Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Dinosaurukset ihmettelee työttömyyttäni ja päivittelevät miksen "mene" töihin
08.01.2014 |
Siis aikan jolloin kuka tahansa sai töitä kun meni vaan, samoin opiskelemaan pääsi kun oli ylioppilas. Molemmat saivat heti valmistumisen jälkeen viran, jossa toinen oli eläkeikään asti. Valitsivat vaan minne haluavat asettua. Koskaan ei ollut yt:t.
Itse olen korkeakoulusta valmistunut, pitkään töitä tehnyt, nyt työttömänä. Vanhemmat ihmettelevät miksen "mene" töihin.
En ole päässyt haastatteluun edes muutamaan sellaiseen hommaan joihin olen selvästi ylikoulutettu ja -kokenut. Tyyliin tehtävä jota tein osa-aikaisena opiskeluaikoinani. Hakemuksia lähtee useita viikossa.
Mitä sanoa vanhemmille jotka ihmettelee ja päivittelee. Pyytävät katsomaan peiliin ja miettivät ääneen miksi vieroksun työntekoa. Ihan normaalijärkisiä, mutta mennessä maailmassa eläviä dinosauruksia, joiden eläke julkiselta sektorilta tosin on isompi kuin palkkani oli edes 10v työkokemuksen jälkeen.
Kommentit (109)
Suuret ikäluokat ostivat kotimaista koska ulkomaankauppaa rajoitettiin niin voimakkaasti että valinnanvaraa ei paljon ollut. He eivät siis olleet eettisesti mitenkään korkeatasoisempia ihmisiä kuin 80-luvun kasvatit. Tuolloin julkinen sektori oli valtava ja idänkauppaa pidettiin yllä valtion tuilla, molemmat työllistivät todella paljon ihmisiä.
Pienipalkkaisuuskin on suhteellinen käsitys, meillä esimerkiksi oli kotiapulainen vaikka vahemmat julkisella sektorilla sellaisissa viroissa joita nykyisin pidetään koulutettujen ihmisten pienipalkkaisina aloina. Eipä olis sellaiseen varaa nykyisin vaikka työskentelemme mieheni kanssa yksityisellä sektorilla.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:54"]
Tai sitten he tietävät sen, mitä lehdissäkin kerrotaan eli että työpaikkoja on, hakijoita ei.
Voin vakuuttaa, että ei ne palkat 1960-luvulla erityisen isoja olleet ja työttömyyttäkin oli aika vakuuttavasti 1970-luvulla, jolloin Kekkonen julisti kansallisen hätätilan (juu, lukumääräisesti työttömiä on nyt paljon enemmän, mutta myös työpaikkoja on määrällisesti enemmän kuin tuolloin).
Tälläkin viikolla sadat aloittavat uudessa työpaikassa. Miksi et ole yksi heistä? Opiskelitko väärää alaa, teitkö vääriä valintoja, jätitkö jotain tekemättä? Joku pääsee töihin, sinä et => vika on yhteiskunnassa eikä sinussa?
1980-luvun sukupolvi ei ymmärrä, että vain kotimaista työtä ostamalla raha pysyy kotimaassa. Ruoka tuodaan Puolasta ja Aasiasta, vaatteet valmistetaan kiinalaisten toimesta Afrikassa, ostokset tehdään verkkokaupasta. Käykö mielessä, että jokainen oma valinta vaikuttaa työllisyyteen?
Suurten ikäluokkien oli pakko suosia kotimaista niin ostoksissa, matkailussa kuin puolisonvalinnassa. Siksi heillä oli töitä.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:32"]
En ole päässyt haastatteluun edes muutamaan sellaiseen hommaan joihin olen selvästi ylikoulutettu ja -kokenut. Tyyliin tehtävä jota tein osa-aikaisena opiskeluaikoinani. Hakemuksia lähtee useita viikossa.
