Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oisko täällä antaa hyviä talousneuvoja?
18.10.2020 |
Meidän perheeseen kuuluu minä, mies ja kaksi lasta.
Miehellä loppui keväällä työt hyväpalkkaisesta hommasta ja talous on nyt....no huonossa jamassa. Hän on nyt saanut töitä, mutta palkka on 3000e vähemmän.
Saamme yhteensä käteen kuussa n.2800e. Meidän asuntolaina yms on mitoitettu suurempien tulojen mukaan, joten nykyinen 1200e lyhennyserä tuntuu aika suurelta.
Haluaisimme kuitenkin selvitä tästä vaiheesta ilman mitään lyhennysvapaita tai talon myymistä, sillä me molemmat haemme parempi palkkaisia töitä.
Mutta siis vinkkejä miten elää 1600e kuussa (tästä summasta siis lähtee vielä laskut, muita lainoja meillä ei ole.)
Lasteb harrastuksista emme tingi, itse emme harrasta miehen kanssa mitään.
Ruokaan pyrimme käyttämään 100e/viikko, mutta tuntuu että se ei riitä. Pojat kun syövät niin paljon kasvavassa iässä. Työlounaat teemme itse.
Lisäksi tuntuu että vaatteita/kenkiä saa olla jatkuvasti ostamassa....ja nyt olisi talvirenkaiden osto...huoh....
Tilit nollilla aina kuun lopussa. Apuja siis kaivataan!!
Kommentit (68)
Kerro nyt ap, etkä mitkä ovat teillä tällä hetkellä ne pakolliset kuukausittaiset ja vuosittaiset laskut? Liikenne, lääkkeet, jätemaksu, kiinteistövero, sähkö, lämmitys, netti, puhelimet...? Onko tauto pakollinen, miksi? Mitä vakuutuksia on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua auttoi ihan hirveästi, kun törmäsin 50:30:20 -budjettiin. En ollut sitä ennen koskaan saanut budjettejani pitämään, koska a) ne ovat supertyöläitä, kun pitää hirveästi tarkkailla sitä, mihin raha menee ja ottaa siitä ensin ehkä kuukausiakin selvää. b) koska on todella vaikeaa hahmottaa, ettei johonkin ole varaa, vaikka tietää, mihin se raha menee. Mitä hyötyä siitä on, että tietää, mihin sitä rahaa menee? Minulla sitä meni silti aina liikaa. Joka kuukausi. c) On todella työlästä seurata koko ajan KAIKKIA menojaan.
50:30:20 -budjetti sen sijaan on HYVIN yksinkertainen.
Siinä rahat jaetaan kolmeen sektoriin:
1. Täysin välttämättömiin. Tähän kuuluvat asiat, joita ilman ei pystyisi välittömästi elossa. Eli lähinnä ruoka, asuminen, lämmitys ja yleensä kulkeminen töihin (ansaitsemaan) ja välttämätön puhelinliittymä.
2. Vapaaehtoiset kulut. Tähän lasketaan muu eläminen, sellainen, jonka ansiosta on ”kivaa” mutta jota ilman pysyy elossa.
3. Tähän lasketaan säästöön laitettavat varat.Summat näihin saadaan niin, että otetaan omat kuukauden NETTOtulot, eli rahat, jotka tulevat tilille. Summa jaetaan puoliksi eli otetaan mukaan 50%. Tällä summalla on siis saatava katettua pakolliset menot. Jos se ei onnistu, muokkaa niitä.
Eli TO DO LIST: Selvitä pakolliset menot! Sillä, mihin muuhun rahaa menee ei ole tässä vaiheessa merkitystä!Seuraavaksi 30% on summa, jolla voi tehdä kaikkea muuta
ja 20% on summa, joka laitetaan säästöön.
Itselläni 20% menee aika lailla asuntolainan lyhennykseen, joten lasken sen säästökuluiksi, en pakollisiin menoihin.
Tämä on eka budjetti, jolloin olen oikeasti YMMÄRTÄNYT, minkä verran rahaa JUURI MINULLA on käyttää elämiseeni.
Ideana on myös se, että koska kaikki kulut eivät ole pakollisia, niitä ei tarvitse etukäteen tarkkaan selvittää. Esim. jos tekee heräteostoksia, se ei ole mitenkään helppoakaan.
Lisäksi en ollut tajunnut (te varmaan olette), että maksan lähes aina kortilla, joten näen sähköisestä tiliotteestani, millaisia maksuja minulla onkaan, joita en aina ehkä kovin aktiivisesti muista.
Eli pankkitili auki ja ylös merkkailemaan.
Nyt olen tässä kuussa laittanut 30% summan ylös ja seuraan siitä, mihin minulla on varaa, kun tiedän, ettei minun tarvitse laskea siihen mukaan pakollisia menojani, koska ne ovat suht vakioita. Helppoa!Sulla on järjettömän isot "pakolliset" laskut, jos niihin asuntolainanlyhennys POISLUKIEN menee puolet nettotuloista. Olet ymmärtänyt tuon säännön väärin, kyllä siihen puolikkaaseen kuuluu sisällyttää myös asuntolainanlyhennys. Muuten käy juuri noin älyttömästi, että tuhlaat puolet tuloista johonkin, ja luulet eläväsi säästeliäästi.
En muutenkaan ymmärrä kommenttiasi, eihän kaikilla ole asumiseen menevää asuntolainaa. Jos he sitten säästävät 20% erikseen, niin miten se eroaa minun tilanteestani?
Siten, että se lyhennys on ainakin pidemmällä aikavälillä "pakollinen" meno.
Siitä ei saa joustoa kuin väliaikaisesti, jos pankki suo. Siksi se pitää laskea menoissaan pakolliseksi. 20% pitäisi jäädä OIKEASTI säästöön, niin että jos esim jäät puoleksi vuodeksi työttömäksi, niistä säästöistä voi maksaa menojaan. Asuntolainan lyhennys ei ole samanlaista säästöä, sillä et maksa rikkoutunutta pesukonetta tai silmälaseja tai menojasi parin kuukauden ajalta odottaessasi päivärahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua auttoi ihan hirveästi, kun törmäsin 50:30:20 -budjettiin. En ollut sitä ennen koskaan saanut budjettejani pitämään, koska a) ne ovat supertyöläitä, kun pitää hirveästi tarkkailla sitä, mihin raha menee ja ottaa siitä ensin ehkä kuukausiakin selvää. b) koska on todella vaikeaa hahmottaa, ettei johonkin ole varaa, vaikka tietää, mihin se raha menee. Mitä hyötyä siitä on, että tietää, mihin sitä rahaa menee? Minulla sitä meni silti aina liikaa. Joka kuukausi. c) On todella työlästä seurata koko ajan KAIKKIA menojaan.
