Etä koulujen vaatijat voisi lukea IS jutun 11v tytön snapchatissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin antaisin mitä tahansa siitä, että voitaisiin palata aikaan ennen älypuhelimia. Ne, jotka syyllistävät vanhempia, eivät taida oikeasti tuntea nykylasten maailmaa. Jopa koulutyössä nykyään käytetään puhelimia todella paljon ja myös alakoulussa niitä käytetään opettajan kehotuksesta tiedonhakuun ja niillä palkitaan lukemisesta tai muista suorituksista. Kaikilla, ihan kaikilla lapsilla on nykyään snäppi ja tiktokkiin vatkataan videoita erittäin nuorena isompien perässä. Voin kertoa, että nykyään on todella vaikeaa olla se "vastuullinen" vanhempi, joka sulkee lapsensa näiden asioiden ulkopuolelle. Kyllä, tunnen asiasta suurta syyllisyyttä ja koen, että tässä on iso ongelma, johon pitäisi jotenkin pystyä puuttumaan laajemmalla mittakaavalla, niin vastuussa omien lastensa kasvatuksesta kuin vanhemmat ovatkin.

Missä olisi se ensimmäinen koulu tai kunta, joka nostaisi näitä asioita esille ja pystyttäisiin kollektiivisesti rajoittamaan älypuhelimen käyttöä. Esim. Islannissa on valtion asettama kotiintuloaika lapsille ja nuorille, mikä kuulostaa äärimmäisen järkevältä ja helpottaa perheiden elämää.

Miten ajattelit tuon käytännössä toimivan?

En tiedä, ei kai nopeassa aikataulussa mitenkään. Mutta jos aihetta nostetaan esiin kriittiseen sävyyn, synnytetään keskustelua ja vanhempainilloissa pohditaan yhteisiä pelisääntöjä. Kyllä jo asian näkyvä esillä olo saisi suuremman joukon vanhempia aktivoitumaan ja olisi helpompaa tehdä järkeviä ratkaisuja kun lasten kaveriperheissä on sama linja. Tällä hetkellä yleinen ilmapiiri päinvastoin kannustaa yhä pienemmät kaiken maailman pikkukakkos-sovellusten pariin, mistä sitten lapsi on jo varsin nuorena kasvanut laitteiden käyttöön.

On sulla pokkaa siihen nähden, et olet itse tukemassa tuota ilmiötä mitä suuremassa määrin.

Eikö ihan totta enää voida kasvattaa lapsiaan asettamalla rajat itse? Lainsäädäntöä ja rajoituksia kunnalta tarvitaan avuksi?

Voiko tämä olla totta enää..

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen ratkaisu: älkää vanhemmat suostuko kaikkeen yhtenä rintamana! Nyt kun annatte periksi, olette taas yksi tekijä lisäämässä sitä ilmiötä, et kaikilla muillakin on.

Joo, tämä ei kelpaa, ei sit millään. Pitäis olla joku ulkopuolinen, jota syyttää. On se muitten vika. Itsehän olen hirveän kriittinen, valistunut ja tätä vastaan, mut muitten aivottomien lammas-vanhempien uhri. Ku muut. Pakko se on antaa lapsen tehdä mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin antaisin mitä tahansa siitä, että voitaisiin palata aikaan ennen älypuhelimia. Ne, jotka syyllistävät vanhempia, eivät taida oikeasti tuntea nykylasten maailmaa. Jopa koulutyössä nykyään käytetään puhelimia todella paljon ja myös alakoulussa niitä käytetään opettajan kehotuksesta tiedonhakuun ja niillä palkitaan lukemisesta tai muista suorituksista. Kaikilla, ihan kaikilla lapsilla on nykyään snäppi ja tiktokkiin vatkataan videoita erittäin nuorena isompien perässä. Voin kertoa, että nykyään on todella vaikeaa olla se "vastuullinen" vanhempi, joka sulkee lapsensa näiden asioiden ulkopuolelle. Kyllä, tunnen asiasta suurta syyllisyyttä ja koen, että tässä on iso ongelma, johon pitäisi jotenkin pystyä puuttumaan laajemmalla mittakaavalla, niin vastuussa omien lastensa kasvatuksesta kuin vanhemmat ovatkin.

