Miten vauva/pieni lapsi muuttaisi viikonloppuani?
Tämä on lähes kopio toisesta keskustelusta, mutta en siellä saanut vastauksia, joten aloitan tälle uuden keskustelun. Eli miten tyypillinen viikonloppuni muuttuisi lapsen myötä. Selostan nyt minkälainen se yleensä on.
Perjantaina lähden töistä viideltä ja menen suoraan kauppaan. Ostan viikonlopun ruuat ja herkut. Menen kotiin jonne mies on saattanut ehtiä ennen minua. Hän on keittänyt kahvit ja juodaan ne ja syödään perjantain perinteiset herkkupullat ja samalla jutellaan päivän kuulumiset. Sitten alan laittaa ruokaa, teen esim lihapullat ja keitän perunat. Sillä välin kun ruoka valmistuu, käytän koiraa ulkona ja sitten syödään. Sitten joko siivoan, jos on tarvetta tai ihan vain makoilen sohvalla tai lähden lenkille. Sen jälkeen laitetaan sauna lämpiämään ja minä käyn ulkona hoitamassa muut kotieläimet. Sitten saunaan rentoutumaan. Mies yleensä ottaa pari olutta ja minä siiderin. Saunan jälkeen katsotaan telkkaria, syödään jotain esim karkkia, sipsejä tms ja sitten nukkumaan.
Lauantai aamuna herään yleensä viimeistään kahdeksalta ja juon puoli tuntia - tunnin kahvia sohvalla vilttiin kääriytyneenä. Katson kännykästä samalla mielenkiintoisia juttuja, vaikka esim Yle arkistosta. Aamupalan jälkeen hoidan eläimet ja vähän vuoden ajasta riippuen suuntaan joko metsään tai puutarhaan. Mies puuhailee omia juttujaan, esim nikkaroi jotain verstaassaan. Joskus lähdemme yhdessä metsään. Jos olemme kotona, keitämme kahvit puolilta päivin ja syömme vähän leipää ja jotain muuta, jonka jälkeen suunnataan takaisin ulkosalle. Iltapäivän kääntyessä iltaan siirryn sisälle ruuan laittoon ja sitten syödään. Ruuan jälkeen oleillaan, katsotaan telkkaria ja sitten taas lämmitetään sauna. Lauantaisin juon ehkä useamman kuin yhden siiderin jos siltä tuntuu. Hoidan eläimet ennen saunaa. Sitten ollaan vaan ilta kaikessa rauhassa ja saatetaan valvoa puolille öin. Kesällä monesti vielä istutaan ulkona ja voidaan grillailla.
Sunnuntai aamuisin nukutaan niin myöhään kuin huvittaa. Monesti keitän riisipuuron ja syödään ja sitten omiin hommiin. Tai sitten käymään jonkun sukulaisen tai tutun luona. Jossain välissä laitellaan taas ruokaa tai haetaan valmisruokaa. Illalla saatan lähteä käymään vaikka mustikassa ja ottaa koiran mukaan. Kävelen samalla reissulla lenkin metsässä niissä paikoissa joissa viihdyn ja pysähtelen järven rantaan istumaan ja kuuntelemaan luonnon rauhaa. Kotiudun kahdeksan - yhdeksän aikaan ja hoidan eläimet ellei mies ole tehnyt sitä. Sitten nukkumaan rentouttavan viikonlopun jälkeen ja odottamaan alkavaa työviikkoa.
Miten lapsi muuttaisi kuviota vai muuttuisiko mitään? Joku muistaakseni mainitsi että lapsi solahtaisi hyvin minun luonnonlapsi -elämäntapaan, eikä muuttaisi juuri mitään, koska äitiydestä voi tehdä omanlaistaan. Kiitos jos joku viitsii vastata.
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Ja kuinka orjallisesti päiväunia pitää noudattaa? Voiko ne joskus jäädä väliin, jos olen ulkoilemassa koko päivän niin voiko lapsi nukkua esim autossa päiväunet?
Totta kai voi. 🙂 Samahan se, missä lapsi nukkuu.
