Haimme miehelle apua masennukseen, lääkäri teki lastensuojeluilmoituksen!
Ymmärrän että heillä on siihen velvollisuus mutta ihmettelin että missä menee raja? Mielestäni perheessämme ei kuitenkaan ole uhkaa tai vaaraa lapsille. Mieheni haki apua, ja kertoi että välillä tuntuu että haluaisi kuolla ja ei jaksa nousta aamuisin. Itse neuvoin hakemaan apua ettei tunteet pahene. Aikaisemmin ei tällaista ole ollut. Nyt mieheni pahoitti mielen entisestään että ilmoitus tehtiin.
Kommentit (100)
Ihmettelenkin miksi resursseja sitten kuormitetaan!
Voi hulluutta! Kyllä nyt kerätään lapsia lastenkoteihin. Sossutätien slogan: rahantuloa ei voida estää
Haitte apua ja sitä saadaksenne lääkäri teki lastensuojeluilmoituksen. Olet väärässä, jos ajattelet, ettei miehen masennus vaikuta parisuhteeseenne tai lapsen ja masentuneen vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Pienikin vauva vaistoaa ja ymmärtää tunnetiloja. Tutkimusten mukaan varhaisella vuorovaikutuksella ON merkitystä ihmisen psyyken kehitykselle. LOISTAVAA, jos lastensuojeluilmoituksen myötä saatte ILMAISTA lastensuojelun perhetyön tukea varhaisen vuorovaikutuksen tueksi.
Haitte apua ja EHKÄ sitä lastensuojeluilmoituksen ansiosta saatte. Itsestänne riippuu, otatteko sitä vastaan. Kannustan!
Aika outoa. Masennus- ja jaksamisongelmat ovat kuitenkin hyvin yleisiä. Tarkoitti varmaan hyvää silti.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 19:13"]Haitte apua ja sitä saadaksenne lääkäri teki lastensuojeluilmoituksen. Olet väärässä, jos ajattelet, ettei miehen masennus vaikuta parisuhteeseenne tai lapsen ja masentuneen vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Pienikin vauva vaistoaa ja ymmärtää tunnetiloja. Tutkimusten mukaan varhaisella vuorovaikutuksella ON merkitystä ihmisen psyyken kehitykselle. LOISTAVAA, jos lastensuojeluilmoituksen myötä saatte ILMAISTA lastensuojelun perhetyön tukea varhaisen vuorovaikutuksen tueksi.
Haitte apua ja EHKÄ sitä lastensuojeluilmoituksen ansiosta saatte. Itsestänne riippuu, otatteko sitä vastaan. Kannustan!
[/quote]
Eli lapsi vaan pois niin voi paremmin? Tai eikö pelkkä ls-ilmo jo rasita perhettä tarpeeksi ja vauva vaistoaa sen?
Itselläni on paniikkihäiriö ja ahdistuneisuutta. Sain siihen apua heti lapsen syntymän jälkeen julkisella puolella ja parina muuna huonona ajanjaksona työterveydestä. Onneksi sentään ls-ilmoa meistä ei ole tehty! Ihan kauheaa tuollainen, että kohta ihmiset eivät uskalla hakea apua mt-ongelmiinsa ls-ilmoituksen pelossa :(
Ehkäisevää työtä tehdään yhdessä perheen kanssa
Ensisijainen ja tärkein kasvuympäristö ja – yhteisö lapselle on hänen perheensä eli vanhemmat/huoltajat, sisarukset sekä muut sukulaiset ja läheiset. Tästä syystä ehkäisevää työtä tehdään lapsen ja hänen perheensä kanssa. Monesti lapsen hyvinvointiin vaikuttavat hänen vanhempiensa ja sisarustensa kokema materiaalinen ja henkinen hyvinvointi. Tästä syystä vanhempia tukemalla edesautetaan myös lapsen hyvinvointia.
Lastensuojelun ehkäisevä työ on eettisesti vaativaa, koska sen vastuulla on huolehtia lasten hyvinvoinnista ja ehkäistä ongelmien ilmaantumista ja vakavoitumista. Kun lapselle ja perheelle annetaan apua ja tukea ehkäisevänä työnä, voidaan tahattomasti leimata lapsi perheineen. Näin hyvää tarkoittava työ voi murentaa lapsen, hänen vanhempiensa ja sisarustensa oman arvontunnetta. Ehkäisevällä työllä voi olla myös ei-toivottuja vaikutuksia, jotka on hyvä ennakoida.