Missä olisi se ensimmäinen koulu tai kunta, joka nostaisi näitä asioita esille ja pystyttäisiin kollektiivisesti rajoittamaan älypuhelimen käyttöä. Esim. Islannissa on valtion asettama kotiintuloaika lapsille ja nuorille, mikä kuulostaa äärimmäisen järkevältä ja helpottaa perheiden elämää.

Älä puhu paskaa. Todellakaan kaikilla ei ole snappia tai tiktokia, voi elämä.

Tällä asuinalueella todellakin tuntuu olevan, voi elämä. Rauhallinen, arvostettu keskiluokkainen lapsiperheiden asuttama alue PKS.

Pari vinkkiä:

1. ÄLÄ USKO LASTA. Siltähän tuo tieto on peräisin kuitenkin. Lasten maailmassa aina kaikilla muilla on kaikkea.

2. Ota asia puheeksi vanhempainilloissa ym tapahtumissa. Oletko näin tehnyt kertaakaan? Voit yllättyä mitä mieltä muut vanhemmat ovat.

3. Älä yleistä

Ihan minun silmieni edessä ne kaverit ovat sovelluksia käyttäneet. Lapsi sai 10-vuotiaana instagramin viimeisenä omassa kaveriporukassaan.

Kaikki teidän asuinalueen lapset?? Ohhoh! On teille vilskettä

Ei tarvitse saivarrella. Puhun nyt luokkakavereista, koulun käytävillä kohdatuista lapsista, harrastuskavereista, niistä lapsista, joiden elämää lapseni seuraa läheltä. Kun olen yrittänyt viritellä keskustelua, on yleinen mielipide ollut se, ettei asiaa tarvitse rajoittaa niin kauan kuin lapsi huolehtii koulun ja harrastaa jotain muutakin kuin puhelimella oloa. Tämä määritelmä nousee esiin jatkuvasti. Työmatkani kulkee lasten koulun ohi ja näen päivittäin kuinka jo ekaluokkalaiset kulkevat koulumatkoja nenä älypuhelimessa kiinni. Ei ole siis puppua tämä mistä kirjoitan. T. Se sama

Ja oliko niin, et omilla lapsilla oli näitä sovelluksia käytössä, koska muutki?

Kuinka vakavasti otettavana pidät ulostuloasi, kun oma muksi näppää snäppiä samalla kun sinä moralisaarnaat asiasta?

Nyt ärähti vähän korvassa, kun luin, että tuo olisi jotenkin ETÄkoulun syytä.

Mua käytettiin samalla tavalla saman ikäisenä hyväksi aikana, jolloin ei ollut koronaa ja koulut oli ihan normaaliaikoina. Viihdyin paljon netissä, eivätkä vanhempani kiinnittäneet tekemisiini tarpeeksi huomiota. Siellä aikuiset miehet esittivät olevansa teinipoikia ja näin saivat minut, koulukiusatun ja huonosta itsetunnosta kärsivän tytön käsiinsä.

Se on ihan sama onko etäkoulua tai ei, nuo p-dofiilit ovat siellä netissä metsästämässä herkässä tilassa olevia nuoria. Siksi nuorien ei pitäisi saada antaa pelata aikuisten kanssa, paitsi valvotusti tai heidän snapchatteja ynnämuita pitäisi jollain tavalla valvoa. Myös lapset, jotka ovat kiusattuja pitäisi AUTTAA, eikä vaan antaa olla omassa rauhassa omalla koneella.