Mulla on ollut joskus kolme alle kouluikäistä: esikoinen oli 5v kun kuopus syntyi. Mies teki pitkää päivää töitä. Mutta: yleensä kävin kaupassa pienimmän lapsen kanssa jo torstaina päivällä kun kaksi isompaa oli pkodissa ja ostin seuraavan viikon ruuat. Kämpän siivosin myös torstaina. Perjantaina kaksi isompaa oli kotona, joten aamulla touhuttiin aamiaista joskus ysin maissa (meillä lapset on aina nukkuneet aamulla myöhään), Kun lapset olivat syöneet oli äidin aamukahviaika eli 30min penskat touhuili omiaan ja minä join kahvini ja luin lehden. Sitten oli ulkoilua tms. Mies tuli kotiin, lähdettiin usein uimaan koko perhe ja uinnin jälkeen oli iltapala, jonka jälkeen lapset meni nukkumaan ja minä mies istahdettiin sohvalle juttelemaan, syömään jotain aikuisempaa ruokaa ja juomaan ehkä se lasi viiniä. Lauantai aamuna noustiin siihen samaan noin klo 9 aikoihin, aamiaiset perjantain kaavalla, toki älä mölöä on enemmän kun mies touhuaa lasten kanssa samalla. Lauantaina tehtiin kotihommia, tai käytiin leikkipuistossa tai mitä nyt vaan. Illalla lapset nukkumaan (usein käytiin saunassa la-iltaisin) ja aikuiset jäi katsomaan leffaa tai lukemaan tai jotain muuta. Sunnuntai hyvin samalla kaavalla kuin lauantai. Omia harrastuksia nyt ei oikein ehtinyt muulloin kuin vkonloppuna eli se kait tuossa lasten kanssa muuttui. Muuten ihan sama siivoaminen, pyykinpesu ja kokkaaminen sitä oli: määrät vaan isompia. Nyt on kolme teiniä talossa ja aika monena iltana istutaan miehen kanssa kaksin ruokapöydässä tai sohvalla telkan edessä, kun kaikki on omilla teillään. eikä tuosta vauva-ajasta tosiaan ole kuin se vajaa 13 vuotta, nopeasti se menee.
Vierailija kirjoitti:
Ja kuinka orjallisesti päiväunia pitää noudattaa? Voiko ne joskus jäädä väliin, jos olen ulkoilemassa koko päivän niin voiko lapsi nukkua esim autossa päiväunet?
Voi, jos on sellainen lapsi joka sattuu nukahtamaan esim autoon; jotkut lapset eivät nuku esim kuin liikkuvissa vaunuissa, joten vaikea ennustaa täysin tätä.
Veikkaan että kun sulla on tuota eläintenhoito taustaa, niin lapsen hoito olisi oikein luontevaa siihen päälle. Tosin entistä kiireisempää tulisi olemaan. Päivä olisi enemmän täynnä ohjelmaa kuin mihin olet tottunut ja vaikka teillä ei hirveästi noita menoja tunnu olevan, niin aina se vauva on jostain pois. Se tuo sisältöä sekä samalla karsii kaikkea muuta sisältöä pois.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut joskus kolme alle kouluikäistä: esikoinen oli 5v kun kuopus syntyi. Mies teki pitkää päivää töitä. Mutta: yleensä kävin kaupassa pienimmän lapsen kanssa jo torstaina päivällä kun kaksi isompaa oli pkodissa ja ostin seuraavan viikon ruuat. Kämpän siivosin myös torstaina. Perjantaina kaksi isompaa oli kotona, joten aamulla touhuttiin aamiaista joskus ysin maissa (meillä lapset on aina nukkuneet aamulla myöhään), Kun lapset olivat syöneet oli äidin aamukahviaika eli 30min penskat touhuili omiaan ja minä join kahvini ja luin lehden. Sitten oli ulkoilua tms. Mies tuli kotiin, lähdettiin usein uimaan koko perhe ja uinnin jälkeen oli iltapala, jonka jälkeen lapset meni nukkumaan ja minä mies istahdettiin sohvalle juttelemaan, syömään jotain aikuisempaa ruokaa ja juomaan ehkä se lasi viiniä. Lauantai aamuna noustiin siihen samaan noin klo 9 aikoihin, aamiaiset perjantain kaavalla, toki älä mölöä on enemmän kun mies touhuaa lasten kanssa samalla. Lauantaina tehtiin kotihommia, tai käytiin leikkipuistossa tai mitä nyt vaan. Illalla lapset nukkumaan (usein käytiin saunassa la-iltaisin) ja aikuiset jäi katsomaan leffaa tai lukemaan tai jotain muuta. Sunnuntai hyvin samalla kaavalla kuin lauantai. Omia harrastuksia nyt ei oikein ehtinyt muulloin kuin vkonloppuna eli se kait tuossa lasten kanssa muuttui. Muuten ihan sama siivoaminen, pyykinpesu ja kokkaaminen sitä oli: määrät vaan isompia. Nyt on kolme teiniä talossa ja aika monena iltana istutaan miehen kanssa kaksin ruokapöydässä tai sohvalla telkan edessä, kun kaikki on omilla teillään. eikä tuosta vauva-ajasta tosiaan ole kuin se vajaa 13 vuotta, nopeasti se menee.