Mitä sanoa vanhemmille jotka ihmettelee ja päivittelee. Pyytävät katsomaan peiliin
[/quote]
Mistähän vetoa, että olet hurahtanut johonkin humanistiseen hömppäalaan, jolta ei ole koskaan voinut edes kuvitella saavansa töitä? Nykyään pitäisi tosi tarkkaan katsoa, mihin kouluttautuu. Kaikille opiskeltaville aineille ei ole riittävästi töitä, kuten taanoisesta täysin ylimitoitetusta medianomi-koulutuksesta nähtiin.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 11:16"]
Suuret ikäluokat ostivat kotimaista koska ulkomaankauppaa rajoitettiin niin voimakkaasti että valinnanvaraa ei paljon ollut. He eivät siis olleet eettisesti mitenkään korkeatasoisempia ihmisiä kuin 80-luvun kasvatit. Tuolloin julkinen sektori oli valtava ja idänkauppaa pidettiin yllä valtion tuilla, molemmat työllistivät todella paljon ihmisiä.
Pienipalkkaisuuskin on suhteellinen käsitys, meillä esimerkiksi oli kotiapulainen vaikka vahemmat julkisella sektorilla sellaisissa viroissa joita nykyisin pidetään koulutettujen ihmisten pienipalkkaisina aloina. Eipä olis sellaiseen varaa nykyisin vaikka työskentelemme mieheni kanssa yksityisellä sektorilla.
[/quote]
Siihen aikaan ei ollut päiväkoteja, jossa yhden hoitajan vastuulla on 15 lasta, vaan oli pakko ottaa pienipalkkainen tyttö kotiapulaiseksi. Siihän sitten oppivan oman kodin ja lasten hoitamista.
Luultavasti huoli oli suuri siinäkin asentaja+hoitaja-perheessä, jossa minä olin olevinani kotiapulaisena joskus 1970-luvulla, 15-vuotiaana.
Silloin ei muuten suomalaisilla ollut varaa ostaa voita, kun siitä perittiin rasvaveroa. Tuloksena oli voivuori, jota vietiin Neuvostoliittoon, ja peltojen paketointi ja kansalaisten muutto Ruotsiin. Nyt työttömillä ei ole enää Volvon ja Maraboun tehtaita eikä norjalaisia kalatehtaita, joille mennä töihin silloin kun Suomessa työt loppuu.
Pieleen meni.
Terveisin DI
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:32"]
En ole päässyt haastatteluun edes muutamaan sellaiseen hommaan joihin olen selvästi ylikoulutettu ja -kokenut. Tyyliin tehtävä jota tein osa-aikaisena opiskeluaikoinani. Hakemuksia lähtee useita viikossa.
Mitä sanoa vanhemmille jotka ihmettelee ja päivittelee. Pyytävät katsomaan peiliin
[/quote]
Mistähän vetoa, että olet hurahtanut johonkin humanistiseen hömppäalaan, jolta ei ole koskaan voinut edes kuvitella saavansa töitä? Nykyään pitäisi tosi tarkkaan katsoa, mihin kouluttautuu. Kaikille opiskeltaville aineille ei ole riittävästi töitä, kuten taanoisesta täysin ylimitoitetusta medianomi-koulutuksesta nähtiin.
[/quote]
Näille viisastelijoille, jotka kehottavat kaikkia kouluttautumaan aloille, jotka varmasti työllistävät: Kuulkaa nyt, eri alojen työllisyystilanne vaihtelee. Itsekin hankin 90-luvun lopulla akateemisen tutkinnon ja suuntasin alalle, jossa työtilanne oli vielä silloin ok kovasta kilpailusta huolimatta. Kappas ei ole todellakaan enää. Olen joutunut irtisanotuksi, mutta työllistynyt onneksi uudelleen vain himen erilaiseen hommaan. Se on tapahtunut toki hirveästi yrittämällä ja varmaan sellaiset 70-100 työhakemusta lähettämällä, mutta ollaanpa rehellisiä: kyse on silti pitkälti tuurista.
Ja toisekseen, kyllä tämä yhteiskunta jähmettyisi, jos yksikään ei perehtyisi vaikkapa valtio- ja yhteiskuntatieteisiin tai niihin parjattuihin humanistisiin tieteisiin, joiden varaan on aika paljon rakennettu. Ja huomauttaisin, etteivät edes tekniset alat ja kauppatieteet ole enää turvallisia ratkaisuja. Terveydenhoito ja sosiaaliala vetävät ja niillä tehdäänkin tavattoman arvokasta työtä, mutta vähän yksipuoliseksi menee, jos vain niille enää kouluttaudutaan. Ja kääntyisi se työllisyystilanne sitten huonoksi niilläkin, jos ylikouluttamaan ruvettaisiin.