En tarkoittanut kaksinaismoralistisesti kritisoida muita vanhempia, vaan peräänkuulutin sellaisen tahon aktivoitumista, joka tavoittaisi kerralla ison joukon ihmisiä. Varmasti kaikki vanhemmat ovat vaikeiden päätösten edessä ja harvalla on lopulta pokkaa alkaa puolitutuilta kyselemään että miten teillä toimitaan. Minulle on ihan vilpittömästi tullut sellainen tunne, että esim. koulu on erittäin vahvasti älypuhelinmyönteinen paikka, jossa puhelinten käyttöön kannustetaan monellakin tavalla. Samoin tuttavapiirissä olemme olleet viimeisten joukossa hankkimassa laitteita ja sovelluksia. Minulla on monessa suhteessa varsin vanhanaikaiset arvot, ja en todellakaan ole ensimmäisenä ottamassa käyttöön uusia keksintöjä ja villityksiä. Tämä älypuhelinasia on aiheuttanut minulle todella paljon päänvaivaa ja lienenkö sitten epäkelpo ja taitamaton kasvattaja, mutta koen, että asia ei jollakin tavalla ole hallinnassani. Joka puolelta tuutataan uusia laitteita, sovelluksia ja sähköisiä palveluja, kaikki on netissä ja moni asia enää pelkästään siellä, ja koko ilmiö tavallaan hämärtyy ja on oikeasti vaikeaa tietää, mikä on normaalia ja mikä ei. Aikuinen on jatkuvasti puhelin kädessä vastaamassa sähköpostiin, maksamassa laskua, uusimassa kirjastolainoja, tutkimassa juna-aikatauluja, tarkistamassa sääennustetta tai valitsemassa uutta huonekalua, että missä välissä sitä edes ehtii tajuta mitä lapsi tekee, noin kärjistetysti. Itse en edes käytä somea lainkaan ja silti olen täysin sidottu puhelimeeni.

Nykymaailma on täysin rakennettu älypuhelinten varaan, ja kaipaisin enemmän sen kyseenalaistamista ja yhteistä havahtumista asian karuuteen.

Ehdottomasti on väärin, että tämmöistä tapahtuu. Vanhempien on erittäin tärkeä valvoa lasten somen käyttöä ja tällaisia snapchatteja ei kannata edes asentaa liian nuorille. Lisäksi todella tärkeää etukäteen jo kertoa ja puhua avoimesti, että verkossa on epäluotettavia aikuisia ja tuntemattomia, joille ei tarvitse vastata mitään, vaikka kyselisivät. Kuvista pitää opettaa, että niitä ei jaeta. Täytyy kertoa miten voi joutua kiristetyksi kuvilla.

Lisäksi vanhemmille suhteellisuuden tajua siihen, että jos joku pääsee kuitenkin lähettämään epäasiallisen kuvan lapselle niin tietysti asiaan puututaan, kuva poistetaan ja sanotaan että se oli asiaton ja jutellaan läpi kuvan aiheuttamat tunteet ja ajatukset sekä kerrotaan, että lähettäjä toimi väärin ja lapsen kokemat tunteet ovat normaaleja.

Jos kuvien lähettämistä kummempaa ei ole tapahtunut niin ei kyllä kuitenkaan kannata lähteä rakentamaan mitään loputonta traumaa ja traumatisoitumista, jonka vuoksi pitäisi lähteä vuosien terapiaan. Myöskään kaikki lapset kiukut tai riidat kavereiden kanssa eivät ole selitettävissä epäasiallisilla yhteydenotoilla. Lapselle ei kannata lähteä rakentamaan mitään liiallista traumatisoituneen ja hyväksikäytetyn identiteettiä ja jauhamaan asiasta vuositolkulla. Asia pitää käsitellä, mutta elämän täytyy myös jatkua eikä lapsesta kannata tehdä loppuelämäksi uhria, jonka elämä on nyt pilattu.

Lapsissa on voimaa ja he kyllä pääsevät yli. Toki vanhempien tulee tehdä kaikkensa että lapset eivät joudu tämmöisen saalistuksen uhreiksi. En siis halua vähätellä asiaa, mutta suhteellisuudentaju pitää säilyttää eikä vanhemman tule myöskään ylidramatisoida asiaa, jolloin siitä voi lapsen mielessäkin kehittyä ylitsepääsemätön mörkö, joka pilasi elämän.

