Mulle ruoka on suurin nautinto elämässä

Mulla sama, kadehdin oikeesti ihmisiä, joille ruoka on vain polttoainetta.

Minulle seksi, lukeminen ja urheilu ovat suurimmat nautinnot.

Onpa teillä tyhjä elämä! :O

No mistäs niin päättelit? Luit ilmeisesti, että AINUT?

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 12:11"]

Minulle seksi, lukeminen ja urheilu ovat suurimmat nautinnot.

[/quote]

Tykkään itsekin seksistä ja lukemisesta, urheilua inhoan. Pidän myös siivoamisesta, nukkumisesta, kavereiden kanssa juttelusta ja nauramisesta, elokuvista...

Mutta mistään en saa niin suurta mielihyvää kuin syömisestä :)

Toki esim. pienempiin vaatteisiin mahtuminen tuottaa iloa, samoin kuin kapeammat kasvot.

ap

Minäkin rakastan (hyvää) ruokaa ja meillä on lähes joka viikonloppu ruokavieraita jolloin syödään pitkän kaavan mukaan (3-4 ruokalajia, viiniä jne). Olemme normaalipainoisia enkä näe mitään yhteyttä sille että herkuttelu ja lihominen korreloisi keskenään.

Enemmän se riippuu siitä mitä pitää  herkkuna....

Meille hampurilaisia suurempaa herkkua on blinit muikunmädin ja muiden lisäkkeiden kanssa tai karitsa-päärynä-tagine pizzan sijaan, tai ihana mausteinen gulassi nakkien ja ranskalaisten sijaan.... Kakkuja ja suklaata jälkkäriksi espresson kanssa ja lasi hyvää jälkiruokaviiniä.... tottakai!

Herkutella voi ihan huoletta kun tietää mitä syö ja miten paljon!

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 12:07"]Tajusin just, että todellakin olisin mieluummin pyöreä ja herkuttelisin usein, kuin hoikka ja pidättyisin hyvistä ruuista. Ja kun mulle se hampurilaisateria maistuu paremmalta kuin salaatti, vaikka salaatistakin tykkään (kastikkeen kanssa).

Tällä hetkellä koitan keventää, ja kieltäydyn kaikesta, mistä tykkään. No, onneksi salaatti maistuu (toistaiseksi), mutta en tiedä kuinka kauan tätä jaksaa.

Mikään ei koskaan ole tuonut niin suurta mielihyvää, kuin hyvien makujen maistelu.

Olen tällä hetkellä ylipainon rajoilla tai vähän yli, mutta olisin varmaan paljon lihavampikin, jos antaisin kaikille mielihaluille vallan. Koitan laihduttaa hyväksynnän takia. Jos en välittäisi muiden mielipiteistä ja viihtyisin yksin koko loppuelämäni, niin luultavasti natustelisin nytkin suklaapatukkaa :)

[/quote]

Mulle kanssa ruoka on suuri nautinto elämässä, mutta hampurilainen nyt ei taas siihen liity mitenkään. Jos sulle hampurilainen on makuelämys niin oot jäänyt aika paljosta paitsi. Ellet tee niitä itse? Kesällä me grillataan hamppareita, joihin tehdään itse kastikkeet ja tuoreet lisukkeet, ne on kyllä hyviä :-P mistään pikaruokaravintolahötöstä ei voi puhua edes samana päivänä..

Mulle ruoka taas on suurinta pakkopullaa elämässä. Ahdistun ja panikoin etten saa ruokaa alas (ei ole siis koskaa ollut mitään syömishäiriötä) ja sitten en varmasti saakaan sitä alas. Olen jopa itkenyt että miksi ihmisten täytyy syödä.

No voihan hampurilainen olla jollekin suuri ja ihana makuelämys, mikä sinä sitä olet määrittelemään. Joku mäkkäri joskus vaan on niin ihanaa! Ja kaikki muukin, haluaisin syödä kaikkia niitä master chef luomuksia, joita ne tuomarit saavat maistella!