Aloittajalle: kökköjä ovat tietysti sukulaistesi kyselyt, mutta selvitä niille parilla sanalla ja nätisti tilanne. Voivat olla hyvinkin ymmärtäväisiä tajuttuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ja toisekseen, kyllä tämä yhteiskunta jähmettyisi, jos yksikään ei perehtyisi vaikkapa valtio- ja yhteiskuntatieteisiin tai niihin parjattuihin humanistisiin tieteisiin"
:D, :D, :D. Oho, muakin alkoi kiinnostaa. Kerrotko tarkemmin, miten yhteiskunta jähmettyisi, jos meillä ei olisi kasapäin turhia kirjallisuudentutkijoita, jotka eivät saa töitä ilman että joutuvat lukemaan lisäksi pedagogiset ja päätyvät sitten opettajiksi? Miten yhteiskunta jähemttyisi, jos ei olisikaan folkloristeja ja taidehistorioitsijoita?
Meille on koulutettu järjettömät määrät ihmisiä hommiin, joita ei ole koskaan olltu niin paljon kuin mitä opiskelupaikoista olisi voinut päätellä. Sitten ne päätyvät dippainssi-miestensä lastentekokoneiksi kotiin ja huokailemaan että voi vitsi kun tää lasikatto estää menestymisen.
Mutta tosiaan: miten yhteiskunta halvaantuu, jos meillä ei olekaan ihan niin paljon filosofeja ja teologeja ja fucking kulttuurihistorioitsijoita?
Hmmm?
Kiitos 17! Et arvaakkaan miten lämmitti. Itse asiassa tein kouluttautumisratkaisut osittain sillä perusteella että työllistyisin varmasti ja ns. hyviin hommiin. Hankin parhaan mahdollisen koulutuksen alaltani. Minut revittiin töihin kesken opintojen ja valmistuminen viivästyi koska tuli niin mielenkiintoisia hommia oikealta ja vasemmalta, sen ku valitsi. Niinpä erityisen kurjalta tuntuu tämä tilanne nyt ja se että omilta vanhemmilta ei tule mitään henkistä tukea. On todella vaikea opiskeluja aloittaessa tietää millaista osaamista tarvitaan parinkymmenen vuoden päästä. Olet oikeassa että monen eri alan osaajia tarvitaan jotta yhteiskuntamme olisi hyvä ja toimiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en välttämättä haluaisi asua yhteiskunnassa jossa olisi vain lähihoitajia ja diplomi-insinöörejä.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 11:23"]
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:32"]
En ole päässyt haastatteluun edes muutamaan sellaiseen hommaan joihin olen selvästi ylikoulutettu ja -kokenut. Tyyliin tehtävä jota tein osa-aikaisena opiskeluaikoinani. Hakemuksia lähtee useita viikossa.
Mitä sanoa vanhemmille jotka ihmettelee ja päivittelee. Pyytävät katsomaan peiliin
[/quote]
Mistähän vetoa, että olet hurahtanut johonkin humanistiseen hömppäalaan, jolta ei ole koskaan voinut edes kuvitella saavansa töitä? Nykyään pitäisi tosi tarkkaan katsoa, mihin kouluttautuu. Kaikille opiskeltaville aineille ei ole riittävästi töitä, kuten taanoisesta täysin ylimitoitetusta medianomi-koulutuksesta nähtiin.
[/quote]
Mistähän näitä kusipäisiä kommentoijia riittää joka palstalle... AP:lle: Ei kai dinoille auta muu kuin kertoa että ajat on mitä on ja tosi monet yritykset ja julkisetkin työnantajat joutuvat parasta aikaa miettimään keinoja millä vältyttäisiin irtisanomisilta. Siinä ei silloin uusien palkkaamista harkita. Eikä työttömyys näytä lähtevän laskuun, pikemminkin päinvastoin. Kilpailu työpaikoista on kova, eikä läheskään aina valituksi tule paras hakija vaan se jolla on parhaat suhteet. Ei muuta kuin kyselemään töitä mielenkiintoisista paikoista vaikka ne eivät olekaan ilmoittaneet työpaikasta. Oma-aloitteinen työnhakija herättää aina kiinnostusta koska hänen yhteydenottonsa ei huku hakemusten tulvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos KTM ja DI-koulutuksilla on työllistymisongelmia niin kertonee..
Kaikki ei voi olla lääkäreitä.
