Mistä löydätte aina vaan uusia seurustelukumppaneita? Aina löydätte nopeasti uuden entistä paremman miehen..

Kysykää tutuiltanne ja kavereiltanne, että kuka on vapaa ja sopiva mies. Ja lisäksi taustat ja sähköpostiosoite. Ei se muuta vaadi. Kaverit voi erehtyä mutta so what. Miehet tykkää, jos niille laittaa sähköpostina tai dm jonkinlaisen yhteyspyynnön. Vastaavat jos ovat kiinnostuneita. Kukaan(!) ei loukkaannu tai valita ahdistelusta.

Moni vaihtaa vasta kun on joku kenen kassa voi ensin pettää. Siinähän se on valmiina sitten.

Ja se paremman löytäminen tapahtuu siten, että kun et tunne kunnolla niin tuntuu täydelliseltä tyypiltä. Sitten taas vaihtaa johonkin jota ei tunne kun edeltäjänsä huonotkon puolet tuli esiin. Tämä karuselli pyöriikin sitten vinhaa vauhtia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minäkin ihmettelen, kun jotkut löytävät uuden kumppanin helposti. Itse yksin jo 14 vuotta.

No kuule... totuus on ettet olisi yksin viikkoa kauempaa jos kelpuuttaisit sellaisia mitä nämä jotka jatkuvasti vaihtavat kumppania kelpuuttavat. Kyllä jokainen löytää kumppanin jos huolii lähes mitä vaan. Jos haluaa että kumppanissa on oikeasti ”sitä jotain”, haluaa ihastua ja rakastua, eikä riitä että toinen on vaan ”paperilla” hyvä, onkin jo paljon vaikeampaa.

Keskityn kehittämään itseäni ja omia tavoitteitani siten, että halukkaita on jonoksi asti. En jahtaa miehiä vaan annan heidän jahdata minua, sillä kaunis ja fiksu nainen kyllä huomataan aina. Surullista, miten moni suomalainen nainen päästää itsensä lihomaan epäterveeksi, ei kouluttaudu, ei tuo esille naisellisuuttaan ja velloo kielteisen minäkuvan kierteessä. Kun uskoo ansaitsevansa parempaa, käyttää voimavaransa sen eteen, että ne paremmat asiat löytävät kyllä luokseen.

Vierailija kirjoitti:

Keskityn kehittämään itseäni ja omia tavoitteitani siten, että halukkaita on jonoksi asti. En jahtaa miehiä vaan annan heidän jahdata minua, sillä kaunis ja fiksu nainen kyllä huomataan aina. Surullista, miten moni suomalainen nainen päästää itsensä lihomaan epäterveeksi, ei kouluttaudu, ei tuo esille naisellisuuttaan ja velloo kielteisen minäkuvan kierteessä. Kun uskoo ansaitsevansa parempaa, käyttää voimavaransa sen eteen, että ne paremmat asiat löytävät kyllä luokseen.

Miten varmistat sen, että jonossa olijoissa on sellaisiakin, edes yksi sellainen, jonka itsekin haluaisit? Ei minulla ole ongelmana herättää muiden kiinnostusta, vaan ongelma on se, että itse kiinnostun ja ihastun kovin harvoin.

Samaa minäkin ihmetellyt. Jotkut tempaisevat "hihasta" uuden kumppanin. Itse olen valikoiva, ei käy kuka tahansa. Ihastusta, kemiaa ja kipinää täytyy löytyä, mutta onnea ei ole ollut matkassa.

Nuorempana kun kävin vielä ravintolassa ja otin vähän alkoholiakin, huomasin, että innokkaimpia piti välillä potkia irti, eikä olisi ollut mitään ongelmaa saada joka kerta joku mukaan.

Nyt kotoilen, enkä jaksa enkä viiti enää pyöriä tämän ikäisenä mummona tuolla. Viisi vuotta jo yksin, vaikka rakkauden ja kumppanuuden kaipuu on välillä tuskallista. Naisen elämä on laitettu kai lopullisesti hyllylle.

