Ahdistaa, ajattelevatko miehet oikeasti pelkkien tasoteorioiden
kautta ja "tyytyvät" sitten kumppaniinsa, jos ei parempaakaan saa.
Kommentit (315)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
Olla miljonääri ei ole sama asia kuin kuulua valtaapitävien ja rikkaiden eliittiin. Putkimies voi olla miljonääri, jos omistaa menestyvän firman, mutta ei kuulu sen perusteella statukseltaan yhteiskunnan yläluokkaan.
Mä en tajua, mistä tää instabeibe-ajatus on lähtöisin. Mun mielestä on nimenomaan ollut selvää, että suurin osa miehistä EI halua instassa pyllistelevää neitosta, MUTTA samaan hengenvetoon, suurin osa miehistä näyttäisi kuitenkin haluavan naisen, joka NÄYTTÄÄ samalta, paitsi toki luonnollisemmalta... Eli siltä instanaiselta pitäisi näyttää ilman kuvankäsittelyä, täytettyjä huulia tai silareita, ja toki kyseinen nainen pyllistelee, mutta vain miehelle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.
Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...
Nyt päästiin jo intersektionaaliseen tasoteoriaan. Se on astetta vaikeampaa matematiikkaa se.
Jep. Tasoteoreetikoille aivan liian vaikeaa.
Intersektionaalisuus nyt sotii kenen tahansa normaalijärkisen tervettä järkeä vastaan. Ei tasoteoreetikko ole siinä seurassa mitenkään yksin.
” Intersektionaalisuus on tapa kuvailla ja analysoida miten yksilön asemaan vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja ikä. Intersektionaalisuus voidaan kääntää risteäviksi tai leikkaaviksi eroiksi yksilöiden välillä. Vierasperäisen termin sijaan käytetään myös termejä moniperusteinen/moniperustainen.”
Tämä sotii tasoteoreetikkojen ”tervettä” järkeä vastaan? Uskon. Jos tavoitteena on luoda yksiulotteinen ulkonäkö - raha - status -himmeli, varmasti moniulotteinen todellisuus ylittää käsityskyvyn.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, mistä tää instabeibe-ajatus on lähtöisin. Mun mielestä on nimenomaan ollut selvää, että suurin osa miehistä EI halua instassa pyllistelevää neitosta, MUTTA samaan hengenvetoon, suurin osa miehistä näyttäisi kuitenkin haluavan naisen, joka NÄYTTÄÄ samalta, paitsi toki luonnollisemmalta... Eli siltä instanaiselta pitäisi näyttää ilman kuvankäsittelyä, täytettyjä huulia tai silareita, ja toki kyseinen nainen pyllistelee, mutta vain miehelle itselleen.
Kyllä ne haluaa!😂 Ainakin jos seksistä puhutaan. Kai se on luonnonlaki mutta ahdistava ajatus koska itse toimii jo eri modella kuin kivikaudella toimittiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
No anna sitten muutama esimerkki. Nyt puhutaan koulutetuista korkean profiilin liikemiehistä, jollaisia on suurten pörssiyhtiöiden johdossa. Ei halpahallikeisareista, jotka ovat nousseet ryysyistä rikkauksiin. Luettele samalla akateemisen maailman isoja nimiä, joilla on puolisoina missejä ja malleja.
Enpä jaksa. Googleta itse vaikkapa "liikemies ja missivaimo" ja sama englanniksi niin löydät heti useampiakin esimerkkejä. Tai tutki minkälaisia miehiä missit, julkkiskaunottaret ja instabeibet tapailevat, kenen kanssa pariutuvat, seurustelevat ja avioituvat. Jos jaksat nähdä sen vaivan niin sinut kyllä palkitaan tiedolla.
Akateemisen maailman suurista nimistä en tiedä sanoa tähän hätään. Elon Muskilla nyt ollut ainakin reippaasti nuorempia näyttelijättäriä ja muusikoita kainalossa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.
Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...
Mitä lisäarvoa tieto nyt yleensäkin tuo? Aika paljon ja kaikenlaista, ei liene edes tarpeen eritellä. Esittämäsi esimerkitkin pystyy selittämään kun asioihin perehtyy; ei ihmisen käytös ole mikään täydellinen mysteeri muille kuin sellaisille, jotka sen sellaisena ainoastaan haluavat kokea.