Haistatan paskat kaikilla, jotka arvostelevat tai päivittelevät tilannettani. Itsekin valitsin sillä perusteella koulutusalani, että työllistyminen olisi varmempaa, kauppatieteet, haaveilin esim. kielenkääntäjän ammatista. Heh heh, ikinä ei olisi pitänyt tätä alaa opiskella, olen työtön nyt, ja olisin varmaan kieliä opiskelleena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei silloin 90-luvulla, kun minä tein opiskeluvalintani kannattanut valita sairaanhoitajan hommaa, pätkätöitä ja työttömyyttä oli vain tarjolla. Silloin ilkuttiin, että olisiko kannattanut opiskella puunjalostustekniikkaa, paperiala veti ja työllisti. Lällällää hoitsut, paperimies se vain tienaa. Maailma muuttuu.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 11:50"]
Kiitos 17! Et arvaakkaan miten lämmitti. Itse asiassa tein kouluttautumisratkaisut osittain sillä perusteella että työllistyisin varmasti ja ns. hyviin hommiin. Hankin parhaan mahdollisen koulutuksen alaltani. Minut revittiin töihin kesken opintojen ja valmistuminen viivästyi koska tuli niin mielenkiintoisia hommia oikealta ja vasemmalta, sen ku valitsi. Niinpä erityisen kurjalta tuntuu tämä tilanne nyt ja se että omilta vanhemmilta ei tule mitään henkistä tukea. On todella vaikea opiskeluja aloittaessa tietää millaista osaamista tarvitaan parinkymmenen vuoden päästä. Olet oikeassa että monen eri alan osaajia tarvitaan jotta yhteiskuntamme olisi hyvä ja toimiva.
[/quote]
Eli tutkinnon suorittaminen kesti parikymmentä vuotta... Jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on kysellyt töitä oma-alotteisesti sekä lähettänyt hakemuksia avoimiin paikkoihin. Oletan että julkisella sektorilla on usein valmiiksi katsottuna joku sijainen, joka palkataan jatkoon, paikkaa vaan ei haluta vakinaistaa ja säädökset edellyttävät paikan asettamista hakuun.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 11:16"]
Suuret ikäluokat ostivat kotimaista koska ulkomaankauppaa rajoitettiin niin voimakkaasti että valinnanvaraa ei paljon ollut. He eivät siis olleet eettisesti mitenkään korkeatasoisempia ihmisiä kuin 80-luvun kasvatit. Tuolloin julkinen sektori oli valtava ja idänkauppaa pidettiin yllä valtion tuilla, molemmat työllistivät todella paljon ihmisiä.
Pienipalkkaisuuskin on suhteellinen käsitys, meillä esimerkiksi oli kotiapulainen vaikka vahemmat julkisella sektorilla sellaisissa viroissa joita nykyisin pidetään koulutettujen ihmisten pienipalkkaisina aloina. Eipä olis sellaiseen varaa nykyisin vaikka työskentelemme mieheni kanssa yksityisellä sektorilla.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 10:54"]
Tai sitten he tietävät sen, mitä lehdissäkin kerrotaan eli että työpaikkoja on, hakijoita ei.
Voin vakuuttaa, että ei ne palkat 1960-luvulla erityisen isoja olleet ja työttömyyttäkin oli aika vakuuttavasti 1970-luvulla, jolloin Kekkonen julisti kansallisen hätätilan (juu, lukumääräisesti työttömiä on nyt paljon enemmän, mutta myös työpaikkoja on määrällisesti enemmän kuin tuolloin).
Tälläkin viikolla sadat aloittavat uudessa työpaikassa. Miksi et ole yksi heistä? Opiskelitko väärää alaa, teitkö vääriä valintoja, jätitkö jotain tekemättä? Joku pääsee töihin, sinä et => vika on yhteiskunnassa eikä sinussa?
1980-luvun sukupolvi ei ymmärrä, että vain kotimaista työtä ostamalla raha pysyy kotimaassa. Ruoka tuodaan Puolasta ja Aasiasta, vaatteet valmistetaan kiinalaisten toimesta Afrikassa, ostokset tehdään verkkokaupasta. Käykö mielessä, että jokainen oma valinta vaikuttaa työllisyyteen?
Suurten ikäluokkien oli pakko suosia kotimaista niin ostoksissa, matkailussa kuin puolisonvalinnassa. Siksi heillä oli töitä.
