Skitsofrenia ilman harhoja, kaksisuuntainen mielialahäiriö ilman maniaa, adhd/add ilman ylivilkkautta/keskittymisvaikeuksia

Jos adhd-lääkkeellä pääsee eroon ahdistukseen annetusta pilleristä+unilääke + muute vaan diapam jos tarttee + masennuslääke, niin kannatan että otetaan vaan se yks pilleri. Ihan sama mitä tiedossa pitkäaikaisessa käytössä, koska varmaan nuilla muilla pillereillä kovemmat haitat .

Vierailija kirjoitti:

Jos adhd-lääkkeellä pääsee eroon ahdistukseen annetusta pilleristä+unilääke + muute vaan diapam jos tarttee + masennuslääke, niin kannatan että otetaan vaan se yks pilleri. Ihan sama mitä tiedossa pitkäaikaisessa käytössä, koska varmaan nuilla muilla pillereillä kovemmat haitat .

Joo, kannattaa. Masennuslääkkeillä on sitä paitsi kovemmat haitat lyhyelläkin käytöllä ja niiden teho on olematon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä outoa on kaksisuuntaisessa ilman maniaa? Voi olla myös hypomaniaa tai syklotymiaa.

Tai skitsofreniassa ilman harhoja? Voi olla vaikka hebefreenistä skitsofreniaa, johon voi kuulua vain toimintakyvyn vakavaa laskua ja potilaan vetäytymistä "omiin maailmoihinsa". Ei merkittäviä harhoja.

Tai keskittymishäiriössä ilman ylivilkkautta? Onhan ADD:sta puhuttu jo pitkään. Keskittymisvaikeuksista en nyt osaa sanoa, että ovatko ehdoton kriteeri dg:lle. Mutta eivät ne keskittymisvaikeudetkaan kaikille samalla tavalla ilmene. Joillakin voi ilmetä vaikka epäsäännöllisenä keskittymisenä. Pystyy keskittymään, kun asia kiinnostaa, ei keskity, kun ei kiinnosta.

Näinpä. Voi olla hypomaniaa jota ei välttämättä ulkopuolinen tajua. Tai sekamuotoisia jaksoja. Tiedän yhden kaksisuuntaisen josta tulee noissa sekamuotoisissa jaksoissa lähinnä ärtynyt ja uneton. Itselläni ADHD:een liittyy hyperfokusta, eli itseäni kiinnostaviin asioihin voin uppoutua vaikka kymmeneksi tunniksi putkeen, niin etten tajua edes fyysisiä tarpeita esim nälkää. Sitten taas joihinkin asioihin keskittyminen on ihan täysin mahdotonta. Ja laskut jää maksamatta, tiskit tiskaamatta jne... 

Ootko kuullut flow-tilasta?

flow on ihan eri asia kuin hyperfokus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä outoa on kaksisuuntaisessa ilman maniaa? Voi olla myös hypomaniaa tai syklotymiaa.

Tai skitsofreniassa ilman harhoja? Voi olla vaikka hebefreenistä skitsofreniaa, johon voi kuulua vain toimintakyvyn vakavaa laskua ja potilaan vetäytymistä "omiin maailmoihinsa". Ei merkittäviä harhoja.

Tai keskittymishäiriössä ilman ylivilkkautta? Onhan ADD:sta puhuttu jo pitkään. Keskittymisvaikeuksista en nyt osaa sanoa, että ovatko ehdoton kriteeri dg:lle. Mutta eivät ne keskittymisvaikeudetkaan kaikille samalla tavalla ilmene. Joillakin voi ilmetä vaikka epäsäännöllisenä keskittymisenä. Pystyy keskittymään, kun asia kiinnostaa, ei keskity, kun ei kiinnosta.