50:30:20 -budjetti sen sijaan on HYVIN yksinkertainen.
Siinä rahat jaetaan kolmeen sektoriin:
1. Täysin välttämättömiin. Tähän kuuluvat asiat, joita ilman ei pystyisi välittömästi elossa. Eli lähinnä ruoka, asuminen, lämmitys ja yleensä kulkeminen töihin (ansaitsemaan) ja välttämätön puhelinliittymä.
2. Vapaaehtoiset kulut. Tähän lasketaan muu eläminen, sellainen, jonka ansiosta on ”kivaa” mutta jota ilman pysyy elossa.
3. Tähän lasketaan säästöön laitettavat varat.Summat näihin saadaan niin, että otetaan omat kuukauden NETTOtulot, eli rahat, jotka tulevat tilille. Summa jaetaan puoliksi eli otetaan mukaan 50%. Tällä summalla on siis saatava katettua pakolliset menot. Jos se ei onnistu, muokkaa niitä.
Eli TO DO LIST: Selvitä pakolliset menot! Sillä, mihin muuhun rahaa menee ei ole tässä vaiheessa merkitystä!Seuraavaksi 30% on summa, jolla voi tehdä kaikkea muuta
ja 20% on summa, joka laitetaan säästöön.
Itselläni 20% menee aika lailla asuntolainan lyhennykseen, joten lasken sen säästökuluiksi, en pakollisiin menoihin.
Tämä on eka budjetti, jolloin olen oikeasti YMMÄRTÄNYT, minkä verran rahaa JUURI MINULLA on käyttää elämiseeni.
Ideana on myös se, että koska kaikki kulut eivät ole pakollisia, niitä ei tarvitse etukäteen tarkkaan selvittää. Esim. jos tekee heräteostoksia, se ei ole mitenkään helppoakaan.
Lisäksi en ollut tajunnut (te varmaan olette), että maksan lähes aina kortilla, joten näen sähköisestä tiliotteestani, millaisia maksuja minulla onkaan, joita en aina ehkä kovin aktiivisesti muista.
Eli pankkitili auki ja ylös merkkailemaan.
Nyt olen tässä kuussa laittanut 30% summan ylös ja seuraan siitä, mihin minulla on varaa, kun tiedän, ettei minun tarvitse laskea siihen mukaan pakollisia menojani, koska ne ovat suht vakioita. Helppoa!Sulla on järjettömän isot "pakolliset" laskut, jos niihin asuntolainanlyhennys POISLUKIEN menee puolet nettotuloista. Olet ymmärtänyt tuon säännön väärin, kyllä siihen puolikkaaseen kuuluu sisällyttää myös asuntolainanlyhennys. Muuten käy juuri noin älyttömästi, että tuhlaat puolet tuloista johonkin, ja luulet eläväsi säästeliäästi.
En muutenkaan ymmärrä kommenttiasi, eihän kaikilla ole asumiseen menevää asuntolainaa. Jos he sitten säästävät 20% erikseen, niin miten se eroaa minun tilanteestani?
...koska säästäminenhän ei ole mikään pakko. Tai riittää, jos säästää puskurin. Jos sellainen ihminen saa asuntolainan, ja alkaa maksaa sitä, eli säästää itselleen, niin mikä muuttuu? Ei mikään. Tai voidaanhan olettaa, että asuntolaina on jo makettu poiskin.
Siis asuntohan on kestokulutushyödyke, josta on jatkuvasti kuluja, joten se ei ole varsinaisesti mikään tuottava investointi.
Eli pitemmällä tähtäimellä teidän tulisi hankki omaisuuseriä (en. asset), jotka tuottavat teille positiivista kassavirtaa (en. cash flow). Kun positiivinen kassavirta on suurempi kuin menot olette taloudellisesti riipumattomia, ettekä enää riippuvaisia työnantajista, valtiosta tai kenestäkään muustakaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua auttoi ihan hirveästi, kun törmäsin 50:30:20 -budjettiin. En ollut sitä ennen koskaan saanut budjettejani pitämään, koska a) ne ovat supertyöläitä, kun pitää hirveästi tarkkailla sitä, mihin raha menee ja ottaa siitä ensin ehkä kuukausiakin selvää. b) koska on todella vaikeaa hahmottaa, ettei johonkin ole varaa, vaikka tietää, mihin se raha menee. Mitä hyötyä siitä on, että tietää, mihin sitä rahaa menee? Minulla sitä meni silti aina liikaa. Joka kuukausi. c) On todella työlästä seurata koko ajan KAIKKIA menojaan.
50:30:20 -budjetti sen sijaan on HYVIN yksinkertainen.
Siinä rahat jaetaan kolmeen sektoriin:
1. Täysin välttämättömiin. Tähän kuuluvat asiat, joita ilman ei pystyisi välittömästi elossa. Eli lähinnä ruoka, asuminen, lämmitys ja yleensä kulkeminen töihin (ansaitsemaan) ja välttämätön puhelinliittymä.
2. Vapaaehtoiset kulut. Tähän lasketaan muu eläminen, sellainen, jonka ansiosta on ”kivaa” mutta jota ilman pysyy elossa.
3. Tähän lasketaan säästöön laitettavat varat.Summat näihin saadaan niin, että otetaan omat kuukauden NETTOtulot, eli rahat, jotka tulevat tilille. Summa jaetaan puoliksi eli otetaan mukaan 50%. Tällä summalla on siis saatava katettua pakolliset menot. Jos se ei onnistu, muokkaa niitä.
Eli TO DO LIST: Selvitä pakolliset menot! Sillä, mihin muuhun rahaa menee ei ole tässä vaiheessa merkitystä!Seuraavaksi 30% on summa, jolla voi tehdä kaikkea muuta
ja 20% on summa, joka laitetaan säästöön.
Itselläni 20% menee aika lailla asuntolainan lyhennykseen, joten lasken sen säästökuluiksi, en pakollisiin menoihin.
Tämä on eka budjetti, jolloin olen oikeasti YMMÄRTÄNYT, minkä verran rahaa JUURI MINULLA on käyttää elämiseeni.
Ideana on myös se, että koska kaikki kulut eivät ole pakollisia, niitä ei tarvitse etukäteen tarkkaan selvittää. Esim. jos tekee heräteostoksia, se ei ole mitenkään helppoakaan.