Jokaisen onkin vastuullisesti ja asiakasta kunnioittavasti toimittava niin että puututaan mahdollisimman vähän lapsen ja perheen yksityiseen elämään, mutta taataan kuitenkin lapsen turvallinen kasvuympäristö.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on aina aikuisten vastuulla eli lapsen vanhempien tai huoltajien sekä yhteiskunnan toiminnasta vastaavien viranomaisten ja palvelujen antajien vastuulla.
Ehkäisevä työ ja palveluiden suunnittelu
Työntekijöille, kansalaisille ja asiakkaille on tärkeää tietää ehkäisevän lastensuojelutyön määritelmän lisäksi se, kenelle sitä kohdennetaan, miten työtä ohjeistetaan ja miten työ saadaan osaksi toimintakäytäntöjä kunnassa, hallinnonaloilla ja toimintayksiköissä. Tähän tarvitaan asiakastyötä tekevien, suunnittelijoiden ja päättäjien yhteistyötä.
Kaikki lasten ja nuorten palvelut ovat merkittäviä kasvuympäristöjä ja – yhteisöjä lapselle vaikuttaen hänen hyvinvointiinsa, kasvuun ja kehitykseen. Tästä syystä palveluiden tasavertainen saatavuus ja laatu ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnin varmistamisessa ja ylläpidossa. Riittävien, laajasti hyväksyttyjen, helposti saatavilla olevien ja laadukkaiden palveluiden turvaaminen, on osa lasten hyvien kasvuolojen edistämistä.
Palvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja, jotka tulisi ratkaista jotta kaikilla lapsilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet suojeluun ja osallisuuteen lastensuojelusta. Moniammatillinen ja rajoja ylittävä yhteistyö eri hallinnonalojen ja sektorien välillä on välttämätöntä, jotta ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö palvelisi parhaiten lasten etua. Tälle yhteistyölle tulee olla rakenteita ja vakiintuneita toimintatapoja.
Asiakaskohtaisessa yhteistyössä työntekijän on tärkeää hahmottaa palvelujen nivelkohdat ja palvelupolut, jotta lapsen etu toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Lastensuojelun ehkäisevältä työltä vaaditaan yhteiskunnallista reflektiivisyyttä, jotta se tunnistaa lasten ja nuorten elämää vaikeuttavat rakenteelliset tekijät ja ajan ilmiöt.
Kannattaako nykyään käydä ulkomailla lääkärissä? Vähän niinkuin vaikuttaa siltä muuten vievät lapset ja ajokortin ja mitä muuta?
Putin ei turhaan ole huolestunut ja voipi olla että heiltä lähtevät lapset niinkuin nakki haulikosta pelkän kansalaisuuden takia.
Olispa outoa nähdä perhe, jossa ei ole koskaan mitää ongelmia.
Näitä vastauksia kun silmäili, voisi luulla, että kotien pitää olla täysin ongelma vapaita. Ihan kun lapset eivät saisi kokea negatiivisia asioita.
Turha tulla sanomaan, että sossun tarkastus on vaan perheelle hyväksi. Suurimmalla osalla on kuitenkin mielessä, entäpä jos kohdalle sattuu ne kusipäisimmät tarkastajat ja nappaa lapsen mukaansa heti, kun ovi aukeaa. Sen verran randomia on sosiaalihuollon toiminta, että kukin tarkastaja tulkitsee ohjeita oman maun mukaan.
APlle runsaaati voimia! Avoimin mielin kohti tulevaa. Peukut ristissä, että teitä tarkastaa kiva ihminen. :)
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 19:13"]Haitte apua ja sitä saadaksenne lääkäri teki lastensuojeluilmoituksen. Olet väärässä, jos ajattelet, ettei miehen masennus vaikuta parisuhteeseenne tai lapsen ja masentuneen vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Pienikin vauva vaistoaa ja ymmärtää tunnetiloja. Tutkimusten mukaan varhaisella vuorovaikutuksella ON merkitystä ihmisen psyyken kehitykselle. LOISTAVAA, jos lastensuojeluilmoituksen myötä saatte ILMAISTA lastensuojelun perhetyön tukea varhaisen vuorovaikutuksen tueksi.
Haitte apua ja EHKÄ sitä lastensuojeluilmoituksen ansiosta saatte. Itsestänne riippuu, otatteko sitä vastaan. Kannustan!