Muuten kuulosti oikein kivalta, mut tuota matikkaa en ymmärrä: kolme teiniä ja vauva-ajasta vajaa 13 v.?
Vierailija kirjoitti:
Voiko nukkumaanmenoajoista tinkiä? Jos haluaisin mennä myöhemmällä metsään, meneekö lapsi sekaisin jos pääsee omaan petiin tunnin pari myöhemmin? Joku sanoi että rauhalliset kahvipöytähetket ei onnistuisi. Mitä se lapsi tekee / vahingoittuuko se jotenkin jos istutaan miehen kanssa ja jutellaan. Jos laitan sille jonkun lelun tai istutan telkkarin eteen?
Lapsi tarvitsee säännöllisen rytmin. Telkkari ei ole hyvä lapsenvahti vauvalle, tai taaperolle. Sieltä tulee niin paljon aivoja ja silmiä stimuloivaa juttua, että lapsesta tulee levoton, ylivilkas. Vauvan voi laittaa vaikka sitteriin siihen pöydän lähelle, jossa hän on tavallaan mukana teidän jutuissa ja saa tarkkailla vanhempiaan.
Ei kukaan voi tietää etukäteen minkälaiseksi elämä teillä muuttuisi. Joko olisitte maailman onnellisin perhe tai sitten vihaisit elämääsi ja syttäisit lasta kun et saa maata jatkuvasti sohvalla, se kun on ykkösprioriteettisi. Tai jotain tuolta väliltä. Se nyt on yhtä puppua, ettei yksikään nainen, jolla on lapsia tekisi enää mitään samoja asioita kuin lapsettomana. En tiedä mitä tän palstan velat saa sen valheen levittämisestä, kaipa tän palstan veloilla on vain vinksahtanut tarve olla jatkuvasti vähättelemässä muita naisia jos niillä on niitä lapsia. Ihanaa elämää sellainen.
Vierailija kirjoitti:
No ainakaan, et enää juo kahvia pitkään rauhassa peiton alla, et nuku muutenkaan pitkään, olet koko ajan valmiustilassa. Heräilet öisin muutamia kertoja ja aamulla monesti ylös kuudelta. Käytte eriaikaan saunassa. Imetät vauvaa alkuun, ehkä tunnin välein. Et ota lauantaisin enemmän siideriä. Menet nukkumaan kun vauva nukkuu, etkä keikkaloi puoleen yöhön. Pulauttelun ja löysän kakan määrästä riippuen pyykkikone laulaa.
Ehkä se jatkuva valmiustila on pahinta, et koskaan tiedä onko herätys puolen tunnin vai kolmen tunnin päästä. Lopputuloksena käy niin, ettet nuku enää ollenkaan.
Ja moni asia toki riippuu kuinka paljon isäehdokas osallistuu.. 😁
Mutta kaikki helpottaa kun lapsi kasvaa ja maalla eläinten keskellä kasvaminen on ihan loistavaa!!
