Lue keskustelun säännöt.
Kysy hammaslääkäriltä.
Kommentit (280)
omavastuu kirjoitti:
Mulle kävi noin, puudutus ei toiminut koska hammas oli tulehtunut. Laittoivat kai joku 3 piikkiä mut ei tehonnut. Eihän se mukavaa ollut mut kyl sen kesti. Kipu on yleensä enemmän päässä, kun vaan hyväksyy sen että nyt tämän on hetken kestävä niin ei se kipu niin paha ole. Pitää muistaa että on itse aiheuttanut sen ongelman ja hammaslääkäri vaan korjaa sen. Opetti ainakin pitämään huoli siitä ettei juurihoitoon uudestaan.
3 ampullia puudutetta on vähän. Kun aletaan olla lähellä kymmentä, niin voidaan puhua paljosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän voi olla syynä, kun etuhampaani ovat kuluneet? Kiilteessä näkyy pieniä halkeamia. Yläetuhampaan purupinnassa on reikä, johon jää pieniä siemeniä esim. marjoista. Se ei ole kipeä.
En juo limsaa tai energiajuomia enkä käytä alkoholia. En polta. Juon mehua hyvin harvoin. Syön joskus karkkia, mutta en joka päivä. Pesen hampaat 2 kertaa päivässä. Syön säännöllisesti enkä napostele koko ajan.
Hampaiden narskuttelu (bruksaus).
Harjausvauriot (abraasio).
Hampaiden kuluminen (attritio)
Mahdollisuuksia on monia.
Vierailija kirjoitti:
omavastuu kirjoitti:
Mulle kävi noin, puudutus ei toiminut koska hammas oli tulehtunut. Laittoivat kai joku 3 piikkiä mut ei tehonnut. Eihän se mukavaa ollut mut kyl sen kesti. Kipu on yleensä enemmän päässä, kun vaan hyväksyy sen että nyt tämän on hetken kestävä niin ei se kipu niin paha ole. Pitää muistaa että on itse aiheuttanut sen ongelman ja hammaslääkäri vaan korjaa sen. Opetti ainakin pitämään huoli siitä ettei juurihoitoon uudestaan.
3 ampullia puudutetta on vähän. Kun aletaan olla lähellä kymmentä, niin voidaan puhua paljosta.
Saattoi niitä olla enemmänkin, tosta on jo vuosia aikaa, mutta ei se kipu niin järkyttävä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin ihmettelen miksi hammashoito tuntuu niin vähän kehittyneen viime vuosikymmenen aikana. Puhutaan 3D-tulostuksesta ja muusta, miksei se näy potilaille tarjottavassa hoidossa mitenkään?
Samoin hammaslääkäritraumasta ja sen aktivoitumisesta tiedetään paljon, miksi hoito on kuitenkin potilasta syyllistävää?
Hoito kon kehittynyt erittäin paljon jo 10 vuoden sisällä. Materiaalien kestävyys parantunut, tekniikat kehittyneet toimenpiteissä, lääkkeet parantuneet. Esimerkiksi parodontiitin ja hammasperäisten tulehdusten yhteyksistä yleissairauksiin on saatu erittäin paljon tietoa ja niiden hoidossa on kehitytty paljon em. asioiden parannuttua.
3D-tulostusta kehitetään ja käytetään, mutta laitteet maksavat maltaita ja niillä saatu hyöty ei vain ole suhteessa kustannuksiin. Hammashoidon hinnat nousisivat ja vastaanottoajat pitenisivät jos alettaisiin kaikille tekemään paikkoja 3D-menetelmillä. Lisäksi em. menetelmin tehtyjen paikkojen tms. laatu ei ole yhtään perinteistä paikkaa laadukkaampi. Jos haluat esteettisen kruunun, niin 3D ihan ok, mutta perinteisellä hammasteknikolla valmistetulla kruunulla saadaan samat ominaisuudet ja vielä toistaiseksi alempi hinta.
En ole samaa mieltä kanssasi potilaan syyllistämisestä hammashoitopelon hoitamisessa. Voitko perustella väitettäsi.
Yritin etsiä viitteitä tutkimuksista, mutta en löytänyt toistaiseksi (etsin vasta suomenkielellä). Sekin on minusta huolestuttavaa: asiaa ei tutkita, vaan tyydytään asennekasvatusartikkeleihin.
Joudun siis tyytymään omiin havintoihini. Tutkimusten mukaan 30-40% naisista kokee hammaslääkäripelkoa. Kuitenkin lähtökohta perusvastaanotolla on, että pelkoa ei ole. Haku netistä kertoo vain tavoitteista, joilla pelosta päästäisiin (potilas) ja lasten hammashoitopelosta. Pelon voittaminen ei siis ole mikään lähtökohta vastaanotolla aikuisen hoidolle tai lääkärin työn kehittämiselle.
