Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Viisivuotiaan pitää osata tervehtiä ja kiittää!
13.01.2014 |
Olipa nolo vierailu eilen. Perheen viisivuotias lapsi ei osannut tervehtiä meitä kun menimme kylään, ei kiittänyt, ei sanonut heihei. Vanhempansa käskivät moneen kertaan, mutta vaikka lapsi ei totellut, antoivat vaan olla. Nolo lellipentu!
Kommentit (82)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:30"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:17"]
"Se, mihin viittaisin oli se, että vielä viisivuotiaan kanssa asiaan joutuu palaamaan myöhemmin. Viiden vudoen ikään menenssä lapsen olisi pitänyt saada niin paljon rakkautta ja opastusta vanhemmiltaan, että nuo asiat olisivat jo lapsessa ihan automaattisina. Jos ei ole saanut niin jossain on jotain pielessä."
Siis tottakai lapsen kanssa tulee palata asiaan myöhemmin ja tod.näk näin ovat tehneetkin.
Sitä mitä en tässä tekstissä ymmärrä on tuo rakkaus ja opastus jonka takia kuvittelet joidenkin asioiden tulevan lapselta automaattisesti..
Kun ei jokainen persoona toimi tietyn käytösmallin mukaan, varsinkin jos kyseessä on oikeasti herkkä ja ujo luonteinen lapsi.
[/quote]
En kuvittele käytöstapojen tulevan lapselta "automaattisesti".
Sen sijaan ajattelen kyllä, että jos kyseessä on normaalilahjainen lapsi niin viiden vuoden ikään mennessä tiettyjen asioiden (kuten tervehtimisen ja kiittämisen) pitäisi jo tulla automaattisesti.
Kun taas kolmivuotiaan kohdalla niitä joutuu ehkä vielä opettamaan.
Ihan samalla lailla kuin on ok jos 2-vuotias kulkee vaipoissa, mutta jos vanhempi sanoo 10-vuotiaasta, että "pottatreenaus on niin hankalaa, että ehtii se myöhemminkin", niin jotain on pahoin pielessä.
[/quote]
2 vn ja 10 vuotiaan vertaaminen on hieman tökeröä. Tiedät sen ihan itsekin.
5 v on vielä pieni, alle kouluikäinen lapsi. Ja tässä EI OLLUT kyse siitä etteikö vanhemmat yrittäisi niitä kohteliaita tapoja lapselle opettaa.
Kiitos ja heiheit voi tulla lapselta täysin automaattisesti oman perheen sisällä, vieras ihminen on taas eriasia.
Ap kommentoi: lapsi ei ollut ujo, vaan muuten melskasi ja esiintyi. Puhuikin vaikka kieltäytyi kiittämisestä ja tervehtimisestä.
Ap kommentoi: lapsi ei ollut ujo, vaan muuten melskasi ja esiintyi. Puhuikin vaikka kieltäytyi kiittämisestä ja tervehtimisestä.
Suurimmalle osalle suomalaisista lapsista ei opeteta alkellisimpiakaan käytöstapoja kotona. Miksi?
Ulkomailla lapset ovat niin erilaisia, jotenkin fiksumpia, kuin pieniä aikuisia joiden kanssa pystyy keskustella eikä mitään kitiseviä ja joka asiasta valittavia hermoheikkoja jotka vaikuttavat aina ikäistään nuoremmilta pennuilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:36"]
Suurimmalle osalle suomalaisista lapsista ei opeteta alkellisimpiakaan käytöstapoja kotona. Miksi?
Ulkomailla lapset ovat niin erilaisia, jotenkin fiksumpia, kuin pieniä aikuisia joiden kanssa pystyy keskustella eikä mitään kitiseviä ja joka asiasta valittavia hermoheikkoja jotka vaikuttavat aina ikäistään nuoremmilta pennuilta.
[/quote]
Köh. Missähän ulkomailla. Ootko käynyt jenkeissä tai briteissä hiljattain?
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:35"]
Ap kommentoi: lapsi ei ollut ujo, vaan muuten melskasi ja esiintyi. Puhuikin vaikka kieltäytyi kiittämisestä ja tervehtimisestä.
[/quote]
Hän oppii sen sitten myöhemmin. Vai luuletko ettei isompana tervehdi ja kiitä, kun saa lahjan. 5-vuotiaat on joskus niin vilkkaita ja ajattelemattomia. Ne on niin pieniä lapsia vielä kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:33"]
2 vn ja 10 vuotiaan vertaaminen on hieman tökeröä. Tiedät sen ihan itsekin.
5 v on vielä pieni, alle kouluikäinen lapsi. Ja tässä EI OLLUT kyse siitä etteikö vanhemmat yrittäisi niitä kohteliaita tapoja lapselle opettaa.
Kiitos ja heiheit voi tulla lapselta täysin automaattisesti oman perheen sisällä, vieras ihminen on taas eriasia.