Millainen äiti antaa lapsensa ladata snäpin? Ikäraja 13v

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut kaksinaismoralistisesti kritisoida muita vanhempia, vaan peräänkuulutin sellaisen tahon aktivoitumista, joka tavoittaisi kerralla ison joukon ihmisiä. Varmasti kaikki vanhemmat ovat vaikeiden päätösten edessä ja harvalla on lopulta pokkaa alkaa puolitutuilta kyselemään että miten teillä toimitaan. Minulle on ihan vilpittömästi tullut sellainen tunne, että esim. koulu on erittäin vahvasti älypuhelinmyönteinen paikka, jossa puhelinten käyttöön kannustetaan monellakin tavalla. Samoin tuttavapiirissä olemme olleet viimeisten joukossa hankkimassa laitteita ja sovelluksia. Minulla on monessa suhteessa varsin vanhanaikaiset arvot, ja en todellakaan ole ensimmäisenä ottamassa käyttöön uusia keksintöjä ja villityksiä. Tämä älypuhelinasia on aiheuttanut minulle todella paljon päänvaivaa ja lienenkö sitten epäkelpo ja taitamaton kasvattaja, mutta koen, että asia ei jollakin tavalla ole hallinnassani. Joka puolelta tuutataan uusia laitteita, sovelluksia ja sähköisiä palveluja, kaikki on netissä ja moni asia enää pelkästään siellä, ja koko ilmiö tavallaan hämärtyy ja on oikeasti vaikeaa tietää, mikä on normaalia ja mikä ei. Aikuinen on jatkuvasti puhelin kädessä vastaamassa sähköpostiin, maksamassa laskua, uusimassa kirjastolainoja, tutkimassa juna-aikatauluja, tarkistamassa sääennustetta tai valitsemassa uutta huonekalua, että missä välissä sitä edes ehtii tajuta mitä lapsi tekee, noin kärjistetysti. Itse en edes käytä somea lainkaan ja silti olen täysin sidottu puhelimeeni.

Nykymaailma on täysin rakennettu älypuhelinten varaan, ja kaipaisin enemmän sen kyseenalaistamista ja yhteistä havahtumista asian karuuteen.

Nykymaailma ei ole rakennettu, vaan sitä rakennetaan - koko ajan. Ja sinä olet siinä aktiivinen toimija, rakentaja. Mikä sua estää, ihan aikuisten oikeesti nyt, asettamasta rajoja vanhempana? Kyllä me monet muutkin siihen kykenemme, kun tiedostamme oman vastuun asioihin.

Ei tietenkään ole ok lähettää 13-vuotiaillekaan mitään nakukuvia mutta ehkä tämä tapaus olisi vältetty jos ikärajaa olisi noudatettu. Lisäksi lapseni ei tietenkään tiedä etukäteen milloin katson hänen puhelimensa ja hänen pitää antaa se heti kun sitä pyydän jottei ehdi poistaa mitään. On kuule jäänyt kiinni vaikka mistä että turhaan en sitä ratsaa. On naurettavaa väittää että lapsi ei voisi pitää kavereihin millään muulla tavalla yhteyttä kuin snapchatilla. Eikä elämässä voi aina päteä se että pakko saada kun kaikilla muillakin on. Täällä esimerkiksi kaikki pojan kaverit ajavat mopolla ilman korttia. En silti anna pojan tehdä sitä vaan saa mennä pyörällä perässä.

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut kaksinaismoralistisesti kritisoida muita vanhempia, vaan peräänkuulutin sellaisen tahon aktivoitumista, joka tavoittaisi kerralla ison joukon ihmisiä. Varmasti kaikki vanhemmat ovat vaikeiden päätösten edessä ja harvalla on lopulta pokkaa alkaa puolitutuilta kyselemään että miten teillä toimitaan. Minulle on ihan vilpittömästi tullut sellainen tunne, että esim. koulu on erittäin vahvasti älypuhelinmyönteinen paikka, jossa puhelinten käyttöön kannustetaan monellakin tavalla. Samoin tuttavapiirissä olemme olleet viimeisten joukossa hankkimassa laitteita ja sovelluksia. Minulla on monessa suhteessa varsin vanhanaikaiset arvot, ja en todellakaan ole ensimmäisenä ottamassa käyttöön uusia keksintöjä ja villityksiä. Tämä älypuhelinasia on aiheuttanut minulle todella paljon päänvaivaa ja lienenkö sitten epäkelpo ja taitamaton kasvattaja, mutta koen, että asia ei jollakin tavalla ole hallinnassani. Joka puolelta tuutataan uusia laitteita, sovelluksia ja sähköisiä palveluja, kaikki on netissä ja moni asia enää pelkästään siellä, ja koko ilmiö tavallaan hämärtyy ja on oikeasti vaikeaa tietää, mikä on normaalia ja mikä ei. Aikuinen on jatkuvasti puhelin kädessä vastaamassa sähköpostiin, maksamassa laskua, uusimassa kirjastolainoja, tutkimassa juna-aikatauluja, tarkistamassa sääennustetta tai valitsemassa uutta huonekalua, että missä välissä sitä edes ehtii tajuta mitä lapsi tekee, noin kärjistetysti. Itse en edes käytä somea lainkaan ja silti olen täysin sidottu puhelimeeni.