Näinpä. Voi olla hypomaniaa jota ei välttämättä ulkopuolinen tajua. Tai sekamuotoisia jaksoja. Tiedän yhden kaksisuuntaisen josta tulee noissa sekamuotoisissa jaksoissa lähinnä ärtynyt ja uneton. Itselläni ADHD:een liittyy hyperfokusta, eli itseäni kiinnostaviin asioihin voin uppoutua vaikka kymmeneksi tunniksi putkeen, niin etten tajua edes fyysisiä tarpeita esim nälkää. Sitten taas joihinkin asioihin keskittyminen on ihan täysin mahdotonta. Ja laskut jää maksamatta, tiskit tiskaamatta jne... 

Ootko kuullut flow-tilasta?

flow on ihan eri asia kuin hyperfokus. 

Kuulostaa kuitenkin samalta. Uppotuminen johonkin tunneiksi niin, että muut asiat jäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä outoa on kaksisuuntaisessa ilman maniaa? Voi olla myös hypomaniaa tai syklotymiaa.

Tai skitsofreniassa ilman harhoja? Voi olla vaikka hebefreenistä skitsofreniaa, johon voi kuulua vain toimintakyvyn vakavaa laskua ja potilaan vetäytymistä "omiin maailmoihinsa". Ei merkittäviä harhoja.

Tai keskittymishäiriössä ilman ylivilkkautta? Onhan ADD:sta puhuttu jo pitkään. Keskittymisvaikeuksista en nyt osaa sanoa, että ovatko ehdoton kriteeri dg:lle. Mutta eivät ne keskittymisvaikeudetkaan kaikille samalla tavalla ilmene. Joillakin voi ilmetä vaikka epäsäännöllisenä keskittymisenä. Pystyy keskittymään, kun asia kiinnostaa, ei keskity, kun ei kiinnosta.

Näinpä. Voi olla hypomaniaa jota ei välttämättä ulkopuolinen tajua. Tai sekamuotoisia jaksoja. Tiedän yhden kaksisuuntaisen josta tulee noissa sekamuotoisissa jaksoissa lähinnä ärtynyt ja uneton. Itselläni ADHD:een liittyy hyperfokusta, eli itseäni kiinnostaviin asioihin voin uppoutua vaikka kymmeneksi tunniksi putkeen, niin etten tajua edes fyysisiä tarpeita esim nälkää. Sitten taas joihinkin asioihin keskittyminen on ihan täysin mahdotonta. Ja laskut jää maksamatta, tiskit tiskaamatta jne... 

Ootko kuullut flow-tilasta?

flow on ihan eri asia kuin hyperfokus. 

Kuulostaa kuitenkin samalta. Uppotuminen johonkin tunneiksi niin, että muut asiat jäävät.

Et ole joko koskaan kokenut flowta tai hyperfokusta jos et noita asioita toisistaan erota. 

Tämä.

Maailma kovenee koko ajan, entistä nopeammin, tehokkaammin ja paremmin pitäisi joka asiasta suoritua. Ei mikään ihme että nepsyt tarvitsevat lääkityksiä, nepsyvalmennusta, terapiaa jne pärjätäkseen nykypäivänä. No, joskus ennen muinoin heistä sitten tulikin sopivissa olosuhteissa keksijöitä tai taitelijoita, vähemmän hyvissä sitten kylähulluja, syrjäytyneitä tai juoppoja. 

Vierailija kirjoitti:

Maailma kovenee koko ajan, entistä nopeammin, tehokkaammin ja paremmin pitäisi joka asiasta suoritua. Ei mikään ihme että nepsyt tarvitsevat lääkityksiä, nepsyvalmennusta, terapiaa jne pärjätäkseen nykypäivänä. No, joskus ennen muinoin heistä sitten tulikin sopivissa olosuhteissa keksijöitä tai taitelijoita, vähemmän hyvissä sitten kylähulluja, syrjäytyneitä tai juoppoja. 

Edelleenkin tulee, ei ole muutunut mihinkään. Mutta yhä useampi ihminen kärsii työttömyydestä tai työstä, joka johtaa sosiaalisiin ongelmiin, uupumukseen jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma kovenee koko ajan, entistä nopeammin, tehokkaammin ja paremmin pitäisi joka asiasta suoritua. Ei mikään ihme että nepsyt tarvitsevat lääkityksiä, nepsyvalmennusta, terapiaa jne pärjätäkseen nykypäivänä. No, joskus ennen muinoin heistä sitten tulikin sopivissa olosuhteissa keksijöitä tai taitelijoita, vähemmän hyvissä sitten kylähulluja, syrjäytyneitä tai juoppoja. 

