Viisivuotiaan pitää osata tervehtiä ja kiittää!
Olipa nolo vierailu eilen. Perheen viisivuotias lapsi ei osannut tervehtiä meitä kun menimme kylään, ei kiittänyt, ei sanonut heihei. Vanhempansa käskivät moneen kertaan, mutta vaikka lapsi ei totellut, antoivat vaan olla. Nolo lellipentu!
Kommentit (82)
Harvoin reagoin näihin päivittelyketjuihin, joissa haukutaan jotain tutuntuttua tai kaupassa vastaan tullutta.
Nyt on kuitenkin pakko myöntää, että itse asiasta olen samaa mieltä: Viisivuotiaan pitäisi kyllä osata tervehtiä ja kiittää. Jos ei osaa niin vanhempansa ovat syyllistyneet jonkinasteiseen kaltoinkohteluun.
(Se, ettei opeta lapselleen elämässä tarvittavia käytöstapoja on sekin yksi pahoinpitelyn muoto. Siinä riistetään lapselta paljon.)
He ovat siis noloja. Ja nolo toki ap:kin kutsuessaan toisen lasta "lellipennuksi".
En osaa sanoa, että pitääkö osata vai ei, mutta isompi ongelma tuossa on vanhempien auktoriteetin puute. Varsinkin, kun käsketään, mutta sitten ei mitään seurauksia, jos ei tottele. Olipa kyse sitten kiittämisestä tai mistä tahansa muusta.
Ap:n asenne vaikuttaa vähän sellaiseltä, että kuka tahansa 5v menisi hänen edessään ns. lukkoon eikä saa sanaa suustaan. Jännittää.
Tuo on kyllä kieltämättä ihan totta. Itse kun vein kummilapselle kesällä 5-vuotis lahjan, hän ei edes kiittänyt, repäisi vain lahjan kädestäni ja avasi sen. Hänen äitinsä kyllä sanoi "mitäs sanotaan", mutta mielestäni jotenkin todella ponnettomasti. Sitten lapsi huikkasi eri huoneesta, jonne oli jo lahjan kanssa kerennyt juosta "kiitti!", mutta kyllä minusta pitäisi jo 5-vuotiaan osata oma-aloitteisesti kiittää. Hänellä ei varmasti ainakaan ujoudesta ollut kyse, lapsen luonteen tuntien.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:29"]
En osaa sanoa, että pitääkö osata vai ei, mutta isompi ongelma tuossa on vanhempien auktoriteetin puute. Varsinkin, kun käsketään, mutta sitten ei mitään seurauksia, jos ei tottele. Olipa kyse sitten kiittämisestä tai mistä tahansa muusta.
[/quote]
Fiksu vanhempi ei tee asiasta "härkästä" vieraan silmien alla vaan palaa asiaan myöhemmin kaksin lapsen kanssa.
Useimmiten riittää keskustelu. Joskus voi jokin pieni rangaistustyyppinenkin seuraamus olla paikallaan kannustamassa parempaan käytökseen seuraavalla kerralla.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:28"]
Harvoin reagoin näihin päivittelyketjuihin, joissa haukutaan jotain tutuntuttua tai kaupassa vastaan tullutta.
Nyt on kuitenkin pakko myöntää, että itse asiasta olen samaa mieltä: Viisivuotiaan pitäisi kyllä osata tervehtiä ja kiittää. Jos ei osaa niin vanhempansa ovat syyllistyneet jonkinasteiseen kaltoinkohteluun.
(Se, ettei opeta lapselleen elämässä tarvittavia käytöstapoja on sekin yksi pahoinpitelyn muoto. Siinä riistetään lapselta paljon.)
He ovat siis noloja. Ja nolo toki ap:kin kutsuessaan toisen lasta "lellipennuksi".
[/quote]
Vanhemmathan pyysivät moneen otteeseen lasta sanomaan asioita, ei voi puhua mistään kaltoinkohtelusta kyllä tässä tapauksessa.
Jos useamman kerran kehoittaa eikä lapsi esim itsepäisyyttään vaan suostu niin mitä heidän olisi pitänyt tehdä, vielä vieraiden läsnäollessa? Pistää jäähylle?
Ai jestus... Meillä on 4,5v, joka ei uskalla vieläkään sanoa vieraalle ihmiselle sanaakaan. Mitähän mun sille pitäs tehdä?
