Lue keskustelun säännöt.
Työterveyshuolto on parempiosaisten ohituskaista
25.10.2020 |
Ongelmat sijoittuvat perusterveydenhoitoon, konkreettisimpana muotonaan terveyskeskusjonot. Perusterveydenhoidon tasolla konkretisoituu nykyjään myös kaksikerroksisuus. Työtervehoidon piirissä oleva aktiiviväestönosa klikkaa ajan kotisohvaltaan palveluntuottajalle. Julkisen terveyskeskuksen varassa oleva puolestaan pyrkii pääsemään läpi puhelimitse, tai lähtee tk jonottamaan sairaanhoitajan vastaanotolle saadakseen lääkäriajan.
Sama konkretisoituu myös rahoituksessa: Terveyskeskusten lääkärivastaanottoihin käytetään vuodessa 650 miljoonaa. Työterveyden selkeästi perusterveemmän väestönosan hoivaa Kela korvaa 700 miljoonalla vuodessa.
Kommentit (190)
Jos ajatellaan sitä mikä on kenellekin reilua, niin yksi näkökulma työterveyden olemassaoloon on sekin, että moni työnantaja vaatii sairaslomista todistuksen, vaikka vaiva ei sinänsä vaatisi lääkäri/hoitajakäyntiä parantuakseen. Siis vaikka on paljon niitä paikkoja joissa lyhyt poissaolo onnistuu omalla ilmoituksella, niin monissa paikoissa myös edelleen vaaditaan todistus heti ensimmäisestä päivästä. Jos on vain lakisääteinen työterveys, niin näiden todistusten perässä joutuu soittelemaan terveyskeskukseen, jolloin käytännössä yhteiskunta maksaa sen, että työnantajan niuhouden takia vaaditaan sairaslomasta virallinen lappu. Tai sitten mennään yksityiselle ja maksetaan itse. Tämä on omasta mielestäni kyllä väärin, koska jos joku vaatii lääketieteellisesti perustelematonta vastaanottokäyntiä tai edes soittoaikaa, niin sen vaatijan pitäisi kyllä se sitten myös maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se on, hävettävää kyllä. Työterveys hoitaa hyväosaisten terveyttä ja kunnallinen huono-osaisten sairauksia. Hävettää kun tietää itse olevansa siinä onnellisessa asemassa, että voi valita meneekö terveyskeskukseen, työterveyteen vai vinguttaako vakuutusta ja menee yksityiselle. Välttelen kunnallista, sillä en halua viedä resursseja joltakin sellaiselta, jolla ei ole vaihtoehtoja. Toisaalta tällainen kahden kerroksen terveydenhuolto yleensä johtaa siihen, että julkisenpuolen rahoitusta pienennetään, resursseja niukennetaan ja hoidon/palvelun taso jos ei nyt huonone niin "harvenee," ja terveisiin työikäiseen satsataan enemmän. Pitäisi vaan käydä myös siellä kunnallisella, jotta ne eivät kehtaa huonontaa palvelua niille, joilla ei ole varaa valita ja valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi tuo enemmän hyötyä valtiolle eli yhteiselle hyvälle? Se monisairastyötön kotona makaamassa vai se monisairastyöllistetty verorahoja tuomassa? Kummalle sinun mielestä pitäisi oikeasti antaa enemmän tukea työssä jaksamiseen? Nyt vähän sitä oikeudentajua.
Eikö pitäisi toimia niin, että monisairastyötön siirtyisi kotona makaamisesta vähintään osa-aikaisella työsuhteella yhteistä kakkua kasvattamaan? Sitä kakkua, josta maksetaan niin kansalaisten sosiaalituet kuin runsaat yritystukiaiset muutenkin hyvinvoiville osakeyhtiöille!
Meillä on olemassa tätä varten se julkinen terveydenhuolto. Tämän lisäksi Kela kustantaa valtavat määrät erilaisia kuntoutuksia, joilla on tarkoitus saada se makoilija takaisin työmarkkinoille. Kerro minulle miten se Mehiläisen työterveyshuolto toisi tähän merkittävää muutosta? Miten ihminen, joka ei vuosikausien kuntouttamisten jälkeen edelleenkään ole työkykyinen jotenkin taianomaisesti muuttuisi sillä, että hänellä olisi työterveyslääkäri sen sijaan, että käy yleislääkärillä?