Lisäksi en ollut tajunnut (te varmaan olette), että maksan lähes aina kortilla, joten näen sähköisestä tiliotteestani, millaisia maksuja minulla onkaan, joita en aina ehkä kovin aktiivisesti muista.
Eli pankkitili auki ja ylös merkkailemaan.
Nyt olen tässä kuussa laittanut 30% summan ylös ja seuraan siitä, mihin minulla on varaa, kun tiedän, ettei minun tarvitse laskea siihen mukaan pakollisia menojani, koska ne ovat suht vakioita. Helppoa!Sulla on järjettömän isot "pakolliset" laskut, jos niihin asuntolainanlyhennys POISLUKIEN menee puolet nettotuloista. Olet ymmärtänyt tuon säännön väärin, kyllä siihen puolikkaaseen kuuluu sisällyttää myös asuntolainanlyhennys. Muuten käy juuri noin älyttömästi, että tuhlaat puolet tuloista johonkin, ja luulet eläväsi säästeliäästi.
En muutenkaan ymmärrä kommenttiasi, eihän kaikilla ole asumiseen menevää asuntolainaa. Jos he sitten säästävät 20% erikseen, niin miten se eroaa minun tilanteestani?
Siten, että se lyhennys on ainakin pidemmällä aikavälillä "pakollinen" meno.
Siitä ei saa joustoa kuin väliaikaisesti, jos pankki suo. Siksi se pitää laskea menoissaan pakolliseksi. 20% pitäisi jäädä OIKEASTI säästöön, niin että jos esim jäät puoleksi vuodeksi työttömäksi, niistä säästöistä voi maksaa menojaan. Asuntolainan lyhennys ei ole samanlaista säästöä, sillä et maksa rikkoutunutta pesukonetta tai silmälaseja tai menojasi parin kuukauden ajalta odottaessasi päivärahoja.
Ok. Itse käsitin sen 20% olevan varallisuuden kasvattamiseksi tehtävää sääsämistä. Ei kenenkään tarvitse kuukaudesta toiseen säästää pakollisiin, yllättäviin menoihin 20% tuloistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua auttoi ihan hirveästi, kun törmäsin 50:30:20 -budjettiin. En ollut sitä ennen koskaan saanut budjettejani pitämään, koska a) ne ovat supertyöläitä, kun pitää hirveästi tarkkailla sitä, mihin raha menee ja ottaa siitä ensin ehkä kuukausiakin selvää. b) koska on todella vaikeaa hahmottaa, ettei johonkin ole varaa, vaikka tietää, mihin se raha menee. Mitä hyötyä siitä on, että tietää, mihin sitä rahaa menee? Minulla sitä meni silti aina liikaa. Joka kuukausi. c) On todella työlästä seurata koko ajan KAIKKIA menojaan.
50:30:20 -budjetti sen sijaan on HYVIN yksinkertainen.
Siinä rahat jaetaan kolmeen sektoriin:
1. Täysin välttämättömiin. Tähän kuuluvat asiat, joita ilman ei pystyisi välittömästi elossa. Eli lähinnä ruoka, asuminen, lämmitys ja yleensä kulkeminen töihin (ansaitsemaan) ja välttämätön puhelinliittymä.
2. Vapaaehtoiset kulut. Tähän lasketaan muu eläminen, sellainen, jonka ansiosta on ”kivaa” mutta jota ilman pysyy elossa.
3. Tähän lasketaan säästöön laitettavat varat.Summat näihin saadaan niin, että otetaan omat kuukauden NETTOtulot, eli rahat, jotka tulevat tilille. Summa jaetaan puoliksi eli otetaan mukaan 50%. Tällä summalla on siis saatava katettua pakolliset menot. Jos se ei onnistu, muokkaa niitä.
Eli TO DO LIST: Selvitä pakolliset menot! Sillä, mihin muuhun rahaa menee ei ole tässä vaiheessa merkitystä!Seuraavaksi 30% on summa, jolla voi tehdä kaikkea muuta
ja 20% on summa, joka laitetaan säästöön.
Itselläni 20% menee aika lailla asuntolainan lyhennykseen, joten lasken sen säästökuluiksi, en pakollisiin menoihin.
Tämä on eka budjetti, jolloin olen oikeasti YMMÄRTÄNYT, minkä verran rahaa JUURI MINULLA on käyttää elämiseeni.
Ideana on myös se, että koska kaikki kulut eivät ole pakollisia, niitä ei tarvitse etukäteen tarkkaan selvittää. Esim. jos tekee heräteostoksia, se ei ole mitenkään helppoakaan.
Lisäksi en ollut tajunnut (te varmaan olette), että maksan lähes aina kortilla, joten näen sähköisestä tiliotteestani, millaisia maksuja minulla onkaan, joita en aina ehkä kovin aktiivisesti muista.
Eli pankkitili auki ja ylös merkkailemaan.
Nyt olen tässä kuussa laittanut 30% summan ylös ja seuraan siitä, mihin minulla on varaa, kun tiedän, ettei minun tarvitse laskea siihen mukaan pakollisia menojani, koska ne ovat suht vakioita. Helppoa!Sulla on järjettömän isot "pakolliset" laskut, jos niihin asuntolainanlyhennys POISLUKIEN menee puolet nettotuloista. Olet ymmärtänyt tuon säännön väärin, kyllä siihen puolikkaaseen kuuluu sisällyttää myös asuntolainanlyhennys. Muuten käy juuri noin älyttömästi, että tuhlaat puolet tuloista johonkin, ja luulet eläväsi säästeliäästi.
En muutenkaan ymmärrä kommenttiasi, eihän kaikilla ole asumiseen menevää asuntolainaa. Jos he sitten säästävät 20% erikseen, niin miten se eroaa minun tilanteestani?
...koska säästäminenhän ei ole mikään pakko. Tai riittää, jos säästää puskurin. Jos sellainen ihminen saa asuntolainan, ja alkaa maksaa sitä, eli säästää itselleen, niin mikä muuttuu? Ei mikään. Tai voidaanhan olettaa, että asuntolaina on jo makettu poiskin.
Siis asuntohan on kestokulutushyödyke, josta on jatkuvasti kuluja, joten se ei ole varsinaisesti mikään tuottava investointi.