Oma kokemus on että pelkoa vähätellään ja että sen todetaan olevan nykyään aiheetonta. Aluksi ollaan ymmärtäväisiä, mutta oletetaan että parin käyntikerran jälkeen pelko katoaa. Hoidon edetessä potilasta satutetaan rankasti ja jos hän valittaa, todetaan, että omahoidon olisi pitänyt olla parempaa ja lääkärikäyntien tiheämpiä. Tilanne on toivoton. Eli kaikki empatia tuntuu olevan jotenkin kosmetiikkaa. Ei se pelko mihinkään katoa jos traumaa toistetaan.
Kunhan se nyt vaan ei pelkäisi turhia.
Olen tuolla aikaisemmin vastannur, että joskus kemiat eivät vain kohtaa potilaan ja hammaslääkärin välillä.
Kaikista hammaslääkäreistä ei ole pelkopotilaiden hoitajiksi. Se on henkisesti erittäin raskasta hoitavalle lääkärille.
Nyt en halua väheksyä mitenkään pelkopotilaita, mutta tuosta 30-40 prosentista OIKEASTI ERITTÄIN PALJON PELKÄÄVIÄ on vain muutama. Nämä erittäin paljon pelkäävät potilaat peruvat usein varatut ajat tai eivät tule paikalle, pyörtyvät, hyperventiloivat, oksentavat, eivät uskalla tulla huoneeseen tai tuoliin, itkevät, huutavat, kiroilevat, ovat aggresiivisia ja jopa väkivaltaisia. Osa näistä saadaan hoidettua esilääkkeellä, osaa ei. Iso osa ihmisistä sanoo pelkäävänsä hammaslääkäreitä, mutta heistä suurimalla osalla hoito onnistuu ilman mitään ongelmia. Eli monella pelon mainitseminen on vain tapa tai small talkia. Tietenkin pelko voi olla myös hiljaista ja täysin näkymätöntä, mikäs minä olen sitä kieltämään.
Pelkoja on monenlaisia ja pelon ilmenemis- ja ilmaisutapoja on monenlaisia.
Pelkopotilaiden kannattaa hakeutua pelkotiimin hoidettavaksi, jos sellainen löytyy. Ja jos pelkopotilas löytää itselleen sopivan hammaslääkärin, niin siitä kannattaa sitten pitää kiinni kynsin ja hampain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voi tietää että harjoittaa bruksausta? Yleensähän se tapahtuu nukkuessa?
Joillakin ihmisillähän on ihan hirveänhajuinen hengitys. Onko siitä hammaslääkärin työssä useinkin haittaa?
Itse olen vakuuttunut, että suuni haisee kielen takaosaan kertyvän katteen ja risaproppujen takia. Joo, eivät ole hampaita, tiedän, mutta osaisiko hammaslääkäri suositella, voisiko niille tehdä jotakin? Hampaani pesen, käytän tikkuja joka aterian jälkeen ja poistatan säännöllisesti hammaskiven, jota ei paljon tulekaan, ja ikeneni ovat saaneet kehuja, joten niissä en todellakaan usko vikaa olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ajattelet siitä erittäin paljon pelkäävästä pienestä prosentista? Pelkään itse hammaslääkärissä käymistä yli kaiken, eikä pelkoni ole mitenkään järkevää. Lapsuudesta minulla on yksi ikävä kokemus, kun maitohampaita piti poistaa ja minua pidettiin silloin väkisin kiinni hoitotuolissa monen hoitajan toimesta. Varmaan siitä syystä olen aina jännittänyt kaikkea hammashoitoon liittyvää niin paljon. Pelkään joka päivä, että hampailleni tapahtuu jotain ja että pitäisi mennä hammaslääkäriin, vaikka hoidan ihan hysteerisenä huolellisesti hampaitani tämän pelkoni takia. Minulla ei siis ole edes ollut melkein koskaan mitään korjattavaa hampaissani, mutta itken silti joka kerta jo odotushuoneessa. Olen saanut aikuisena jopa voimakkaan paniikkikohtauksen hammaslääkärissä ja sama voimakas ahdistus iskee nyt sitten joka kerta. Hävettää käydä perus tarkastuksissa itkien ja täristen, kun mitään hätää ei pitäisi olla. Kuulostaako ihan tyhmältä? Miten itse suhtautuisit tällaiseen käyttäytymiseen? Minulle itselleni jää aina tosi nolostunut olo. :(
Ykskaks kirjoitti:
Miten voi tietää että harjoittaa bruksausta? Yleensähän se tapahtuu nukkuessa?
En ole hammaslääkäri mutta vastaan oman kokemukseni perusteella.