Yleisesti asioiden selittämisen kautta paranee ihmisen itseymmärrys ja kontrolloimisen kyky, jotka tunnetusti parantavat elämisen laatua.
Edelleen. Kiinnostun ihmisestä tai en. Toisten kanssa tulen juttuun, toisten en. Miten tasoteoria auttaa parantamaan tilannettani. En koe, että se, että valitsen epäkiinnostavista ihmisen jota lähestyn, varsinaiseti parantaa elämääni mitenkään. Hyvällä tuurilla tapaan ihmisen, jonka kanssa tullaan juttuun, kiinnostun ja ihastun, mutta ihan yhtä hyvin voi ihastua minuun se ihminen, josta olen valmiiksi kiinnostunut, tai sitten ei. Excelin kanssako pitäisi asiaa pohtia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
Olla miljonääri ei ole sama asia kuin kuulua valtaapitävien ja rikkaiden eliittiin. Putkimies voi olla miljonääri, jos omistaa menestyvän firman, mutta ei kuulu sen perusteella statukseltaan yhteiskunnan yläluokkaan.
Jos se putkimies onkin joku tunnetumpi TV-julkkis tai tunnettu monimiljonääri liikemies niin kummasti kuuluu kyllä jo jonkinasteiseen seurapiirikermaan - ja nimenomaanhan aiemmin puhuinkin isomman profiilin miljonääriliikemiehistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
Näyttelijä ei ole samalla viivalla kuin missi ja malli. Jotkut mallit ja missit tosin voivat opiskella ja päätyä arvostettuihin ammatteihin, mutta ei missin ja mallin ura silti mikään meriitti ole. Parempi on, jos edes naamaa ei näytetä somessa, ellei ammatin takia ole ihan pakko. Joillekin ihmisille täällä näyttää olevan aivan vieras ajatus, että tuollainen julkisuus on haitta ja laahaa perässä ikuisesti. Vanhempien pitäisi opettaa se lapsille, jos haluavat, että lapsesta tulee vakavasti otettava ja hyvin toimeentuleva ammatti-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.
Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...
Nyt päästiin jo intersektionaaliseen tasoteoriaan. Se on astetta vaikeampaa matematiikkaa se.
Jep. Tasoteoreetikoille aivan liian vaikeaa.
Intersektionaalisuus nyt sotii kenen tahansa normaalijärkisen tervettä järkeä vastaan. Ei tasoteoreetikko ole siinä seurassa mitenkään yksin.
” Intersektionaalisuus on tapa kuvailla ja analysoida miten yksilön asemaan vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja ikä. Intersektionaalisuus voidaan kääntää risteäviksi tai leikkaaviksi eroiksi yksilöiden välillä. Vierasperäisen termin sijaan käytetään myös termejä moniperusteinen/moniperustainen.”
Tämä sotii tasoteoreetikkojen ”tervettä” järkeä vastaan? Uskon. Jos tavoitteena on luoda yksiulotteinen ulkonäkö - raha - status -himmeli, varmasti moniulotteinen todellisuus ylittää käsityskyvyn.
Intersektionaalinen uskonto sotii kenen tahansa ajattelevan ihmisen tervettä järkeä vastaan, koska se on nimenomaan irrationaalinen uskonto, jota ei voida järjellä perustella. Kaikenlainen pahanlaatuinenkin p*ska voidaan pukea hienoihin juhlapuheisiin, mutta siltikin se on vain sitä itseään.
Jos kaikki miehet ajattelisivat niin, olisin jo jättänyt miesten kanssa seurustelun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
Olla miljonääri ei ole sama asia kuin kuulua valtaapitävien ja rikkaiden eliittiin. Putkimies voi olla miljonääri, jos omistaa menestyvän firman, mutta ei kuulu sen perusteella statukseltaan yhteiskunnan yläluokkaan.
Jos se putkimies onkin joku tunnetumpi TV-julkkis tai tunnettu monimiljonääri liikemies niin kummasti kuuluu kyllä jo jonkinasteiseen seurapiirikermaan - ja nimenomaanhan aiemmin puhuinkin isomman profiilin miljonääriliikemiehistä.