Mieti asiaa myös toisinpäin. Miten yleislääkäri eroaa työterveyslääkäristä?
Tuleeko sulle siitä pötköttelystä paljonkin esim. ergonomiaoneglmia, jotka vain työterveyslääkäri osaisi hoitaa ja satumaisesti olistkin yhtäkkiä työkunnossa?
Olen tässä miettinyt sellaista, että, kun osa työnantajista maksaa lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisen lisäksi sairaudenhoidosta hyville työntekijöilleen laajan työterveydenhuollon muodossa niin miksi eivät myös kouluta niitä lääkäreitä sinne työterveyslääkäreiksi vaan me kaikki maksetaan heidän koulutuksesta?
Eikö se olisi enemmän oikein, että yhteiskunnan varat käytetetään ensisijaisesti siten, että julkisen terveydenhuollon virkoihin saadaan työntekijöitä jos ja kun ne ongelmat on siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi tuo enemmän hyötyä valtiolle eli yhteiselle hyvälle? Se monisairastyötön kotona makaamassa vai se monisairastyöllistetty verorahoja tuomassa? Kummalle sinun mielestä pitäisi oikeasti antaa enemmän tukea työssä jaksamiseen? Nyt vähän sitä oikeudentajua.
Eikö pitäisi toimia niin, että monisairastyötön siirtyisi kotona makaamisesta vähintään osa-aikaisella työsuhteella yhteistä kakkua kasvattamaan? Sitä kakkua, josta maksetaan niin kansalaisten sosiaalituet kuin runsaat yritystukiaiset muutenkin hyvinvoiville osakeyhtiöille!
Meillä on olemassa tätä varten se julkinen terveydenhuolto. Tämän lisäksi Kela kustantaa valtavat määrät erilaisia kuntoutuksia, joilla on tarkoitus saada se makoilija takaisin työmarkkinoille. Kerro minulle miten se Mehiläisen työterveyshuolto toisi tähän merkittävää muutosta? Miten ihminen, joka ei vuosikausien kuntouttamisten jälkeen edelleenkään ole työkykyinen jotenkin taianomaisesti muuttuisi sillä, että hänellä olisi työterveyslääkäri sen sijaan, että käy yleislääkärillä?
Mieti asiaa myös toisinpäin. Miten yleislääkäri eroaa työterveyslääkäristä?
Työterveyslääkärin osaaminen lääketieteen osalta vastaa melkolailla yleislääkäriä eli tässä ei ole suurta eroa. Flunssat ym. Hoituu kummallakin aivan samalla tavalla. Ero tulee esiin työlääketieteen puolella. Työterveyslääkäri on koulutettu arvioimaan mm. Ammattitauteja, tekemään työpaikkatarkastuksia ja hoitamaan työsuojeluun liittyviä asioita. Lisäksi työkykyasiat ja toimiminen tässä potilaan ja työnantajan kanssa on osa Työterveyslääkärin työtä. Tietyt lausunnot työkyvyn osalta kuuluu työterveyslääkärille samoin, samoin työntekijöiden terveystarkastukset riskiammateissa toimiville. Em. Asiat on siis laissa työterveyshuollon tehtäviksi määriteltyjä, eikä ne silloin kuulu muualle. Yleislääkärillä ei ole näihin asioihin oikeastaan mitään osaamista. Ja työpaikkaselvitykset ym. On aika työläitä hoidettavia joten lienee parempi tk-palveluidenkin kannalta että ne hoitaa joku muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko köyhä työtön tai kansaneläkeläinen tyytyväisempi, jos hän kuukauden sijasta jonottaa kaksi kuukautta, kunhan kaikki muutkin ovat siellä samassa jonossa?
Omalta kohdaltani kyllä, olisin (varsinkin kun se jonotusaika ei-kiireelliseen hoitoon on yleensä vähintään kolme kuukautta), mutta vain jos IHAN kaikki olisivat samassa jonossa, eli ei myöskään yksityisen puolen ohituskaistoja rikkaille.