Periaatteessa joo, mutta kolmen hyvin ujon lapsen äitinä tiedän ettei asia ole noin yksinkertainen. Jokaikisen sanan saa nyhtää lapsesta, eikä tervehtimisestä ole tullut automaattista edes kymmenvuotiaalla. Hänen luonteeseensa vain kuuluu olla mieluummin hiljaa. Kaupassakin saan patistaa häntä tervehtimään luokkakaveria, ei tule edes kaverille automaattisesti. Ja kyse ei ole töykeydestä, vaan yksinkertaisesti siitä että ensireaktio on aina mieluummin olla hiljaa ja liueta tilanteesta kuin avata suu.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:04"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:29"]
En osaa sanoa, että pitääkö osata vai ei, mutta isompi ongelma tuossa on vanhempien auktoriteetin puute. Varsinkin, kun käsketään, mutta sitten ei mitään seurauksia, jos ei tottele. Olipa kyse sitten kiittämisestä tai mistä tahansa muusta.
[/quote]
Fiksu vanhempi ei tee asiasta "härkästä" vieraan silmien alla vaan palaa asiaan myöhemmin kaksin lapsen kanssa.
Useimmiten riittää keskustelu. Joskus voi jokin pieni rangaistustyyppinenkin seuraamus olla paikallaan kannustamassa parempaan käytökseen seuraavalla kerralla.
[/quote]
Nimenomaan tekee. Häpeä on yksi niitä parhaita opetuskeinoja.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:09"]
Vanhemmathan pyysivät moneen otteeseen lasta sanomaan asioita, ei voi puhua mistään kaltoinkohtelusta kyllä tässä tapauksessa.
Jos useamman kerran kehoittaa eikä lapsi esim itsepäisyyttään vaan suostu niin mitä heidän olisi pitänyt tehdä, vielä vieraiden läsnäollessa? Pistää jäähylle?
[/quote]
Mielestäni vanhemmat toimivatkin tilanteessa oikein.
Se, mihin viittaisin oli se, että vielä viisivuotiaan kanssa asiaan joutuu palaamaan myöhemmin. Viiden vudoen ikään menenssä lapsen olisi pitänyt saada niin paljon rakkautta ja opastusta vanhemmiltaan, että nuo asiat olisivat jo lapsessa ihan automaattisina. Jos ei ole saanut niin jossain on jotain pielessä.
Tosin pahoin on jotain pielessä sellaisellakin ihmisellä joku kutsuu toisen lasta "lellipennuksi".
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:04"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:29"]
En osaa sanoa, että pitääkö osata vai ei, mutta isompi ongelma tuossa on vanhempien auktoriteetin puute. Varsinkin, kun käsketään, mutta sitten ei mitään seurauksia, jos ei tottele. Olipa kyse sitten kiittämisestä tai mistä tahansa muusta.
[/quote]
Fiksu vanhempi ei tee asiasta "härkästä" vieraan silmien alla vaan palaa asiaan myöhemmin kaksin lapsen kanssa.
Useimmiten riittää keskustelu. Joskus voi jokin pieni rangaistustyyppinenkin seuraamus olla paikallaan kannustamassa parempaan käytökseen seuraavalla kerralla.
[/quote]
Nimenomaan tekee. Häpeä on yksi niitä parhaita opetuskeinoja.
[/quote]
Ja niin ujo lapsi menee entistä pahemmin lukkoon... Jei! Sit seuraavaksi varmaan kuuluu piestä sen ipanan kielenkannat auki?
Meillä 5v joka ei tervehdi tai kiitä vieraita. Lähipiiriä kyllä. Ei ole kyse käytöstapojen puutteesta, vaan lasta ujostuttaa hirveän paljon sanoa nuo kohteliaisuudet vieraille. Nuorempi lapsi on reippaanpi ja kiittää vieraanpiakin.
"Se, mihin viittaisin oli se, että vielä viisivuotiaan kanssa asiaan joutuu palaamaan myöhemmin. Viiden vudoen ikään menenssä lapsen olisi pitänyt saada niin paljon rakkautta ja opastusta vanhemmiltaan, että nuo asiat olisivat jo lapsessa ihan automaattisina. Jos ei ole saanut niin jossain on jotain pielessä."
Siis tottakai lapsen kanssa tulee palata asiaan myöhemmin ja tod.näk näin ovat tehneetkin.
Sitä mitä en tässä tekstissä ymmärrä on tuo rakkaus ja opastus jonka takia kuvittelet joidenkin asioiden tulevan lapselta automaattisesti..
Kun ei jokainen persoona toimi tietyn käytösmallin mukaan, varsinkin jos kyseessä on oikeasti herkkä ja ujo luonteinen lapsi.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:11"]
Ai jestus... Meillä on 4,5v, joka ei uskalla vieläkään sanoa vieraalle ihmiselle sanaakaan. Mitähän mun sille pitäs tehdä?