[/quote]
Heitin nuo iät korostaakseni asiaa hyperbolatyyppisesti.
Ja minä tiedän hyvin, minkä ikäinen on viisivuotias. Minulla on itselläni ollut 8 sellaista (ja jokunen vielä tulee olemaankin). Kukaan heistä ei kuitenkaan ole ollut niin kaltoinkohdetu kotona, että ei olisi osannut siinä iässä tervehtiä tai kiittää - vaikka luonteissan on toki ollut monenlaisia, ujoista extrovertteihin.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:31"]
Harva 5 v osaa kiittää, sanoa hei jne.
[/quote]
En tunne ketään lasta, joka ei viisivuotiaana olisi osannut noita taitoja.
Ja lähipiiriin kuuluu kymmeniä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:35"]
Ap kommentoi: lapsi ei ollut ujo, vaan muuten melskasi ja esiintyi. Puhuikin vaikka kieltäytyi kiittämisestä ja tervehtimisestä.
[/quote]
Noh, ap voisi mennä itseensä ja miettiä kumpi lopulta käyttäytyi huonommin;
viisivuotias lapsi vai aikuinen, joka kutsui lasta "lellipennuksi"?
Meille muille se on itsestäänselvää.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:39"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:33"]
2 vn ja 10 vuotiaan vertaaminen on hieman tökeröä. Tiedät sen ihan itsekin.
5 v on vielä pieni, alle kouluikäinen lapsi. Ja tässä EI OLLUT kyse siitä etteikö vanhemmat yrittäisi niitä kohteliaita tapoja lapselle opettaa.
Kiitos ja heiheit voi tulla lapselta täysin automaattisesti oman perheen sisällä, vieras ihminen on taas eriasia.
[/quote]
Heitin nuo iät korostaakseni asiaa hyperbolatyyppisesti.
Ja minä tiedän hyvin, minkä ikäinen on viisivuotias. Minulla on itselläni ollut 8 sellaista (ja jokunen vielä tulee olemaankin). Kukaan heistä ei kuitenkaan ole ollut niin kaltoinkohdetu kotona, että ei olisi osannut siinä iässä tervehtiä tai kiittää - vaikka luonteissan on toki ollut monenlaisia, ujoista extrovertteihin.
[/quote]
Tuo kaltoinkohtelu on niin äärimmäisen typerä-sana käyttää tässä yhteydessä. Mutta hei, provoa keskenäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:11"]
Periaatteessa joo, mutta kolmen hyvin ujon lapsen äitinä tiedän ettei asia ole noin yksinkertainen. Jokaikisen sanan saa nyhtää lapsesta, eikä tervehtimisestä ole tullut automaattista edes kymmenvuotiaalla. Hänen luonteeseensa vain kuuluu olla mieluummin hiljaa. Kaupassakin saan patistaa häntä tervehtimään luokkakaveria, ei tule edes kaverille automaattisesti. Ja kyse ei ole töykeydestä, vaan yksinkertaisesti siitä että ensireaktio on aina mieluummin olla hiljaa ja liueta tilanteesta kuin avata suu.
[/quote]
Miten tuollaisen saisi kitkettyä pois? Miten esim. jenkit onnistuu saamaan kaikista (tai ainakin lähes kaikista) sosiaalisia, korrekteja ja hyväkäytöksisiä? Mieluummin antaisin olla lapsen vilkas hölöttäjä, kuin jumittava tuppisuu.
Ap:llä ei taida olla lasta. Lapsi ehkä vaistosi jotain negatiivista. Yleensä lapset sanoo kiitos kun vanhempi sanoo siitä. Harvoin tulee spontaanisti kiitos. Osaa ne hei heinkin sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:41"]
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:31"]
Harva 5 v osaa kiittää, sanoa hei jne.
[/quote]
En tunne ketään lasta, joka ei viisivuotiaana olisi osannut noita taitoja.
Ja lähipiiriin kuuluu kymmeniä lapsia.
[/quote]Lasten parissa olleena harva kiitti ruoasta jne.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:43"]
Tuo kaltoinkohtelu on niin äärimmäisen typerä-sana käyttää tässä yhteydessä. Mutta hei, provoa keskenäsi.
[/quote]
Minusta on lapsen kaltoinkohtelua aiheetta riistää häneltä jotain, mitä hän tarvitsee ja mikä on hänelle hyväksi. Mitä sanaa itse tahtoisit käyttää sen tilalla?
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:38"]
Köh. Missähän ulkomailla. Ootko käynyt jenkeissä tai briteissä hiljattain?