Tällaisissa asioissa ne yhteiskuntaluokkien erot näkyvät, arvostuksissa. Olla suosittu ja tunnettu on monesti täysin eri asia kuin olla arvostettu ja vaikutusvaltainen yhteiskunnassa. Lööppijulkkiksista suurin osa on elämänsä sotkeneita ja velkaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään sosiaalista statusta ylemmän yhteiskuntaluokan silmissä, vaan aivan päinvastoin. Tuollaisia henkilöitä vältetään ottamasta tuttaviksikaan, näyttelijät ja taitelijat poikkeuksina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Kuinka monta instabeibeä ja julkkismissiä tunnet? Kuinka usein biletät heidän kanssaan? Harrastat, hengaat samoissa porukoissa, tapaatte yhteisten kavereiden kutsuilla, häissä jne?
On aivan turha valittaa siitä, että instabeibe valitsi jonkun toisen miehen, ellei hän ole koskaan ollut olemassaolostasi edes tietoinen. Mene samoihin piireihin niiden beibejen kanssa, vietä samanlaista elämää, sitten vasta valita siitä ettet sinä tullut valituksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
Näyttelijä ei ole samalla viivalla kuin missi ja malli. Jotkut mallit ja missit tosin voivat opiskella ja päätyä arvostettuihin ammatteihin, mutta ei missin ja mallin ura silti mikään meriitti ole. Parempi on, jos edes naamaa ei näytetä somessa, ellei ammatin takia ole ihan pakko. Joillekin ihmisille täällä näyttää olevan aivan vieras ajatus, että tuollainen julkisuus on haitta ja laahaa perässä ikuisesti. Vanhempien pitäisi opettaa se lapsille, jos haluavat, että lapsesta tulee vakavasti otettava ja hyvin toimeentuleva ammatti-ihminen.
Miten vain, mutta tuo alkaa olemaan jo spinoffia itse aiheesta kun kyse oli korkeamman profiilin kauniista julkkisnaisista, jotka ajautuvat kummasti suhteisiin "parempien piirien" miesten kanssa mikäli siihen vain tulee mahdollisuus...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Kuinka monta instabeibeä ja julkkismissiä tunnet? Kuinka usein biletät heidän kanssaan? Harrastat, hengaat samoissa porukoissa, tapaatte yhteisten kavereiden kutsuilla, häissä jne?
On aivan turha valittaa siitä, että instabeibe valitsi jonkun toisen miehen, ellei hän ole koskaan ollut olemassaolostasi edes tietoinen. Mene samoihin piireihin niiden beibejen kanssa, vietä samanlaista elämää, sitten vasta valita siitä ettet sinä tullut valituksi.
Heh, en minä ole mitenkään katkera missään suhteessa. Halusin vain kuitata jonkun idealistin höttölöpinöitä. Kummallinen reaktio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
No anna sitten muutama esimerkki. Nyt puhutaan koulutetuista korkean profiilin liikemiehistä, jollaisia on suurten pörssiyhtiöiden johdossa. Ei halpahallikeisareista, jotka ovat nousseet ryysyistä rikkauksiin. Luettele samalla akateemisen maailman isoja nimiä, joilla on puolisoina missejä ja malleja.
Enpä jaksa. Googleta itse vaikkapa "liikemies ja missivaimo" ja sama englanniksi niin löydät heti useampiakin esimerkkejä. Tai tutki minkälaisia miehiä missit, julkkiskaunottaret ja instabeibet tapailevat, kenen kanssa pariutuvat, seurustelevat ja avioituvat. Jos jaksat nähdä sen vaivan niin sinut kyllä palkitaan tiedolla.
Akateemisen maailman suurista nimistä en tiedä sanoa tähän hätään. Elon Muskilla nyt ollut ainakin reippaasti nuorempia näyttelijättäriä ja muusikoita kainalossa. :D
Eli sinulla ei ole esittää yhtäkään nimeä. Minä voisin esittää yhden nimen, mutta sinä et heitä tunne. Vaimo on entinen malli, mutta sittemmin luonut merkittävän uran. Taiteilijat eivät ole samaa kastia kuin missit ja mallit.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki miehet ajattelisivat niin, olisin jo jättänyt miesten kanssa seurustelun.
Minäkin olen monta kertaa harkinnut tekeväni niin.
Ongelma on että koska itse haluan seksiä pitää miehenkin haluta. Jos mies on seksuaalisesti aktiivinen ja hänellä on haluja haluaa hän katsella kauniita naisia ja haikailee niitä.