Nykymaailma on täysin rakennettu älypuhelinten varaan, ja kaipaisin enemmän sen kyseenalaistamista ja yhteistä havahtumista asian karuuteen.

Onko käynyt mielessä, et mitäs jos suuri joukko vanhempia ajatteleekin niin kuin sinä: tavallaan tiedostaa vaaran, mutta ei piittaa niin paljon, että tekisi valtavirrasta poikkeavia päätöksiä oman lapsensa edun vuoksi. Hymistelee mukana ja kuvittelee olevansa parempi koska kuitenkin on edes jollain tavalla tietoinen mitä kaikkea voi tapahtua.

Ei se auta, vaikka tietoa tahkoaa tällaisten päähän joka tahon täydeltä.

On tuo ongelma ollut ennen etäkoulujakin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut kaksinaismoralistisesti kritisoida muita vanhempia, vaan peräänkuulutin sellaisen tahon aktivoitumista, joka tavoittaisi kerralla ison joukon ihmisiä. Varmasti kaikki vanhemmat ovat vaikeiden päätösten edessä ja harvalla on lopulta pokkaa alkaa puolitutuilta kyselemään että miten teillä toimitaan. Minulle on ihan vilpittömästi tullut sellainen tunne, että esim. koulu on erittäin vahvasti älypuhelinmyönteinen paikka, jossa puhelinten käyttöön kannustetaan monellakin tavalla. Samoin tuttavapiirissä olemme olleet viimeisten joukossa hankkimassa laitteita ja sovelluksia. Minulla on monessa suhteessa varsin vanhanaikaiset arvot, ja en todellakaan ole ensimmäisenä ottamassa käyttöön uusia keksintöjä ja villityksiä. Tämä älypuhelinasia on aiheuttanut minulle todella paljon päänvaivaa ja lienenkö sitten epäkelpo ja taitamaton kasvattaja, mutta koen, että asia ei jollakin tavalla ole hallinnassani. Joka puolelta tuutataan uusia laitteita, sovelluksia ja sähköisiä palveluja, kaikki on netissä ja moni asia enää pelkästään siellä, ja koko ilmiö tavallaan hämärtyy ja on oikeasti vaikeaa tietää, mikä on normaalia ja mikä ei. Aikuinen on jatkuvasti puhelin kädessä vastaamassa sähköpostiin, maksamassa laskua, uusimassa kirjastolainoja, tutkimassa juna-aikatauluja, tarkistamassa sääennustetta tai valitsemassa uutta huonekalua, että missä välissä sitä edes ehtii tajuta mitä lapsi tekee, noin kärjistetysti. Itse en edes käytä somea lainkaan ja silti olen täysin sidottu puhelimeeni.

Nykymaailma on täysin rakennettu älypuhelinten varaan, ja kaipaisin enemmän sen kyseenalaistamista ja yhteistä havahtumista asian karuuteen.

Onko käynyt mielessä, et mitäs jos suuri joukko vanhempia ajatteleekin niin kuin sinä: tavallaan tiedostaa vaaran, mutta ei piittaa niin paljon, että tekisi valtavirrasta poikkeavia päätöksiä oman lapsensa edun vuoksi. Hymistelee mukana ja kuvittelee olevansa parempi koska kuitenkin on edes jollain tavalla tietoinen mitä kaikkea voi tapahtua.