Edelleenkin tulee, ei ole muutunut mihinkään. Mutta yhä useampi ihminen kärsii työttömyydestä tai työstä, joka johtaa sosiaalisiin ongelmiin, uupumukseen jne.

En nyt vieläkään ymmärrä miksi ette edes yritä muuttaa maailmaa?

En myöskään ymmärrä miksi aikuiset ovat valmiita ottamaan riskin siitä että vahingoittavat vielä lapsen kehittymättömiä aivoja lääkekokeiluilla? Koska pelkäävät lapsen kärsivän "outoudestaan" enemmän kuin lopullisista jopa kuolettavista vaikutuksista?

Ajatellaan että meillä olisi ujo ja syrjäänvetäytyvä lapsi. Koska yhteiskuntamme ei myöskään siedä ujoutta ja me oletamme kaiken yhtään keskiarvosta poikkeavan olevan viallista ja kärsimystä aiheuttavaa päätämme lääkitä lasta alkoholilla.

Se toimii, lapsi on rennompi ja puheliaampi. Vaikuttaa iloisemmalta ja silmissämme vähemmän ahdistuneelta. Iltaisin ja aamuisin lapsi on tavallista ärtyneempi ja huonovointisempi, mutta saa kuitenkin unta paremmin. Alkoholin hyödyt siis voittavat haitat.

Alkoholia ei kuitenkaan määrätä ujouteen, se ei ole lääke. Ei ennen kuin sitä aletaan myymään pillereinä tai pienissä ruskeissa pulloissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä outoa on kaksisuuntaisessa ilman maniaa? Voi olla myös hypomaniaa tai syklotymiaa.

Tai skitsofreniassa ilman harhoja? Voi olla vaikka hebefreenistä skitsofreniaa, johon voi kuulua vain toimintakyvyn vakavaa laskua ja potilaan vetäytymistä "omiin maailmoihinsa". Ei merkittäviä harhoja.

Tai keskittymishäiriössä ilman ylivilkkautta? Onhan ADD:sta puhuttu jo pitkään. Keskittymisvaikeuksista en nyt osaa sanoa, että ovatko ehdoton kriteeri dg:lle. Mutta eivät ne keskittymisvaikeudetkaan kaikille samalla tavalla ilmene. Joillakin voi ilmetä vaikka epäsäännöllisenä keskittymisenä. Pystyy keskittymään, kun asia kiinnostaa, ei keskity, kun ei kiinnosta.

Näinpä. Voi olla hypomaniaa jota ei välttämättä ulkopuolinen tajua. Tai sekamuotoisia jaksoja. Tiedän yhden kaksisuuntaisen josta tulee noissa sekamuotoisissa jaksoissa lähinnä ärtynyt ja uneton. Itselläni ADHD:een liittyy hyperfokusta, eli itseäni kiinnostaviin asioihin voin uppoutua vaikka kymmeneksi tunniksi putkeen, niin etten tajua edes fyysisiä tarpeita esim nälkää. Sitten taas joihinkin asioihin keskittyminen on ihan täysin mahdotonta. Ja laskut jää maksamatta, tiskit tiskaamatta jne... 

Ootko kuullut flow-tilasta?

flow on ihan eri asia kuin hyperfokus. 