Mutta se ei ole kateutta (miksi olisi? en halua että jonkun saama palvelu huononee vaan että minun saamani paranee), vaan sitä että kun rikkaammat ja parempiosaiset saavat hoitonsa jostain muualta kuin perusterveydenhoidosta, ei perusterveydenhoitoon satsata rahaa, koska köyhien ääni ei kuulu kauas yhteiskunnassa. Jos kaikki olisivat samassa veneessä, koko systeemiä täytyisi parantaa. Siitä tässä on kyse, ei muusta.
Juuri näin. Jos esim. Maria Veitola ja hänen kaltaisensa hyvässä asemassa olevat ihmiset hoidattaisivat kasvaintensa leikkauttamiset muualla kuin julkisessa terveydenhuollossa, emme olisi koskaan kuulleetkaan mediassa pitkästä odotuksesta leikkaukseen näinkin akuutissa asiassa.
Ketään ei kiinnosta, kauanko köyhä ihminen joutuu jonottamaan. Tässäkin keskutelussa on tullut selväksi, etteivät työelämän ulkopuolella olevat monien mielestä ansaitse kunnollista terveydenhoitoa. Näiden ihmisten mielestä Veitolan tilanteessa oleva köyhä olisi luultavasti aiheuttanut kasvaimensa itse omilla elintavoillaan ja olisi vain oikein, ettei häneen tuhlattaisi verorahoja.
Jos parempiosaiset ihmiset käyttäisivät julkisia palveluita, tulisi painetta laittaa julkinen terveydenhuolto kuntoon. Veitolan kaltaiset hyvään kohteluun tottuneet ja sitä vaativat parempiosaiset valittavat tällaisista asioista ja saavat huomiota ja julkisuutta ongelmalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi tuo enemmän hyötyä valtiolle eli yhteiselle hyvälle? Se monisairastyötön kotona makaamassa vai se monisairastyöllistetty verorahoja tuomassa? Kummalle sinun mielestä pitäisi oikeasti antaa enemmän tukea työssä jaksamiseen? Nyt vähän sitä oikeudentajua.
Eikö pitäisi toimia niin, että monisairastyötön siirtyisi kotona makaamisesta vähintään osa-aikaisella työsuhteella yhteistä kakkua kasvattamaan? Sitä kakkua, josta maksetaan niin kansalaisten sosiaalituet kuin runsaat yritystukiaiset muutenkin hyvinvoiville osakeyhtiöille!
Meillä on olemassa tätä varten se julkinen terveydenhuolto. Tämän lisäksi Kela kustantaa valtavat määrät erilaisia kuntoutuksia, joilla on tarkoitus saada se makoilija takaisin työmarkkinoille. Kerro minulle miten se Mehiläisen työterveyshuolto toisi tähän merkittävää muutosta? Miten ihminen, joka ei vuosikausien kuntouttamisten jälkeen edelleenkään ole työkykyinen jotenkin taianomaisesti muuttuisi sillä, että hänellä olisi työterveyslääkäri sen sijaan, että käy yleislääkärillä?
Mieti asiaa myös toisinpäin. Miten yleislääkäri eroaa työterveyslääkäristä?
Työterveyslääkärin osaaminen lääketieteen osalta vastaa melkolailla yleislääkäriä eli tässä ei ole suurta eroa. Flunssat ym. Hoituu kummallakin aivan samalla tavalla. Ero tulee esiin työlääketieteen puolella. Työterveyslääkäri on koulutettu arvioimaan mm. Ammattitauteja, tekemään työpaikkatarkastuksia ja hoitamaan työsuojeluun liittyviä asioita. Lisäksi työkykyasiat ja toimiminen tässä potilaan ja työnantajan kanssa on osa Työterveyslääkärin työtä. Tietyt lausunnot työkyvyn osalta kuuluu työterveyslääkärille samoin, samoin työntekijöiden terveystarkastukset riskiammateissa toimiville. Em. Asiat on siis laissa työterveyshuollon tehtäviksi määriteltyjä, eikä ne silloin kuulu muualle. Yleislääkärillä ei ole näihin asioihin oikeastaan mitään osaamista. Ja työpaikkaselvitykset ym. On aika työläitä hoidettavia joten lienee parempi tk-palveluidenkin kannalta että ne hoitaa joku muu.
Kiitos tästä. Kysymys sinulle: Kuka hyötyy ammattitautidiagnostiikasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi tuo enemmän hyötyä valtiolle eli yhteiselle hyvälle? Se monisairastyötön kotona makaamassa vai se monisairastyöllistetty verorahoja tuomassa? Kummalle sinun mielestä pitäisi oikeasti antaa enemmän tukea työssä jaksamiseen? Nyt vähän sitä oikeudentajua.
