Vauva vuodelle 2021-2022
Moikka!
Onkos täällä muita, joilla hirmuisen kova vauvakuume ja vauvahaaveet menevät 2021 vuoden loppupuolelle tai 2022 vuodelle? :)
Itselläni ollut vauvakuume jo toukokuusta saakka, kun Mirena otettiin pois ja sain sosionomi-tutkinnon valmiiksi. Mies ei kuitenkaan vielä ole ollut valmis, vaikka itse tunnen että nyt olisi se hetki. Molemmilla tällä hetkellä työpaikat, miehellä vakituinen ja itselläni vuoden 2021 loppuun saakka tällä hetkellä työsopimus. Asumme omassa omakotitalossa 9 kuukautisen koiran kanssa ja arki on rutinoitunut.
Nyt itse asiaan, vauvakuume on siis hirmuinen ja mies alkanut nyt myös lämmetä ajatukselle ja ollaan pohdittu yhdessä että ensi keväänä voitaisiin jättää ehkäisy(kondomi) pois. Kierto ollut itsellä nyt suht.säännöllinen 28 +-1. Noh nyt ollaan tässä edellisen ovulaationkin aikana harrastettu keskeytettyä yhdyntää, joten saa hieman jännittää taas kierron lopussa. Nyt kp 20/28. Pienen pienen pieni toivonkipinä että mitäs jos sittenkin, vaikka hyvin pieni mahdollisuus onkin. En meinaa millään malttaa odottaa että vihdoin jätettäisiin ehkäisy pois kokonaan. Löytyykö haaveilutovereita? <3
Kommentit (1576)
Kiitos Neilikka_ ja Milanda31 vastauksistanne 😊 en tosiaan edes tiedä onko tuo n. 35 päivän kierto minulle normaali vai ei kun olen sen lähes 20 vuotta syönyt pillereitä tauotta 😨 muistan että nuorena minulla oli enemmänkin liian lyhyt kierto ja melkein parin viikon välein menkat ja sen takia aikoinaan pillerit minulle määrättiinkin.
Soittelin tuosta kierron epäsäännöllisyydestä viime vuonna neuvolahoitajalle, joka oli sitä mieltä että gynelle ei ole tarvetta kun on pari vuotta sitten viimeksi otettu papa 🙄. Ei varmasti siitä haittaakaan olisi että kävisi.
Nyt sait Milanda minut epäilemään että meniköhän sittenkin pieleen taas edelliset tallettelut jos se ovislima ei olekaan varma merkki 😮 täytyy varmaan taas kokeilla tikuttaa ovista. Luovutin sen suhteen alkuunsa kun en saanut koskaan muita, kuin puhtaita negoja.
Kaballe kovasti onnea huomiselle! 😊
binaari kirjoitti:
Suklaa kirjoitti:
Moi,
Ihana keskustelu täällä menossa. Itse kirjoitan nyt ekaa kertaa tänne. Meillä nyt sellainen tilanne, että yritys on ajankohtainen ja olemmekin lopettaneet ehkäisyn.
Itseä kuitenkin huolettaa oma ylipaino, josta olen kärsinyt koko ikäni. Viime kuukausina olen saanut syömistä hieman kuriin ja olo on kohentunut ja aion jatkaa näin. Onko muita ylipainoisia odottajia tai lapsen saaneita, joilla ollut samoja huolenaiheita? Onko paino pysynyt kurissa raskauden aikana ja onko ylipainolla ollut vaikutusta raskautumiseen?
Itse ajattelen, että voi kestää hetki, ennen kuin raskaus alkaa ja tänä aikana saan painoa pudotettua. Nyt alkoi kuitenkin meitityttämään, että entä jos tärppääkin ennen sitä. En haluaisi raskaana laihduttaa, mutta en myöskään enää tästä lihoa terveyden vuoksi. Painoindeksi on nyt 36.
