Lue keskustelun säännöt.
Ilman rakkautta olisin vain PAMAHTAVA PELTI?
25.10.2020 |
Mitäs pidätte?
Nyt pamahtaa pelti! Rakastettu raamatunkohta koki suuren muutoksen - tällainen on uusi käännös
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ae2e3749-b699-4116-9bf2-d695058de830
Kommentit (253)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a.... Raamattu on hengellistä tekstiä ja nyt sitä selitellään ihmisten ajatuskuluilla. Ne asiat siellä ovat kuitenkin oikeita ja koen että ne avautuvat kun kulkee johdatuksessa. Luotan vanhempiin käännöksiin enemmän. Tuntui että silloin pelättiin Jumalaa eikä ihmisten ylpeyttä ollut ehkä niin paljon kuvioissa. Esimerkiksi tämä sanoo todellisuudesta minulle enemmän v. 1776 "Sillä muinen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa" kuin v. 1992 "Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa." Loistaa valoa ja olla valkeus, sillä on ero. Tai olla epämääräisesti pimeyttä, kuin pimeys.
https://www.finbible.fi/jakeittain/UT/Efeso_5.htm
Niitä on hyvä vertailla aina vanhimmasta lähtien.
Niin sitten kun tajuaa mitä jokin asia oikeasti todellisuudessa tarkoittaa, pystyy sen yhdistämään muihinkin kohtiin ja saa ymmärrystä ja pääsee oikeassakin elämässä eteenpäin. Esim. valkeus-asia, Jeesus sanoi myös "te olette maailman valkeus". Ja toisaalla raamatussa sanotaan "jos me valkeudessa vaellamme, meillä on yhteys toisiimme.." Tuo on minulle ihan konkreettisesti ihmissuhteisiin, rakkauteen ja _yhteyteen_ liityvä asia. Kun tulee esiin toiselle, on yhteys mahdollinen. Tässä kohti tulee häpeä joistain asioista, et halua paljastaa kaikkea (yhdessä kohtaa Jeesus puhuu ettei ihminen halua tulla valkeuteen siksi että hänen tekonsa ovat pahat) ymmärrettävää ja inhimillistä. Mutta kohta yhteydestä jatkuu sillä että Jeesuksen veri puhdistaa, siis sinulla on pääsy siihen valoon ja yhteyteen. Rakkauteen, mitä ihminen kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä käännöksessä on ollut keskiössä käyttäjä, ei Jumalan sana.
En usko, että tällainen ihmiskeskeisyys olisi Jumalan mielen mukaista.
Symbaali on helppo mieltää rumpusetin crash- tai komppilautaseen.
Symbaalin voi kuulla myös helisevän.
Pamahtava pelti on kyllä rahvaanomainen ilmaisu. Ei hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a.... Raamattu on hengellistä tekstiä ja nyt sitä selitellään ihmisten ajatuskuluilla. Ne asiat siellä ovat kuitenkin oikeita ja koen että ne avautuvat kun kulkee johdatuksessa. Luotan vanhempiin käännöksiin enemmän. Tuntui että silloin pelättiin Jumalaa eikä ihmisten ylpeyttä ollut ehkä niin paljon kuvioissa. Esimerkiksi tämä sanoo todellisuudesta minulle enemmän v. 1776 "Sillä muinen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa" kuin v. 1992 "Ennen tekin olitte pimeyttä, mutta nyt te loistatte Herran valoa." Loistaa valoa ja olla valkeus, sillä on ero. Tai olla epämääräisesti pimeyttä, kuin pimeys.
https://www.finbible.fi/jakeittain/UT/Efeso_5.htm
Niitä on hyvä vertailla aina vanhimmasta lähtien.
Niin sitten kun tajuaa mitä jokin asia oikeasti todellisuudessa tarkoittaa, pystyy sen yhdistämään muihinkin kohtiin ja saa ymmärrystä ja pääsee oikeassakin elämässä eteenpäin. Esim. valkeus-asia, Jeesus sanoi myös "te olette maailman valkeus". Ja toisaalla raamatussa sanotaan "jos me valkeudessa vaellamme, meillä on yhteys toisiimme.." Tuo on minulle ihan konkreettisesti ihmissuhteisiin, rakkauteen ja _yhteyteen_ liityvä asia. Kun tulee esiin toiselle, on yhteys mahdollinen. Tässä kohti tulee häpeä joistain asioista, et halua paljastaa kaikkea (yhdessä kohtaa Jeesus puhuu ettei ihminen halua tulla valkeuteen siksi että hänen tekonsa ovat pahat) ymmärrettävää ja inhimillistä. Mutta kohta yhteydestä jatkuu sillä että Jeesuksen veri puhdistaa, siis sinulla on pääsy siihen valoon ja yhteyteen. Rakkauteen, mitä ihminen kaipaa.