No ei helpota. Jollain helpottaa, jollain vaikeutuu. Teini-iästä voi tulla ihan mimmoinen tahansa. On naiivia kuvitella, että kun kasvatan hyvin lapseni, kaikki on helppoa. Myös hyvistä perheistä tulee narkkareita, ja rikollisia. Kannattaa miettiä onko valmis uhraamaan kaiken sen oman ajan lapsen hyväksi. Jostain syystä suuri osa vanhemmista on onnensa kukkuloilla, kun saa lapsen viikonlopuksi hoitoon.
Kokemuksen rintaäänellä, jos voisin uudestaan päättää, en tekisi yhtään lasta.
Vierailija kirjoitti:
Voiko nukkumaanmenoajoista tinkiä? Jos haluaisin mennä myöhemmällä metsään, meneekö lapsi sekaisin jos pääsee omaan petiin tunnin pari myöhemmin? Joku sanoi että rauhalliset kahvipöytähetket ei onnistuisi. Mitä se lapsi tekee / vahingoittuuko se jotenkin jos istutaan miehen kanssa ja jutellaan. Jos laitan sille jonkun lelun tai istutan telkkarin eteen?
Ei se vaan suostu siihen. Tai voi olla et poikkeuksellisesti suostuu, mut useimmiten ei. Se ryömii, konttaa, kävelee, kiipeilee, turhautuu... avaa kaappeja, heittää tavaroita, yrittää syödä kaiken mitä näkee jne. keksii koko ajan kaikkea uutta. Leluilla ja ohjelmilla ei pitkälle pötkitä. Kiinnostusta riittää max 5 min. Sekin hyvällä tuurilla. Sit alkaa taas sama sekoilu ku tuossa aiemmin mainitsin.
Tosin edelleen kaikki ei ole ihan samanlaisia. Eikä kaikki vaiheet kestä kaikilla yhtä kauan. Koko ajan tulee uusia haasteita sitä mukaa kun edellisistä päästään eroon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut joskus kolme alle kouluikäistä: esikoinen oli 5v kun kuopus syntyi. Mies teki pitkää päivää töitä. Mutta: yleensä kävin kaupassa pienimmän lapsen kanssa jo torstaina päivällä kun kaksi isompaa oli pkodissa ja ostin seuraavan viikon ruuat. Kämpän siivosin myös torstaina. Perjantaina kaksi isompaa oli kotona, joten aamulla touhuttiin aamiaista joskus ysin maissa (meillä lapset on aina nukkuneet aamulla myöhään), Kun lapset olivat syöneet oli äidin aamukahviaika eli 30min penskat touhuili omiaan ja minä join kahvini ja luin lehden. Sitten oli ulkoilua tms. Mies tuli kotiin, lähdettiin usein uimaan koko perhe ja uinnin jälkeen oli iltapala, jonka jälkeen lapset meni nukkumaan ja minä mies istahdettiin sohvalle juttelemaan, syömään jotain aikuisempaa ruokaa ja juomaan ehkä se lasi viiniä. Lauantai aamuna noustiin siihen samaan noin klo 9 aikoihin, aamiaiset perjantain kaavalla, toki älä mölöä on enemmän kun mies touhuaa lasten kanssa samalla. Lauantaina tehtiin kotihommia, tai käytiin leikkipuistossa tai mitä nyt vaan. Illalla lapset nukkumaan (usein käytiin saunassa la-iltaisin) ja aikuiset jäi katsomaan leffaa tai lukemaan tai jotain muuta. Sunnuntai hyvin samalla kaavalla kuin lauantai. Omia harrastuksia nyt ei oikein ehtinyt muulloin kuin vkonloppuna eli se kait tuossa lasten kanssa muuttui. Muuten ihan sama siivoaminen, pyykinpesu ja kokkaaminen sitä oli: määrät vaan isompia. Nyt on kolme teiniä talossa ja aika monena iltana istutaan miehen kanssa kaksin ruokapöydässä tai sohvalla telkan edessä, kun kaikki on omilla teillään. eikä tuosta vauva-ajasta tosiaan ole kuin se vajaa 13 vuotta, nopeasti se menee.
Muuten kuulosti oikein kivalta, mut tuota matikkaa en ymmärrä: kolme teiniä ja vauva-ajasta vajaa 13 v.?