Liikuttavaa tuo luottamus lääkkeisiin. Terveistä ihmisistä tekemällä tehdään nyt sairaita jo vauvaikäisistä saakka. Neurologille nimittäin ei vaikuta kertoa mitään syitä vaivoihin, kun he eivät suostu niitä kuuntelemaan! Kukaan ei ole ilmoittanut lääkkeiden haittavaikutuksista minnekkään, koska eräässäkin lukee, ettei ole vakavia haittoja ilmoitettu. Siis vaikka lihasten voimattomuus saa aikaan petipotilaaksi joutumisen ja ruusuinfektio puolestaan loppuiän antibioottihoidon. Tuosta on nyt varma näyttö, eikä kukaan vastaa edes viestiin. Tiedoksi kaikille muillekin, et Suomessa toimii tuollainen systeemi. Ei sille mitään mahda. Kyseessä yleinen valmiste, levetirasetaami. Donepetsiilin haittavaikutus aiheuttaa kouristuksia, jotka tulkitaan epileptiseksi kohtaukseksi. Sekään ei kiinnosta neulologeja, koska heidän mielestä täytyy olla jokin lääkitys:-(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma kovenee koko ajan, entistä nopeammin, tehokkaammin ja paremmin pitäisi joka asiasta suoritua. Ei mikään ihme että nepsyt tarvitsevat lääkityksiä, nepsyvalmennusta, terapiaa jne pärjätäkseen nykypäivänä. No, joskus ennen muinoin heistä sitten tulikin sopivissa olosuhteissa keksijöitä tai taitelijoita, vähemmän hyvissä sitten kylähulluja, syrjäytyneitä tai juoppoja. 

Edelleenkin tulee, ei ole muutunut mihinkään. Mutta yhä useampi ihminen kärsii työttömyydestä tai työstä, joka johtaa sosiaalisiin ongelmiin, uupumukseen jne.

Tiedätkö: sen vakituisen työn saa vain se, joka sinne töihin menee heti, kun soitto tulee, ei vasta huomenna. Ja sen jonku täytyy olla virkeä vastaamaan siihen puhelimeen ennen kuin se joku soittaa jollekin muulle! Siitähän tässä on kysymys, eikä työpaikan "saamisesta"!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla mitään yhtä päätelmää että kauanko adhd-lääkkeet vaikuttaa.

Mutta huonommin menee monilla jos ei käytä.

Suomessa ensimmäinen adhd-lääke sai myyntiluvan 2003 ja esimerkisi elvanse vasta muutama vuosi sitten. Aikuisille kela-korvattavuus mahdollistui muistaakseni vasta 2014, joten pitkäaikaistutkimusta suomesta ei vielä ole.

Mutta mm. Yhdysvalloista lasten- ja nuorten hoidosta stimulanteilla on ainakin yksi pidempi tutkimus, eikä lääkkeellä tosiaan havaittu enää hyötyä tietyn ajan jälkeen.

2018 tehtiin myös tutkimus, jonka mukaan lääkkeistä voisi olla enemmän harmia kuin hyötyä. En ole itse ko. Tutkimusta lukenut, joten en tiedä sisältöä tai tutkimuksen laadusta sen tarkemmin.

Kuitenkin Suomessa adhd-lääkkeet ovat aiheuttaneet lapsille mm. Psykooseja. Lapset eivät myöskään osaa kertoa kaikista haittavaikutuksista, eikä lasten tai aikuistenkaan uusia oireita tai entistä vakavampien sairauksien puhkeamista yhdistetä aina lääkityksen aloittamiseen.

Nyt ollaan kyllä mutulla liikenteessä, kun viitataan tutkimuksiin joita ei ole edes luettu ja joku 2 tutkimusta jostain ei vielä ole kovin edustava otanta.

Onko muuten tutkimuksella aukottomasti todistettu, että kys. psykoosit ovat pujenneet juuri lääkityksen vaikutuksesta ja samalla poissuljettu sattuman, samanaikaisuuden mutta riippumattomuuden, tai muiden tekijöiden vaikutus. Ei tietenkään.

Useimmat lääketutkimukset ovat olleet lääkeyhtiöiden, eivätkä ne täytä laadullisia vaatimuksia. Mutta monien mielenterveyslääkkeiden yhteyksistä mm. Psykooseihin, yleistyneeseen ahdistushäiriöön, bipolaarihäiriöön, sekä somaattisiin sairauksiin ollaan saatu jo näyttöä. Kuten myös siitä, että monilla on adhd-lääkkeiden kyljessä lääkkeet ahdistukseen ja unettomuuteen. Skitsofrenian hoidossa käytettyjen lääkkeiden on havaittu huonontavan jopa n. 40% tilaa ja n. 10 potilaista kuolee lääkitykseen vuodessa. Näissäkin tilanne arviodaan aina tapauskohtaisesti :)

Lasten psykiatrisen laitoshoidon tarve on kasvanut lasten lääkitysten myötä. Kyseessä voi olla sattuma.