Eikö pitäisi toimia niin, että monisairastyötön siirtyisi kotona makaamisesta vähintään osa-aikaisella työsuhteella yhteistä kakkua kasvattamaan? Sitä kakkua, josta maksetaan niin kansalaisten sosiaalituet kuin runsaat yritystukiaiset muutenkin hyvinvoiville osakeyhtiöille!
Meillä on olemassa tätä varten se julkinen terveydenhuolto. Tämän lisäksi Kela kustantaa valtavat määrät erilaisia kuntoutuksia, joilla on tarkoitus saada se makoilija takaisin työmarkkinoille. Kerro minulle miten se Mehiläisen työterveyshuolto toisi tähän merkittävää muutosta? Miten ihminen, joka ei vuosikausien kuntouttamisten jälkeen edelleenkään ole työkykyinen jotenkin taianomaisesti muuttuisi sillä, että hänellä olisi työterveyslääkäri sen sijaan, että käy yleislääkärillä?
Mieti asiaa myös toisinpäin. Miten yleislääkäri eroaa työterveyslääkäristä?
Työterveyslääkärin osaaminen lääketieteen osalta vastaa melkolailla yleislääkäriä eli tässä ei ole suurta eroa. Flunssat ym. Hoituu kummallakin aivan samalla tavalla. Ero tulee esiin työlääketieteen puolella. Työterveyslääkäri on koulutettu arvioimaan mm. Ammattitauteja, tekemään työpaikkatarkastuksia ja hoitamaan työsuojeluun liittyviä asioita. Lisäksi työkykyasiat ja toimiminen tässä potilaan ja työnantajan kanssa on osa Työterveyslääkärin työtä. Tietyt lausunnot työkyvyn osalta kuuluu työterveyslääkärille samoin, samoin työntekijöiden terveystarkastukset riskiammateissa toimiville. Em. Asiat on siis laissa työterveyshuollon tehtäviksi määriteltyjä, eikä ne silloin kuulu muualle. Yleislääkärillä ei ole näihin asioihin oikeastaan mitään osaamista. Ja työpaikkaselvitykset ym. On aika työläitä hoidettavia joten lienee parempi tk-palveluidenkin kannalta että ne hoitaa joku muu.
Kiitos tästä. Kysymys sinulle: Kuka hyötyy ammattitautidiagnostiikasta?
Ensisijassa potilas, koska ammattitaudeiksi laskettavista sairauksista saa korvauksia. Kyse voi olla vaikkapa asbestikeuhkoista.
Melkoinen aivopieru kutsua tavallista kansaa parempiosaisiksi. Varsinkin kun heistäkin osa käy julkisella. Työttömyyttä on paljon, mutta ei se nyt hyvänen aika sentään tee työssäkäyvästä mitää hyväosaista eliittiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko köyhä työtön tai kansaneläkeläinen tyytyväisempi, jos hän kuukauden sijasta jonottaa kaksi kuukautta, kunhan kaikki muutkin ovat siellä samassa jonossa?
Omalta kohdaltani kyllä, olisin (varsinkin kun se jonotusaika ei-kiireelliseen hoitoon on yleensä vähintään kolme kuukautta), mutta vain jos IHAN kaikki olisivat samassa jonossa, eli ei myöskään yksityisen puolen ohituskaistoja rikkaille.
Mutta se ei ole kateutta (miksi olisi? en halua että jonkun saama palvelu huononee vaan että minun saamani paranee), vaan sitä että kun rikkaammat ja parempiosaiset saavat hoitonsa jostain muualta kuin perusterveydenhoidosta, ei perusterveydenhoitoon satsata rahaa, koska köyhien ääni ei kuulu kauas yhteiskunnassa. Jos kaikki olisivat samassa veneessä, koko systeemiä täytyisi parantaa. Siitä tässä on kyse, ei muusta.
Juuri näin. Jos esim. Maria Veitola ja hänen kaltaisensa hyvässä asemassa olevat ihmiset hoidattaisivat kasvaintensa leikkauttamiset muualla kuin julkisessa terveydenhuollossa, emme olisi koskaan kuulleetkaan mediassa pitkästä odotuksesta leikkaukseen näinkin akuutissa asiassa.
