Millainen on tuntemasi ikisinkku?
Vähintään 25v, muuten ei kai voi vielä puhua ikisinkkuudesta. Mistä hänen ikisinkkuutensa mielestäsi johtuu? t. ikisinkku itsekin
Kommentit (176)
Yksi miespuolinen firmamme pomoista. Komea, älykäs, kiva, urheilullinen, moitteeton tyylitaju ja rikas. Sairaan siisti iso kämppä Helsingin ydinkeskustassa, restauroitu täydellisesti sadan vuoden takaiseen kuosiinsa. Siis ihan äkkiä ei tule mieleen yhtään sellaista positiivista ominaisuutta, jota miehellä voi olla ja jota tuolla ei ole.
PAITSI.
Se on aika paljon itseään nuorempien perään. Toi on jotain 40+ (ulkonäön puolesta menee kyllä jostain 35~vuotiaasta) alati vaihtuvat missukat jotain max 30. En tosin ihmettele. Tuo nyt vain on tosi täydellinen mies. Ilmeisesti sitä ei edes kiinnosta vakavampi parisuhde, kun kysyntää on muutenkin. Enkä yhtään ihmettele. Kun meille tulee noita n. 25-vuotiaita harjoittelijoita, joita itse ohjaan, aina joltakin niistä lähtee jalat alta, kun ne tapaavat tuon.
Jos mies niin köyhä, jos nainen niin ruma.
40-vuotias nainen, koulutettu, tekee jotain hallintohommaa yliopistolla. Perusnegatiivinen, siis sellainen jonka mielestä aina hänen lomallaan on huonoin sää jne. Ihan fiksu, ei käytä päihteitä, on sosiaalista elämää jossain määrin, kiva koti, raha-asiat kroonisesti solmussa. Lievää ylipainoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50v nainen, räväkkä ja kova puhumaan. Reippaasti ylipainoa. Ei kovin naisellinen ulkonäkö, vaikka tissit on isot. Ihmisenä mukava ja fiksu, maisterin koulutus ja hyvätuloinen. Eronnut aikaa sitten. Ex oli kuulemma vätys ja ero oli hankala. Ei kelpuuta enää miehiä sotkemaan elämäänsä. Ja kun kotoa ei kukaan tule hakemaan niin....
Minä kuvittelisin, että ikisinkku on sellainen joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa eikä eronnut. Tuo nainen kuulostaa ihan vaan eronneelta/sinkulta.
Ikisinkku on sellainen joka on "ikuisesti" sinkku. Ikuusuuttahan kukaan ei voi tietää, mutta joka syystä tai toisesta on todella pitkään sinkku.
En taida tuntea yhtään ikisinkkua koska ei jotain kaksvitosia, jota eivät ole vielä seurustelleet tai on seurustelleet kerran lyhyesti voi musta laskea vielä IKIsinkuiksi. Mun isä, meitä useampi lapsi, on kyllä ollut sinkku yli kakskyt vuotta eikä varmaan ala naisen kanssa elämään enää. Sillä on ollut yksi elämää suurempi ensirakkaus eli äitini ja isällä menneisyydessään asioita, joita häpeää ja joista ei tahdo puhua (vaikka ei mitään liian pahoja, mutta hänelle tuottaisi tuskaa puhua niistä) joten sydän ei ole auki sillä tavalla. Joku tai varmaan monikin nainen voisi siihen rakastua, mutta en usko, että isä luottaisi kehenkään ja alkaisi enää suhteeseen. On varmaan kokenut tarpeeksi ja hänen iässään jo keskittyy muihin asioihin, mitkä tuottavat iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap olettaa, että kaikki haluavat parisuhteen?
Ikisinkkumiehistä varmaan 80-90% haluaa parisuhteen, ja ikisinkkunaisistakin joku 70% ainakin. Ihmiset eivät vain halua myöntää tätä, koska on kivuliasta myöntää, että haluaisi jotain, muttei onnistu siinä ollenkaan vaan jää kalkkiviivoille heti alkuunsa tai vähintäänkin kompastuu aina ennen maalia.
t. ap
Myönnettäköön, että haluaisin parisuhteen jos löytyisi se juuri oikea mies minulle, mutta en ole valmis ottamaan huonoa tai huonohkoa suhdetta. Pärjään hyvin näinkin. Todennäköisyys, että löytäisin tämänikäisenä sen juuri minulle sopivan vapaan miehen on neula heinäsuovassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ns ikisinkku. Seurustelin nuorena pari vuotta, asuttiinkin yhdessä. Erottiin 23vuotiaina, koska meistä vain tuli kämppiksiä. Sen jälkeen on suhteita ja tapailuja kyllä riittänyt, mutta ei vain mitään kumppanuutta ole niistä kehittynyt. Olen ollut sinkku 8 vuotta.