Btw. Hauskaa sikäli, että vaaditte aukottomia todisteita lääkinnän haitallisuuteen "sairauksissa", joista ei ole aukottomia tai muunkaanlaisia todisteita.

Hauskaa? Myrkytysoireinen ihminen viedään muistitestiin ja lääkitystä lisätään, vaikka sen täytyisi kaikkien ihmisten kohdalla iän myötä vähentyä, koska aineenvaihduntakin on ajan myötä hidastunut!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla mitään yhtä päätelmää että kauanko adhd-lääkkeet vaikuttaa.

Mutta huonommin menee monilla jos ei käytä.

Suomessa ensimmäinen adhd-lääke sai myyntiluvan 2003 ja esimerkisi elvanse vasta muutama vuosi sitten. Aikuisille kela-korvattavuus mahdollistui muistaakseni vasta 2014, joten pitkäaikaistutkimusta suomesta ei vielä ole.

Mutta mm. Yhdysvalloista lasten- ja nuorten hoidosta stimulanteilla on ainakin yksi pidempi tutkimus, eikä lääkkeellä tosiaan havaittu enää hyötyä tietyn ajan jälkeen.

2018 tehtiin myös tutkimus, jonka mukaan lääkkeistä voisi olla enemmän harmia kuin hyötyä. En ole itse ko. Tutkimusta lukenut, joten en tiedä sisältöä tai tutkimuksen laadusta sen tarkemmin.

Kuitenkin Suomessa adhd-lääkkeet ovat aiheuttaneet lapsille mm. Psykooseja. Lapset eivät myöskään osaa kertoa kaikista haittavaikutuksista, eikä lasten tai aikuistenkaan uusia oireita tai entistä vakavampien sairauksien puhkeamista yhdistetä aina lääkityksen aloittamiseen.

Long-term efficacy and safety of treatment with stimulants and atomoxetine in adult ADHD: A review of controlled and naturalistic studies. (2013). European Neuropsychopharmacology., 23(6).

Tuossa on hyvää tutkimusta adhd-lääkityksestä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Jos on pääsy johonkin tietokantaan. Lääkityksen hyöty näyttäisi olevan merkittävämpi lapsille, ja lapsuudessa aloitettuna. Toki kaikilla lääkityksillä on vasta-aiheensa eivätkä ne kaikille sovi. Kuitenkin tämäkin tutkimus tukee sitä, että lääkityksestä olisi hyötyä, eikä siitä ole todettu olevan haittaa myöhemminkään, poissulkien tunnetut haittavaikutukset ja yksittäistapaukset jotka on tietenkin huomioitava yksilöittäin lääkitystä harkittaessa. Ahdh:ssa tunnetut elämänkulun riskit huomioiden, ei lähdetä tasosta, jossa voitaisiin ajatella kaiken menevän hyvin, jos vain lääkityksen tuomilta haitoilta vältytään. On huomioitava kokonaisuus. Ennuste lapsilla ja nuorilla parani merkittävästi lääkityksen kanssa pitkittäistutkimuksissa.

Monien lasten ennuste paranisi myös, jos antabus-hoito aloitettaisiin mahdollisimman varhain. Samoin voisimme seuloa lasten joukosta homot ja eheyttää nämä ennen kuin törmäävät vakaviin haasteisiin, ympäristön palaute voi vaikuttaa vakavasti itsetuntoon. Homomiehillä on kolminkertainen riski itsemurhaan ja hi-virukseen.

Oletko se kaksplussan "käännyttäjä"?

Vierailija kirjoitti:

Tai se sattuma ei koita ennenkuin liian myöhästä.