Vierailija kirjoitti:

Keskityn kehittämään itseäni ja omia tavoitteitani siten, että halukkaita on jonoksi asti. En jahtaa miehiä vaan annan heidän jahdata minua, sillä kaunis ja fiksu nainen kyllä huomataan aina. Surullista, miten moni suomalainen nainen päästää itsensä lihomaan epäterveeksi, ei kouluttaudu, ei tuo esille naisellisuuttaan ja velloo kielteisen minäkuvan kierteessä. Kun uskoo ansaitsevansa parempaa, käyttää voimavaransa sen eteen, että ne paremmat asiat löytävät kyllä luokseen.

Taidat olla oikeassa, lopetan valittamisen ja lähden salille. Kiitos.

Tuossa kejussa juuri tuo aiemmin mainittu itsensä kehittäminen on tärkeää. Jos haet kumppania vain siksi, että elämä on tylsää silloin olet väärällä polulla. Mieti mitä sinä voit antaa kumppanille. Kun sinulla on paljon tavoitteita ja vietät kiinnostavaa elämää, silloin alat myös vetämään puoleesi niitä kiinnostavia ihmisiä. Tuolloin olet myös itsenäisempi etkä syöksy suhteeseen ihan kenen vaan kanssa vaan osaat helposti tunnistaa jo alkuvaiheessa ne kumppanit joissa on potentiaalia.

Jos koko ajan löytää nopeasti aina vain uuden ja paremman miehen, niin onko ne edelliset kumppanit sittenkään olleet niin hyviä kun kun koko ajan täytyy olla eroamassa. Ei toki huonoon suhteeseen auta jäädä, mutta jos koko ajan suhteet päätyy eroon, kannattaa miettää minkä takia ajautuu ainoastaan suhteisiin, jotka päätyvät eroon, eikä löydy sitä kumppania josta ei halua erota.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa kejussa juuri tuo aiemmin mainittu itsensä kehittäminen on tärkeää. Jos haet kumppania vain siksi, että elämä on tylsää silloin olet väärällä polulla. Mieti mitä sinä voit antaa kumppanille. Kun sinulla on paljon tavoitteita ja vietät kiinnostavaa elämää, silloin alat myös vetämään puoleesi niitä kiinnostavia ihmisiä. Tuolloin olet myös itsenäisempi etkä syöksy suhteeseen ihan kenen vaan kanssa vaan osaat helposti tunnistaa jo alkuvaiheessa ne kumppanit joissa on potentiaalia.

Entä, jos ei silti itse ihastu? Esim. minulle voi käydä niin, että toinen on ns. paperilla tosi hyvä, eikä hänessä sinänsä ole mikään vikaa, mutta en silti välttämättä ihastu, tunne seksuaalista tai romanttista vetoa häneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hoikempi ja kauniimpi nainen, sitä nopeammin löytää kumppanin. Kauniiden ja suosittujen naisten ympärillä pyörii aina kiinnostuneita miehiä. He voivat valita mieluisimman.

Olen hoikka, kaunis ja stailattu, mutta ei löydy kumppania eikä ketään pyöri ympärillä. Pahaluonteinen en ole mutta ujo.

Nämä on vähän perässä vedettäviä. Mulla on kokemusta muunkin maalaisista miehistä ja just suomalaisen kanssa oon joutunut tekemään ekan siirron. Kuulemma Virossa joutuu tekemään samoin, ellei kyseessä ole vv. Vissiin omalle kohdalle osui vv, kerta sielläkin sain huomiota osakseni.

Tarkoitatko, että vironvenäläiset miehet tekevät aina itse aloitteen? Vai miten eroavat virolaisista? Tarkoitan nyt fiksuja, koulutettuja, menestyneitä miehiä, en perusraksajamppoja.

Ulkönäöllä ei ole mitään merkitystä jos ottaa sen mitä saa. Tiedän monia tälläisiä ihmisiä, jotka ovat ihan tavallisia ja edellisen jutun päätyttyä löytää heti uuden kaverin rinnalleen. 

Vierailija kirjoitti:

Jos koko ajan löytää nopeasti aina vain uuden ja paremman miehen, niin onko ne edelliset kumppanit sittenkään olleet niin hyviä kun kun koko ajan täytyy olla eroamassa. Ei toki huonoon suhteeseen auta jäädä, mutta jos koko ajan suhteet päätyy eroon, kannattaa miettää minkä takia ajautuu ainoastaan suhteisiin, jotka päätyvät eroon, eikä löydy sitä kumppania josta ei halua erota.