Eli pitemmällä tähtäimellä teidän tulisi hankki omaisuuseriä (en. asset), jotka tuottavat teille positiivista kassavirtaa (en. cash flow). Kun positiivinen kassavirta on suurempi kuin menot olette taloudellisesti riipumattomia, ettekä enää riippuvaisia työnantajista, valtiosta tai kenestäkään muustakaan...
En ole ap. Minusta kaikkien ei tarvitse säästää tuottaviin asioihin, koska osalla (esim. mulla) on niitä jo on ja osalla taas ei ole varaa säästää kuin se oma asunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua auttoi ihan hirveästi, kun törmäsin 50:30:20 -budjettiin. En ollut sitä ennen koskaan saanut budjettejani pitämään, koska a) ne ovat supertyöläitä, kun pitää hirveästi tarkkailla sitä, mihin raha menee ja ottaa siitä ensin ehkä kuukausiakin selvää. b) koska on todella vaikeaa hahmottaa, ettei johonkin ole varaa, vaikka tietää, mihin se raha menee. Mitä hyötyä siitä on, että tietää, mihin sitä rahaa menee? Minulla sitä meni silti aina liikaa. Joka kuukausi. c) On todella työlästä seurata koko ajan KAIKKIA menojaan.
50:30:20 -budjetti sen sijaan on HYVIN yksinkertainen.
Siinä rahat jaetaan kolmeen sektoriin:
1. Täysin välttämättömiin. Tähän kuuluvat asiat, joita ilman ei pystyisi välittömästi elossa. Eli lähinnä ruoka, asuminen, lämmitys ja yleensä kulkeminen töihin (ansaitsemaan) ja välttämätön puhelinliittymä.
2. Vapaaehtoiset kulut. Tähän lasketaan muu eläminen, sellainen, jonka ansiosta on ”kivaa” mutta jota ilman pysyy elossa.
3. Tähän lasketaan säästöön laitettavat varat.Summat näihin saadaan niin, että otetaan omat kuukauden NETTOtulot, eli rahat, jotka tulevat tilille. Summa jaetaan puoliksi eli otetaan mukaan 50%. Tällä summalla on siis saatava katettua pakolliset menot. Jos se ei onnistu, muokkaa niitä.
Eli TO DO LIST: Selvitä pakolliset menot! Sillä, mihin muuhun rahaa menee ei ole tässä vaiheessa merkitystä!Seuraavaksi 30% on summa, jolla voi tehdä kaikkea muuta
ja 20% on summa, joka laitetaan säästöön.
Itselläni 20% menee aika lailla asuntolainan lyhennykseen, joten lasken sen säästökuluiksi, en pakollisiin menoihin.
Tämä on eka budjetti, jolloin olen oikeasti YMMÄRTÄNYT, minkä verran rahaa JUURI MINULLA on käyttää elämiseeni.
Ideana on myös se, että koska kaikki kulut eivät ole pakollisia, niitä ei tarvitse etukäteen tarkkaan selvittää. Esim. jos tekee heräteostoksia, se ei ole mitenkään helppoakaan.
Lisäksi en ollut tajunnut (te varmaan olette), että maksan lähes aina kortilla, joten näen sähköisestä tiliotteestani, millaisia maksuja minulla onkaan, joita en aina ehkä kovin aktiivisesti muista.
Eli pankkitili auki ja ylös merkkailemaan.
Nyt olen tässä kuussa laittanut 30% summan ylös ja seuraan siitä, mihin minulla on varaa, kun tiedän, ettei minun tarvitse laskea siihen mukaan pakollisia menojani, koska ne ovat suht vakioita. Helppoa!Sulla on järjettömän isot "pakolliset" laskut, jos niihin asuntolainanlyhennys POISLUKIEN menee puolet nettotuloista. Olet ymmärtänyt tuon säännön väärin, kyllä siihen puolikkaaseen kuuluu sisällyttää myös asuntolainanlyhennys. Muuten käy juuri noin älyttömästi, että tuhlaat puolet tuloista johonkin, ja luulet eläväsi säästeliäästi.
En muutenkaan ymmärrä kommenttiasi, eihän kaikilla ole asumiseen menevää asuntolainaa. Jos he sitten säästävät 20% erikseen, niin miten se eroaa minun tilanteestani?
...koska säästäminenhän ei ole mikään pakko. Tai riittää, jos säästää puskurin. Jos sellainen ihminen saa asuntolainan, ja alkaa maksaa sitä, eli säästää itselleen, niin mikä muuttuu? Ei mikään. Tai voidaanhan olettaa, että asuntolaina on jo makettu poiskin.
Siis asuntohan on kestokulutushyödyke, josta on jatkuvasti kuluja, joten se ei ole varsinaisesti mikään tuottava investointi.
Eli pitemmällä tähtäimellä teidän tulisi hankki omaisuuseriä (en. asset), jotka tuottavat teille positiivista kassavirtaa (en. cash flow). Kun positiivinen kassavirta on suurempi kuin menot olette taloudellisesti riipumattomia, ettekä enää riippuvaisia työnantajista, valtiosta tai kenestäkään muustakaan...
Aika harvalla on muutenkaan mahdollisuutta säästää niin isoa varallisuutta, ettei olisi riippuvainen työnantajasta tai valtiosta. Itse perin miljoonan ja jos ei halua syödä pääomaa niin noita (työ, valtio) edelleen tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua auttoi ihan hirveästi, kun törmäsin 50:30:20 -budjettiin. En ollut sitä ennen koskaan saanut budjettejani pitämään, koska a) ne ovat supertyöläitä, kun pitää hirveästi tarkkailla sitä, mihin raha menee ja ottaa siitä ensin ehkä kuukausiakin selvää. b) koska on todella vaikeaa hahmottaa, ettei johonkin ole varaa, vaikka tietää, mihin se raha menee. Mitä hyötyä siitä on, että tietää, mihin sitä rahaa menee? Minulla sitä meni silti aina liikaa. Joka kuukausi. c) On todella työlästä seurata koko ajan KAIKKIA menojaan.
50:30:20 -budjetti sen sijaan on HYVIN yksinkertainen.
Siinä rahat jaetaan kolmeen sektoriin:
1. Täysin välttämättömiin. Tähän kuuluvat asiat, joita ilman ei pystyisi välittömästi elossa. Eli lähinnä ruoka, asuminen, lämmitys ja yleensä kulkeminen töihin (ansaitsemaan) ja välttämätön puhelinliittymä.
2. Vapaaehtoiset kulut. Tähän lasketaan muu eläminen, sellainen, jonka ansiosta on ”kivaa” mutta jota ilman pysyy elossa.