Ensihoito käyttää kevetirasetaamia, koska sellainen keino on olemassa. Niistä ihmisistä tulee sitten mollamaijoja, jotka eivät pysty enää koskaan vastustamaan "hoitoja". Se vie lihasvoimat kokonaan. Paljonko hanavesissä on jäämitä esimerkiksi Kepprasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma kovenee koko ajan, entistä nopeammin, tehokkaammin ja paremmin pitäisi joka asiasta suoritua. Ei mikään ihme että nepsyt tarvitsevat lääkityksiä, nepsyvalmennusta, terapiaa jne pärjätäkseen nykypäivänä. No, joskus ennen muinoin heistä sitten tulikin sopivissa olosuhteissa keksijöitä tai taitelijoita, vähemmän hyvissä sitten kylähulluja, syrjäytyneitä tai juoppoja. 

Edelleenkin tulee, ei ole muutunut mihinkään. Mutta yhä useampi ihminen kärsii työttömyydestä tai työstä, joka johtaa sosiaalisiin ongelmiin, uupumukseen jne.

Tiedätkö: sen vakituisen työn saa vain se, joka sinne töihin menee heti, kun soitto tulee, ei vasta huomenna. Ja sen jonku täytyy olla virkeä vastaamaan siihen puhelimeen ennen kuin se joku soittaa jollekin muulle! Siitähän tässä on kysymys, eikä työpaikan "saamisesta"!

Rahellisesti sanottuna en tiennyt. Olen ollut siinä uskossa, että suurtyöttömyyden ongelma on jossain muualla kuin puhelimeen vastaamattomuudessa.

Mutta ei siinä, lääke työttömyteen siis viimein löytyi kuin löytyikin. Työkkäri vaan välittämään amfetamiinia töiden ohessa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä.

https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/unilaakkeet-voivat-aiheuttaa…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma kovenee koko ajan, entistä nopeammin, tehokkaammin ja paremmin pitäisi joka asiasta suoritua. Ei mikään ihme että nepsyt tarvitsevat lääkityksiä, nepsyvalmennusta, terapiaa jne pärjätäkseen nykypäivänä. No, joskus ennen muinoin heistä sitten tulikin sopivissa olosuhteissa keksijöitä tai taitelijoita, vähemmän hyvissä sitten kylähulluja, syrjäytyneitä tai juoppoja. 

Edelleenkin tulee, ei ole muutunut mihinkään. Mutta yhä useampi ihminen kärsii työttömyydestä tai työstä, joka johtaa sosiaalisiin ongelmiin, uupumukseen jne.

Tiedätkö: sen vakituisen työn saa vain se, joka sinne töihin menee heti, kun soitto tulee, ei vasta huomenna. Ja sen jonku täytyy olla virkeä vastaamaan siihen puhelimeen ennen kuin se joku soittaa jollekin muulle! Siitähän tässä on kysymys, eikä työpaikan "saamisesta"!

Rahellisesti sanottuna en tiennyt. Olen ollut siinä uskossa, että suurtyöttömyyden ongelma on jossain muualla kuin puhelimeen vastaamattomuudessa.

Mutta ei siinä, lääke työttömyteen siis viimein löytyi kuin löytyikin. Työkkäri vaan välittämään amfetamiinia töiden ohessa.

Varmaan työterveys tekeekin niin, mutta sit on olemassa se seula, mitä voi tehdä mitä ei. Se taas ei kuulu työkavereille, vaikka esimerkiksi vanhuksia hoitavat ihmiset altistuvat kaiken aikaa niille, joille on aloitettu "muistilääke" donepetsiili: tekee ihmisestä niin ilkeän, että meiltä vähitellen loppuu maasta hoitajat, koska hoitajien vaitiolovelvillisuus estää totaalisesti tuon asian esiintulemisen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma kovenee koko ajan, entistä nopeammin, tehokkaammin ja paremmin pitäisi joka asiasta suoritua. Ei mikään ihme että nepsyt tarvitsevat lääkityksiä, nepsyvalmennusta, terapiaa jne pärjätäkseen nykypäivänä. No, joskus ennen muinoin heistä sitten tulikin sopivissa olosuhteissa keksijöitä tai taitelijoita, vähemmän hyvissä sitten kylähulluja, syrjäytyneitä tai juoppoja. 