No mäpä väännänsulle ratakiskosta: kuopus täytti 13v syyskuussa 2020, vauva-aika hänellä päättyi syyskuussa 2008 eli tällä hetkellä 12v ja 1kk sitten.
Jotkut pullauttelee koko ajan, jotkut vauvat ei koskaan. Jotkut kakkii kerran päivässä, jos sitäkään, jotkut 8 krt. Ei näitä voi tietää.
Kuka täällä on vähätellyt tai kirjoittanut ettei saa tehdä mitään samaa? Olen erittäin yllättynyt kuinka helpolta lapsen hoito kuulostaa näissä vastauksissa. Koska olen koko ajan ajatellut ettei minun laiskalle ja leppoisalle luonteelle lapsi sopisi kovin hyvin, mutta näköjään se sopisikin hienosti, kun oikeastaan mistään ei tarvitse luopua mitä nytkin teen. Ja pystyy oleskella ja lepäillä.
Vierailija kirjoitti:
Ja kuinka orjallisesti päiväunia pitää noudattaa? Voiko ne joskus jäädä väliin, jos olen ulkoilemassa koko päivän niin voiko lapsi nukkua esim autossa päiväunet?
Vauvat on tosi yksilöllisiä. Rutiinit helpottaa usein, ne tuo turvaa ja helpottaa arkea. Joillekin vauvoille on tosi tärkeää, että rutiinit pysyy ja he tykkää pitää niistä kiinni, jotkut ottaa muutokset tosi lungisti. Omani oli sellainen Take away vauva, hän ei ollut niin rutiineissa kiinni ja kulkeminen ihan missä vaan oli tosi helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Voiko nukkumaanmenoajoista tinkiä? Jos haluaisin mennä myöhemmällä metsään, meneekö lapsi sekaisin jos pääsee omaan petiin tunnin pari myöhemmin? Joku sanoi että rauhalliset kahvipöytähetket ei onnistuisi. Mitä se lapsi tekee / vahingoittuuko se jotenkin jos istutaan miehen kanssa ja jutellaan. Jos laitan sille jonkun lelun tai istutan telkkarin eteen?
Lapsesta riippuu voiko tinkiä ja miten paljon. Monelle lapselle nukkumisajan siirtyminen tarkoittaa itkupotkuraivareita ja suoraa huutoa. Toiset taas ottavat asian rennommin. Yleisesti ottaen useimmat lapset kannattaa ruokkia ja laittaa nukkumaan säännöllisen aikataulun mukaan, koska sillä minimlimmoidaan itkupotkuraivot.
Rauhalliset kahvihetkei eivät välttämättä onnistu, koska lapsi haluaa huomiota ihan koko ajan, ja jos ei sitä saa, saattaa aloittaa sen jo yllä mainitun itkupotkuhuudon. Jotkut vauvat viihtyvät sitterissä puolikin tuntia, toiset minuutin. Tai lapsi saattaa olla kova menemään ja toheltamaan, ja kolhia itsensä, vaikka koti olisi yritetty tehdä lapsiystävälliseksi. Jotkut lapset saattavat leikkiä tyytyväisenä yksi pikkutaaperona, toiset oppivat sen vasta paljon myöhemmin. Etukäteen ei voi tietää, millaisen lapsen saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko nukkumaanmenoajoista tinkiä? Jos haluaisin mennä myöhemmällä metsään, meneekö lapsi sekaisin jos pääsee omaan petiin tunnin pari myöhemmin? Joku sanoi että rauhalliset kahvipöytähetket ei onnistuisi. Mitä se lapsi tekee / vahingoittuuko se jotenkin jos istutaan miehen kanssa ja jutellaan. Jos laitan sille jonkun lelun tai istutan telkkarin eteen?
Ei se vaan suostu siihen. Tai voi olla et poikkeuksellisesti suostuu, mut useimmiten ei. Se ryömii, konttaa, kävelee, kiipeilee, turhautuu... avaa kaappeja, heittää tavaroita, yrittää syödä kaiken mitä näkee jne. keksii koko ajan kaikkea uutta. Leluilla ja ohjelmilla ei pitkälle pötkitä. Kiinnostusta riittää max 5 min. Sekin hyvällä tuurilla. Sit alkaa taas sama sekoilu ku tuossa aiemmin mainitsin.