Kaikki ei vaan osaa olla yksin. Silloin on matalampi kynnys huolia huonompikin mies. Introvertit ovat huomattavasti tarkempia kehen ylipäätään menee sekaantumaan koska he viihtyvät kyllä yksinkin. Jos nainen on selvästi avoin ja "haku päällä" niin kiinnostuneita miehiä varmasti riittää, toisin kuin sellaisilla naisilla jotka on sulkeutuneempia ja passiivisia. 

Tuo että paraneeko ne miehet koko ajan niin hmm.. Voisko olla, että kun tavallaan oppii paljon asioita kokemuksen kautta niin saa sitten parempia miehiäkin? Tavallaan itsetunto kasvaa kokemuksen myötä, mikä sitten houkuttelee vastaavasti paremman itsetunnon omaavia kokeneita miehiä kuin se aiempi epätoivoisuus, jolla houkutti niitä epätoivoisia miehiä. Tässä tietenkin tullaan siihen mikä on kenellekin se "parempi". Ihmisillä myös tuppaa iän myötä tulemaan järkeä päähän, ellei ihan toivoton tapaus ole, että senkin takia ne miehet vaan "paranee." 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos koko ajan löytää nopeasti aina vain uuden ja paremman miehen, niin onko ne edelliset kumppanit sittenkään olleet niin hyviä kun kun koko ajan täytyy olla eroamassa. Ei toki huonoon suhteeseen auta jäädä, mutta jos koko ajan suhteet päätyy eroon, kannattaa miettää minkä takia ajautuu ainoastaan suhteisiin, jotka päätyvät eroon, eikä löydy sitä kumppania josta ei halua erota.

Kaikki ei vaan osaa olla yksin. Silloin on matalampi kynnys huolia huonompikin mies. Introvertit ovat huomattavasti tarkempia kehen ylipäätään menee sekaantumaan koska he viihtyvät kyllä yksinkin. Jos nainen on selvästi avoin ja "haku päällä" niin kiinnostuneita miehiä varmasti riittää, toisin kuin sellaisilla naisilla jotka on sulkeutuneempia ja passiivisia. 

Tuo että paraneeko ne miehet koko ajan niin hmm.. Voisko olla, että kun tavallaan oppii paljon asioita kokemuksen kautta niin saa sitten parempia miehiäkin? Tavallaan itsetunto kasvaa kokemuksen myötä, mikä sitten houkuttelee vastaavasti paremman itsetunnon omaavia kokeneita miehiä kuin se aiempi epätoivoisuus, jolla houkutti niitä epätoivoisia miehiä. Tässä tietenkin tullaan siihen mikä on kenellekin se "parempi". Ihmisillä myös tuppaa iän myötä tulemaan järkeä päähän, ellei ihan toivoton tapaus ole, että senkin takia ne miehet vaan "paranee." 

Mä ainakin nuorempana otin sen jonka sain ekana enkä oikeasti seurustellut ihmisten kanssa joista olisin kiinnostunut, koska en yhtään hahmottanut millainen mies mua kiinnostaa. Olisin saanut hyvänkin miehen ja oli niitä ottajia sillon kun oli nuori ja nätti ja timmi, mutta en osannut yhtään valikoida.

Eli kyllä tuo vanheneminen ja kokemuksen karttuminen pitää paikkaansa ainakin mun kohdalla. Kuin alkoi tuntea itseään paremmin ja tietää millainen itse on niin jotenkin myös näki, mitkäs ne onkaan ne ominaisuudet joiden on pakko sopia yhteen että parisuhde kestää. Ja toisaalta mitkä on ne ominaisuudet, joita ei voi sietää, koska kaikissa ihmisissä on huonot puolet mutta kaikki huonot puolet ei vaan resonoi yhtä paljon omien ominaisuuksien kanssa.

Venäläiset öljymiehet toimivat myös Suomessa. Öljymiehillä tarkoitetaan miehiä jotka psykedeelejä käyttäen istuttavat ihmisiin Venäjämielisiä asenteita. Kohteeksi valikoituu usein ihmisiä jotka valmiiksi ovat ehkä hieman Suomettuneita. Öljymiehet olivat ratkaisevassa asemassa myös Krimin miehityksessä heidän kääntäessä asenteita Venäjän miehitykselle myötamielisiksi. Toiminta kestää vuosia usein vuosikymmeniäkin. Suomea he tietenkin valmistelevat valmiiksi mahdollista maahantunketumista varten. Vastarinnan on oltava mahdollisimman laimeata ja mielen öljyämiset ovat yksi keino tähän. Öljymiesten lukumäärää on tällä hetkellä vaikeaa arvioida mutta varmaa on, että heitä on Suomessa ja he toimivat. Moni toimii Suomalaisen henkilöllisyyden suojassa.

