Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

En ymmärrä miksei kouluopetusta ala-ja yläasteella eritytetä kokonan lahjakkaisiin ja vähemmän lahjakkaisiin ja erikoisopetusta vaativiin oppilaisiin?

Mao Tse Tung
16.10.2020 |

jos on esim kolme luokkaa samaa ikäryhmää ja jokaisessa on 4-5 eritysopetusta vaativaa lasta plus sen lisäksi 2 häirikköä, miksei näitä eritystukea tarvitsevia laiteta ihan omaan ryhmäänsä ja harvat ja valitut saisivat porhaltaa omaa tietään kohti menestystä , näin ei heitä turhauttaisi kun toiset häirilöi tai hitaammat ovat jäljessä opetuksessa ja tehtävissä tai osa tarvitsee jo maahanmuuttotaustan takia erityistä kielen opiskelua

jos olisi 1. eritysilahjakkaiden luoka-osasto ja näistä yhteiskujnhta voisi rakentaa johtajia ja menestyjiä eli 9-10 opilaat
2. keskivertoduunarit, joilla numerot on 6-.8, nämä olisivat muurahaispesän kehurtajia ja työläisiä eli duunareiksi tulevat ja sairaanhoitajat

3- alaluoka jossa on ertyistukea tarvitsevat ja häiriköt. Nämäkin voisivat vähitellen nousta toiselle tai kolmannellle tasolle kun perusasiat on opittu

näin yhteiskunta olisi tehokas

ainoa ongelma on se, että alin ryhmä saattaa ghettoutua ja niin tästä voi muodostua ns loosereiden ryhmä ja yhteiskuntaa hajoittava ala-kulttuuri, mutta näin pelastettaisiin ryhmä A ja B ja kaikki saisivat rauhassa opiskella harmoniassa

Kommentit (87)

Vierailija
61/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea aloitusta, mutta otsikon kanssa olen samaa mieltä. Kunhan pienluokatkin jaetaan rauhallisiin oppimisvaikeuksisiin ja sitten eri luokat häiriköille ja väkivaltaisille.

Olis kannattanut jaksaa lukea aloitus, minäkin olin otsikon kanssa samaa mieltä, mutta voi jestas tuota luetteloa :D

Olen kuitenkin sitä mieltä, että voisi jo varhaiskasvatuksessakin jakaa lapset tällä tavalla. Esim. ns. hyvin käyttäytyviä ja "helppoja" lapsia voisi olla aikuista kohtaan vaikka 10 yli kolmevuotiasta, sitten olisi ne erityistä tuke tarvitsevat, joita saisi olla maksimissaan esim. 4/aikuinen, riippuen kuinka paljon tukea tarvitsevat.

Näin ne helpot lapset saisivat rauhan kehittyä eteenpäin ja saisivat enemmän huomiota, ilman väkivallan/häiriön uhkaa ja taas enemmän tukea tarvitsevat saisivat enemmän tukea ja työntekijät voisi keskittyä oikeasti heihin, eikä tarvitsisi tuntea riittämättömyydentunteita, kun ne "helpot" jää sitten täysin huomiotta.

Toki tuo pitäisi muotoilla vähän nätimmin ja korrektimmin. Tasapäistäminen tässä asiassa on mielestäni ollut todella toimimatonta.

Entä rauhallinen lapsi joka tarvitsee tukea? Nopea oppija joka opittuaan alkaa häiriköidä? Kympin oppilas joka kiusaa muulla kuin häiriköimällä tai väkivallalla?

Nopeasti etenevällä luokalla hän joutuu keskittymään opiskeluun eikä aikaa jää muuhun.

Itse olisin huolissani, jos lapseni olisi väkivaltainen häirikkö enkä kyllä tuudittatuisi mihinkään älykäs peitetarinan taakse.

Eihän sillä olisi väliä mitä mieltä sinä olet vaan miten koulu lapsesi luokittelee. Olisko siis älykäs häirikkössi koulussa millä luokalla? Entä nuo muut?

Vierailija
62/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leila Koo kirjoitti:

Eriytetään sen verran kuin resurssit riittävät. Yksilöllinen opetus ja ohjaus olisi ihanne, mutta se vaatisi lisää erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia ja pienemmät opetusryhmät. Koulun aikuisten määrä kolminkertaistuisi. Onko meillä rahaa maksaa palkka näille aikuisille?