Hampaiden kuluminen, jatkuvat niska ja/tai päänsäryt aamulla, lohkeilevat hampaat (yhteen pureminen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ykskaks kirjoitti:
Miten voi tietää että harjoittaa bruksausta? Yleensähän se tapahtuu nukkuessa?
Jos on kipua puremalihaksissa, leukanivelissä, niska- hartiaseudulla ja kulumaa hampaissa, niin voi epäillä bruksausta.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin ihmisillähän on ihan hirveänhajuinen hengitys. Onko siitä hammaslääkärin työssä useinkin haittaa?
Itse olen vakuuttunut, että suuni haisee kielen takaosaan kertyvän katteen ja risaproppujen takia. Joo, eivät ole hampaita, tiedän, mutta osaisiko hammaslääkäri suositella, voisiko niille tehdä jotakin? Hampaani pesen, käytän tikkuja joka aterian jälkeen ja poistatan säännöllisesti hammaskiven, jota ei paljon tulekaan, ja ikeneni ovat saaneet kehuja, joten niissä en todellakaan usko vikaa olevan.
No hajuhaitta ei ole vakavaa, joskus vain epämiellyttävää.
Proput poistuvat onneksi usein itsestään. Jos näet pripun risassa ja se ei tule ulos, voit varovasti yrittää painaa sitä ulos puhtaalla sormella. Kieli kannattaa myös harjata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2v 8kk on alkanut taas laittamaan sormia ja leluja suuhun. Viimeksi teki tätä vauvana ja 1v oli jo kaikki hampaat suussa. Miksi hän nyt taas pureskelee kaikkea? Ei kai rautahampaat vielä tule?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajattelet siitä erittäin paljon pelkäävästä pienestä prosentista? Pelkään itse hammaslääkärissä käymistä yli kaiken, eikä pelkoni ole mitenkään järkevää. Lapsuudesta minulla on yksi ikävä kokemus, kun maitohampaita piti poistaa ja minua pidettiin silloin väkisin kiinni hoitotuolissa monen hoitajan toimesta. Varmaan siitä syystä olen aina jännittänyt kaikkea hammashoitoon liittyvää niin paljon. Pelkään joka päivä, että hampailleni tapahtuu jotain ja että pitäisi mennä hammaslääkäriin, vaikka hoidan ihan hysteerisenä huolellisesti hampaitani tämän pelkoni takia. Minulla ei siis ole edes ollut melkein koskaan mitään korjattavaa hampaissani, mutta itken silti joka kerta jo odotushuoneessa. Olen saanut aikuisena jopa voimakkaan paniikkikohtauksen hammaslääkärissä ja sama voimakas ahdistus iskee nyt sitten joka kerta. Hävettää käydä perus tarkastuksissa itkien ja täristen, kun mitään hätää ei pitäisi olla. Kuulostaako ihan tyhmältä? Miten itse suhtautuisit tällaiseen käyttäytymiseen? Minulle itselleni jää aina tosi nolostunut olo. :(
Hoidan pelkopotilaita ja yleensä olen saanut heihin kontaktin ja hoito onnistunut. Alku on aina se vaikein ja aikoja tulisi saada potilaalle vaikka viikon välein. Oman kokemukseni perusteella liian pitkä odotusaika käyntien välillä voi nollata hyvän hoitosuhteen ja siinä saavutetun luottamuksen vaikka hoito olisi sujunut hyvin.
Olen kohdannut vastaavia reaktioita pelkopotilailta. Kertomasi tarina on hyvin tyypillinen pelkopotilaalle. Joskus yksi ikävä kokemus voi nostaa suuren pelon, siinä ei ole mitään hävettävää ja sinussa ei ole mitään vikaa. Oletko kokeillut jutella pelosta jonkun kanssa, esim. puoliso, toinen pelkopotilas, psykologin?
Kannattaa aina kysyä ajanvarauksesta, että onko pelkotiimiä tarjolla tai hammaslääkäriä, joka hoitaa paljon pelkopotilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2v 8kk on alkanut taas laittamaan sormia ja leluja suuhun. Viimeksi teki tätä vauvana ja 1v oli jo kaikki hampaat suussa. Miksi hän nyt taas pureskelee kaikkea? Ei kai rautahampaat vielä tule?
Käsittääkseni lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu asioiden tutkiminen suulla. Käytöstä kannattaa tietenkin tarkkailla ettei tule vahinkoa suulle tai tavaroille.
Pysyvät hampaat alkavat puhkeamaan tavallisesti n. 5-6 v. iässä.
Vierailija kirjoitti:
Miten huonoja hampaita ihmisillä on? Minulla on surkean kuntoiset, pelkkää paikkaa ja uutta reikää. Häpeän niin paljon etten kehtaa enää mennä hammaslääkäriin. Kuitenkin inhottaa ja huolestuttaa. Olen 45v.
