Nykytrendi: n. 2-vuotiaat päiväkodissa kun äiti hoitaa vauvaa
Luulin ennen, että pienet lapset pidetään äitiysloman ajan päiväkodissa, jos on vaikka jaksamisen kanssa haastetta. Tämä luulo on kuitenkin osoittautunut vääräksi. Sain vauvan toukokuussa ja olen paikallisessa äitiryhmässä jossa noin parikymmentä äitiä. Tavataan viikottain tai osa jopa useammin. Monella on noin 2-vuotias lapsi päiväkodissa kokopäivähoidossa. Äideillä on energiaa kulkea keskustassa, pitää kirppispöytiä ja lounastaa arkipäivät.
Mikäli jokainen hoitaisi sen 2-vuotiaan kotona, saisi tälläkin porukalla järjestettyä virikettä niille isommille sisaruksille. Sen sijaan nämä äidit tapaa toisiaan ja ne parivuotiaat on pois jaloista päiväkodissa. Kertoo tästä nykyajasta jotain..
Kommentit (365)
Vierailija kirjoitti:
Niin miksei se päiväkerhopaikka riitä jos haluaa sille isommalle tekemistä? Ei voi kuin ihmetellä.
Viettekö te oikeasti nyt vielä koronan jyllätessä jos olette kotona? Käyttekö hoplopeissa ja kauppakeskuksissakin?
Helpompi lapsen on jatkaa tutussa päiväkotiryhmässä, kuin siirtyä uuteen päiväkerhoon. Ja sitten taas kun äiti palaa töihin, siirto mahdollisesti uuteen päiväkotiryhmään, kun entisessä ei enää ollutkaan tilaa.
Minulla oli esikoinen 4 päivää kokopäiväisenä, tai olisiko ollut 7 tuntia. Pystyin kevyellä kynnyksellä pitämään toisinaan vapaapäivän ja tietysti tuli myös sairaspäiviä. Välillä hain jo aikaisemmin, vaikka lapsi kyllä selvästi tykkäsi olla iltapäivään asti, samassa rytmissä kuin kaveritkin.
Täällä ainakin päiväkerhoryhmät puoli tyhjillään ja kohta ne tosiaan lopetellaan juuri sen takia kun ei ole lapsia. Ehkä ne lapsoset on sitten virikepaikoilla päiväkodeissa. Harmi. Etelä-suomessa siis.
Kun sain toisen lapseni, oli minulle ihan itsestäänselvää ottaa vähän alle parivuotias pois päiväkodista. Nyt kuitenkin kun odotan kolmatta, on ajatukseni paljon ristiriitaisemmat ja moni asia vaikuttaa. Vauva syntyy keväällä ja isot sisarukset ovat silloin 2v. 1kk. ja melkein 4 vuotta. 4v. saa jatkaa parina kolmena päivänä viikossa, sillä kaverit yms. ovat jo tosi tärkeitä. Hänelle on kuitenkin todella tärkeä myös tuo pikkuveli, enkä tiedä miten esikoinen reagoisi, jos rakas pikkuveli ei yhtäkkiä olisikaan samassa päiväkodissa. Kaipaavat toisiaan päivän aikana ja ikävän iskiessä esikoinen on mennyt pikkuveljen ryhmän kanssa ulos. On pieni, kaksiryhmäinen päiväkoti ja näkevät toisiansa päivän aikana paljon.
Naurattaa nämä nykyajan "kotiäidit". Miksi "kotiäidiksi" edes sanotaan äitiä, joka ei viitsi edes omia lapsiaan hoitaa??! Nykyaikana monen "kotiäidin" lapset ovat subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvin päivähoidossa. Eli yhteiskunnan järjestämässä ja kustantamassa hoidossa ja jopa kokopäiväpaikalla. Äiti lorvii kotona 24/7.
Isovanhemmat hoitavat lapsia tämän tästä 24/7, kun "kotiäiti" on taas burnoutin partaalla ja uupunut ja tarvitsee omaa aikaa. Kaikilla "kotiäitien" lapsilla ei ole virallisesti päivähoitopaikkaa, mutta lapset ovat jatkuvasti mummoloissa ja sukulaisilla hoidossa. Monet isovanhemmat hoitavat lasta paljon enemmän kuin lapsen omat vanhemmat. Sairasta!