Tosin edelleen kaikki ei ole ihan samanlaisia. Eikä kaikki vaiheet kestä kaikilla yhtä kauan. Koko ajan tulee uusia haasteita sitä mukaa kun edellisistä päästään eroon
Ryömiköön ja kontatkoon, kyllä meillä nytkin erilaisia elukoita pyörii ja maukuu jaloissa kun syödään tai juodaan. Jos laitan kaapit niin ettei niitä saa auki ja ylimääräiset tavarat piiloon. Huutoa olen kyllä tosi huono sietämään. Mutta jos laittaa korvatulpat?
Jos lapsi ei hoidossa niin alkoholit sikseen. Vauva saattaa herättää öisin. Syöttämistä, vaipan vaihtoa. Sisustus muuttuu lapsi huomioiden. Vähemmän kahdenkeskistä parisuhdeaikaa. Jos imetät niin kahvia ei suositella kun kofeiinia tulee rintamaidon mukana vauvaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko nukkumaanmenoajoista tinkiä? Jos haluaisin mennä myöhemmällä metsään, meneekö lapsi sekaisin jos pääsee omaan petiin tunnin pari myöhemmin? Joku sanoi että rauhalliset kahvipöytähetket ei onnistuisi. Mitä se lapsi tekee / vahingoittuuko se jotenkin jos istutaan miehen kanssa ja jutellaan. Jos laitan sille jonkun lelun tai istutan telkkarin eteen?
Ei se vaan suostu siihen. Tai voi olla et poikkeuksellisesti suostuu, mut useimmiten ei. Se ryömii, konttaa, kävelee, kiipeilee, turhautuu... avaa kaappeja, heittää tavaroita, yrittää syödä kaiken mitä näkee jne. keksii koko ajan kaikkea uutta. Leluilla ja ohjelmilla ei pitkälle pötkitä. Kiinnostusta riittää max 5 min. Sekin hyvällä tuurilla. Sit alkaa taas sama sekoilu ku tuossa aiemmin mainitsin.
Tosin edelleen kaikki ei ole ihan samanlaisia. Eikä kaikki vaiheet kestä kaikilla yhtä kauan. Koko ajan tulee uusia haasteita sitä mukaa kun edellisistä päästään eroon
Ryömiköön ja kontatkoon, kyllä meillä nytkin erilaisia elukoita pyörii ja maukuu jaloissa kun syödään tai juodaan. Jos laitan kaapit niin ettei niitä saa auki ja ylimääräiset tavarat piiloon. Huutoa olen kyllä tosi huono sietämään. Mutta jos laittaa korvatulpat?
Ok, nyt alkaa provotutka huutaa. Aika hyvin provottu, kyllä, mutta nyt alkaa mennä yli.
Tämä ei ole mitään provoilua vaan ihan silkkaa tietämättömyyttä! Halusin rehellistä keskustelua aiheesta, en kaunisteltua uskottelua ja hyviä vastauksia olen saanut, kiitos niistä. Nämä provohuutelijat jätän jatkossa täysin huomiotta.
Oletteko kaikki äidit siis omassa kotonanne täysin absolutisteja? Minä en suostu kyllä saunasiidereistäni luopumaan enkä usko että lapsi tietää yhtään mitään jos pari pientä siideriä hörppään. Jos lapsen saaminen tarkoittaa sitä että pitää vuosikausia olla täysin raitis niin se ei sitten sovi minulle. Enkä kyllä tosissaan uskokaan että kaikki äidit lopettavat alkoholin kotikäytön, kohtuullisen sellaisen. En tarkoittanut että kännäisin joka viikonloppu. Tosin joskus voisin vielä humalahakuisestikin juoda, esim kerran pari kesässä. Isänsä saisi silloin olla lapsen kanssa selvin päin.
Ja kuinka orjallisesti päiväunia pitää noudattaa? Voiko ne joskus jäädä väliin, jos olen ulkoilemassa koko päivän niin voiko lapsi nukkua esim autossa päiväunet?