Tässä asiassa kannattaa olla valpas ja opetella erilaiset huumauksen oireet ja tarkkailla ympäristössä venäjämielisiä henkilöitä. On syytä muistaa, että huumausaineita ei useinkaan tarjota sellaisenaan vaan huumemanipuloinnin kohteeksi joutuva usein huumataan tietämättää esimerkiksi maitokahviin sekoitettavalla psykedeelillä. Tätä saattaa tapahtua jopa joissain työpaikoissa joissa kahvihuoneen kahvipannuun saatetaan sekoittaa pieniä määriä huumavaa ainetta. Tässä kaikessa on syytä olla varovainen ja tästä kirjoituksesta kannattaa ottaa onkeensa.

Vierailija kirjoitti:

Keskityn kehittämään itseäni ja omia tavoitteitani siten, että halukkaita on jonoksi asti. En jahtaa miehiä vaan annan heidän jahdata minua, sillä kaunis ja fiksu nainen kyllä huomataan aina. Surullista, miten moni suomalainen nainen päästää itsensä lihomaan epäterveeksi, ei kouluttaudu, ei tuo esille naisellisuuttaan ja velloo kielteisen minäkuvan kierteessä. Kun uskoo ansaitsevansa parempaa, käyttää voimavaransa sen eteen, että ne paremmat asiat löytävät kyllä luokseen.

Toistan taas: olen nätti, naisellinen, normaalipainoinen, fiksu, älykäs, monessa lahjakas nainen. Kuten listasta huomaa, itsetuntonikin on ihan normaali. Harrastan monenlaista luovaa ja itseäni kehittävää. Voin keskustella kenen kanssa tahansa.

Olen ollut koko elämäni yksin. On iham puppua että kaikki voisivat omalla panoksellaan/houkutuksellaan/energiallaan vetää puoleensa mukavaa kumppania joka vieläpä rakastuisi juuri sinuun. T. 37v ikisinkku neitsytnainen

Vierailija kirjoitti:

Tuossa kejussa juuri tuo aiemmin mainittu itsensä kehittäminen on tärkeää. Jos haet kumppania vain siksi, että elämä on tylsää silloin olet väärällä polulla. Mieti mitä sinä voit antaa kumppanille. Kun sinulla on paljon tavoitteita ja vietät kiinnostavaa elämää, silloin alat myös vetämään puoleesi niitä kiinnostavia ihmisiä. Tuolloin olet myös itsenäisempi etkä syöksy suhteeseen ihan kenen vaan kanssa vaan osaat helposti tunnistaa jo alkuvaiheessa ne kumppanit joissa on potentiaalia.

Toisaalta itse varsin tasaista arkea elävänä miehenä vierastan naisia, joilla on jo kalenteri ns. täynnä. Osa on varmasti jo luonteeltaan niin erilaisia, mutta joistakin tulee fiilis ettei pientä tylsyyttä, tasaisuutta tai yksinoloa siedetä. Tekemisellä peitetään jotain tyhjyyttä sisällä?

Mutta joo, tämä on tällaista tasapainoilua ihmisten piirteiden välillä ja itse olenkin varmaan varsin tylsää elämää viettävä sinkkumies joillekin vauhdikkaammille naisille. Toisaalta kyllä niitä minunkin kaltaisia tuttua ja turvallista arvostavia naisia löytyy!

Omakohtaista kokemusta: nainen oli jonkunlaisissa riidoissa avopuolisonsa kanssa, yhden kerran kun oltiin samassa tilaisuudessa nainen ilmoitti että olen ensijaisena vaihtoehtona jos tekevät bänksit.

Hiukkasen kyllä aiheutti nielaisun vähän väärään kurkkuuun, varsinkin kun nainen oli aikalailla 10/10, kiva luonne, älykäs ja erittäin hyvän näköinen, sellainen johon en olisi koskaan kuvitellut että mulla on mitään mahdollisuuksia.