Työssäkäyvillä vanhemmilla lapset ovat viikolla viitenä päivänä päivähoidossa. Sitten lapset kuskataan viikonloppuisin ja päivähoidon lomilla mummoloihin isovanhempien hoidettavaksi. Koululaiset asuvat kouiun loma-aikoina mummoloissa. Lasten vanhempien pitää saada omaa aikaa ja lepoa lapsistaan.
Mikä näitä mukavuudenhaluisia, uusavuttomia, uushaluttomia ja laiskoja vanhempia oikein vaivaa??? KOTIÄITI on äiti, joka hoitaa itse lapsensa! Oikea kotiäiti ei hoidata lapsiaan päivähoidossa ja mummoloissa!
Paras äiti on se, joka kärsii eniten. Synnyttää 24 h alateitse ja repeää, imettää, luopuu urastaan ja taloudellisesta itsenäisyydestään hoitaakseen lapsia kotona vuosia, saa masennuksen negaillessaan ja tuomitessaan sinä aikana vauvapalstalla, koska on niin yksinäinen.
T. Iloinen äiti, joka ei tehnyt mitään yllä mainituista.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ainakin päiväkerhoryhmät puoli tyhjillään ja kohta ne tosiaan lopetellaan juuri sen takia kun ei ole lapsia. Ehkä ne lapsoset on sitten virikepaikoilla päiväkodeissa. Harmi. Etelä-suomessa siis.
Helsingissä ihan tietoisesti suljetaan. Leikkipuistokin lopetettiin ja tilalle päiväkoti. Kuntalisä poistettiin yli kaksivuotiailta. Ja painostus päivähoitoon on todella kovaa.
Mikä on nurinkurista, kun sitä ei kuitenkaan ole tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa nämä nykyajan "kotiäidit". Miksi "kotiäidiksi" edes sanotaan äitiä, joka ei viitsi edes omia lapsiaan hoitaa??! Nykyaikana monen "kotiäidin" lapset ovat subjektiivisen päivähoito-oikeuden turvin päivähoidossa. Eli yhteiskunnan järjestämässä ja kustantamassa hoidossa ja jopa kokopäiväpaikalla. Äiti lorvii kotona 24/7.
Isovanhemmat hoitavat lapsia tämän tästä 24/7, kun "kotiäiti" on taas burnoutin partaalla ja uupunut ja tarvitsee omaa aikaa. Kaikilla "kotiäitien" lapsilla ei ole virallisesti päivähoitopaikkaa, mutta lapset ovat jatkuvasti mummoloissa ja sukulaisilla hoidossa. Monet isovanhemmat hoitavat lasta paljon enemmän kuin lapsen omat vanhemmat. Sairasta!
Työssäkäyvillä vanhemmilla lapset ovat viikolla viitenä päivänä päivähoidossa. Sitten lapset kuskataan viikonloppuisin ja päivähoidon lomilla mummoloihin isovanhempien hoidettavaksi. Koululaiset asuvat kouiun loma-aikoina mummoloissa. Lasten vanhempien pitää saada omaa aikaa ja lepoa lapsistaan.
Mikä näitä mukavuudenhaluisia, uusavuttomia, uushaluttomia ja laiskoja vanhempia oikein vaivaa??? KOTIÄITI on äiti, joka hoitaa itse lapsensa! Oikea kotiäiti ei hoidata lapsiaan päivähoidossa ja mummoloissa!
Aika harvoin koko sanaa käytetään. Koska nainenhan on vain perhevapaalla työstään eli tittelihän on sen työnsä mukainen.
Ennen vanhaan kotiäiti kyllä saattoi hoidattaa lapsensa muilla lapsilla, lapsenlikoilla ja mummoilla ja silti sai olla vapaasti kotiäiti. Vielä vuosikymmeniä senkin jälkeen, kun nuorinkin lapsi muutti kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Kun sain toisen lapseni, oli minulle ihan itsestäänselvää ottaa vähän alle parivuotias pois päiväkodista. Nyt kuitenkin kun odotan kolmatta, on ajatukseni paljon ristiriitaisemmat ja moni asia vaikuttaa. Vauva syntyy keväällä ja isot sisarukset ovat silloin 2v. 1kk. ja melkein 4 vuotta. 4v. saa jatkaa parina kolmena päivänä viikossa, sillä kaverit yms. ovat jo tosi tärkeitä. Hänelle on kuitenkin todella tärkeä myös tuo pikkuveli, enkä tiedä miten esikoinen reagoisi, jos rakas pikkuveli ei yhtäkkiä olisikaan samassa päiväkodissa. Kaipaavat toisiaan päivän aikana ja ikävän iskiessä esikoinen on mennyt pikkuveljen ryhmän kanssa ulos. On pieni, kaksiryhmäinen päiväkoti ja näkevät toisiansa päivän aikana paljon.