Ketään ei kiinnosta, kauanko köyhä ihminen joutuu jonottamaan. Tässäkin keskutelussa on tullut selväksi, etteivät työelämän ulkopuolella olevat monien mielestä ansaitse kunnollista terveydenhoitoa. Näiden ihmisten mielestä Veitolan tilanteessa oleva köyhä olisi luultavasti aiheuttanut kasvaimensa itse omilla elintavoillaan ja olisi vain oikein, ettei häneen tuhlattaisi verorahoja.
Jos parempiosaiset ihmiset käyttäisivät julkisia palveluita, tulisi painetta laittaa julkinen terveydenhuolto kuntoon. Veitolan kaltaiset hyvään kohteluun tottuneet ja sitä vaativat parempiosaiset valittavat tällaisista asioista ja saavat huomiota ja julkisuutta ongelmalle.
Mikä se ongelma siinä julkisessa terveydenhuollossa nyt perimmältään on, että sen vuoksi pitää lakkauttaa lakisääteisen työterveyshuollon kaltainen systeemi? Että kestää korona-aikaan, että pääsee leikkauttamaan hyvänlaatuiset kasvaimensa, kuten Veitolalla? Korona ja terveydenhuollon siitä johtuva tukkeutuminen ei ratkea rahalla eikä taatusti parane sillä, että kurjistetaan jo nytkin kurjistuvaa keskiluokkaa ja hyysätään niitä, jotka eivät tässä yhteiskunnassa tuota latin latia, pelkästään istuvat toisten vetämässä pulkassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on lakisääteinen, se mitä se taas kattaa on ihan työnantajasta kiinni.
Jos ei tuota olisi niin sitten meillä olisi todennäköisesti pienempi verotus ja korkeammat palkat jolloin julkista terveydenhuoltoa ei juuri olisi ja kaikki maksaisivat terveydenhoitonsa omasta pussistaan, oli sitten töissä tai ei.
Kattava työterveyshuolto myös takaa taas sen että työntekijät ei jonota kuukausikaupalla vajaakuntoisina lääkäreihin vaan pääsevät hoitoon nopeasti ja takaisin töihin.Miksi tuota työntekijöiden eliittiä hyysätään?
Varmaan moni yrittäkin haluaisi työterveyspalveluita ja siihen kuuluvaa sairaudenhoito ilmaiseksi, jos saisi.
Kyllä yrittäjäkin voi kuulua työterveyspalvelujen piiriin, vaikkei olisi yhtään työntekijää. Tekee vain sopimuksen palveluntuottajan kanssa. Maksaa kuukausimaksuja, vaikkei tarvitsisi terveyspalveluita vuosiin... Pienissä yrityksissä järjetön systeemi, terveyskeskuskäynnit tulevat halvemmaksi työnantajalle työntekijän sairastapauksissa. Esim. meillä 1 palkallinen, reseptin uusiminen työterveydessä maksoi 75€gee, lääkäri laskutti kolmesta eri sähköposteista: 1. mikä lääke, 2. mikä vahvuus, 3. mikä annostus.
juu, ei löytänyt potilastiedoista, siellähän ne olivat monta vuotta olleet!
Lisäksi yksi korvahuuhtelu (maksoi sekin jotain) neljän vuoden sisällä, työnantajan kuukausimaksut samalta ajalta lähes 500 €gee. Ilman käyntejä/hoitoja!
Jos noista vähennetään Kelakorvaukset, oliko se nyt 50%, maksoi työnantajalle 300€gee, samat palvelut terkkarissa olisivat kustantaneet 50€gee???
Meillä tosin työterveys kaupungin "omistamassa" firmassa, jolloin ylisuurilla maksuilla katetaan muita kaupungin terveydenhuollon kustannuksia.
Terveystalo, Mehiläinen ym. yksityiset naureskelevat partoihinsa.
Lakisääteistä rahastusta pienyrityksiltä, pitäisi poistaa esim. alle 5 työntekijän yrityksiltä!
Reseptien uusimiset ja korvahuuhtelut eivät kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Niistä ei siis ole mikään pakko maksaa.