Kun inkluusio on kerta korkeimpien opetusviranomaisten kanta, niin rahaa on oltava! Jos rahaa ei anneta, on koko inkluusio pelkkä säästökeino jättää koulut oman onnensa nojaan. Siis nykytilanne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi pohjois-koreassa ja kiinassa tai intiassa oppilaat pysyvät kurissa eivätkä häiriköi vaikka rahaa ei ole koulutukseeen eikä kirjoihin? näissä maissa ei ole ketään sooloilijaa luokassa, eikä välttämättä sooloilijan perhettäkään kirjoilla enää missään....paitsi työleireillä

Vierailija
64/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin että jo lapset pitäisi jakaa kasteihin mitä heistä aikuisena tulee? 

Vierailija
65/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

1. Tutkimysnäyttö ei tue sitä, että lapset oppisivat paremmin tasoryhmissä 2. Lapsetkin tietävät, että joku voi olla hyvä matikassa mutta surkea englannissa tai toisin päin. Jos taas jaettaisiin ainekohtaisesti tasoryhmiin, se tulisi todella kalliiksi ja hankalaksi ja pakottaisi jo alakoulut pyörimään tiukan ainekohtaisen lukujärjestyksen ympärillä. Ryhmät ja opettajat vaihtuisivat eri tunneille ja se aiheuttaisi alakoulussa monenlaisia ongelmmia.

Tutkimusjärjestelyillä saadaan tällaisissa asioissa tulos näyttämään halutulla.

Vierailija
66/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin että jo lapset pitäisi jakaa kasteihin mitä heistä aikuisena tulee? 

Tyhmä ei opi yhtään paremmin vaikka ei olisi jo alunperin jaettu opetusta eri tasoisille. Päinvastoin oman tasoisessaan ryhmässä voisi jopa oppia paremmin. Muualla maailmassa toimii nykyäänkin jako vuosiin ja lampaisiin noin vitos-luokalla. Toiset jatkaa oppikouluun toiset amikseen johtavaan kouluun. Toki kannattaa pitää väylä auki myös amiksen kautta päästä jatko-opintoihin niille, jotka innostuu opiskelemaan myöhemmin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

6-8 saavilla ei olisi siis koskaan mahdollisuutta parantaa ja päästä johtaviin töihin.

Mieti nyt vähän mitä puhut. Haluat määritellä toiset alempaan kastiin jo lapsesta.

Myös tadokurssijärjedtelmän aikaan oli mahdollisuus edetä SM ksen kautta opistoon eli nykyiseen amk-tasoon ja opistosadon suorittaneille oli jopa omat kiintiöt yliopistoon.

Vierailija
68/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6-8 saavilla ei olisi siis koskaan mahdollisuutta parantaa ja päästä johtaviin töihin.

Mieti nyt vähän mitä puhut. Haluat määritellä toiset alempaan kastiin jo lapsesta.

Myös tasokurssijärjestelmän aikaan oli mahdollisuus edetä amiksen kautta opistoon eli nykyiseen amk-tasoon ja opistotason suorittaneille oli jopa omat kiintiöt yliopistoon.

Sitä paitsi jokainen lapsi itse vanhempineen teki ne tasokurssivalinnat huomioiden lapsen kyvyt ja mielenkiinnon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen takia, ettei se peruskoulumenestys takaa sitä miksikä isona tulee. Esim. itse olin se kympin tyttö josta tuli sairaanhoitaja.

Tiedän hyvin monta keskiverto-oppilasta joista tuli niitä juristeja ja lääkäreitä. Tiedän jopa niitä jotka nousi sieltä 5-6 paikkeilta 7-8 oppilaaksi 10 luokalla, meni lukioon ja kirjoitti E:n paperit.

Ei se vaan yksinkertaisesti toimi noin. Toki nuo pienluokat ja tarkkailuluokat olisi hyvä olla, jotta kaikki saisivat tarvitsemaansa tukea. Se isoin sakki saa opiskelurauhan sekä keskityttäisiin normitahdissa etenemiseen. Opettajalla riittäisi myös aika keskittyä niihin muihinkin lapsiin.