Esikoisen kohdalla mulla oli painoindeksi 35-36. Raskaus alkoi ensimmäisestä kierrosta ja painoa tuli muistaakseni 10 kiloa, jotka myös jäi synnärille. Tulivat tosin kotona ollessa sitten takaisin. Mutta raskauden tai synnytyksen kanssa ei ollut mitään ongelmia, enkä osannut asiasta silloin kummemmin stressata.
Raskaana ollessa ei kai varsinaisesti kannatakaan laihduttaa, mutta painon nousun voi yrittää pitää mahdollisimman vähäisenä. Itse tosin en asiasta silloin hirveämmin piitannut. Nyt olen kyllä päättänyt yrittää pitää painonnousun mahdollisimman vähäisenä, painoa tosin on 25 kiloa vähemmän kuin silloin, eli onnistuin sitten lapsen myötä painoa karistamaan.
Ihana kuulla, että kaikki meni hyvin! Olen myös ajatellut, että jos raskaus olisi tässä painossa todella vaarallista niin se ei olisi mahdollinen. Tuttavissa on myös kaiken kokoisia odottajia ollut, mutta olen ihmetellyt, että ylipainoiset odottajat ei ole olleet huolissaan, kun sitten lukee netistä artikkeleita, jossa ylipaino nähdään suurena riskinä äidille ja lapselle.
Mutta katsotaan, mitä käy, jos ei nyt heti tärppää niin ainakin ehtii painoa pudottaa toivottavasti.
Täällä ehkä dpo 7-9 ja tänään illalla ollu tosi voimakkaita vihlomisia alamahassa. Muuten aika vähäoireista ollu tähän mennessä. Mites muilla loppukierrossa olevilla? Minulla siis kp24/29.
Olin Almmaria itsekin aika äimistynyt, kun ovis meni niin kauas noista limoista ja välissä meinas jo epätoivo iskeä, et eikö sitä ovista nyt tapahdukaan tässä kierrossa.. Olin kuitenkin aloittanut tikuttelun jo ennen noita limoja ja jatkoin niin kauan, kunnes tikkuun jotain sain 😅
Täällä nyt ehkä dpo 8-9 ja kp 28/32-34... Tosi oireetonta ollut, ei edes rintojen arkuutta, mitä viime kierrossa oli heti oviksesta lähtien... Ei kovin suuria toiveita täällä. Ehkä sit ensi kierossa... 🤔
Esikoinen 03/11
Toinen haaveissa: ya 04/21
Jännittävää Kaba!!
Teitkö testin? Miten teille kävi? 💕🤩
Esikoinen 03/11
Toinen haaveissa: ya 04/21
Tää ei voi olla totta!!❤️
Tänään ois pitäny alkaa menkat, päätin tehdä testin kun niitä nyt kaapissa oli. Ja tadaa, siihenhän tuli samantien 2 viivaa. Toinen on haalea, mutta on kuitenkin. 😊😊😊😊
En voi uskoa että heti ekasta kierrosta tärppää.
Eli kuparikierukka poistettiin huhtikuussa ja nyt oli eka normaali kierto.
Mun on pakko hakea tänään digitesti ja tehdä uudestaan!
37v. haaveilee iltatähdestä.
Vauvahaaveilija345 kirjoitti:
Täällä ehkä dpo 7-9 ja tänään illalla ollu tosi voimakkaita vihlomisia alamahassa. Muuten aika vähäoireista ollu tähän mennessä. Mites muilla loppukierrossa olevilla? Minulla siis kp24/29.
Mennään aika samoissa päivissä. Täällä kp 22/27 ja dpo 9-10. Eilen ja toissapäivänä oli paljonkin alavatsan nipistelyä ja juhlintaa, mitä ei yleensä ole. Rintojen arkuus on vain helpottamaan päin. Sellainen outous kyllä on ollut, että yleensä olen tähän aikaan kierrosta kuiva kuin aavikko ja nyt on päinvastoin. Mutta edelleen niin oireeton olo että eiköhän ne ole menkat jotka alkaa eikä raskaus...