3. Tähän lasketaan säästöön laitettavat varat.Summat näihin saadaan niin, että otetaan omat kuukauden NETTOtulot, eli rahat, jotka tulevat tilille. Summa jaetaan puoliksi eli otetaan mukaan 50%. Tällä summalla on siis saatava katettua pakolliset menot. Jos se ei onnistu, muokkaa niitä.
Eli TO DO LIST: Selvitä pakolliset menot! Sillä, mihin muuhun rahaa menee ei ole tässä vaiheessa merkitystä!Seuraavaksi 30% on summa, jolla voi tehdä kaikkea muuta
ja 20% on summa, joka laitetaan säästöön.
Itselläni 20% menee aika lailla asuntolainan lyhennykseen, joten lasken sen säästökuluiksi, en pakollisiin menoihin.
Tämä on eka budjetti, jolloin olen oikeasti YMMÄRTÄNYT, minkä verran rahaa JUURI MINULLA on käyttää elämiseeni.
Ideana on myös se, että koska kaikki kulut eivät ole pakollisia, niitä ei tarvitse etukäteen tarkkaan selvittää. Esim. jos tekee heräteostoksia, se ei ole mitenkään helppoakaan.
Lisäksi en ollut tajunnut (te varmaan olette), että maksan lähes aina kortilla, joten näen sähköisestä tiliotteestani, millaisia maksuja minulla onkaan, joita en aina ehkä kovin aktiivisesti muista.
Eli pankkitili auki ja ylös merkkailemaan.
Nyt olen tässä kuussa laittanut 30% summan ylös ja seuraan siitä, mihin minulla on varaa, kun tiedän, ettei minun tarvitse laskea siihen mukaan pakollisia menojani, koska ne ovat suht vakioita. Helppoa!Sulla on järjettömän isot "pakolliset" laskut, jos niihin asuntolainanlyhennys POISLUKIEN menee puolet nettotuloista. Olet ymmärtänyt tuon säännön väärin, kyllä siihen puolikkaaseen kuuluu sisällyttää myös asuntolainanlyhennys. Muuten käy juuri noin älyttömästi, että tuhlaat puolet tuloista johonkin, ja luulet eläväsi säästeliäästi.
En muutenkaan ymmärrä kommenttiasi, eihän kaikilla ole asumiseen menevää asuntolainaa. Jos he sitten säästävät 20% erikseen, niin miten se eroaa minun tilanteestani?
Siten, että se lyhennys on ainakin pidemmällä aikavälillä "pakollinen" meno.
Siitä ei saa joustoa kuin väliaikaisesti, jos pankki suo. Siksi se pitää laskea menoissaan pakolliseksi. 20% pitäisi jäädä OIKEASTI säästöön, niin että jos esim jäät puoleksi vuodeksi työttömäksi, niistä säästöistä voi maksaa menojaan. Asuntolainan lyhennys ei ole samanlaista säästöä, sillä et maksa rikkoutunutta pesukonetta tai silmälaseja tai menojasi parin kuukauden ajalta odottaessasi päivärahoja.Ok. Itse käsitin sen 20% olevan varallisuuden kasvattamiseksi tehtävää sääsämistä. Ei kenenkään tarvitse kuukaudesta toiseen säästää pakollisiin, yllättäviin menoihin 20% tuloistaan.
Tuossa yllä mainitsin (en. asset) = omaisuuserä ja (en. cash flow) kassavirta.
Eli siis, rahaa ei pelkästään säästetä säästämisen vuoksi, vaan se pyritään sijoittamaan niin, että se tuottaa positiivista kassavirtaa. Näin varallisuutenne kasvaa ja olette vähemmän riippuvaisia palkkatuloista ja yhteiskunnan turvaverkoista.
Jos sitten onnistutte kasvattamaan sijoitusten positiivisen kassavirran suuremmaksi kuin mitä menonne ovat, olette taloudellisesti riipumattomia ja varallisuutenne kasvaa jo pelkästään omaisuutenne hoitamisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua auttoi ihan hirveästi, kun törmäsin 50:30:20 -budjettiin. En ollut sitä ennen koskaan saanut budjettejani pitämään, koska a) ne ovat supertyöläitä, kun pitää hirveästi tarkkailla sitä, mihin raha menee ja ottaa siitä ensin ehkä kuukausiakin selvää. b) koska on todella vaikeaa hahmottaa, ettei johonkin ole varaa, vaikka tietää, mihin se raha menee. Mitä hyötyä siitä on, että tietää, mihin sitä rahaa menee? Minulla sitä meni silti aina liikaa. Joka kuukausi. c) On todella työlästä seurata koko ajan KAIKKIA menojaan.
50:30:20 -budjetti sen sijaan on HYVIN yksinkertainen.
Siinä rahat jaetaan kolmeen sektoriin:
1. Täysin välttämättömiin. Tähän kuuluvat asiat, joita ilman ei pystyisi välittömästi elossa. Eli lähinnä ruoka, asuminen, lämmitys ja yleensä kulkeminen töihin (ansaitsemaan) ja välttämätön puhelinliittymä.
2. Vapaaehtoiset kulut. Tähän lasketaan muu eläminen, sellainen, jonka ansiosta on ”kivaa” mutta jota ilman pysyy elossa.
3. Tähän lasketaan säästöön laitettavat varat.Summat näihin saadaan niin, että otetaan omat kuukauden NETTOtulot, eli rahat, jotka tulevat tilille. Summa jaetaan puoliksi eli otetaan mukaan 50%. Tällä summalla on siis saatava katettua pakolliset menot. Jos se ei onnistu, muokkaa niitä.
Eli TO DO LIST: Selvitä pakolliset menot! Sillä, mihin muuhun rahaa menee ei ole tässä vaiheessa merkitystä!Seuraavaksi 30% on summa, jolla voi tehdä kaikkea muuta
ja 20% on summa, joka laitetaan säästöön.
Itselläni 20% menee aika lailla asuntolainan lyhennykseen, joten lasken sen säästökuluiksi, en pakollisiin menoihin.
Tämä on eka budjetti, jolloin olen oikeasti YMMÄRTÄNYT, minkä verran rahaa JUURI MINULLA on käyttää elämiseeni.
Ideana on myös se, että koska kaikki kulut eivät ole pakollisia, niitä ei tarvitse etukäteen tarkkaan selvittää. Esim. jos tekee heräteostoksia, se ei ole mitenkään helppoakaan.