Meillä kuului:-) Riippuu, mitä työterveyssopimukseen on kirjattu. Kyllä seo li työnantaajalle eduksi, että aspa kuulee asiakkaiden puheen ja krooninen sairaus pysyy oireettomana.
Sitten on työnantajan omaa tyhmyyttä ensin maksaa niistä ja sitten valittaa että joutuu maksamaan. Siihen minimiin sisältyy työterveyshoitajan työpaikkakäynti muutaman vuoden välein ja työhöntulo-/määräaikaistarkastuksia, ei mitään muuta. Tarkastuksessa saatetaan tarvita korvahuuhtelu, jos kuulontarkastus ei muuten onnistu. Kaikki mitä sen päälle tulee on työnantajan oma valinta.[/quote]
Kirjoitin: "riippuu, mitä työterveyssopimukseen on kirjattu jne... Lue ja ymmärrä! Enkä valittanut siitä, että sain nuo hoitajan/yleislääkärin palvelut, vaan siitä, mitä tuo systeemi maksaa pienelle yritykselle: työnantaja ja minä. Tein kirjanpidon "valmiiksi" tilitoimistoon, joten tiedän työterveyshuollon kustannuksen. Sitäpaitsi oli työnantajalle (joka sattui olemaan exäni sopuisan eron jälkee, kävimme mm. yhdessä lomamatkoilla ystävinä) edullisempaa, ja minulle kätevämpää, että käyn kävellen korttelin päässä työterveydesssä, kuin että olen päivän poissa arvauskeskuksessa - matkat bussivaihdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä miettinyt sellaista, että, kun osa työnantajista maksaa lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisen lisäksi sairaudenhoidosta hyville työntekijöilleen laajan työterveydenhuollon muodossa niin miksi eivät myös kouluta niitä lääkäreitä sinne työterveyslääkäreiksi vaan me kaikki maksetaan heidän koulutuksesta?
Yritykset eivät maksa veroja? Kampoomoyrittäjät -osaavat leikata- kouluttamaan kirurgeja? Terästeollisuus -osaavat hitsata- ortopedejä? Siivousyrittäjät - osaavat siivota vessoja- urologeiksi? Kuka/mikä yritys soveltuisi kouluttamaan gynekologeja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko köyhä työtön tai kansaneläkeläinen tyytyväisempi, jos hän kuukauden sijasta jonottaa kaksi kuukautta, kunhan kaikki muutkin ovat siellä samassa jonossa?
Omalta kohdaltani kyllä, olisin (varsinkin kun se jonotusaika ei-kiireelliseen hoitoon on yleensä vähintään kolme kuukautta), mutta vain jos IHAN kaikki olisivat samassa jonossa, eli ei myöskään yksityisen puolen ohituskaistoja rikkaille.
Mutta se ei ole kateutta (miksi olisi? en halua että jonkun saama palvelu huononee vaan että minun saamani paranee), vaan sitä että kun rikkaammat ja parempiosaiset saavat hoitonsa jostain muualta kuin perusterveydenhoidosta, ei perusterveydenhoitoon satsata rahaa, koska köyhien ääni ei kuulu kauas yhteiskunnassa. Jos kaikki olisivat samassa veneessä, koko systeemiä täytyisi parantaa. Siitä tässä on kyse, ei muusta.
Juuri näin. Jos esim. Maria Veitola ja hänen kaltaisensa hyvässä asemassa olevat ihmiset hoidattaisivat kasvaintensa leikkauttamiset muualla kuin julkisessa terveydenhuollossa, emme olisi koskaan kuulleetkaan mediassa pitkästä odotuksesta leikkaukseen näinkin akuutissa asiassa.
Ketään ei kiinnosta, kauanko köyhä ihminen joutuu jonottamaan. Tässäkin keskutelussa on tullut selväksi, etteivät työelämän ulkopuolella olevat monien mielestä ansaitse kunnollista terveydenhoitoa. Näiden ihmisten mielestä Veitolan tilanteessa oleva köyhä olisi luultavasti aiheuttanut kasvaimensa itse omilla elintavoillaan ja olisi vain oikein, ettei häneen tuhlattaisi verorahoja.
Jos parempiosaiset ihmiset käyttäisivät julkisia palveluita, tulisi painetta laittaa julkinen terveydenhuolto kuntoon. Veitolan kaltaiset hyvään kohteluun tottuneet ja sitä vaativat parempiosaiset valittavat tällaisista asioista ja saavat huomiota ja julkisuutta ongelmalle.