Otit esikoisen pois päivähoidosta mutta nyt hän on kuitenkin päivähoidossa???
Toivottavasti näiden ikuisten kotiäitien ikuisesti kotihoidossa oleville lapsille ei tule päiväkodittomuuden takia yhtä huonoja sosiaalisia taitoja kun äideillään tuntuu olevan...
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti näiden ikuisten kotiäitien ikuisesti kotihoidossa oleville lapsille ei tule päiväkodittomuuden takia yhtä huonoja sosiaalisia taitoja kun äideillään tuntuu olevan...
Suomessa äitien työssäkäyntiprosentti on maailman korkeimpia ja Suomessa on pakollinen eskari. Joten huolesi on ihan aiheeton.
Ihme päiväkodin demonisointia täällä taas. Minusta on todella väärin sanottu, etteikö 2v hyötyisi varhaiskasvatuksesta. Asia on monitahoinen ja haittojakin varmasti on, mutta myös hyötyjä, ja riippuu vahvasti perheen tilanteesta ja lapsen persoonallisuudesta. Meidän lapsi aloitti vajaa 2v (koska palasin töihin) ja se on ollut kaikin puolin positiivinen kokemus ja ehdottomasti ollaan koettu että lapsi on hyötynyt ja hänellä on erinomaiset sosiaaliset taidot toisin kuin jörrikkävanhemmillaan, jotka ovat vasta eskari-ikäisinä joutuneet opettelemaan ryhmässä toimimista. Nyt kun lapsi oli kotona maaliskuusta elokuuhun niin kaipasi päiväkotia, vaikka omalla pihalla onkin leikkikavereita. Mutta onhan nuo päivät pitkiä vaikka yritetäänkin pitää max 8h, ja loppuviikosta huomaa, että lapsi alkaa väsyä enemmän. Silti iloisena menee sinne aina aamuisin.
Vierailija kirjoitti:
Vähän kaksipiippuinen juttu, kyllä tuolle vanhemmalle lapselle tekee hyvää saada noita muita virikkeitä ja ikäisiään kavereita. Kotona mennään varmaan liikaa vauvan ehdoilla. Mutta onko noita pk paikkoja noin vaan jaettavaksi?Mene nyt sitten töihin jo tarjotaan autottomalle 5 kilsan päähän paikkaa...kun nämä ja erityisesti sisaruspaikat vastaaville kiilaa eteen...
Tiedättekö te yhtään, millaista päiväkodin pienten ryhmissä arki on? Eivät ne 2-vuotiaat edes leiki kavereiden kanssa, vaan tarvitsevat aikuisen huomiota, syliä ja leikkitaitoja. Osa ei edes osaa puhua tuon ikäisenä, silloin leikki niiden ikäistensä kavereiden kanssa on korkeintaan rinnakkaisleikkiä, joissa ristiriitatilanteet ratkaistaan puremalla tai raapimalla toisia, kun tulee tappelu samasta lelusta. Ne 2-vuotiaat ovat ryhmän "isoja", jotka joutuvat pitkälti pärjäämään omillaan, kun aikuisten päähuomio ja aika on kiinni niissä 9kk-1v ikäisissä ryhmän nuorimmissa.