Lisäksi en ollut tajunnut (te varmaan olette), että maksan lähes aina kortilla, joten näen sähköisestä tiliotteestani, millaisia maksuja minulla onkaan, joita en aina ehkä kovin aktiivisesti muista.
Eli pankkitili auki ja ylös merkkailemaan.
Nyt olen tässä kuussa laittanut 30% summan ylös ja seuraan siitä, mihin minulla on varaa, kun tiedän, ettei minun tarvitse laskea siihen mukaan pakollisia menojani, koska ne ovat suht vakioita. Helppoa!Sulla on järjettömän isot "pakolliset" laskut, jos niihin asuntolainanlyhennys POISLUKIEN menee puolet nettotuloista. Olet ymmärtänyt tuon säännön väärin, kyllä siihen puolikkaaseen kuuluu sisällyttää myös asuntolainanlyhennys. Muuten käy juuri noin älyttömästi, että tuhlaat puolet tuloista johonkin, ja luulet eläväsi säästeliäästi.
En muutenkaan ymmärrä kommenttiasi, eihän kaikilla ole asumiseen menevää asuntolainaa. Jos he sitten säästävät 20% erikseen, niin miten se eroaa minun tilanteestani?
Siten, että se lyhennys on ainakin pidemmällä aikavälillä "pakollinen" meno.
Siitä ei saa joustoa kuin väliaikaisesti, jos pankki suo. Siksi se pitää laskea menoissaan pakolliseksi. 20% pitäisi jäädä OIKEASTI säästöön, niin että jos esim jäät puoleksi vuodeksi työttömäksi, niistä säästöistä voi maksaa menojaan. Asuntolainan lyhennys ei ole samanlaista säästöä, sillä et maksa rikkoutunutta pesukonetta tai silmälaseja tai menojasi parin kuukauden ajalta odottaessasi päivärahoja.Ok. Itse käsitin sen 20% olevan varallisuuden kasvattamiseksi tehtävää sääsämistä. Ei kenenkään tarvitse kuukaudesta toiseen säästää pakollisiin, yllättäviin menoihin 20% tuloistaan.
Jokaiselle suositellaan 3-6 kuukauden menoja vastaavan summan puskuria. Sen säästämiseen tuolla 20% säästöasteella menee luokkaa 15-30 kuukautta. Jos siis ei sillä välin tarvitse säästöjä yhtään mihinkään. Sen jälkeenkin on hyvä sijoittaa, esim pidempää töistä poissaoloa varten. 20% säästöaste ei todellakaan ole mitenkään liian suuri edes pidemmällä aikavälillä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa siltä, että teidän on pakko tinkiä lainan lyhentämisestä TAI lasten harrastuksista.
Niinkö? Minusta tämä kuulostaa provolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milloin ootte viimeksi kilpailuttaneet asuntolainan? Kannattaa vertailla lainanhoitokulut myös ja vasta sitten miettiä kannattaako vaihtaa pankkia. Usein kilpailuttamalla oma pankki voi tiputtaa marginaalia. Vakuutusten, puhelinliittymien yms. ja sähkölaskun kilpailutus myös. Lämmityskuluissa voi vähän säästää jos laskee asteella lämpötilaa ja hyödyntää muutkin sähkönsäästövinkit. Vedenkulutusta kannattaa myös miettiä tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua auttoi ihan hirveästi, kun törmäsin 50:30:20 -budjettiin. En ollut sitä ennen koskaan saanut budjettejani pitämään, koska a) ne ovat supertyöläitä, kun pitää hirveästi tarkkailla sitä, mihin raha menee ja ottaa siitä ensin ehkä kuukausiakin selvää. b) koska on todella vaikeaa hahmottaa, ettei johonkin ole varaa, vaikka tietää, mihin se raha menee. Mitä hyötyä siitä on, että tietää, mihin sitä rahaa menee? Minulla sitä meni silti aina liikaa. Joka kuukausi. c) On todella työlästä seurata koko ajan KAIKKIA menojaan.
50:30:20 -budjetti sen sijaan on HYVIN yksinkertainen.
Siinä rahat jaetaan kolmeen sektoriin:
1. Täysin välttämättömiin. Tähän kuuluvat asiat, joita ilman ei pystyisi välittömästi elossa. Eli lähinnä ruoka, asuminen, lämmitys ja yleensä kulkeminen töihin (ansaitsemaan) ja välttämätön puhelinliittymä.
2. Vapaaehtoiset kulut. Tähän lasketaan muu eläminen, sellainen, jonka ansiosta on ”kivaa” mutta jota ilman pysyy elossa.
3. Tähän lasketaan säästöön laitettavat varat.Summat näihin saadaan niin, että otetaan omat kuukauden NETTOtulot, eli rahat, jotka tulevat tilille. Summa jaetaan puoliksi eli otetaan mukaan 50%. Tällä summalla on siis saatava katettua pakolliset menot. Jos se ei onnistu, muokkaa niitä.
Eli TO DO LIST: Selvitä pakolliset menot! Sillä, mihin muuhun rahaa menee ei ole tässä vaiheessa merkitystä!Seuraavaksi 30% on summa, jolla voi tehdä kaikkea muuta
ja 20% on summa, joka laitetaan säästöön.
Itselläni 20% menee aika lailla asuntolainan lyhennykseen, joten lasken sen säästökuluiksi, en pakollisiin menoihin.
Tämä on eka budjetti, jolloin olen oikeasti YMMÄRTÄNYT, minkä verran rahaa JUURI MINULLA on käyttää elämiseeni.
Ideana on myös se, että koska kaikki kulut eivät ole pakollisia, niitä ei tarvitse etukäteen tarkkaan selvittää. Esim. jos tekee heräteostoksia, se ei ole mitenkään helppoakaan.
Lisäksi en ollut tajunnut (te varmaan olette), että maksan lähes aina kortilla, joten näen sähköisestä tiliotteestani, millaisia maksuja minulla onkaan, joita en aina ehkä kovin aktiivisesti muista.
Eli pankkitili auki ja ylös merkkailemaan.
Nyt olen tässä kuussa laittanut 30% summan ylös ja seuraan siitä, mihin minulla on varaa, kun tiedän, ettei minun tarvitse laskea siihen mukaan pakollisia menojani, koska ne ovat suht vakioita. Helppoa!Sulla on järjettömän isot "pakolliset" laskut, jos niihin asuntolainanlyhennys POISLUKIEN menee puolet nettotuloista. Olet ymmärtänyt tuon säännön väärin, kyllä siihen puolikkaaseen kuuluu sisällyttää myös asuntolainanlyhennys. Muuten käy juuri noin älyttömästi, että tuhlaat puolet tuloista johonkin, ja luulet eläväsi säästeliäästi.