Mikä se ongelma siinä julkisessa terveydenhuollossa nyt perimmältään on, että sen vuoksi pitää lakkauttaa lakisääteisen työterveyshuollon kaltainen systeemi? Että kestää korona-aikaan, että pääsee leikkauttamaan hyvänlaatuiset kasvaimensa, kuten Veitolalla? Korona ja terveydenhuollon siitä johtuva tukkeutuminen ei ratkea rahalla eikä taatusti parane sillä, että kurjistetaan jo nytkin kurjistuvaa keskiluokkaa ja hyysätään niitä, jotka eivät tässä yhteiskunnassa tuota latin latia, pelkästään istuvat toisten vetämässä pulkassa.
Kukaan ei ole lakkauttamassa.
Pohjimmiltaan on minusta kyse siitä että joku keksii aina uuden idean miten kupata yhteiskuntaa eikä lopulta kukaan halua peruuttaa mitään yhteiskunnan etua vaikka hyödyn ulosmittaa joku muu, kuin se kelle etu on tarkoitettu.
Keskiluokka kurjistuu mm. siksi ettei politiikka kiinnosta, vaan esimerkiksi pankkien tukema osinkopesu saa jatkua - siinähän voi hyötyä itse kukin.
Lopulta poliitikkojen lapsista tulee poliitikkoja ja lääkäreiden lapsista lääkäreitä. Näin sukupolvet pyrkivät pitämään saaduista eduistaan kiinni. Kukaan ei halua luopua toisen hyväksi mistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä miettinyt sellaista, että, kun osa työnantajista maksaa lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisen lisäksi sairaudenhoidosta hyville työntekijöilleen laajan työterveydenhuollon muodossa niin miksi eivät myös kouluta niitä lääkäreitä sinne työterveyslääkäreiksi vaan me kaikki maksetaan heidän koulutuksesta?
Yritykset eivät maksa veroja? Kampoomoyrittäjät -osaavat leikata- kouluttamaan kirurgeja? Terästeollisuus -osaavat hitsata- ortopedejä? Siivousyrittäjät - osaavat siivota vessoja- urologeiksi? Kuka/mikä yritys soveltuisi kouluttamaan gynekologeja?
Menikö noin kauan keksiä noita?
Ei helevetti mikä kateellisten valtakunta tämä Suomi on. Nyt jo ollaan työpaikkaetuisuuksista kateellisia. Kannattaisi varmaan hakea sitten niitä töitä, niin saisi sen "ohituskaistan" sinne lekuriin. Tai kannattaisi jo ihan sen kannalta etsiä se työ, että pysyisi terveempänä, niin ei joutuisi siellä lääkärissä niin usein ramppaamaan.
Ap ei ole vissiin tutustunut esim HUS:n työterveyteen. Se ei ole mikään ohituskaista vaan paha metsäänajo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumpi tuo enemmän hyötyä valtiolle eli yhteiselle hyvälle? Se monisairastyötön kotona makaamassa vai se monisairastyöllistetty verorahoja tuomassa? Kummalle sinun mielestä pitäisi oikeasti antaa enemmän tukea työssä jaksamiseen? Nyt vähän sitä oikeudentajua.
Eikö pitäisi toimia niin, että monisairastyötön siirtyisi kotona makaamisesta vähintään osa-aikaisella työsuhteella yhteistä kakkua kasvattamaan? Sitä kakkua, josta maksetaan niin kansalaisten sosiaalituet kuin runsaat yritystukiaiset muutenkin hyvinvoiville osakeyhtiöille!
Meillä on olemassa tätä varten se julkinen terveydenhuolto. Tämän lisäksi Kela kustantaa valtavat määrät erilaisia kuntoutuksia, joilla on tarkoitus saada se makoilija takaisin työmarkkinoille. Kerro minulle miten se Mehiläisen työterveyshuolto toisi tähän merkittävää muutosta? Miten ihminen, joka ei vuosikausien kuntouttamisten jälkeen edelleenkään ole työkykyinen jotenkin taianomaisesti muuttuisi sillä, että hänellä olisi työterveyslääkäri sen sijaan, että käy yleislääkärillä?
Mieti asiaa myös toisinpäin. Miten yleislääkäri eroaa työterveyslääkäristä?