http://www.arcturusastronomy.fi/index.php?page=pimennykset
Sovitusverikö? Se on se ennalta tiedossa oleva hetki, kun sanotaan "se on täytetty", siis sopii siihen kohdalle. Ei ne koskaan pysähdy paikalleen. Valo muuttuu tietysti joksikin aikaa, mutta ei katoa kokonaan. Onhan se ollut vaikea ymmärtää, kun ei ole tiedetty maan kiertävän aurinkoa ja kuunsa kanssa seilaavan muiden planeettojen mukana. Kalastajat ovat tietysti hyötyneet siitä opista eniten, jos sen ovat ymmärtäneet? Siis ne opetuslapset kaikki olivat kalastajia ja puusepän poika osasi toki laskea paremmin kuin keskivertotyyppi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kääntäjä perusteli hyvin: Alkuperäinen teksti haluaa sanoa, että ilman rakkautta on kuin ruman kuuloinen soitin. Nuo vanhemmat ilmaisut kuulostaa jopa kauniilta, eli eivät välitä tekstin sanomaa.
Olen aina pitänyt tuota lausetta itsessään kauniina, mutta ymmärtänyt sen sisällön niin, että ilman rakkautta on vain tyhjää kilinää ja helinää, mikä nyt käsittääkseni osuu aika lähelle pointtia. Miksi tuo lause itsessään on pitänyt muuttaa noin tympeän kuuloiseksi, eikö merkitystä olisi voinut tuoda paremmin esille säilyttäen kuitenkin aiemman tyylisen runollisuuden? En minä aikaan haluaisi häissäni kuulla mistään pamahtelevista pelleistä.
Ei kai Raamatun kuitenkaan ole tarkoitus olla runollinen teos, josta voi poimia hienoja korulauseita.
Toisekseen veikkaan, että kaikissa käännöksissä, oli se millä kielellä ja miltä vuosikymmeneltä tahansa, ole muuttuneita merkityksiä alkuperäiseen verrattuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä käännöksessä on ollut keskiössä käyttäjä, ei Jumalan sana.
En usko, että tällainen ihmiskeskeisyys olisi Jumalan mielen mukaista.
Eikös Raamattua alettu alunperin kääntämään sen vuoksi, että tavalliset ihmiset pystyisivät lukemaan ja ymmärtämään Raamattua ilman pappien apua? Eli käyttäjä on ollut keskiössä silloinkin.
Suomen kieli on muuttunut paljon vuosien saatossa. Olisi hassua, jos Raamatun kieltä ei voisi päivittää. Vai pitäisikö se ensimmäinen Agricolan käännös UT:sta vielä olla käytössä?
Sukupuolineuttsaliksikin uusi käännös on muutettava ja hävitettävä heteronormatiivisuus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvä käännös. Raamattu on elävää kieltä, hyvä, että sitä pidetään yllä. Oudoksun sellaisia lahkoja, joiden mielestä vain joku 1700-luvun käännös on ainoa oikea. Kyllä Raamatun pitää puhutella nykypäivän lukijaa nykypäivän kielellä? Milloin itse olet käyttänyt sanoja "helisevä symbaali" muussa kuin tässä yhteydessä?
En edes tiedä mikä on symbaali, mutta kuulostaa hienolta ja runolliselta. Siis positiiviselta. Eli ilman rakkautta olisin jotakin runollista ja hienoa? Eli kyllähän se alkutekstin merkitys varmaan tavoittaa nyt paremmin nykyihmisen.
Mutta meille, jotka olemme siihen vanhaan tottuneet, muutos on raju, ja tuntuu kamalalta luopua siitä vanhasta. No, ei sitä tekstiä toki tuolta vihkiraamatusta kukaan pois tule pyyhkimään.
Symbaali = kumistin. Pyöreä, levymäinen, kuin metallilautanen, sellainen jota lyödään pitkällä nuijalla tms. Ääni kaikuu kauas.