En muutenkaan ymmärrä kommenttiasi, eihän kaikilla ole asumiseen menevää asuntolainaa. Jos he sitten säästävät 20% erikseen, niin miten se eroaa minun tilanteestani?
...koska säästäminenhän ei ole mikään pakko. Tai riittää, jos säästää puskurin. Jos sellainen ihminen saa asuntolainan, ja alkaa maksaa sitä, eli säästää itselleen, niin mikä muuttuu? Ei mikään. Tai voidaanhan olettaa, että asuntolaina on jo makettu poiskin.
Siis asuntohan on kestokulutushyödyke, josta on jatkuvasti kuluja, joten se ei ole varsinaisesti mikään tuottava investointi.
Eli pitemmällä tähtäimellä teidän tulisi hankki omaisuuseriä (en. asset), jotka tuottavat teille positiivista kassavirtaa (en. cash flow). Kun positiivinen kassavirta on suurempi kuin menot olette taloudellisesti riipumattomia, ettekä enää riippuvaisia työnantajista, valtiosta tai kenestäkään muustakaan...
Aika harvalla on muutenkaan mahdollisuutta säästää niin isoa varallisuutta, ettei olisi riippuvainen työnantajasta tai valtiosta. Itse perin miljoonan ja jos ei halua syödä pääomaa niin noita (työ, valtio) edelleen tarvitaan.
Riippuu ihan siitä, miten elää. Mitä ihminen oikeastaan tarvitsee? Jos saa miljoonan, voi ostaa esim. 200 000 euron arvoisen asunnon. Jopa Helsingistä saa kodin tuolla summalla (saa toki pienemmälläkin). Uudiskohteisiin pääsee käsiksi pienemmälläkin euromäärällä.
Jäljelle jää vielä 800 000 euroa.
Jos yhtiövastike on esim. 200-300 euroa, tai vaikka olisi 600 euroa, niin yksineläjälle riittää tavalliseen ruokaan ja muihin menoihin 400 euroa kuussa. Tonni kaiken kaikkiaan yhteensä.
Meinaatko, että jos laitat puoli miljoonaa osakkeisiin, niin et saa niistä niin paljon osinkoja, että riittävät kattamaan tonnin kuukausikulut? Paljon vähempikin riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerro nyt ap, etkä mitkä ovat teillä tällä hetkellä ne pakolliset kuukausittaiset ja vuosittaiset laskut? Liikenne, lääkkeet, jätemaksu, kiinteistövero, sähkö, lämmitys, netti, puhelimet...? Onko tauto pakollinen, miksi? Mitä vakuutuksia on?
Näistä lähtee talousarvion teko. Etsi joku valmis taulukko tai tee itse sellainen, johon voit merkitä kalenterikuukausittain tulot ja menot. Huomaa erityisesti vakuutukset, verot, kausimaksut yym. harvoin erääntyvät maksut. Parin kuukauden talous voi kaatua siihen, jos samassa kuussa eräänty monta useamman satasen laskua. Niihin voi varautua ennakkoon, tai siirtää laskujen eräpäiviä reilusti.
Yllättävän vähän tässä ketjussa oikeita talousneuvoja on, enemmän turhanpäiväistä vänkäystä.
Aloittaja tässä. Meidän yhteisistä 2800e nettotuloista vähensin lainanlyhennyksen 1200, ja siitä se 1600e tuli. Tästä maksamme siis laskut (puhelinliittymät, sähköt, jätemaksut yms normit) Meillä ei ole maksullisia kanavia tai osamaksuja.
Auto tosiaan velaton. Lasten harrastusmaksut vuositasolla n.1000e +varustehankinnat.
Lisäksi pakolliset vaateostokset, bensa ja ruoka.
Ainoa missä nään säästämisen mahdollisuuden on ruokamenot tai asunnon myyminen. Emme kuitenkaan haluaisi myydä asuntoa, koska tarkoitus olisi saada muutosta tilanteeseen.
Hyvä vinkki oli tuo jonkun mainitsema ruokalista. Tosiaan halpaa ruokaa pyritään nytkin syömään. Kirpputorejakin voisi enemmän hyödyntää....tosin nytkin pikkuveli käyttää isoveljen vanhat loppuun (ja käytti vaikka rahatilanne oli hyväkin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Haet parempipalkkaista työtä, kuten sanoit. Voisitko hakea lisätyötä esim viikonlopuksi. Lasten harrastukset, miten paljon niihin menee. Riittävätkö lapsilisät.
Jos auto ei ole pakollinen, auto pois. Jos auto on pakollinen, laita aina seisontaan kun on yli viikon jakso että ei tarvitse. Jos et ole onnettomuusherkkä kuski niin kasko pois. Älä käytä merkkikorjaamoa kuin vain pakosta.
Asuntolainan kuukausierän pienentäminen, mikäli mahdollista. Jos otat lyhennysvapaan, laita lainan kuukausierän verran vararahastoon talteen, jotta voit kartuttaa puskurin yllättäviä satunnaisia menoja varten.
Budjetoi rahat kuukauden alussa: esim. ruoka 400 harrastus 200 auto 400 jne. Kun budjetti on ylitetty ko. momentilla niin rahaa ei kyseiseen hommaan sitten ole.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja tässä. Meidän yhteisistä 2800e nettotuloista vähensin lainanlyhennyksen 1200, ja siitä se 1600e tuli. Tästä maksamme siis laskut (puhelinliittymät, sähköt, jätemaksut yms normit) Meillä ei ole maksullisia kanavia tai osamaksuja.
Auto tosiaan velaton. Lasten harrastusmaksut vuositasolla n.1000e +varustehankinnat.
Lisäksi pakolliset vaateostokset, bensa ja ruoka.
Ainoa missä nään säästämisen mahdollisuuden on ruokamenot tai asunnon myyminen. Emme kuitenkaan haluaisi myydä asuntoa, koska tarkoitus olisi saada muutosta tilanteeseen.
Hyvä vinkki oli tuo jonkun mainitsema ruokalista. Tosiaan halpaa ruokaa pyritään nytkin syömään. Kirpputorejakin voisi enemmän hyödyntää....tosin nytkin pikkuveli käyttää isoveljen vanhat loppuun (ja käytti vaikka rahatilanne oli hyväkin).