Työterveyslääkärin osaaminen lääketieteen osalta vastaa melkolailla yleislääkäriä eli tässä ei ole suurta eroa. Flunssat ym. Hoituu kummallakin aivan samalla tavalla. Ero tulee esiin työlääketieteen puolella. Työterveyslääkäri on koulutettu arvioimaan mm. Ammattitauteja, tekemään työpaikkatarkastuksia ja hoitamaan työsuojeluun liittyviä asioita. Lisäksi työkykyasiat ja toimiminen tässä potilaan ja työnantajan kanssa on osa Työterveyslääkärin työtä. Tietyt lausunnot työkyvyn osalta kuuluu työterveyslääkärille samoin, samoin työntekijöiden terveystarkastukset riskiammateissa toimiville. Em. Asiat on siis laissa työterveyshuollon tehtäviksi määriteltyjä, eikä ne silloin kuulu muualle. Yleislääkärillä ei ole näihin asioihin oikeastaan mitään osaamista. Ja työpaikkaselvitykset ym. On aika työläitä hoidettavia joten lienee parempi tk-palveluidenkin kannalta että ne hoitaa joku muu.
Kiitos tästä. Kysymys sinulle: Kuka hyötyy ammattitautidiagnostiikasta?
Konkreettisesti potilas ja epäsuorasti muut saman alan työntekijät ja lopulta koko yhteiskunta. Taudin toteaminen ammattitaudiksi tarkoittaa yksilön kannalta sitä, että hänen sairautensa kaikki tutkimukset ja hoidot korvataan, potilaan ei tarvitse itse maksaa mitään. Ammattitautiin kuolleen hautauskulut maksetaan. Lisäksi potilas voi ammattitautitapauksessa saada muitakin rahallisia korvauksia, esim asbestitautiin ja mesotelioomaan sairastuneille (tai perikunnalle) on maksettu isoja rahallisia korvauksia. Epäsuorasti ammattitautien toteaminen on johtanut työhön liittyvien altisteiden tunnistamiseen ja parempaan työsuojeluun (esim hengityssuojaimet ym) ja esim asbestin kieltämiseen. Yhteiskunnan kannalta parempi työturvallisuus toki näkyy siinä, että työikäiset ihmiset pysyvät terveempinä, tiettyjen sairauksien ilmaantuvuus on vähentynyt (esim homepölykeuhkosairaus).
No joo. Olen työssä kaupungilla. Meillä ei pääse työterveyteen kuin työhöntulotarkastukseen ja ehkä jos tarvii arvioida työkykyä. Yhtä tyhjän kanssa työntekijän kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tässä miettinyt sellaista, että, kun osa työnantajista maksaa lakisääteisen työterveyshuollon järjestämisen lisäksi sairaudenhoidosta hyville työntekijöilleen laajan työterveydenhuollon muodossa niin miksi eivät myös kouluta niitä lääkäreitä sinne työterveyslääkäreiksi vaan me kaikki maksetaan heidän koulutuksesta?
Yritykset eivät maksa veroja? Kampoomoyrittäjät -osaavat leikata- kouluttamaan kirurgeja? Terästeollisuus -osaavat hitsata- ortopedejä? Siivousyrittäjät - osaavat siivota vessoja- urologeiksi? Kuka/mikä yritys soveltuisi kouluttamaan gynekologeja?
Menikö noin kauan keksiä noita?
Tässä kahvinkeiton, tupakan, wc-käynnin ja telkkarinkatselun lomassa enempi aikaa meni keksiä noi kampaaja,teräs.siivous... kun nuo erikoislääkäreiden "tittelit" on hyvin hallussa. Lisäksi kun hämärässä naputtelee, täytyy myös oikeinkirjoitus tarkistaa...Laske siitä!
Sitten on työnantajan omaa tyhmyyttä ensin maksaa niistä ja sitten valittaa että joutuu maksamaan. Siihen minimiin sisältyy työterveyshoitajan työpaikkakäynti muutaman vuoden välein ja työhöntulo-/määräaikaistarkastuksia, ei mitään muuta. Tarkastuksessa saatetaan tarvita korvahuuhtelu, jos kuulontarkastus ei muuten onnistu. Kaikki mitä sen päälle tulee on työnantajan oma valinta.