On myös orkesterin ns. lautaset, joita lyödään vastakkain, sekä rumpusetin pellit/lautaset, joista saadaan hyvin monipuolisia ääniä.
Raamatullisina aikoina ei ollut moderneja rumpusettejä, tulee mieleen käsissä toisiaan vasten lyötävät pronssilautaset.
Kumistin on se nuijalla lyötävä levy, josta lähtee kumea ääni muuttuen korkeammaksi äänen vaimentuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juice Leskinen harmitteli 1992 raamatunkäännöstä, että se vei tekstistä runon. Mitähän hän tuumisi tästä versiosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kääntäjä perusteli hyvin: Alkuperäinen teksti haluaa sanoa, että ilman rakkautta on kuin ruman kuuloinen soitin. Nuo vanhemmat ilmaisut kuulostaa jopa kauniilta, eli eivät välitä tekstin sanomaa.
Olen aina pitänyt tuota lausetta itsessään kauniina, mutta ymmärtänyt sen sisällön niin, että ilman rakkautta on vain tyhjää kilinää ja helinää, mikä nyt käsittääkseni osuu aika lähelle pointtia. Miksi tuo lause itsessään on pitänyt muuttaa noin tympeän kuuloiseksi, eikö merkitystä olisi voinut tuoda paremmin esille säilyttäen kuitenkin aiemman tyylisen runollisuuden? En minä aikaan haluaisi häissäni kuulla mistään pamahtelevista pelleistä.
Ei kai Raamatun kuitenkaan ole tarkoitus olla runollinen teos, josta voi poimia hienoja korulauseita.
Toisekseen veikkaan, että kaikissa käännöksissä, oli se millä kielellä ja miltä vuosikymmeneltä tahansa, ole muuttuneita merkityksiä alkuperäiseen verrattuna.
Raamattu kirjoitettiin alun perin kansankielellä. Paavali varsinkin käytti rahvaanomaisia ilmaisuja. Ei niitä kirjoituksia edes tarkoitettu korotettavaksi jumalansanaksi ja ikuiseksi muuttumattomaksi totuudeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juice Leskinen harmitteli 1992 raamatunkäännöstä, että se vei tekstistä runon. Mitähän hän tuumisi tästä versiosta?
No sieltä! Se todellakin vei ”runon”, eli kielen kauneuden. Nyt se ollaan alentamassa rumuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä käännöksessä on ollut keskiössä käyttäjä, ei Jumalan sana.
En usko, että tällainen ihmiskeskeisyys olisi Jumalan mielen mukaista.Eikös Raamattua alettu alunperin kääntämään sen vuoksi, että tavalliset ihmiset pystyisivät lukemaan ja ymmärtämään Raamattua ilman pappien apua? Eli käyttäjä on ollut keskiössä silloinkin.
Suomen kieli on muuttunut paljon vuosien saatossa. Olisi hassua, jos Raamatun kieltä ei voisi päivittää. Vai pitäisikö se ensimmäinen Agricolan käännös UT:sta vielä olla käytössä?
On toki hyvä, että Raamattua käännetään, kaikilla ihmisillä maailmassa tulisi olla mahdollisuus lukea sitä itse. Se Agricolan käännös ei ollut edes tehty alkukielestä, joten en ymmärrä mikä pointti tuossa oli.
Raamattua voi kääntää joko dynaamisesti tai kirjaimellisesti. Dynaaminen käännös tuo tekstin tähän päivään mahd ymmärrettävään muotoon (kuten tämä UT2020) eli vaatii paljon tulkintaa. Kirjaimellinen käännös, taas vie lukijan alkutekstin äärelle, mutta sen ymmärtäminen vaatii enemmän taustatietoja siitä ajasta ja kulttuurista. Tässä kuitenkin tulkitaan ja muutetaan mahd vähän alkutekstiä kääntäjän toimesta.
Tämä henkilö on ollut tekemässä tätä uutta käännöstä ja puhuu kääntämisestä näin:
"Kääntäessä joudutaan ottamaan kantaa siihen, mitä monet Raamatun tiiviit ja usein vaikeasti tulkittavissa olevat ilmaisut tarkoittavat. Jos kohdat käännetään yhtä tiiviiksi kuin alkuperäiset, vaarana on, että ne eivät välitä sanomaansa enää nykylukijalle, Sipilä totesi.