Et kuitenkaan luetellut, että kuinka paljon menee puhelinliittymiin, sähköön, jätemaksuun yms normeihin. Nehän ei ole normeja vaan normaaleja kuluja, joihin moneen voi vaikuttaa. Onko jätemaksu pienin mahdollinen, ja onko teillä esim. komposti? Onko sähkö, vakuutukset ja liittymät kilpailutettu? Oleteko puhuneet siitä, että miten vähennätte kuluja?
Onko kaikki bensaan menevä vai pakollista?
Voiko lapset käydä ostamassa tarjousruokia koulupäivän jälkeen?
Mitä ovat nämä pakolliset vaateostokset? Oletko tehnyt listan vaatteista, joita tarvitsette esim. seuraavan vuoden aikana? Tarvitaanko ehdottomasti uudet talvikengät, talvihousut, talvitakki? Voisiko ne löytää nettikirpputorilta?
Otatteko koulu- ja työvaatteet pois kotona, ja pukeudutte kotona vanhoihin rytkyihin. Jo näin tulee säästöä vaatekuluissa. Jos on kohtalainen vaatevarasto, niin pakollisia vaateostoksia on todella vähän. Niitä hyviä ja harvoja vaatteita säästetään, tuuletetaan ja hoidetaan. Kengät, saappaat yms ostetaan etukäteen kirpputoreilta, jotta ei tarvitse ostaa kalliilla, kun tulee esim. kylmät ilmat.
Hygienia: Ette kai osta pieniä saippuapulloja? Kai ostatte joko ison nestesaippuapönikän tai käytätte jokainen omaa palasaippuaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja tässä. Meidän yhteisistä 2800e nettotuloista vähensin lainanlyhennyksen 1200, ja siitä se 1600e tuli. Tästä maksamme siis laskut (puhelinliittymät, sähköt, jätemaksut yms normit) Meillä ei ole maksullisia kanavia tai osamaksuja.
Auto tosiaan velaton. Lasten harrastusmaksut vuositasolla n.1000e +varustehankinnat.
Lisäksi pakolliset vaateostokset, bensa ja ruoka.
Ainoa missä nään säästämisen mahdollisuuden on ruokamenot tai asunnon myyminen. Emme kuitenkaan haluaisi myydä asuntoa, koska tarkoitus olisi saada muutosta tilanteeseen.
Hyvä vinkki oli tuo jonkun mainitsema ruokalista. Tosiaan halpaa ruokaa pyritään nytkin syömään. Kirpputorejakin voisi enemmän hyödyntää....tosin nytkin pikkuveli käyttää isoveljen vanhat loppuun (ja käytti vaikka rahatilanne oli hyväkin).
Et kuitenkaan luetellut, että kuinka paljon menee puhelinliittymiin, sähköön, jätemaksuun yms normeihin. Nehän ei ole normeja vaan normaaleja kuluja, joihin moneen voi vaikuttaa. Onko jätemaksu pienin mahdollinen, ja onko teillä esim. komposti? Onko sähkö, vakuutukset ja liittymät kilpailutettu? Oleteko puhuneet siitä, että miten vähennätte kuluja?
Onko kaikki bensaan menevä vai pakollista?
Voiko lapset käydä ostamassa tarjousruokia koulupäivän jälkeen?
Mitä ovat nämä pakolliset vaateostokset? Oletko tehnyt listan vaatteista, joita tarvitsette esim. seuraavan vuoden aikana? Tarvitaanko ehdottomasti uudet talvikengät, talvihousut, talvitakki? Voisiko ne löytää nettikirpputorilta?
Otatteko koulu- ja työvaatteet pois kotona, ja pukeudutte kotona vanhoihin rytkyihin. Jo näin tulee säästöä vaatekuluissa. Jos on kohtalainen vaatevarasto, niin pakollisia vaateostoksia on todella vähän. Niitä hyviä ja harvoja vaatteita säästetään, tuuletetaan ja hoidetaan. Kengät, saappaat yms ostetaan etukäteen kirpputoreilta, jotta ei tarvitse ostaa kalliilla, kun tulee esim. kylmät ilmat.
Hygienia: Ette kai osta pieniä saippuapulloja? Kai ostatte joko ison nestesaippuapönikän tai käytätte jokainen omaa palasaippuaa?
Niin, ja onko teillä lista niistä varustehankinnoista, joita lapset tulevat harrastuksissaan tarvitsemaan seuraavan 2 vuoden aikana?
Jos haluatte asua tuossa talossa, niin teidän täytyy säästää joka asiassa: liikenteessä, hygieniassa, vaatteissa, ruoassa, harrastuksissa ( esimerkiksi kierrätettynä ne harrastuskamat, vanhat myyntiin.)
Tärkeä on ottaa lapset mukaan. Kertoa tilanne, ja kysyä heiltäkin vinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Me saamme mieheni kanssa myös n.2800e käteen. Olemme fysioterapeutteja molemmat ja tulot ei ole nousemassa missään vaiheessa. Maksamme asuntolainaa n.1000e kuussa. Meillä on kolme lasta, onneksi vielä alle kouluikäisiä. Tämä on pas*ka tulotaso. Ei saa mitään helpotuksia tai tukia. Kaikesta saa maksaa maksimit. Mihinkään ekstraan ei ole rahaa.
Asutaan 100 neliön rivitalossa ja ei ole varaa muuttaa isompaan. Kurjaa kun suomessa kaikki niin kallista ja tulot näin huonot.
Miksi 3 lasta jos palkkataso on ollut tiedossa?
No eihän tuossa lyhennysvapaa ole mikään oikea ratkaisu. Se vaan pitkittää ongelmia, jos uutta työpaikkaa ei heti löydy. Ikävä kyllä harva pystyy laittamaan lyhennysvapaan aikana kertyneitä säästöjä oikeasti säästöön, vaan rahaa käytetään höveliäämmin kun sitä tilille jää. Ja yleensä laina-aikakin on laskettu valmiiksi maksimin eli 25 vuoden mukaan eli ei sitä lyhennyserääkään voi silloin pienentää.
Eli joko myytte asunnon ja etsitte halvemman tai sitten teidän on karsittava menoja rankalla kädellä.
T. Pankin lainaneuvottelija
Alue: Aihe vapaa
...koska säästäminenhän ei ole mikään pakko. Tai riittää, jos säästää puskurin. Jos sellainen ihminen saa asuntolainan, ja alkaa maksaa sitä, eli säästää itselleen, niin mikä muuttuu? Ei mikään. Tai voidaanhan olettaa, että asuntolaina on jo makettu poiskin.