2-vuotias ei todellakaan saa 12 lapsen ja 3 aikuisen ryhmässä yhtään enempää huomiota ja virikkeitä, mitä saisi kotona vauvan ja yhden vanhemman kanssa ollessaan. Todellisuudessa niitä lapsia voi olla ryhmässä vaikka 15, kun ne "muutamana päivänä muutaman tunnin" olevat lapset lasketaan puolikkaiksi, vaikka olisivat samaan aikaan paikalla. Ja nykyään trendi tuntuu olevan, että kuivaksiopettelu aloitetaan vasta yli 3-vuotiaana, eli niilllä kaikilla 15 lapsella on vielä vaippa. Tämä tarkoittaa sitä, että se ohjattu viriketoiminta keskeytyy aina hetkeksi, kun jollakin on kakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sain toisen lapseni, oli minulle ihan itsestäänselvää ottaa vähän alle parivuotias pois päiväkodista. Nyt kuitenkin kun odotan kolmatta, on ajatukseni paljon ristiriitaisemmat ja moni asia vaikuttaa. Vauva syntyy keväällä ja isot sisarukset ovat silloin 2v. 1kk. ja melkein 4 vuotta. 4v. saa jatkaa parina kolmena päivänä viikossa, sillä kaverit yms. ovat jo tosi tärkeitä. Hänelle on kuitenkin todella tärkeä myös tuo pikkuveli, enkä tiedä miten esikoinen reagoisi, jos rakas pikkuveli ei yhtäkkiä olisikaan samassa päiväkodissa. Kaipaavat toisiaan päivän aikana ja ikävän iskiessä esikoinen on mennyt pikkuveljen ryhmän kanssa ulos. On pieni, kaksiryhmäinen päiväkoti ja näkevät toisiansa päivän aikana paljon.
Otit esikoisen pois päivähoidosta mutta nyt hän on kuitenkin päivähoidossa???
Luetunymmärtämisessä vikaa? Hänet otettiin päivähoidosta pois melkein kaksi vuotta sitten. Nyt ovat taas aloittaneet yhdessä veljensä kanssa päivähoidon, kun tuo silloinen vastasyntynyt vauva on kasvanut taaperoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaksivuotiaalle on ihan mukavaa saada hieman toimintaa ja virikkeitä, mitä ei kotona välttämättä saa kun äiti hoitaa vauvaa ja on tylsää. Ei välttämättä joka päivä, mutta esim 2-3 kertaa viikossa. Päiväkodissa on kuitenkin vähän erilaiset resurssit järjestää mielekästä touhua, ja sosiaalistaminen sujuu siinä samalla.
Ei niillä resursseilla järjestetä mitään mielekästä touhua eikä kaksivuotias sen kummempaa sosiaalistamista vielä kaipaa, eivät vielä kavereita leikkeihin kaipaa. Ei kai se äiti vain kotona istu ja vauvaa hoida, ei vauva jatkuvaa hoivaa vaadi, varmasti viihtyisi paremmin, kun saa isomman puuhia katsella, yhdessä voi ulkoilla, sieltä saattaa löytyä niitä kavereitakin, että pääsee sosiaalistumaan. Vauvat nukkuvat ison osan päivästä muutenkin, niin äidillä kyllä riittää aikaa taaperollekin niitä virikkeitä järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän kaksipiippuinen juttu, kyllä tuolle vanhemmalle lapselle tekee hyvää saada noita muita virikkeitä ja ikäisiään kavereita. Kotona mennään varmaan liikaa vauvan ehdoilla. Mutta onko noita pk paikkoja noin vaan jaettavaksi?Mene nyt sitten töihin jo tarjotaan autottomalle 5 kilsan päähän paikkaa...kun nämä ja erityisesti sisaruspaikat vastaaville kiilaa eteen...
Tiedättekö te yhtään, millaista päiväkodin pienten ryhmissä arki on? Eivät ne 2-vuotiaat edes leiki kavereiden kanssa, vaan tarvitsevat aikuisen huomiota, syliä ja leikkitaitoja. Osa ei edes osaa puhua tuon ikäisenä, silloin leikki niiden ikäistensä kavereiden kanssa on korkeintaan rinnakkaisleikkiä, joissa ristiriitatilanteet ratkaistaan puremalla tai raapimalla toisia, kun tulee tappelu samasta lelusta. Ne 2-vuotiaat ovat ryhmän "isoja", jotka joutuvat pitkälti pärjäämään omillaan, kun aikuisten päähuomio ja aika on kiinni niissä 9kk-1v ikäisissä ryhmän nuorimmissa.