N26, + 30.6.2021 l.a. 14.3.2022
Onneksi olkoon kattis💐🥰
Kaba, laitathan viestiä kun olet tehnyt testin?☺️
N26, + 30.6.2021 l.a. 14.3.2022
Suklaa kirjoitti:
binaari kirjoitti:
Suklaa kirjoitti:
Moi,
Ihana keskustelu täällä menossa. Itse kirjoitan nyt ekaa kertaa tänne. Meillä nyt sellainen tilanne, että yritys on ajankohtainen ja olemmekin lopettaneet ehkäisyn.
Itseä kuitenkin huolettaa oma ylipaino, josta olen kärsinyt koko ikäni. Viime kuukausina olen saanut syömistä hieman kuriin ja olo on kohentunut ja aion jatkaa näin. Onko muita ylipainoisia odottajia tai lapsen saaneita, joilla ollut samoja huolenaiheita? Onko paino pysynyt kurissa raskauden aikana ja onko ylipainolla ollut vaikutusta raskautumiseen?
Itse ajattelen, että voi kestää hetki, ennen kuin raskaus alkaa ja tänä aikana saan painoa pudotettua. Nyt alkoi kuitenkin meitityttämään, että entä jos tärppääkin ennen sitä. En haluaisi raskaana laihduttaa, mutta en myöskään enää tästä lihoa terveyden vuoksi. Painoindeksi on nyt 36.
Esikoisen kohdalla mulla oli painoindeksi 35-36. Raskaus alkoi ensimmäisestä kierrosta ja painoa tuli muistaakseni 10 kiloa, jotka myös jäi synnärille. Tulivat tosin kotona ollessa sitten takaisin. Mutta raskauden tai synnytyksen kanssa ei ollut mitään ongelmia, enkä osannut asiasta silloin kummemmin stressata.
Raskaana ollessa ei kai varsinaisesti kannatakaan laihduttaa, mutta painon nousun voi yrittää pitää mahdollisimman vähäisenä. Itse tosin en asiasta silloin hirveämmin piitannut. Nyt olen kyllä päättänyt yrittää pitää painonnousun mahdollisimman vähäisenä, painoa tosin on 25 kiloa vähemmän kuin silloin, eli onnistuin sitten lapsen myötä painoa karistamaan.
Ihana kuulla, että kaikki meni hyvin! Olen myös ajatellut, että jos raskaus olisi tässä painossa todella vaarallista niin se ei olisi mahdollinen. Tuttavissa on myös kaiken kokoisia odottajia ollut, mutta olen ihmetellyt, että ylipainoiset odottajat ei ole olleet huolissaan, kun sitten lukee netistä artikkeleita, jossa ylipaino nähdään suurena riskinä äidille ja lapselle.
Mutta katsotaan, mitä käy, jos ei nyt heti tärppää niin ainakin ehtii painoa pudottaa toivottavasti.
Itse kyllä tiedostin riskit ylipainoisena odottajana, mutta toisaalta ylipainosta ei ollut mulle koskaan ollut mitään haittaa vaan olin ihan perusterve niin ehkä en siksi asiaa sen kummemmin stressannut. Ja vaikka ne riskit ovat toki ihan todelliset, niin silti ärsyttää kun niistä puhutaan välistä niin, kuin ihan joka ikinen lihava odottaja saisi takuuvarmasti raskausdiabeteksen, keskenmenon ja synnytys päätyisi sektioon.
Raskausajan vakuutuksen saamisessa kyllä meinasi olla ongelmia painon vuoksi, osittain siksi sitä aloin pudottamaankin. Ja myönnettävä on, että vaikutti se yleiseen jaksamiseen aika paljon. Toisaalta lapsen myötä ylitöiden ja öiden tekeminen on vähentynyt, että mikä nyt sitten vaikuttaa mihinkin.
Onnea kattis!
Neilikka mulla kans rintojen arkuus hävinny. Sitä oli oviksen jälkeen muutaman päivän, sit hävis, sit tuli takas muutamaks päiväks ja taas ei mitään. Aivan kummallista🤔
Josko loppuviikosta testailis.. Taas.
