Olen se, joka muutama sivu takaperin kertoi saaneensa ulkomaisilta kavereilta m.m. neulepuseron, kaulahuivin ja pyjaman. Minusta nämä ovat ihan neutraaleja lahjoja. Pyjama oli vieläpä erityisen mieleinen, koska siinä oli kuviona fiktiivinen hahmo, josta erityisesti tykkään. Toki vaatteissakin on sopimattomilta tuntuvia lahjoja, kuten esimerkiksi alusvaatteet ja (minun mielestäni) jotkin biletysmekot, mutta en nyt puhu tuollaisista vaan ihan perusjutuista.
Toki en etäisemmille tuttaville ostaisi mitään, missä pitää tuntea toisen maku. Ja ymmärrän, että joskus voi mennä arvio ihan pieleen. Mutta jos pelaa tosi varman päälle ja vaikka ruutuisia neuleita paljon käyttävälle ihmiselle ostaa brittiläisen ruutuneuleen (minun saamani lahja), niin mikä siinä on sopimatonta?
Alue: Aihe vapaa
Hmm, minun ystäväni on palauttanut kaksi antamaani lahjaa (käsipyyhe ja suklaarasia). Pienen murjotuksen piti ja valituksen niitä palauttaessaan. Hän ei sinänsä ole saanut mitään hyvää kasvatusta, ja käytösongelmia on muutenkin, vähän erikoinen ihminen kyseessä (tykkään hänestä silti).
Nuo nyt oli bulkkikamaa kaupasta, mutta jos olisin tuollaisen ap:n antaman jutun järjestänyt ja hän olisi sen palauttanut (mitä ystäväni varmaan olisi kyllä tehnytkin) niin olisin kyllä loukkaantunut. Kuuluu käytöstapoihin kiittää, tai jos antaa takaisin niin kiittää silti ja tekee palautuksen loukkaamatta.
Itsekin yritin antaa anopille takaisin lapselleni suunnatun lahjan (oli ostanut vauvahatun 2-vuotiaalle, ei mahdu). Yritin että hän palauttaisi sen kauppaan, mutta ei ollut kuittia enää. Vähän ikävä tilanne. Anopin kasvot säilyttääkseni ehdotin, että annan sen kaverini lapselle, tämä sopi anopille. Fidaan taisi lopulta mennä, kavereillanikin oli jo hattuja tarpeeksi vauvoilleen.