[/quote]
Olen, sekä Ranskassa, Itävallassa, Saksassa, Sveitsissä ja Ruotsissa viimeisen kahden kuukauden aikana. Matkustan työkseni komennuksilla eri puolilla palloa, kaudesta riippuen. Minulla ei ole lapsia, mutta siskoni ja monet ystäväni ovat ulkomaisten miesten kanssa naimisissa ja heillä lapsia, eivät asu Suomessa. Heidän lapset ovat todella hyväkäytöksisiä ja erityislahjakkaita :) Siksi minusta tuntuu siltä että vain Suomessa kasvaneet suomalaiset lapset kitisee ja temppuilee aina. Voiko tämä johtua Suomen sisäsiittoisuudeta, että heidän päässä jotain pahasti vialla kun mikään ei mene perille vaikka vanhemmat miten yrittäisivät selittää asioita? Ehkä itsekin harkitsisin lapsia jos minulla olisi mies jostain muusta maasta.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:50"]
Lasten parissa olleena harva kiitti ruoasta jne.
[/quote]
Omalaatuisten lasten parissa olet ollut. En tunne ketään yli 3-vuotiasta lasta, joka ei kiittäisi ruokapöydästä noustessaan. Ja minä olen jopa työskennellyt lasten parissa useiden vuosien ajan.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:45"]
Miten tuollaisen saisi kitkettyä pois? Miten esim. jenkit onnistuu saamaan kaikista (tai ainakin lähes kaikista) sosiaalisia, korrekteja ja hyväkäytöksisiä? Mieluummin antaisin olla lapsen vilkas hölöttäjä, kuin jumittava tuppisuu.
[/quote]
Sen kun tietäisin. Luulen että siellä on vähemmän ujoja lapsia kuin täällä. Ja lapsia huomioidaan paremmin, lapsi saa enemmän positiivista huomiota vierailtakin aikuisilta ja se vaikuttaa itsetuntoon.
Minä olen kasvanut perheessä, jossa ei opetettu käytöstapoja ollenkaan, joten tiedän miten tärkeästä asiasta on kyse. On ollut kivinen tie opetella aikuisena miten juhlissa ja vierailulla käyttäydytään, miten toimitaan kun kotiin tulee vieraita jne. Siksi yritänkin omien lasten kanssa asiaan panostaa ja turhauttaa, kuinka vaikeaa se on.
T. se kolmen ujon äiti. Ps. ottaa päähän kun pakotan eskarilaisen moikkaamaan hoitajaa ja vastausta saa joskus odottaa kun toinen menee lukkoon, niin hoitaja sanoo ettei sillä niin väliä ole, ei se kukko käskien laula tms. Hän mitätöi yritykseni kasvattaa lastani!
En minäkään ymmärrä. Kävin Tanskassa päiväkotia, asuimme siellä kun olin lapsi, isän työn takia. Viisivuotiaina meille opetettiin päiväkodissa pöytätapoja ja kevyttä etikettiä ja että koska sanotaan kiitosta, mihin aikaan päivästä tervehditään millä tavalla ja että miten on sanottava anteeksi että keskeytän (jos aikuiset puhuu) ja muuta. Me myös kokkailtiin kaikkea helppoa kun olin kuusivuotias. Näitä taitoja opetettiin myös kotona luonnollisena jatkeena etenkin kun ihmisiä kylässä, eli nämä tulivat jotenkin luonnostaan ainakin minulle ja kahdella kielellä, mutta ihmettelin miksi Helsingin serkut eivät osanneet kiittää eikä mitään muutakaan kun palasimme Suomeen ennenkuin aloitin täällä koulun. Heidän vanhempansakin sanoivat minulle että älä nyt siinä hienostele (??!) kun kiitin ensin jostain, ja sitten sanoin toiselle tädilleni että "anteeksi mutta saisinko kysyä yhtä juttua?" :(
Alue: Aihe vapaa
Minua aina hämmästyttää näissä keskusteluissa esille tulevat selitykset siitä, että lapsi on ujo. Mitä sitten? Ujoja lapsia on maailma pullollaan, mutta mikä siinä on ettei esimerkiksi täällä Ranskassa, tai edellisessä asuinmaassani Hollannissa, vaan törmää 5-vuotiaisiin, jotka eivät tervehtisi. Suomessa taas näitä näkee ja perusteeksi annetaan ujous. En ymmärrä mitä tekemistä näillä kahdella asialla on keskenään. Käytöstavat ja luonteenpiirre. Lapsi tekee sen, mitä häneltä vaaditaan.
Tervehtiminen ei ole ujolle tai muutenkaan sosiaalisesti rajoittuneelle ihmiselle mitenkään mahdotonta, sen tulisi tulla ulos suusta yhtä itsestään selvästi kuin hengittämisen. Eikä sitä tarvitse erikseen edes lapselle opettaa. Kyllähän lapsi näkee vauvasta saakka kuinka vanhemmat tervehtivät naapureita, päiväkotihenkilökuntaa, kaupankassa, vieraita, siis aivan kaikkia. Kysymys kuuluukin, kuinka joku onnistuu estämään sen, että lapsi ei omaksu tervehtimistä jokapäiväiseksi asiaksi? Onko kyse siitä, että ette itsekään tervehdi ihmisiä kunnolla?
t. ujon lapsen vanhempi ja itsekin ujo