Pienluokalla mentäisiin omaa tahtia ja nämä lapset saisivat parhaat mahdolliset eväät koulunkäyntiin eikä ole häiriötekijöitä.

Vierailija
70/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No 80-luvulla oli jonkinlainen kokeilu, jossa yläasteen kielet ja matematiikka eriytettiin kolmeksi eri tasoksi, suppea, keski ja laaja. Se oli mun mielestä ihan hyvä, en tiedä miksi ei jatkettu. Varmaan rahan takia.

Taisi syynä olla lapsien arvottaminen. Halutaan nähdä negaation kautta, että tuossa lapset leimataan menestyjiin ja luusereihin. Se leimaus tapahtuu koulumenestyksen perusteella joka tapauksessa. Ryhmine jako tasoihin olisi helppo toteuttaa kun useimmilla yläasteilla on niin monta rinnakkkaisluokkaa, että samaa kurssia opetetaan kuitenkin 2-3 luokassa samaan aikaan.

Tasoluokissa vain annettaisi kaikille mahdollisuus siihen, että opetus etenisi lähelle omaa tahtia. Väitän että hitaammatkin oppilaat hyötyisivät kun saisivat rauhassa opetella perusasiat, osaisivat edes ne hyvin. Nyt joutuvat kiirehtimään että ehtivät myös vaikeampiin juttuihin ja käytännössä kaikki jää heikolle oppimiselle. Tasoluokissa lahjakkaammilla taas pysyisi motivaatio kun olisi haastetta. Ei tarvitsisi itse keksiä ajankulua kun opettaja neuvoo perusasioita neljättä kertaa hitaammille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pääsin peruskoulusta vuonna 2009 ja viimeisen vuoden ajan oli kielissä ja matikassa tasoryhmät. Tunnit rauhouttui kummasti.

Vierailija
72/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

6-8 saavilla ei olisi siis koskaan mahdollisuutta parantaa ja päästä johtaviin töihin.

Mieti nyt vähän mitä puhut. Haluat määritellä toiset alempaan kastiin jo lapsesta.

Miten niin ei olisi mahdollisuutta parantaa? Jos jaetaan vaikka kahteen ryhmään arvosanojen perusteella 8-10 ja 5-7 (tietysti ryhmäkoko huomioiden) oppiaineittain joka kurssille erikseen, niin hyvin helposti voi parantaa. Pitää vaan suoriutua sen verran hyvin, että pääsee toiseen ryhmään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sen takia, ettei se peruskoulumenestys takaa sitä miksikä isona tulee. Esim. itse olin se kympin tyttö josta tuli sairaanhoitaja.

Tiedän hyvin monta keskiverto-oppilasta joista tuli niitä juristeja ja lääkäreitä. Tiedän jopa niitä jotka nousi sieltä 5-6 paikkeilta 7-8 oppilaaksi 10 luokalla, meni lukioon ja kirjoitti E:n paperit.

Ei se vaan yksinkertaisesti toimi noin. Toki nuo pienluokat ja tarkkailuluokat olisi hyvä olla, jotta kaikki saisivat tarvitsemaansa tukea. Se isoin sakki saa opiskelurauhan sekä keskityttäisiin normitahdissa etenemiseen. Opettajalla riittäisi myös aika keskittyä niihin muihinkin lapsiin.

Pienluokalla mentäisiin omaa tahtia ja nämä lapset saisivat parhaat mahdolliset eväät koulunkäyntiin eikä ole häiriötekijöitä.

Kymppiluokka nyt oli säilytyspaikka niille, jotka yritti korottaa numeroitaan niin että pääsee edes amikseen. En tiedä ketään, joka sitä reittiä olisi lukioon mennyt . Puhumattakaan että olisi kirjoittanut. Kumpikin meistä kertoi anekdootti omista kokemuksistaan, mutta mikä on totuus.

Vierailija
74/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sen takia, ettei se peruskoulumenestys takaa sitä miksikä isona tulee. Esim. itse olin se kympin tyttö josta tuli sairaanhoitaja.

Tiedän hyvin monta keskiverto-oppilasta joista tuli niitä juristeja ja lääkäreitä. Tiedän jopa niitä jotka nousi sieltä 5-6 paikkeilta 7-8 oppilaaksi 10 luokalla, meni lukioon ja kirjoitti E:n paperit.