Ei se auta, vaikka tietoa tahkoaa tällaisten päähän joka tahon täydeltä.

Minä olen itse asiassa varma, että asia on juuri näin. Siksi siihen ikävä kyllä tarvittaisiin kollektiivista puuttumista, koska kyseessä on vähitellen koko yhteiskuntaa koskettava ongelma. Vanhemmat eivät enää tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Kyllä minä alan epäilemään itseäni ja periaatteitani, kun itse kiellän ja kiellän jonkun sovelluksen ja päuvästä toiseen ne kilisevät kavereiden puhelimissa. Alan miettiä olenko liian tiukka? Ylireagoinko? Olenko hysteerinen? Ehkä tämä on nykypäivää?

Tuntuu että tästä aiheesta on vaikea synnyttää keskustelua edes anonyymillä palstalla. Osa jyrkästi kieltää ilmiön haastavuuden ja muut ehkä kaltaiseni syyllistyvät ja pysyvät hiljaa. Mutta ristiriita tosielämän ja keskustelujen välillä on suuri. Täällä useimmat kertovat rajoittavansa lapsiaan, mutta pihoilla ja kylässä tiktokit raikaa. Mikä sitten on totuus.

Minä voin kuitenkin rehellisesti myöntää, että koen itseni avuttomaksi tämän asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tarkoittanut kaksinaismoralistisesti kritisoida muita vanhempia, vaan peräänkuulutin sellaisen tahon aktivoitumista, joka tavoittaisi kerralla ison joukon ihmisiä. Varmasti kaikki vanhemmat ovat vaikeiden päätösten edessä ja harvalla on lopulta pokkaa alkaa puolitutuilta kyselemään että miten teillä toimitaan. Minulle on ihan vilpittömästi tullut sellainen tunne, että esim. koulu on erittäin vahvasti älypuhelinmyönteinen paikka, jossa puhelinten käyttöön kannustetaan monellakin tavalla. Samoin tuttavapiirissä olemme olleet viimeisten joukossa hankkimassa laitteita ja sovelluksia. Minulla on monessa suhteessa varsin vanhanaikaiset arvot, ja en todellakaan ole ensimmäisenä ottamassa käyttöön uusia keksintöjä ja villityksiä. Tämä älypuhelinasia on aiheuttanut minulle todella paljon päänvaivaa ja lienenkö sitten epäkelpo ja taitamaton kasvattaja, mutta koen, että asia ei jollakin tavalla ole hallinnassani. Joka puolelta tuutataan uusia laitteita, sovelluksia ja sähköisiä palveluja, kaikki on netissä ja moni asia enää pelkästään siellä, ja koko ilmiö tavallaan hämärtyy ja on oikeasti vaikeaa tietää, mikä on normaalia ja mikä ei. Aikuinen on jatkuvasti puhelin kädessä vastaamassa sähköpostiin, maksamassa laskua, uusimassa kirjastolainoja, tutkimassa juna-aikatauluja, tarkistamassa sääennustetta tai valitsemassa uutta huonekalua, että missä välissä sitä edes ehtii tajuta mitä lapsi tekee, noin kärjistetysti. Itse en edes käytä somea lainkaan ja silti olen täysin sidottu puhelimeeni.

Nykymaailma on täysin rakennettu älypuhelinten varaan, ja kaipaisin enemmän sen kyseenalaistamista ja yhteistä havahtumista asian karuuteen.

Onko käynyt mielessä, et mitäs jos suuri joukko vanhempia ajatteleekin niin kuin sinä: tavallaan tiedostaa vaaran, mutta ei piittaa niin paljon, että tekisi valtavirrasta poikkeavia päätöksiä oman lapsensa edun vuoksi. Hymistelee mukana ja kuvittelee olevansa parempi koska kuitenkin on edes jollain tavalla tietoinen mitä kaikkea voi tapahtua.

Ei se auta, vaikka tietoa tahkoaa tällaisten päähän joka tahon täydeltä.