Hampaita on vähän paikatuista paljon paikattuihin, vähäreikäisistä kauttaaltaan mätiin ja pelkkiin juurentynkiin sekä heiluviin hampaisiin.
Voin taata, että sua hävettää enemmän, jos menetätä hampaasi sen takia, että et mennyt hammaslääkäriin.
Suurin osa hampaansa menettävistä potilaista ilmaisee jossain vaiheessa katuvansa, että ei käynyt hammaslääkärissä silloin kun olisi ollut vielä jotain tehtävissä.
Eli suosittelen erittäin lämpimästi, että varaat ajan. Emme tuomitse, jos hampaasi ovat huonot.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä Botoxin tehosta bruksismiin ja miten pitkä vaikutusaika? Voidaanko etuhampaiden taakse kiinnittää jotain paikka-ainetta, olen narskutellut huomattavan osan pois etuhampaistani ja pelkään niiden irtoamista? Etuhampaisiin myös särkee mm ylähuulen paino.
Ilmeisesti toimii hyvin voimakkaissa ja muuten vaikeahoitoisissa bruksismitapauksissa. En ole tätä hoitoa koskaan kenellekkään tehnyt, menee jo hieman erikoishamamslääkärin/ asiaan perehtyneen tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä Botoxin tehosta bruksismiin ja miten pitkä vaikutusaika? Voidaanko etuhampaiden taakse kiinnittää jotain paikka-ainetta, olen narskutellut huomattavan osan pois etuhampaistani ja pelkään niiden irtoamista? Etuhampaisiin myös särkee mm ylähuulen paino.
Narskuttelun aiheuttamia kulumia voidaan lähtökohtaisesti korjata paikkaamalla. Paikkaus ei kuitenkaan estä uusia vaurioita syntymästä. Jos olet narskuttanut omat hampaasi rikki, niin takuuvarmasti narskutat myös paikat rikki. Purentakiskohoito on ensisijainen vaihtoehto bruksauksen hoidossa.
Pyysin eilen terkkalääkäriltä pameja hampilääkäripelkoon , mun pitää tilata aika terkkalääkärille et se näkee mut. Pameja ei määrätä kuulemma näkemättä potilasta. Onko mitään muuta rauhoittavaa lääkettä kuin pamit? En pelkää toimenpiteitä vaan se odotus ottaa hermoon.
Vierailija kirjoitti:
Mikä neuvoksi, jos ei mitenkään jaksa raahattua kylppäriin pesemään hampaita ennen nukkumaanmenoa vaan nukahtaa hampaat pesemättä? Auttaako yhtään, jos syö xylitolpurkkaa tai juo vettä, kun herää aamuyöllä?
No sä tiedostat ongelmasi. En oikein muuta voi kuin tsempata. Otat itseäsi niskasta kiinni. Aloittmainen on se vaikein juttu.
Epätyypilliset kasvokivut, voimakas bruksaus, hoitovastaisuus... mahdollisuuksia on monia.
Seuraavaksi kaksi kuvitteellista tapausta:
1. Jos vaikka potilas bruksaa hampaansa kirjaimellisesti halki eikä suostu käyttämään purentakiskoa ja kärsii vaikkapa yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä, johon ei hae hoitoa, hammaslääkärille ei juurikaan jää työkaluja ennen mielenterveysongelmien asianmukaista hoitoa.
2. Potilas kärisnyt kivuista kasvojen alueella vuosikymmenten ajan. Ei selkeää, onko syy ollut hammasperäinen vai joku muu syy, mutta potilas vakuuttunut hammasperäisestä syystä. Potilas poistattanut hyväkuntoisetkin hampaa suustaan toivoen kipujen loppuvan. Kivut kuitenkin vuosien aikana voimistuneet. Potilas hakeutuu hoitoon hammaslääkärille ja toivoo helpotusta kipuun. Proteesin uusiminen ei auta ja potilas ei halua kokeilla kroonisen kivun lääkitystä eikä mennä suu- ja leukasairauksien poliklinikalle hoitoon. Tämän jälkeen selviää potilaan masennushitoria ja sen hoitamattomuus.
Mielenterveysasioiden kanssa on sanomattakin selvää, että täytyy edetä hienovaraisesti ja suurimassa osassa tapauksia on syytä jättää asia mainitsematta.
Edellisissä kuvitteellisissa ääritapauksissa hammaslääkärin hoito mennyt väärään suuntaan (hampaiden poistot), koska potilaan mielenterveysongelmat ei tiedossa. Kummassakaan tapauksessa hoidolla huono ennuste ennen mielenterveyden hoitoa. Toisaalta psykiatrinen/psykologin hoito ei tietenkään takaa, että hammaslääkärin hoito onnisuisi myöhemmin.