Onnistuivat sitten sopimaan, ts mies teki myönnytyksiä naisen tahtoon ja jatkoivat yhdessä, mutta selvisi aika hyvin miten jotkut onnistuu löytämään uuden kumppanin ihan samantien.

En minä tiedä, miten se käy. Aloitin seurustelun jo 14-vuotiaana, muistaakseni pari, kolme kuukautta oltiin yhdessä. Olin peräti vuoden yhdessä seuraavan poikaystävän kanssa 15-16 v., mutta se loppui, kun minä menin lukioon ja hän lähti ammattikouluun eri paikkakunnalle, eikä viitsinyt vaivautua käymään kovin usein kotikaupungissa.

Lukion aikana seurustelin 3 eri pojan kanssa, joista jokainen oli mahtava persoona. Yhden kanssa juttu ei toiminut, kun oli aivan seko raivostuessaan ja aloin pelätä häntä. Toinen löytyi teatteriharrastajaporukasta, mutta muuta yhteistä meillä ei ollutkaan. Kolmannen kanssa mentiin kihloihin jo 3 kk tuntemisen jälkeen ja muutettiin yhdessä opiskelemaan yhteiseen kotiin, kun pääsin lukiosta. Häntä rakastin enemmän kuin ketään koskaan. Suhde päättyi pettämiseen, hänen puoleltaan. Joka tapauksessa elämäni paras parisuhde, vaikka kesti vain 3,5 vuotta.

Heti sen jälkeen tuli pari laastarisuhdetta. En ollut valmis sitoutumaan vakavasti. Sitten löysin nuoren liikemiehen, jolla oli kaikkea: vene, oma asunto, oma yritys, isot tulot. Hän oli saanut ehkä liikaa liian nuorena. Kun tavattiin, hän oli 28 ja minä 24. Niin kypsymätöntä ihmistä en ole toista tavannut. Huumorin taso Simpsonit. Kaikkia köyhiä hän haukkui ja syytti, että niin makaa kuin petaa. Hänen mottonsa tuntui olevan, että köyhyys ja tyhmyys käyvät käsi kädessä, kuten myös äly ja rikkaus. Oltiin yhdessä pari vuotta, ja hän olisi halunnut perhettä perustaa. Minä ilmoitin, että hänen kanssaan en lapsia hanki, koska en halua lapsista rahan kiilto silmissä kasvavia ja toisia ihmisiä väheksyviä. Siihen se suhde loppuikin. Hän meni naimisiin vuoden kuluttua itseään vanhemman kuntosaliyrittäjän kanssa ja nainen oli jo häissä raskaana. Tämä iljettävä exäni vonkasi vielä naimisiin mentyäänkin minulta, lähetteli tekstiviestejä useamman kerran puoli neljältä aamuyöllä.

Olin yksin n. 1,5 vuotta. Juuri kun täytin 28, tapasin nykyisen mieheni. Hän ei ole rikas eikä esitä olevansa maailmanmies, mutta hän on luotettava ja keskusteleva. Yhdessä ollaan oltu 14 vuotta, 2 yhteistä lasta. Toivon, ettei tarvitse vaihtaa enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hoikempi ja kauniimpi nainen, sitä nopeammin löytää kumppanin. Kauniiden ja suosittujen naisten ympärillä pyörii aina kiinnostuneita miehiä. He voivat valita mieluisimman.

Olen hoikka, kaunis ja stailattu, mutta ei löydy kumppania eikä ketään pyöri ympärillä. Pahaluonteinen en ole mutta ujo.

Nämä on vähän perässä vedettäviä. Mulla on kokemusta muunkin maalaisista miehistä ja just suomalaisen kanssa oon joutunut tekemään ekan siirron. Kuulemma Virossa joutuu tekemään samoin, ellei kyseessä ole vv. Vissiin omalle kohdalle osui vv, kerta sielläkin sain huomiota osakseni.

Tarkoitatko, että vironvenäläiset miehet tekevät aina itse aloitteen? Vai miten eroavat virolaisista? Tarkoitan nyt fiksuja, koulutettuja, menestyneitä miehiä, en perusraksajamppoja.

Tallinnassa asuu yrittäjiä ja koodareita yms. Tallinnan alueilla löytyy ”hipsteri”

Eli ei pelkkiä raksamiehiä