Niin mullekin, ja lukeminen ja nukkuminen. Kunpa saisin itseni tykkäämään jostakin, mikä kuluttaa paljon energiaa.

Pitääkö sitä hyvää ruokaa sitten vetää niin että napit lentelee? Hyvää se on pienemmissäkin määrissä. Mä en tajua tuota hyvä ruoka tai pelkkä salaatti ja korput-meininkiä.

Sama juttu mulla, mutta mä kärsin siitä loppujen lopuksi tosi paljon. 

Voisin leipoa vaikka kuinka paljon, mutta pakko olla leipomatta, koska mä söisin kaiken. Ruoka on vain niin ihanaa. Kaikista nolointa on se, että vaikka mä kokkaan laidasta laitaan ruokia, niin mun suurinta herkkua on ranskalaiset dipillä. Siis ihan ne kaupan pakasteranut.

Suklaata menis monta levyä päivässä. Pullokaupalla pepsimaksia. Sipsipussi päivässäkään ei tunnu missään. Erityisen hyvää on Ben & Jerry´sin coocie doh' jäätelö. Toisaalta rakastan itse tekemään makaronilaatikkoa. Samoin valkosipuliperunoita makkaralla.

Mulle menee melkein ruoka kuin ruoka, kunhan ei ole mitään erikoista piperrystä.

Nyt liikakiloja on 10 ja mielettömän vaikeeta saada niitä pois.

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 12:25"]

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 12:07"]Tajusin just, että todellakin olisin mieluummin pyöreä ja herkuttelisin usein, kuin hoikka ja pidättyisin hyvistä ruuista. Ja kun mulle se hampurilaisateria maistuu paremmalta kuin salaatti, vaikka salaatistakin tykkään (kastikkeen kanssa).

Tällä hetkellä koitan keventää, ja kieltäydyn kaikesta, mistä tykkään. No, onneksi salaatti maistuu (toistaiseksi), mutta en tiedä kuinka kauan tätä jaksaa.

Mikään ei koskaan ole tuonut niin suurta mielihyvää, kuin hyvien makujen maistelu.

Olen tällä hetkellä ylipainon rajoilla tai vähän yli, mutta olisin varmaan paljon lihavampikin, jos antaisin kaikille mielihaluille vallan. Koitan laihduttaa hyväksynnän takia. Jos en välittäisi muiden mielipiteistä ja viihtyisin yksin koko loppuelämäni, niin luultavasti natustelisin nytkin suklaapatukkaa :)

[/quote]

Mulle kanssa ruoka on suuri nautinto elämässä, mutta hampurilainen nyt ei taas siihen liity mitenkään. Jos sulle hampurilainen on makuelämys niin oot jäänyt aika paljosta paitsi. Ellet tee niitä itse? Kesällä me grillataan hamppareita, joihin tehdään itse kastikkeet ja tuoreet lisukkeet, ne on kyllä hyviä :-P mistään pikaruokaravintolahötöstä ei voi puhua edes samana päivänä..

[/quote]

No mulle hampurilainen on tosiaan makuelämys, samoin kuin monet muutkin roskaruuat. Ja kyllä voin myöntää, olen muutenkin "white trash", enkä syö mitään hienoja (tai terveellisiä) ruokia.

Ja on totta, että voihan sitä herkutella, jos ei mitään älyttömiä määriä vedä. Mutta kun mä tulen vaan vihaiseksi, jos syön pari palaa suklaata, ei todellakaan riitä sammuttamaan himoa :(

Voin myös mainita ihan itse, että olen melkosen itsekuriton, mukavuudenhaluinen ja suoraan sanottuna LAISKA ihminen.

Nytkin on muuten nälkä, vaikka just söin salaattia, voivoi.

ap

[quote author="Vierailija" time="29.01.2014 klo 12:29"]

Pitääkö sitä hyvää ruokaa sitten vetää niin että napit lentelee? Hyvää se on pienemmissäkin määrissä. Mä en tajua tuota hyvä ruoka tai pelkkä salaatti ja korput-meininkiä.