2-vuotias ei todellakaan saa 12 lapsen ja 3 aikuisen ryhmässä yhtään enempää huomiota ja virikkeitä, mitä saisi kotona vauvan ja yhden vanhemman kanssa ollessaan. Todellisuudessa niitä lapsia voi olla ryhmässä vaikka 15, kun ne "muutamana päivänä muutaman tunnin" olevat lapset lasketaan puolikkaiksi, vaikka olisivat samaan aikaan paikalla. Ja nykyään trendi tuntuu olevan, että kuivaksiopettelu aloitetaan vasta yli 3-vuotiaana, eli niilllä kaikilla 15 lapsella on vielä vaippa. Tämä tarkoittaa sitä, että se ohjattu viriketoiminta keskeytyy aina hetkeksi, kun jollakin on kakka.
Ihan juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun sain toisen lapseni, oli minulle ihan itsestäänselvää ottaa vähän alle parivuotias pois päiväkodista. Nyt kuitenkin kun odotan kolmatta, on ajatukseni paljon ristiriitaisemmat ja moni asia vaikuttaa. Vauva syntyy keväällä ja isot sisarukset ovat silloin 2v. 1kk. ja melkein 4 vuotta. 4v. saa jatkaa parina kolmena päivänä viikossa, sillä kaverit yms. ovat jo tosi tärkeitä. Hänelle on kuitenkin todella tärkeä myös tuo pikkuveli, enkä tiedä miten esikoinen reagoisi, jos rakas pikkuveli ei yhtäkkiä olisikaan samassa päiväkodissa. Kaipaavat toisiaan päivän aikana ja ikävän iskiessä esikoinen on mennyt pikkuveljen ryhmän kanssa ulos. On pieni, kaksiryhmäinen päiväkoti ja näkevät toisiansa päivän aikana paljon.
Otit esikoisen pois päivähoidosta mutta nyt hän on kuitenkin päivähoidossa???
Luetunymmärtämisessä vikaa? Hänet otettiin päivähoidosta pois melkein kaksi vuotta sitten. Nyt ovat taas aloittaneet yhdessä veljensä kanssa päivähoidon, kun tuo silloinen vastasyntynyt vauva on kasvanut taaperoksi.
Mikä järki?
Ajatus 2-vuotiaan laittamisesta isoon päiväkotiryhmään tuntuu aika hurjalta. Minut työnnettiin n. 30v sitten 3-vuotiaana päiväkotiin ja muistan olleeni kaikkein nuorin ja isompien jyrättävänä. Kai siinä oppi pitämään puoliaan, jos ei muuta?
Itselläni kolme tervettä, tasapainoista ja elämässään hyvin pärjännyttä lasta. Oma kotiin jääminen työelämästä lapsen syntymän vuoksi oli aina mahdollisuus viettää yhteistä aikaa jo aiemmin syntyneiden lasteni kanssa. Oli ihanaa aikaa. Totuttiin ja tutustuttiin toisiimme ajan kanssa. Väitän tunteneeni lapseni kaikkein parhaiten näiden vuosien aikana ja meidän läheisyys oli omaa luokkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin miksei se päiväkerhopaikka riitä jos haluaa sille isommalle tekemistä? Ei voi kuin ihmetellä.
Viettekö te oikeasti nyt vielä koronan jyllätessä jos olette kotona? Käyttekö hoplopeissa ja kauppakeskuksissakin?Helpompi lapsen on jatkaa tutussa päiväkotiryhmässä, kuin siirtyä uuteen päiväkerhoon. Ja sitten taas kun äiti palaa töihin, siirto mahdollisesti uuteen päiväkotiryhmään, kun entisessä ei enää ollutkaan tilaa.
Minulla oli esikoinen 4 päivää kokopäiväisenä, tai olisiko ollut 7 tuntia. Pystyin kevyellä kynnyksellä pitämään toisinaan vapaapäivän ja tietysti tuli myös sairaspäiviä. Välillä hain jo aikaisemmin, vaikka lapsi kyllä selvästi tykkäsi olla iltapäivään asti, samassa rytmissä kuin kaveritkin.
Niin varmaan. Onhan se kiva jos päiväkodissa kavereiden kanssa on kivempaa kuin omassa kodissa oman äidin kanssa. Taitaa äiti vaan olla laiska ja mukavuudenhaluinen, kun ei jaksa lastansa katsella.
Niitä päiväkerhoja yms on vähennetty rajusti. Niiden tarjonta oli heikkoa jo 10 vuotta sitten.
Kuntalisät on poistettu, avointa toimintaa ei ole ja päivähoitoon painostetaan.