Edelleenkin tulee, ei ole muutunut mihinkään. Mutta yhä useampi ihminen kärsii työttömyydestä tai työstä, joka johtaa sosiaalisiin ongelmiin, uupumukseen jne.

Tiedätkö: sen vakituisen työn saa vain se, joka sinne töihin menee heti, kun soitto tulee, ei vasta huomenna. Ja sen jonku täytyy olla virkeä vastaamaan siihen puhelimeen ennen kuin se joku soittaa jollekin muulle! Siitähän tässä on kysymys, eikä työpaikan "saamisesta"!

Rahellisesti sanottuna en tiennyt. Olen ollut siinä uskossa, että suurtyöttömyyden ongelma on jossain muualla kuin puhelimeen vastaamattomuudessa.

Mutta ei siinä, lääke työttömyteen siis viimein löytyi kuin löytyikin. Työkkäri vaan välittämään amfetamiinia töiden ohessa.

Työttömyys on keinotekoista, koska tekemätöntä työtä olisi vaikka kuinka paljon, mutta esimerkisi opetushallituksessa on vuosikausia ollut satoja korkeasti koulutettuja ihmisiä - ja heidät voisi tietysti jalkauttaa vaikkapa kouluille o p e t t a m a a n opettamista!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla mitään yhtä päätelmää että kauanko adhd-lääkkeet vaikuttaa.

Mutta huonommin menee monilla jos ei käytä.

Suomessa ensimmäinen adhd-lääke sai myyntiluvan 2003 ja esimerkisi elvanse vasta muutama vuosi sitten. Aikuisille kela-korvattavuus mahdollistui muistaakseni vasta 2014, joten pitkäaikaistutkimusta suomesta ei vielä ole.

Mutta mm. Yhdysvalloista lasten- ja nuorten hoidosta stimulanteilla on ainakin yksi pidempi tutkimus, eikä lääkkeellä tosiaan havaittu enää hyötyä tietyn ajan jälkeen.

2018 tehtiin myös tutkimus, jonka mukaan lääkkeistä voisi olla enemmän harmia kuin hyötyä. En ole itse ko. Tutkimusta lukenut, joten en tiedä sisältöä tai tutkimuksen laadusta sen tarkemmin.

Kuitenkin Suomessa adhd-lääkkeet ovat aiheuttaneet lapsille mm. Psykooseja. Lapset eivät myöskään osaa kertoa kaikista haittavaikutuksista, eikä lasten tai aikuistenkaan uusia oireita tai entistä vakavampien sairauksien puhkeamista yhdistetä aina lääkityksen aloittamiseen.

Nyt ollaan kyllä mutulla liikenteessä, kun viitataan tutkimuksiin joita ei ole edes luettu ja joku 2 tutkimusta jostain ei vielä ole kovin edustava otanta.

Onko muuten tutkimuksella aukottomasti todistettu, että kys. psykoosit ovat pujenneet juuri lääkityksen vaikutuksesta ja samalla poissuljettu sattuman, samanaikaisuuden mutta riippumattomuuden, tai muiden tekijöiden vaikutus. Ei tietenkään.

Useimmat lääketutkimukset ovat olleet lääkeyhtiöiden, eivätkä ne täytä laadullisia vaatimuksia. Mutta monien mielenterveyslääkkeiden yhteyksistä mm. Psykooseihin, yleistyneeseen ahdistushäiriöön, bipolaarihäiriöön, sekä somaattisiin sairauksiin ollaan saatu jo näyttöä. Kuten myös siitä, että monilla on adhd-lääkkeiden kyljessä lääkkeet ahdistukseen ja unettomuuteen. Skitsofrenian hoidossa käytettyjen lääkkeiden on havaittu huonontavan jopa n. 40% tilaa ja n. 10 potilaista kuolee lääkitykseen vuodessa. Näissäkin tilanne arviodaan aina tapauskohtaisesti :)

Lasten psykiatrisen laitoshoidon tarve on kasvanut lasten lääkitysten myötä. Kyseessä voi olla sattuma.