Olen 31-vuotias, kaunis ja hauska. Hiukan boheemi seikkailijasielu. Työskentelen isolla teatterilla. Juhlin, näen ystäviä, urheilen. Nyt viimeiseen 2 vuoteen en ole saanut yhtäkään treffikutsua enkä ole harrastanut seksiä. Poistin tinderin ja päätin luovuttaa. En jaksa enää mitään turhaa säätöä eikä sitä oikeaa vain tunnu löytyvän.
Jostain syystä sain tästä kunnon naurut.
Sama. Ei voi olla ikisinkku jos on seurustellut ja asunut yhdessä jonkun kanssa.
Nörtti, kasvoiltaan ruma, passiivinen, "ei käy missään", ei ole "markkinoilla".
Vierailija kirjoitti:
Nörtti, kasvoiltaan ruma, passiivinen, "ei käy missään", ei ole "markkinoilla".
Millainen on kasvoiltaan ruma ihminen?
Minulla on liian harvinainen miesmaku, sellaisia miehiä on vähän ja ovat yleensä tähän ikään mennessä varattuja.
Mutta en ihastu enkä rakastu muunlaisia, niin mitä tässä sitten teet muutakuin olet ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50v nainen, räväkkä ja kova puhumaan. Reippaasti ylipainoa. Ei kovin naisellinen ulkonäkö, vaikka tissit on isot. Ihmisenä mukava ja fiksu, maisterin koulutus ja hyvätuloinen. Eronnut aikaa sitten. Ex oli kuulemma vätys ja ero oli hankala. Ei kelpuuta enää miehiä sotkemaan elämäänsä. Ja kun kotoa ei kukaan tule hakemaan niin....
Minä kuvittelisin, että ikisinkku on sellainen joka ei ole koskaan ollut parisuhteessa eikä eronnut. Tuo nainen kuulostaa ihan vaan eronneelta/sinkulta.
Ikisinkku on sellainen joka on "ikuisesti" sinkku. Ikuusuuttahan kukaan ei voi tietää, mutta joka syystä tai toisesta on todella pitkään sinkku.
Ikisinkku on määritelmä henkilölle, joka EI ole KOSKAAN seurustellut tai ollut parisuhteessa muutenkaan.
Tunnen kaksi.
48v nainen "taiteilija", jolla hampaat kammottavassa kunnossa. Ikenet mätii, osa hampaista poistettu ja loput odottaa poistoa. Vaatii, että valtion pitäisi kustantaa implantit. Ei löydy mitään tutkintoa, ulosotto ainoa joka muistaa kys. henkilöä säännöllisesti. Nuorena ollut kaunis. Suuret luulot itsestään ja etsii nuorta kumppania epätoivoisesti.
37v elämäntapatyötön nainen. Älyllisesti jälkeenjäänyt ja jumittunut teinivuosiin. Kuvittelee vielä jonain päivänä avioituvansa varakkaan, mieluiten jääkiekkoilijan kanssa.
Molemmat ikisinkkuja olosuhteisen pakosta.
Maaseudulla asuva hyvin pihi poikamiesviljelijä, joka asui äitinsä kanssa, kunnes hän kuoli. Nyt asuu yksin.
Tunnen pari-kolme vastaavaa: Jollain tapaa minä-minä -analyysimaailmaansa kadonnut noin nelikymppinen nainen. Fiksu, mutta voimakas ja kärjekäs. Joku sanoisi että vasemmistohenkinen ja hiukan ääri-ideologinen. Puhuu paljon negaation kautta ja omista kokemuksistaan. Jollain tapaa luovalla tai sosiaalialalla töissä. On herkkä, mutta pelottava.
Ulkoisesti painoa on, mutta sivusta katsoen en näe tätä ykkösongelmana pariutumisessaan, ovat kaikki kauniita ja viehättäviä. Ennen kaikkea pitkäaikaiset terapiasuhteet tarpeellisia, ja halu kehittyä johonkin suuntaan.
Ovat jollain tapaa kavereilleenkin raskaita persoonia, suomeksi sanottuna. Puhuvat liiankin rehellisesti ääneen mietteittään. Ikävä kyllä, varsinkin miehille vähän pitäisi alkuun kaunistella omia luonteenpiirteitä, jotta joku uskaltaa tutustua. Tämä ei siis missään nimessä tarkoita itsensä ohittamista tai feikkaamista. Ehkä pieni miellyttämisenhalu mahdollistaa pidemmät suhteet.
Jostain syystä sain tästä kunnon naurut.