Minä olen itse asiassa varma, että asia on juuri näin. Siksi siihen ikävä kyllä tarvittaisiin kollektiivista puuttumista, koska kyseessä on vähitellen koko yhteiskuntaa koskettava ongelma. Vanhemmat eivät enää tiedä mikä on oikein ja mikä väärin. Kyllä minä alan epäilemään itseäni ja periaatteitani, kun itse kiellän ja kiellän jonkun sovelluksen ja päuvästä toiseen ne kilisevät kavereiden puhelimissa. Alan miettiä olenko liian tiukka? Ylireagoinko? Olenko hysteerinen? Ehkä tämä on nykypäivää?

Tuntuu että tästä aiheesta on vaikea synnyttää keskustelua edes anonyymillä palstalla. Osa jyrkästi kieltää ilmiön haastavuuden ja muut ehkä kaltaiseni syyllistyvät ja pysyvät hiljaa. Mutta ristiriita tosielämän ja keskustelujen välillä on suuri. Täällä useimmat kertovat rajoittavansa lapsiaan, mutta pihoilla ja kylässä tiktokit raikaa. Mikä sitten on totuus.

Minä voin kuitenkin rehellisesti myöntää, että koen itseni avuttomaksi tämän asian suhteen.

No avutonhan sä oletkin, kun et voi kasvattaa ilman ulkopuolisten tahojen sääntöjä.

Ja ristiriitaa on sinun omassa käytöksessäsi.

Aina vaaditaan se rohkea, joka ei hymistele ja tee niin kuin kaikki muutkin.

Alkaa vaan suututtaa ku lukee näitä. Nyt en ihmettele miksi ihmiset on niin sairaan välinpitämättömiä. Halutaan turvata oma selusta viimeiseen asti. Eskarissa yhtä lasta kiusattiin ja jätettiin systemaattisesti porukasta ulkopuolelle. Kaikki tiesivät tämän, mutta koska itsellä ja omalla lapsella oli just sillä hetkellä kaikki hyvin, niin eipä paljon kiinnostanut ketään, vaikka otin asian monesti puheeksi. Omat vanhempansa eivät tienneet mitä tehdä, kun muut ympärillä olivat ihan kuin koko asiaa ei tapahtuisikaan.

Tällaisia ihmiset just on. Mennään massan mukana eikä kiinnosta tehdä moraalisesti oikeita valintoja, koska itselle sellainen on helpompaa. Sit vasta kun itse kärsii jollain tavalla, alkaa hirveä ulina ja muiden syyttely.

EI KOSKAAN ENÄÄ ETÄKOULUA kirjoitti:

EI KOSKAAN ENÄÄ ETÄKOULUA!!!

Liian raskasta nuorille. Opettejat laittavat jumalattomat määrät tehtäviä aamuisin.

Jokainen aineenopettaja laittaa omansa.

Tehtävien palautus klo.16.00 ( onneksi, sillä jos olisi myöhemmin, menisi nuorelta IHAN KOKO päivä tehtäviin)

Mitään ei opeteta. Facetime silloin tällöin jolloin vain kysellään kuulumisia.

Täysin oppilaan vastuulla oppiminen.

Moni putosi kärryiltä. Kevään jälkeen ei edes kerrattu asioita.

Ei ikimaailmassa enää etäkoulua ainakaan ylä,- ja alakouluille.

No eivät hyväksi ole toisen asteenkaan oppilaille.

Niin totta joka sana

Vierailija kirjoitti:

EI KOSKAAN ENÄÄ ETÄKOULUA kirjoitti:

EI KOSKAAN ENÄÄ ETÄKOULUA!!!

Liian raskasta nuorille. Opettejat laittavat jumalattomat määrät tehtäviä aamuisin.

Jokainen aineenopettaja laittaa omansa.

Tehtävien palautus klo.16.00 ( onneksi, sillä jos olisi myöhemmin, menisi nuorelta IHAN KOKO päivä tehtäviin)

Mitään ei opeteta. Facetime silloin tällöin jolloin vain kysellään kuulumisia.

Täysin oppilaan vastuulla oppiminen.

Moni putosi kärryiltä. Kevään jälkeen ei edes kerrattu asioita.