Itse en millään tasolla haaveile tällä hetkellä muita kuin omaani seksiin liittyen.
Tämä on täyttä totta ja ilmeisesti mahdollinen mielentila vain naiselle, tähän lopputulokseen olen tullut.
Vierailija kirjoitti:
No ei todellakaan ajattele. Täällä on vain tämä pieni äänekäs katkerien palstamiesten joukko, joka jankuttaa mielipiteitään totuuksina ja levittää miesvihaa.
Tutustu huolellisesti, äläkä ota ketään mistään tinderistä tms. Hyvä tulee.
Monesti olen miettinyt, mikä tuon porukan motiivi on. Kylvää epäluuloa miesten ja naisten välille? Lisäksi tuntuu siltä, että tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta ovat heikot. Ihan kuin Suomessakin olisi laaja kotirouvakulttuuri. Luullaan myös, että eron sattuessa puolisolle maksetaan elatustukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
Olla miljonääri ei ole sama asia kuin kuulua valtaapitävien ja rikkaiden eliittiin. Putkimies voi olla miljonääri, jos omistaa menestyvän firman, mutta ei kuulu sen perusteella statukseltaan yhteiskunnan yläluokkaan.
Jos se putkimies onkin joku tunnetumpi TV-julkkis tai tunnettu monimiljonääri liikemies niin kummasti kuuluu kyllä jo jonkinasteiseen seurapiirikermaan - ja nimenomaanhan aiemmin puhuinkin isomman profiilin miljonääriliikemiehistä.
Tällaisissa asioissa ne yhteiskuntaluokkien erot näkyvät, arvostuksissa. Olla suosittu ja tunnettu on monesti täysin eri asia kuin olla arvostettu ja vaikutusvaltainen yhteiskunnassa. Lööppijulkkiksista suurin osa on elämänsä sotkeneita ja velkaisia ihmisiä, joilla ei ole mitään sosiaalista statusta ylemmän yhteiskuntaluokan silmissä, vaan aivan päinvastoin. Tuollaisia henkilöitä vältetään ottamasta tuttaviksikaan, näyttelijät ja taitelijat poikkeuksina.
Jos on tarpeeksi iso julkkis niin ei sillä ole paljoa väliä: suosiosi on silti taattu. Kyllä tuo Maisakin vain jaksaa kiertää korkeamman profiilin mieheltä toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille.
Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.
Mitään tasoja ole olemassakaan.
(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)
Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.
Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.
Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.
voidaan toki
Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.
-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa
-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku
Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?
Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.
Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita).
Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.
Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään.
Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.
Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe.
Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.
Näyttelijä ei ole samalla viivalla kuin missi ja malli. Jotkut mallit ja missit tosin voivat opiskella ja päätyä arvostettuihin ammatteihin, mutta ei missin ja mallin ura silti mikään meriitti ole. Parempi on, jos edes naamaa ei näytetä somessa, ellei ammatin takia ole ihan pakko. Joillekin ihmisille täällä näyttää olevan aivan vieras ajatus, että tuollainen julkisuus on haitta ja laahaa perässä ikuisesti. Vanhempien pitäisi opettaa se lapsille, jos haluavat, että lapsesta tulee vakavasti otettava ja hyvin toimeentuleva ammatti-ihminen.
Miten vain, mutta tuo alkaa olemaan jo spinoffia itse aiheesta kun kyse oli korkeamman profiilin kauniista julkkisnaisista, jotka ajautuvat kummasti suhteisiin "parempien piirien" miesten kanssa mikäli siihen vain tulee mahdollisuus...
Kauneimmat ja fiksuimmat naiset eivät pyllistele somessa, eivätkä mene putkimiesten ja rallitähtien kanssa yhteen. Ja kuten mainitsin, en vastaavasti koskisi instabeibeen kymmenen metrin tikullakaan ihan vain siksi, etten halua elämääni vaikeuksia. Jonkunlaista henkistä pääomaakin olisi hyvä tuoda mukanaan parisuhteeseen, joten sitä pitää olla osoittaa.
No anna sitten muutama esimerkki. Nyt puhutaan koulutetuista korkean profiilin liikemiehistä, jollaisia on suurten pörssiyhtiöiden johdossa. Ei halpahallikeisareista, jotka ovat nousseet ryysyistä rikkauksiin. Luettele samalla akateemisen maailman isoja nimiä, joilla on puolisoina missejä ja malleja.