[/quote]
[/quote]
Mutta kuten kirjoitettiin: suuret ikäluokat meni töihin! Kyllä, valtio rajoitti heidän osteluaan ja matkustelua jne., mutta sen vastapuolella oli se, mitä nyt kaivataan eli töitä kaikille.
Et voi sekä syödä että säilyttää kakkua eli pitää valita. Nykyinen aikuissukupolvi valitsi sen, että suomalaisuus ei ole mitään ja heti perään itkevät, kun ei ole töitä. Mitä töitä olisi, kun itse halutaan, että Suomesta ei osteta?
Johan se on uutisoitu tänäänkin, että köyhyys ja rikkaus periytyvät. Myös sosiaalinen status periytyy. Silti meillä on vapaa koulutus kaikille, ja kaikki voivat opiskella itselleen vanhempiaan paremman ammatin.
Mutta: jos sosiaalinen status ja tulotaso silti edelleen periytyvät, niin ihmekö, jos tulos on juuri tämä mikä nyt onkin: köyhien kersoista valmistuu niitä köyhiä työttömiä dippainssejä ja valtiotieteiden tohtoreita.
Hyvät duunit ja ylipäänsä duunit menevät suhteilla kuten aina ovat menneet. meillä on väliinputoajien luokka, joille on luvattu maat ja mannut vaikka alhaalta ponnistetaankin. Rajaton mahdollisuuksien maailma on saatukin opiskelupaikkojen suhteen mutta ei yhtään pidemmälle, koska loppu on kiinni suhdeverkostoista.
Ymmärrän, että harmittaa pitkän opiskelurupeaman jälkeen vaihtaa alaa, mutta jos töitä ei löydy esim. vuoteen, niin sitten ei auta muu kuin vaihtaa alaa. Näin olen itsekin joutunut tekemään.
Ei ainoa suhdeverkosto ole omat vanhemmat. :D Sitä verkostoa muodostuu myös opiskeluaikana ja työharjoitteluissa jne.
[quote author="Vierailija" time="08.01.2014 klo 12:14"]
Johan se on uutisoitu tänäänkin, että köyhyys ja rikkaus periytyvät. Myös sosiaalinen status periytyy. Silti meillä on vapaa koulutus kaikille, ja kaikki voivat opiskella itselleen vanhempiaan paremman ammatin.
Mutta: jos sosiaalinen status ja tulotaso silti edelleen periytyvät, niin ihmekö, jos tulos on juuri tämä mikä nyt onkin: köyhien kersoista valmistuu niitä köyhiä työttömiä dippainssejä ja valtiotieteiden tohtoreita.
Hyvät duunit ja ylipäänsä duunit menevät suhteilla kuten aina ovat menneet. meillä on väliinputoajien luokka, joille on luvattu maat ja mannut vaikka alhaalta ponnistetaankin. Rajaton mahdollisuuksien maailma on saatukin opiskelupaikkojen suhteen mutta ei yhtään pidemmälle, koska loppu on kiinni suhdeverkostoista.
[/quote]
Ei firmoilla ole varaa palkata ketään vain siksi, että hänet saa suhteilla. Valitettava totuus on, että sosiaalisen aseman lisäksi periytyy myös esim. työmoraali, kyky omaksua uusia asioita ja tapa katsoa maailmaa. Työelämässä kyse ei ole vain tutkinnosta vaan sitä, mitä tutkinnon suorittanut osaa.
Alue: Aihe vapaa
Juuri tästä samasta väännettiin isäni kanssa, joka 50-luvulla pääsi automaattisesti töihin puhelinfirmaan "kuten kaikki ne, jotka saivat yhdeksän arvosanaksi tietystä oppiaineesta todistukseensa". Vähän on joo ajat muuttuneet...:( Ei tee nykyään todistuksilla mitään, yksi suosittelija ei riitä mihinkään jne.
Isäni oli työikänsä duunari, mutta sai sillä kustannettua kolmelapsisen perheemme elämän (äiti kotona) ja velattoman okt:n (kaksi, oikeastaan..), rakensi itse hirsimökin Saimaan varrelle parhaisiin näkymiin, osti lapsilleen kaiken mitä voi haluta eikä omaisuus kärsinyt edes lamasta. On kyllä uskomatonta, miten iso elintasokuilu nykysukupolvilla voi vanhempiinsa nähden olla..!