Btw. Hauskaa sikäli, että vaaditte aukottomia todisteita lääkinnän haitallisuuteen "sairauksissa", joista ei ole aukottomia tai muunkaanlaisia todisteita.

Hauskaa? Myrkytysoireinen ihminen viedään muistitestiin ja lääkitystä lisätään, vaikka sen täytyisi kaikkien ihmisten kohdalla iän myötä vähentyä, koska aineenvaihduntakin on ajan myötä hidastunut!

No "hauskaa", ei oikeasti.

Mutta maailma on jo muuttumassa. Yhä useammat alkavat nähdä psykiatrian nurjat puolet ja diagnooseja on jälleen yhdistelty ja sorvattu tiukempaan suuntaan.

Uskon vahvasti, että parin vuosikymmenen jälkeen nykyistä diagnoosibuumia hämmästellään vahvasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida olla mitään yhtä päätelmää että kauanko adhd-lääkkeet vaikuttaa.

Mutta huonommin menee monilla jos ei käytä.

Suomessa ensimmäinen adhd-lääke sai myyntiluvan 2003 ja esimerkisi elvanse vasta muutama vuosi sitten. Aikuisille kela-korvattavuus mahdollistui muistaakseni vasta 2014, joten pitkäaikaistutkimusta suomesta ei vielä ole.

Mutta mm. Yhdysvalloista lasten- ja nuorten hoidosta stimulanteilla on ainakin yksi pidempi tutkimus, eikä lääkkeellä tosiaan havaittu enää hyötyä tietyn ajan jälkeen.

2018 tehtiin myös tutkimus, jonka mukaan lääkkeistä voisi olla enemmän harmia kuin hyötyä. En ole itse ko. Tutkimusta lukenut, joten en tiedä sisältöä tai tutkimuksen laadusta sen tarkemmin.

Kuitenkin Suomessa adhd-lääkkeet ovat aiheuttaneet lapsille mm. Psykooseja. Lapset eivät myöskään osaa kertoa kaikista haittavaikutuksista, eikä lasten tai aikuistenkaan uusia oireita tai entistä vakavampien sairauksien puhkeamista yhdistetä aina lääkityksen aloittamiseen.

Long-term efficacy and safety of treatment with stimulants and atomoxetine in adult ADHD: A review of controlled and naturalistic studies. (2013). European Neuropsychopharmacology., 23(6).

Tuossa on hyvää tutkimusta adhd-lääkityksestä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Jos on pääsy johonkin tietokantaan. Lääkityksen hyöty näyttäisi olevan merkittävämpi lapsille, ja lapsuudessa aloitettuna. Toki kaikilla lääkityksillä on vasta-aiheensa eivätkä ne kaikille sovi. Kuitenkin tämäkin tutkimus tukee sitä, että lääkityksestä olisi hyötyä, eikä siitä ole todettu olevan haittaa myöhemminkään, poissulkien tunnetut haittavaikutukset ja yksittäistapaukset jotka on tietenkin huomioitava yksilöittäin lääkitystä harkittaessa. Ahdh:ssa tunnetut elämänkulun riskit huomioiden, ei lähdetä tasosta, jossa voitaisiin ajatella kaiken menevän hyvin, jos vain lääkityksen tuomilta haitoilta vältytään. On huomioitava kokonaisuus. Ennuste lapsilla ja nuorilla parani merkittävästi lääkityksen kanssa pitkittäistutkimuksissa.

Monien lasten ennuste paranisi myös, jos antabus-hoito aloitettaisiin mahdollisimman varhain. Samoin voisimme seuloa lasten joukosta homot ja eheyttää nämä ennen kuin törmäävät vakaviin haasteisiin, ympäristön palaute voi vaikuttaa vakavasti itsetuntoon. Homomiehillä on kolminkertainen riski itsemurhaan ja hi-virukseen.

Oletko se kaksplussan "käännyttäjä"?

En ole.