[/quote]

Samaa mieltä. Mullekin hyvä ruoka elämääkin suurempi asia, mutta silti arki ja juhla on eri asia. Lomalla tai viikonloppuisin syön sitä mitä haluan ja määrällisestikin varmasti enemmän kuin tarpeeksi, mutta arkena riittää askeettisempi ja minimalistisempi meininki. Tällä tavoin mulla ei ikinä ole ollut minkäänlaisia paino-ongelmia. Rajansa siis kaikella.

Mulle sama kuin sulla ap - ruoka on suurin nautinto. Mikään ei ole ihanampaa kuin mässätä. :)

Itse syön edelleen mitä mieli tekee - oli se sitten hampparia tai jotain muuta "terveysruokaa". Syön vain pienempä annoksia. Ennen söin 2xbigmac keittämällä, nyt syön yhden ja pari ranea päälle. Kaveriksi limukka. Kotona syön mätileipiä, mutta viiden sijasta tyydyn kahteen. Mitat 170x55. Olen laihtunut annoskokoa pienentämällä 10kg puolessa vuodessa. Suosittelen :)

Niin mulle ruoka on nautinnon lisäksi myös suuri lohtu. On nimittäin tosi ankeaa huonon päivän päätteeksi mennä kaupan kautta kotiin syömään lautasellinen rehuja ja vähän kanaa. Ja koska elämässä ei oikein ole suuria ilon ja mielihyvän lähteitä (esim. hyvä parisuhde ja seksi), niin on astetta vaikeampaa kieltäytyä niistä ainoista iloista.

Luonteen heikkoutta toki sekin on, että aina pitäisi olla "juhlaa", ja arkenakin vedellä herkkuja kun viikonloppuun ei malta odottaa.

Ja mun maha nyt todellakin kurnii vaikka söin 45 minuuttia sitten :)

ap

Minun (n. 40 v mies) on vaikea päättää onko seksi vai ruoka suurin nautinto. Suunta ainakin on selvä, seksihalut vähenevät vuosi vuodelta ja ruokainnostus lisääntyy (uusia makuja ja -yhdistelmiä, kokkausta, ravintoloita jne.). Mutta ikävä kyllä painoa on kertynyt ja nyt olen kunto- ja laihdutuskuurilla. Jos se olisikin vain ulkonäköhaitta, niin se olisi aivan sama, mutta ikävää on, että se käy terveyden päälle. Yritän omaksua jonkinlaista vähemmän on enemmän -filosofiaa, että syön vähemmän mutta parempaa, mutta se toimii aika välttävästi, kun yksi osa kunnon ruokailun nautintoa on ähkyyn asti syöminen.

Niin mullekin ja olen normaalipainoinen. Mulle herkkuruoka on esim. sisäfilepihvi, hyvä risotto tai pasta, karitsan lapa tai uunilohi.

Me syödään jotain herkkuruokaa joka viikonloppu viinin kanssa eikä se painoa mihinkään hetkauta.

Mulle ruoka ei ole suurin nautinto, mutta suklaa on. Voin olla syömättä tavallista ruokaa vaikka päiväkausia, elän jugurtilla ja suklaalla. Suklaa auttaa aina kun on väsy tai paha mieli. Suklaasta tulee aina hyvä mieli. Ja mikä tahansa suklaa ei käy, vaan ne tietyt joista tykkään. Koskaan en mässäile, enkä syö itseäni ähkyyn, suklaata pitää nautiskella hitaasti hyvän lukemisen tai telkkariohjelman äärellä.

Seksi olisi isompi nautinto, mutta sitä ei saa nykyään kuin kerran kuussa, suklaata saa joka päivä.

130kg

Hyvä ruoka on ihanaa, hyvät juomat on ihania, hyvät keskustelut ihan helmeä, kunnon treeni on nautinto, samoin hyvä seksi, hyvät kirjat, kauniit maisemat...