[/quote]
Eli lapsi vaan pois niin voi paremmin? Tai eikö pelkkä ls-ilmo jo rasita perhettä tarpeeksi ja vauva vaistoaa sen?
Itselläni on paniikkihäiriö ja ahdistuneisuutta. Sain siihen apua heti lapsen syntymän jälkeen julkisella puolella ja parina muuna huonona ajanjaksona työterveydestä. Onneksi sentään ls-ilmoa meistä ei ole tehty! Ihan kauheaa tuollainen, että kohta ihmiset eivät uskalla hakea apua mt-ongelmiinsa ls-ilmoituksen pelossa :(
[/quote]
Surullista, jos olet ymmärtänyt lastensuojeluilmoituksen olevan sama asia, kuin huostaanotto tai kiireellinen sijoitus! Sosiaalityönopieklijana olen seurannut tätä(kin) keskustelua liittyen lastensuojeluun ja käsityksiin siitä. Huomasitko, että tuo, jonka viestiä lainasit, ei missään kohtaa viitannut millään tavoin huostaanottoon, vaan perheen kanssa yhdessä perheessä työskentelyyn. Oletan, että lainaamasi viestin kirjoittaja tekee sosiaalityötä ammatikseen. Tosin kirjoittaen aika provosoivasti. Alan opiskelijan näkökulmasta on surullista, että lastensuojeluilmoitusta pidetään kirosanana. Luulen, että se johtuu tietämättömyydestä siitä, mitä kaikkea sosiaalityö on ja voi olla. Parhaimmillaan sosiaalityö on ihmisten auttamista ja tukemista heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin, pahimmillaan vissiin sitä byrokraattisena kontroilloijana toimimista, johon liitetään ajatuksena 'kyttääminen' ja toisten asioiden paremmin tietäminen... Itse toivon voivani tulevaisuudessa työskennellä ensimmäisestä lähtökohdasta käsin, tosin tiedän, että työhön väistämättä kuuluu myös niitä vähemmän kiitollisiakin puolia, jolloin varmaan joutuu pohtimaan: 'oisiko voinut jotain tehdä toisin'.
Kuitenkin lastenkodit ovat täynnä huostaanotettuja. Kyllä niitä kerätään kovasti, ei ne sinne itse lähde
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 18:16"]
tk-lääkäri ja mietin samalla että tekeekö ne ilmoituksen varmuuden vuoksi vai tietävätkö itsekään milloin ilmoitus kuuluisi tehdä?
[/quote]
voi olla että on aiemmin saanut huutia siitä kun ei ole tarvittaessa tehnyt ilmoa ja nyt tekee aina varman päälle. Outoa kyllä, kun miettii kuinka moni vanhempi Suomessakin on masentunut.
Jos suun mies haluaa kuolla, niin onhan siinä aina riski laajennetusta itsemurhasta, jos lääkäri ei miestä tunne perinpohjin. Hyvä merkki, että mies suostuu hakee apua. Se on se polku parantumiseen.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 18:15"]
Hyvä lääkäri! Jos teillä on kaikki kunnossa kotona lasten suhteen, niin tuskin tuosta sen kummempia seuraa. Itse haluaisin tehdä ilmoituksen lääkäristä jota nähtävästi ei kiinnosta päihdeongelmaisen yh:n lasten vointi. Kenen puoleen tässä asiassa kannattaisi kääntyä?
[/quote]
Jos itse olet tuo päihdeongelmainen yh-äiti, niin sinun pitää itse tehdä se ilmoitus tietenkin. Jos et ole niin, niin lopeta toisten kiusaaminen vai oletko pätevämpi arvioimaan tilannetta kuin tuo lääkäri?
Jaaha. Mulla on anorexia enkä oo menossa hakemaan apua. Anorexiahan voi tappaa ja näin ollen lasten parempi muualla jos yh kuoleekin. Hyh! Kiitos moi.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 20:11"][quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 20:00"]
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 19:13"]Haitte apua ja sitä saadaksenne lääkäri teki lastensuojeluilmoituksen. Olet väärässä, jos ajattelet, ettei miehen masennus vaikuta parisuhteeseenne tai lapsen ja masentuneen vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Pienikin vauva vaistoaa ja ymmärtää tunnetiloja. Tutkimusten mukaan varhaisella vuorovaikutuksella ON merkitystä ihmisen psyyken kehitykselle. LOISTAVAA, jos lastensuojeluilmoituksen myötä saatte ILMAISTA lastensuojelun perhetyön tukea varhaisen vuorovaikutuksen tueksi.