Pesupallo kirjoitti:
Mulla kaksi kaveria sai tietää meidän yrityksestä vähän niin kuin puolivahingossa. Yllätyin kun se helpotti oloa. Mutta en esim. halua kertoa äidille, vaikka ollaankin läheisiä. Mites muilla? Tietääkö lähipiiri teidän vauvahaaveista?
Mä en ole kertonut kellekään, että yritämme. Läheisin ihminen mulle on siskoni, ja koska hän kärsii lapsettomuudesta, en ole viitsinyt hänelle kertoa. Mietityttää sekin, miten kerron hänelle sitten jos raskaaksi tulen.
Olisi toisaalta ihan kiva jos olisi joku, jonka kanssa tästä jutella, mutta ei nyt ole ketään samassa tilanteessa olevaa kaveria. Olen muutenkin aika yksityinen ihminen enkä kerro kovin helposti asioistani, etenkään herkistä asioista. Niinpä täällä anonyyminä kirjoittelen ja seurailen muiden juttuja.
Ja niin, yk4, dpo3 menossa nyt. Ovisplussan sain yllättäen viime torstaina jo kp14, kun aiemmissa kierroissa plussa on ollut vasta kp17-18. Pääsi vähän yllättämään, ja jotenkin en jaksa uskoa, että tästä kierrosta tulosta tulisi. Seksiä oli päivä ennen ja päivä jälkeen oviksen. Hämmentävää alavatsa- ja -selkäkipua ollut eilisestä lähtien, ihan kuin menkat olisivat jo alkamassa. Ei nämä kai vielä voisi raskausoireitakaan olla, kun eihän alkio vielä tässä vaiheessa ole edes kiinnittynyt. Tiedä sitten, mistä johtuu, toivottavasti ei mitään virtsatietulehdusta...
Onnea plussanneille! Ihanaa, että täällä näitä hyviä uutisia on.
N34+M34. Esikoisvauvan yritys 02-2021 alkaen
Onnea kattis!
Mulla kp 29 tänään. Lopetin ovistestailun jokunen päivä sitten kun testit näyttivät vaan negatiivista. Ja vaikka se plussa olisi sieltä tullutkin niin talletuksia kuitenkin oli joten en jaksa stressata asiaa sen enempää. R-testiäkään en ole tehnyt kuin viimeksi sen viivanpaikan jälkeen eikä siihen tullut mitään. Oletan siis että tämä kierto on vähintään sen 35 päivää, joten loppuviikosta voisin taas testailla. Oireina alavatsanippailua ja vasen munasarja jomottelee, ihan normia siis. Olen ollut ainakin pari päivää ihan herkkis, saatan liikuttua jostain ihan ihme asiasta ja nieleskelen olon ohi. 😄 Sekään ei mulla enteilee raskautta, joskus näitäkin kiertoja on kun tulee kaiken maailman oireet.
Heips, täällä kp 27 ja dpo9, ajattelin odottaa vielä ainakin viikon ja sitten testaan jos ei menkat ole alkanut, ovis tuli käytettyä hyvin joten katsotaan miten käy 🙏😜
Saas nähdä lähteekö vahvisumaan. Sunnuntaina pitäisi kuukautisten alkaa, joten onhan tässä vielä odoteltavaa. 🤓
Onnea plussanneille!
Tästä tulee vähän tunnekohun siivittämä tilitys, mutta mulla oli kp37/30-35 ja olin jo näkevinäni haamujen haamun aamun testissä, mutta niin vaan menkat alkoi illalla :/ Meillä ollut työstressin takia tosi nihkeetä yrittämistä tähän asti ja olo on apea, että saanko koskaan lasta.. Tosiaan loppuvuodesta 2020 tärppäs heti mut meni vko 7 kesken, ja sen jälkeen ei tärpin tärppiä. Yk 5 km:n jälkeen, ymmärrän ettei ole mahdottoman pitkä aika yrittää, mutta kyllä jatkuvat pettymykset turhauttaa... Onko muita joilla pidempää tuloksetonta yrittämistä takana? Entä onko joku käynyt gynellä asian tiimoilta ja jos niin kuinka pitkän yrittämisen jälkeen?
toivottavasti muille tulee positiivisia uutisia tässä kuussa :)
Kai se on pakko uskoa ❤️
37v. haaveilee iltatähdestä.