Ei se vaan yksinkertaisesti toimi noin. Toki nuo pienluokat ja tarkkailuluokat olisi hyvä olla, jotta kaikki saisivat tarvitsemaansa tukea. Se isoin sakki saa opiskelurauhan sekä keskityttäisiin normitahdissa etenemiseen. Opettajalla riittäisi myös aika keskittyä niihin muihinkin lapsiin.

Pienluokalla mentäisiin omaa tahtia ja nämä lapset saisivat parhaat mahdolliset eväät koulunkäyntiin eikä ole häiriötekijöitä.

Sairaanhoitaja on sentään amk-tasoinen koulutus. Niin nykyisin kuin ennenkin siihen koulutukseen on ollut kaksi reittiä. Lukio- opisto tai amis apuhoitajaksi-opisto sairaanhoitajaksi. Nykyisin pätee ihan sama myös perushoitajat voi jatkaa amkhon ja sairaanhoitajaksi/terveydenhoitajien ja edelleen vaikka hoitotieteen maisteriksi. Missä siis ongelma?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo alaikäisten lajittelu omiin looseihin noin rankalla kädellä kuulostaa Kiinassa käytössä olevalta aikuisten sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ansioiden pisteytykseltä.

Ihmisenä olemisessa on yhden osa-alueen, oppimisen tai sääntöjen noudattamisen lisäksi merkitystä paljon sillä miten osaamme ja haluamme olla yhdessä ihmisiä. Taito on tuikitärkeä ja yhtä tärkeää sekä osaamisen yläpäädyssä että alapäädyssä.

On myös vähän sellainen tunne, että lasten paineita ei kannata juuri nykyisestä tasoluokilla lisätä, muuten on kohta suurin osa parikymppisistä mielenterveyssyistä eläkkeellä. Ongelma on polttavin nimenomaan kaikkein osaavimpien keskuudessa. Siinä on sitten enää turha puhua tasoluokkien hyödyistä. Asia, joka tuntuu monelta ideanikkarilta unohtuvan.

Vierailija
76/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muistelisin jostain lukeneeni, että elämässä ja työelämässä parhaitan pärjäävät ne kestikastin oppilaat eli vanhoina numeroina 7 ja 8 oppilaat. Lie onko siinä sitten jotain perää.

Vierailija
77/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aikuisten maailma ei ole jaettu tasoihin, joten miksi lapsienkaan? Oikeassa maailmassa meidän on vain siedettävä erilaisuutta ja se on hyvä.

Vierailija
78/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6-8 saavilla ei olisi siis koskaan mahdollisuutta parantaa ja päästä johtaviin töihin.

Mieti nyt vähän mitä puhut. Haluat määritellä toiset alempaan kastiin jo lapsesta.

Käytännössä jo ala-asteikäisistä näkee, kenestä tulee alinta kastia. Se ei asiaa paranna, että näennäisesti kaikki saa samanarvoinen todistuksen peruskoulun lopuksi. Toiset osaa hädin tuskin lukea ja kirjoittaa ja toiset ovat käyttäneet aikansa oppimiseen ja valmiuksien keräämiseen.

Muttakun ei nää, olet väärässä. 

Vierailija
79/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miten käytännössä tämä jako toteutettaisiin?

Lukukausimaksu olisi ihan hyvä.

1. 150 € / lukukausi

2. 500 € / lukukausi

3. 2000 € / lukukausi

Vierailija
80/87 |
16.10.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

6-8 saavilla ei olisi siis koskaan mahdollisuutta parantaa ja päästä johtaviin töihin.

Mieti nyt vähän mitä puhut. Haluat määritellä toiset alempaan kastiin jo lapsesta.

Käytännössä jo ala-asteikäisistä näkee, kenestä tulee alinta kastia. Se ei asiaa paranna, että näennäisesti kaikki saa samanarvoinen todistuksen peruskoulun lopuksi. Toiset osaa hädin tuskin lukea ja kirjoittaa ja toiset ovat käyttäneet aikansa oppimiseen ja valmiuksien keräämiseen.

Muttakun ei nää, olet väärässä. 

Hyvin perusteltu.