Ei ikimaailmassa enää etäkoulua ainakaan ylä,- ja alakouluille.

No eivät hyväksi ole toisen asteenkaan oppilaille.

Yllätys, se oppiminen on täysin nuoren vastuulla myös lähiopetuksessa! Eikä etäkoulua siksi ollut, että se olis erityisesti hyväksi oppilaille, ei koronaa tänne maailmaan opettajat ole oppilaiden ja huoltajien kiusaksi tilanneet. Ja lisäksi, tehtäviä siellä lähikoulussakin tehdään. Klo 16 loppuu tunnit, sitten lähikoulussa tulee vielä läksyt. Kuulumisiakin kysytään vielä harvemmin kuin etäkoulussa, jolloin niihin erikseen varattiin aikaa.

Kevään juttuja on syksyllä kerrattu/paikattu. Mutta ei niistä erikseen välttämättä ole sanottu, että tämä nyt on paikkausta, tämä kertausta. Nuoret luulee että näin tämä syksy aina on edetty esim ysillä, ei ne tiedä, että tätä tai tuota asiaa ei yleensä käydä ysin syksyllä näin paljon, koska se on oikeesti kasin kevään sisältöjä.

Olen eri, mutta pakko puuttua.

Joku ope siellä puolustautuu.

Ei kyllä vii olla oikein, että opettaja jakaa vain tehtävät, joita onnmeilläkin todella yläkoululaisella paljon, ei opeta uutta asiaa. Ei mitään.

Samantienhän sitä voisi täysin jäädä itsenäiseksi opiskelijaksi jo alakoulussakin.

Opettajathan siis ovat täysin turhia.

Opettajat turhia kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EI KOSKAAN ENÄÄ ETÄKOULUA kirjoitti:

EI KOSKAAN ENÄÄ ETÄKOULUA!!!

Liian raskasta nuorille. Opettejat laittavat jumalattomat määrät tehtäviä aamuisin.

Jokainen aineenopettaja laittaa omansa.

Tehtävien palautus klo.16.00 ( onneksi, sillä jos olisi myöhemmin, menisi nuorelta IHAN KOKO päivä tehtäviin)

Mitään ei opeteta. Facetime silloin tällöin jolloin vain kysellään kuulumisia.

Täysin oppilaan vastuulla oppiminen.

Moni putosi kärryiltä. Kevään jälkeen ei edes kerrattu asioita.

Ei ikimaailmassa enää etäkoulua ainakaan ylä,- ja alakouluille.

No eivät hyväksi ole toisen asteenkaan oppilaille.

Yllätys, se oppiminen on täysin nuoren vastuulla myös lähiopetuksessa! Eikä etäkoulua siksi ollut, että se olis erityisesti hyväksi oppilaille, ei koronaa tänne maailmaan opettajat ole oppilaiden ja huoltajien kiusaksi tilanneet. Ja lisäksi, tehtäviä siellä lähikoulussakin tehdään. Klo 16 loppuu tunnit, sitten lähikoulussa tulee vielä läksyt. Kuulumisiakin kysytään vielä harvemmin kuin etäkoulussa, jolloin niihin erikseen varattiin aikaa.

Kevään juttuja on syksyllä kerrattu/paikattu. Mutta ei niistä erikseen välttämättä ole sanottu, että tämä nyt on paikkausta, tämä kertausta. Nuoret luulee että näin tämä syksy aina on edetty esim ysillä, ei ne tiedä, että tätä tai tuota asiaa ei yleensä käydä ysin syksyllä näin paljon, koska se on oikeesti kasin kevään sisältöjä.

Olen eri, mutta pakko puuttua.

Joku ope siellä puolustautuu.

Ei kyllä vii olla oikein, että opettaja jakaa vain tehtävät, joita onnmeilläkin todella yläkoululaisella paljon, ei opeta uutta asiaa. Ei mitään.

Samantienhän sitä voisi täysin jäädä itsenäiseksi opiskelijaksi jo alakoulussakin.

Opettajathan siis ovat täysin turhia.

Anteeksi kirjoitusvirheet.

Up