Testi tuli tehtyä eilen ja kyllähän se positiivista näytti, kuten olin arvellut/toivonut, oli niin selkeät viivat että ei tarvinut arvuutella. Olo on hämmentynyt, iloinen, vähän kauhistunut. Nyt saa siirtyä jännäämisen aiheesta toiseen, seuraavaksi jännätään sit pari viikkoa ennenkö pääsee neuvolaan ja saa toivottavasti varmistuksen että siellä tosiaankin on joku ja kaikki näyttää hyvältä <3 Tosi raastavaa kun ei voi oikein uskalla vielä puhua kenellekään tästä, vaikka olis niin paljon tunteita jota tahtoisi purkaa ja käydä läpi. Onneksi sentään on puoliso kenen kanssa keskustella ja sit oon kirjoitellut myös päiväkirjaan fiiliksistäni... Lievä pahoinvointi on myös alkanut, katsotaan paheneeko tästä :S
Toivotan onnea yritykseen kaikille kuumeilijoille ja onnea odotukseen kaikille jo plussanneille! <3
Ihania iloisia uutisia Kaba!!😊 Kyllä sinun omat tuntemukset sitten kuitenkin oli oikeassa! Pystyn samaistumaan tuohon, että tekisi mieli puhua jollekin ja purkaa tunteita, niin harmittaa kun ei voi. Me ollaan sovittu, että tämä yrittäminen on meidän välinen asia niin kauan kuin uutisoitavaa ei ole, ja tuntuu välillä vaikealta vaihtaa kuulumisia kavereiden kanssa kun tämä on kuitenkin nyt se isoin asia omassa elämässä tällä hetkellä!
Täällä kp23/27 ja dpo10-11. Edelleen alavatsan nipistelyt jatkuvat, en ole kyllä koskaan aiemmin kokenut tällaista. Samalla on myös menkkamaista jomotusta, joka yleensä alkaa vasta kuukautisten alkaessa. Olen myös alkanut herätä aamuyöllä vessaan. Nämä kaikki voivat kyllä olla täysin omien toiveiden aiheuttamia tuntemuksia...
N26, + 30.6.2021 l.a. 14.3.2022
Onnea plussaajille 😍
Ja Hongatar, Tsemppiä sulle kovasti 💕
Täällä olen hieman äimänä... Tein keskiviikkona kaapissa lojuneen raskaustestin pois, johon ilmestyikin haaleista haalein haamu.. En testannut herkällä testillä, enkä edes aamun ekasta pissasta.. 🤔 Testejä oli tietty haettava lisää ja tänään testasin eri merkillä samanlaisen haamun.. Odottelen taas huomiseen ja kokeilen onneani uudelleen.. Menkkojen pitäs alkaa ehkä su tai alkuviikosta...
Esikoinen 03/11
Toinen haaveissa: ya 04/21
Uusi käyttäjä täällä hei!
Pakko oli jonnekin päästä purkamaan kun tällä hetkellä mielessä kuohuu enkä uskalla silti vielä muille tästä puhua kuin tietysti puolisolle.
Kävin tänään ostamassa elämäni ensimmäisen raskaustestin, ja huomenna aamulla ajattelin sen tehdä, ja jännittää niin paljon! Koskaan ennen ei oo menkat ollut niin paljon myöhässä että olisin ehtinyt testin tehdä, mutta nyt ne on reilusti myöhässä ja nännit olleet tosi arat jo monta päivää, mikä ei ole mulle yhtään tyypillistä...
Todellakin toivoisin kovasti että olen raskaana, se olisi ihanaa, mutta tuntuu vaikealta uskoa, että se olisi käynyt näin helposti, kun ei vielä oltu ehditty edes aloittaa varsinaisesti yrittämistä, kunhan nyt "unohdettiin" muutaman kerran käyttää ehkäisyä... En uskalla vielä innostua liikaa...
Nyt ei auta kuin malttaa nukkua yön yli ja pitää peukkuja!