Haitte apua ja EHKÄ sitä lastensuojeluilmoituksen ansiosta saatte. Itsestänne riippuu, otatteko sitä vastaan. Kannustan!
[/quote]
Eli lapsi vaan pois niin voi paremmin? Tai eikö pelkkä ls-ilmo jo rasita perhettä tarpeeksi ja vauva vaistoaa sen?
Itselläni on paniikkihäiriö ja ahdistuneisuutta. Sain siihen apua heti lapsen syntymän jälkeen julkisella puolella ja parina muuna huonona ajanjaksona työterveydestä. Onneksi sentään ls-ilmoa meistä ei ole tehty! Ihan kauheaa tuollainen, että kohta ihmiset eivät uskalla hakea apua mt-ongelmiinsa ls-ilmoituksen pelossa :(
[/quote]
Surullista, jos olet ymmärtänyt lastensuojeluilmoituksen olevan sama asia, kuin huostaanotto tai kiireellinen sijoitus! Sosiaalityönopieklijana olen seurannut tätä(kin) keskustelua liittyen lastensuojeluun ja käsityksiin siitä. Huomasitko, että tuo, jonka viestiä lainasit, ei missään kohtaa viitannut millään tavoin huostaanottoon, vaan perheen kanssa yhdessä perheessä työskentelyyn. Oletan, että lainaamasi viestin kirjoittaja tekee sosiaalityötä ammatikseen. Tosin kirjoittaen aika provosoivasti. Alan opiskelijan näkökulmasta on surullista, että lastensuojeluilmoitusta pidetään kirosanana. Luulen, että se johtuu tietämättömyydestä siitä, mitä kaikkea sosiaalityö on ja voi olla. Parhaimmillaan sosiaalityö on ihmisten auttamista ja tukemista heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan käsin, pahimmillaan vissiin sitä byrokraattisena kontroilloijana toimimista, johon liitetään ajatuksena 'kyttääminen' ja toisten asioiden paremmin tietäminen... Itse toivon voivani tulevaisuudessa työskennellä ensimmäisestä lähtökohdasta käsin, tosin tiedän, että työhön väistämättä kuuluu myös niitä vähemmän kiitollisiakin puolia, jolloin varmaan joutuu pohtimaan: 'oisiko voinut jotain tehdä toisin'.
[/quote]
Julkisuudessa olleiden juttujen takia en kovin luota sosiaalityöntekijöihin ja heidän hyvää tarkoittaviin toimenpiteisiin. Miksi Suomessa huostaanotetaan niin paljon lapsia enemmän kuin esim Ruotsissa? Joku ei täsmää.
Ei ole näin.
[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 18:17"]
Kuulostaa turhalta. Itse olen siinä käsityksessä, että varsinainen itsemurhayritys tai itsemurhalla uhkailu johtaa aina lastensuojeluilmoitukseen, varmaa tietoa minulla ei ole. Toisaalta Helsingissä joissain päiväsairaaloissa tehdään kai automaattisesti ilmoitus, jos potilaalla on alaikäisiä lapsia. Ei tuo nyt avunhakemiseen kannusta.
Itsellä on masennustausta ja kolme lasta sekä terve aviopuoliso. Kyllä siitä kodinhoidosta ja lasten kanssa olemisesta aina kyseltiin, mutta kun kaikki oli kunnossa, ei mitään ilmoituksia koskaan tehty. Itsemurhastakin kysytään aika rutiininomaisesti ja kyllä mä silloin sanoin, että toivoisin vain "pääseväni pois" tms, mutta että mitään konkreettisia itsemurha-ajatuksia ei ole.
Ihana, kun oma hoitojakso on päättynyt, jos asiat menevät noin, että suunnilleen aina tehdään ilmoitus. Sehän se masentunutta piristääkin :) (Ja ennen kuin kukaan ehtii kommentoimaan, että monesti masentuneen perheessä on lastensuojelutarvekin, niin toki tämän tiedän. Kritisoin automaattisesti tehtäviä ilmoituksia.)
[/quote]
Uniongelmista ottavat kortin pois ja saa takaisin vain jos läpäisee testit.
masennus on koko perheen sairaus,hyvä,että lääkäri ajatteli lasten oikeuksia. Ls-ilmo ei tarkoita huostaanottoa!
Olin mukana vastaanotolla, mieheni puhui ja kerroimme yhdessä ajatuksista ja siitä johtuvista univaikeuksista. Itse nukun hyvin.