[/quote]
Rakastaa, tukea, auttaa ja kasvattaa.
Kuulostaa että mielestäsi parempi on vain riistää lapselta itsevarmuus ja hyvät käytöstavat. "Ai jestas" tuolle pahoinpitelyn muodolle.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:04"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 08:29"]
En osaa sanoa, että pitääkö osata vai ei, mutta isompi ongelma tuossa on vanhempien auktoriteetin puute. Varsinkin, kun käsketään, mutta sitten ei mitään seurauksia, jos ei tottele. Olipa kyse sitten kiittämisestä tai mistä tahansa muusta.
[/quote]
Fiksu vanhempi ei tee asiasta "härkästä" vieraan silmien alla vaan palaa asiaan myöhemmin kaksin lapsen kanssa.
Useimmiten riittää keskustelu. Joskus voi jokin pieni rangaistustyyppinenkin seuraamus olla paikallaan kannustamassa parempaan käytökseen seuraavalla kerralla.
[/quote]
Nimenomaan tekee. Häpeä on yksi niitä parhaita opetuskeinoja.
[/quote]
Mäen koskaan häpäise ketään - enkä varmasti lastani enkä miestäni. En todellakaan nalkuta tai ripitä ketään muiden läsnäollessa.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:11"]
Nimenomaan tekee. Häpeä on yksi niitä parhaita opetuskeinoja.
[/quote]
Häpeä on hyvä keino riistää lapselta itseluottamus ja omanarvontunto.
Jos se on tavoitteena niin tapa on toimiva. Jos taas haluaa lapsen tuntevan itsensä arvostetuksi ja rakastetuksi, oppivan käytöstavat, saavan itsevarmuutta ja kykyä toimia luontevasti sosiaalisissa tilanteissa, ei lasta tietoisesti nolaa.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:11"]
Periaatteessa joo, mutta kolmen hyvin ujon lapsen äitinä tiedän ettei asia ole noin yksinkertainen. Jokaikisen sanan saa nyhtää lapsesta, eikä tervehtimisestä ole tullut automaattista edes kymmenvuotiaalla. Hänen luonteeseensa vain kuuluu olla mieluummin hiljaa. Kaupassakin saan patistaa häntä tervehtimään luokkakaveria, ei tule edes kaverille automaattisesti. Ja kyse ei ole töykeydestä, vaan yksinkertaisesti siitä että ensireaktio on aina mieluummin olla hiljaa ja liueta tilanteesta kuin avata suu.
[/quote]
Jos lapsi on 10-vuotiaanakin vielä tuossa tilassa, niin taustalla on vähintän 8 vuoden aktiivinen kaltoinkohtelu vanhemmalta."Se on niin ujo, ettei sen tarvi opetella tapoja" on laiskan vanhemman tekosyy sille, ettei viitsi auttaa ja tukea lastaan kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:17"]
"Se, mihin viittaisin oli se, että vielä viisivuotiaan kanssa asiaan joutuu palaamaan myöhemmin. Viiden vudoen ikään menenssä lapsen olisi pitänyt saada niin paljon rakkautta ja opastusta vanhemmiltaan, että nuo asiat olisivat jo lapsessa ihan automaattisina. Jos ei ole saanut niin jossain on jotain pielessä."
Siis tottakai lapsen kanssa tulee palata asiaan myöhemmin ja tod.näk näin ovat tehneetkin.
Sitä mitä en tässä tekstissä ymmärrä on tuo rakkaus ja opastus jonka takia kuvittelet joidenkin asioiden tulevan lapselta automaattisesti..
Kun ei jokainen persoona toimi tietyn käytösmallin mukaan, varsinkin jos kyseessä on oikeasti herkkä ja ujo luonteinen lapsi.
[/quote]
En kuvittele käytöstapojen tulevan lapselta "automaattisesti".
Sen sijaan ajattelen kyllä, että jos kyseessä on normaalilahjainen lapsi niin viiden vuoden ikään mennessä tiettyjen asioiden (kuten tervehtimisen ja kiittämisen) pitäisi jo tulla automaattisesti.
Kun taas kolmivuotiaan kohdalla niitä joutuu ehkä vielä opettamaan.
Ihan samalla lailla kuin on ok jos 2-vuotias kulkee vaipoissa, mutta jos vanhempi sanoo 10-vuotiaasta, että "pottatreenaus on niin hankalaa, että ehtii se myöhemminkin", niin jotain on pahoin pielessä.
Hohhoijaa