Esimerkkinä Heprealaiskirjeen kohtaa 13:20–21. Kohdassa esiintyvä ilmaisu ”Rauhan Jumala” on suomenkielen kannalta mahdollinen, mutta herättää kysymyksiä:
Millä tavalla rauha ja Jumala liittyvät toisiinsa? Onko rauha jokin Jumalan ominaisuus vai onko se Jumalaa laadullisesti kuvaava piirre? Vai sittenkin jotain, jonka Jumala tuottaa? Alkuperäinen ilmaus voi liittyä näihin kaikkiin. Toinen kysymys kuuluu: mitä rauha on? Miten se tuisi mieltää ja mitä kaikkea siihen kuuluu? Ei ole lainkaan varmaa, että meidän käsityksemme siitä olisi sama kuin kohdan alkuperäisillä lukijoilla. Paitsi sodan vastakohtaa sillä voidaan tarkoittaa myös yleistä hyvinvointia."
Jos alkutekstissä lukee tiiviisti Rauhan Jumala, niin siollin se tulisi kääntää tiiviisti Rauhan Jumala. Jumala kyllä avaa sanaansa, kun sitä rukoillen pyytää. Ei kääntäjän tulisi pitää ihmisiä liian tyhminä ymmärtämään. Ei ole kääntäjän oikeus tai edes tehtävä päättää omavaltaisesti mitähän rauhaa tässä nyt tarkoitetaan ja lähteä laventamaan tekstiä selityksillä ja karsia merkityksiä.
http://www.ekumenia.fi/sen_esittaytyy/kevat-_ja_syyskokous/raamatunkaan…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan hirvittävä käännös. En usko, että jää voimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kääntäjä perusteli hyvin: Alkuperäinen teksti haluaa sanoa, että ilman rakkautta on kuin ruman kuuloinen soitin. Nuo vanhemmat ilmaisut kuulostaa jopa kauniilta, eli eivät välitä tekstin sanomaa.
http://www.finbible.fi/wsi%20Testamentti/luukas_2.htm
Jouluevankeliumi, onko sekin erilainen tuosta?Siinä on tuollainen kohta, tarkoittaa Jeesuksen vanhempia:
"2:50 Ja eiuet he ymmertenyet site Sana ionga hen heille puhui."
https://www.ursa.fi/extra/tahtikartta/tahtikartta.php?PAIVA=26&KUUKAUSI…;
Tuollahan nuo nyt on näkyvillä kaikki "kirkkaimmat", kuin helminauhaa katselisi:-D
Mielestäni vanha muoto välitti sanoman tarkoituksen paremmin. Oloa ilman rakkautta voi verrata
sellaiseen, jota kiusataan, kuritetaan ja lyödään. Rumpusettiin kuuluva symbaali on juuri sellainen.
Rumpali takoo sitä vimmoissaan, symbaali valittaa helisten.
Tämän ajan sanasepot latistavat kauniit säkeet.
Pamahtavassa peltissä ei ole samanlaista merkitysyhteyttä rakkaudettomuuteen - päinvastoin.
Esimerkiksi kattopelti voi pamahdella auringon valonsäteiden lämmittäessä sitä rakastavasti.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vanha muoto välitti sanoman tarkoituksen paremmin. Oloa ilman rakkautta voi verrata
sellaiseen, jota kiusataan, kuritetaan ja lyödään. Rumpusettiin kuuluva symbaali on juuri sellainen.
Rumpali takoo sitä vimmoissaan, symbaali valittaa helisten.Tämän ajan sanasepot latistavat kauniit säkeet.
Pamahtavassa peltissä ei ole samanlaista merkitysyhteyttä rakkaudettomuuteen - päinvastoin.
Esimerkiksi kattopelti voi pamahdella auringon valonsäteiden lämmittäessä sitä rakastavasti.
Sitä symbaaliakin kritisoitiin 1992 käännöksessä.
Vanhempi versio meni "olisin minä vain helisevä vaski ja kilisevä kulkunen" ja se oli monen mielestä parempi.
Pelti pamahtaa, ja kettu koloon livahtaa.
Koska millään muilla mailla, ei olla kettua niin vailla.
Efesolaisille puhui Paavali. Mitä siellä silloin on tapahtunut, kun tuollaisen taulun joku on maalannut:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a3/Eustache_Le_Sueur_-…