Ahdistaa, ajattelevatko miehet oikeasti pelkkien tasoteorioiden

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoreioista tai tuosta termistä en tiedä mitään mutta asia ahdistaa minuakin.

Jotenkin niin hullua että miehet ihannoivat tai ainakin omani nuorempia naisia.

Suhteemme on pääosin hyvä, hän on minua 10vuotta nuorempi.

Olen ikäisekseni kaunis ja ok muutenkin. Mieheni mielestäni juuri se mitä mieheltä haluan:

Hieman lihaa ympärillä, mutta ei lihava, ison kokoinen, luonnollisesti lihaksikas mutta ei treenattu, ruskeat silmät, kiva naama ja ties mitä voisin kehua.

Hän valitsi minut, en väkisin vienyt mukanani alunperin, sitten selkeesti kaipaa jotekin äitihahmoa joka sopii meille molemmille.

Kuitenkin kun kysyn miksi et ota oman ikäistäsi timmiä hyvännäköistä näista hän vastaa aina, "ei ne huoli mua" tai "ei ne anna mulle". Mikä siis ei varmasti pidä edes paikkansa.

Musta toi kuulostaa todella loukkaavalta, itse "otin" ja sain juuri sellaisen miehen kuin ulkoisesti halusin mutta hän tyytyi minuun koska ei saanut parempaa. Lause saa mut sekoamaan välillä.

Oletko kysynyt, että oletko kanssani siksi, kun et saa timmiä hyvännäköistä naista ja mitä on vastannut? Pitääkö mies sinua kauniina, kohteleeko hyvin?

Se on ainakin selvää, että miehesi ei ole kovin älykäs. Tai sitten hän haluaa loukata sinua tahallaan. Kumpikin on minusta pahoja juttuja, joten en ihmettele miksi sekoat asiasta. Jos saisin selville, että minun kanssani ollaan siksi ettei parempaa saada, niin lopettaisin suhteen.

Kyllä hän kohteelee minua hyvin vaikka onkin tempperamenttinen luonne.

Luonteeltaan ehkä puhuu ulos kaiken minkä mieleen tuo joten siksi kaiketi nämä ilmaisut.

Kukaan nuori näpsäkkä nainen ei hänen luonnettaan kestäisi, hän tarvitsee tiukan periksiantamattoman tyypin rinnalleen.

Näin hän on myös itse sanonut.

Mun kannalta olis ollut paras että olis pitänyt asian omana tietonaan. Olen siis itsekkin muuten ihan ok, 3 lapsen äitinä vatsani ei ehkä ole sen näköinen että kulkisin narubikineissä.

Yhteenveto, itse en halua mitään sixbackki miestä mutta tuntuu että miehet haluaa aina sen parhaan mahdollisen naisen ainakin seksin suhteen. (Saisin itse minkälaisen haluan ja sainkin)

Onko niin, että et ole uskaltanut kysyä tuota ensimmäisessä kappaleessa olevaa asiaa, koska pelkäät vastausta ja aiot joka tapauksessa jatkaa suhdetta?

Kyllä minä uskon, että olet nätti, minusta miehesi ei kuulosta kovin kivalta tyypiltä.

Olen kysynyt ja saanut vastaukseksi että ne eivät häntä kestä eikä hän siksi niitä tavoittele. No joo eivät kestä mutta kiva sellaista olisi kuitekin panna. (Minun sanat eivät hänen mutta luen ajatukset)

Itse olen vissiin jotekin kieroluonteinen koska mua ei edes kiihota liian täydelliset vartalot. Pää on ihmisessä tärkeintä (lienee miehellekkin kyllä) ja ns oikeesti epätäydellisyys. On jokin luonnon laki että miehet haluavat aina mieluiten sen virheettömän. Mun päässä luonnon laki ei ilmeisesti päde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoreioista tai tuosta termistä en tiedä mitään mutta asia ahdistaa minuakin.

Jotenkin niin hullua että miehet ihannoivat tai ainakin omani nuorempia naisia.

Suhteemme on pääosin hyvä, hän on minua 10vuotta nuorempi.

Olen ikäisekseni kaunis ja ok muutenkin. Mieheni mielestäni juuri se mitä mieheltä haluan:

Hieman lihaa ympärillä, mutta ei lihava, ison kokoinen, luonnollisesti lihaksikas mutta ei treenattu, ruskeat silmät, kiva naama ja ties mitä voisin kehua.

Hän valitsi minut, en väkisin vienyt mukanani alunperin, sitten selkeesti kaipaa jotekin äitihahmoa joka sopii meille molemmille.

Kuitenkin kun kysyn miksi et ota oman ikäistäsi timmiä hyvännäköistä näista hän vastaa aina, "ei ne huoli mua" tai "ei ne anna mulle". Mikä siis ei varmasti pidä edes paikkansa.

Musta toi kuulostaa todella loukkaavalta, itse "otin" ja sain juuri sellaisen miehen kuin ulkoisesti halusin mutta hän tyytyi minuun koska ei saanut parempaa. Lause saa mut sekoamaan välillä.

Oletko kysynyt, että oletko kanssani siksi, kun et saa timmiä hyvännäköistä naista ja mitä on vastannut? Pitääkö mies sinua kauniina, kohteleeko hyvin?

Se on ainakin selvää, että miehesi ei ole kovin älykäs. Tai sitten hän haluaa loukata sinua tahallaan. Kumpikin on minusta pahoja juttuja, joten en ihmettele miksi sekoat asiasta. Jos saisin selville, että minun kanssani ollaan siksi ettei parempaa saada, niin lopettaisin suhteen.

Kyllä hän kohteelee minua hyvin vaikka onkin tempperamenttinen luonne.

Luonteeltaan ehkä puhuu ulos kaiken minkä mieleen tuo joten siksi kaiketi nämä ilmaisut.

Kukaan nuori näpsäkkä nainen ei hänen luonnettaan kestäisi, hän tarvitsee tiukan periksiantamattoman tyypin rinnalleen.

Näin hän on myös itse sanonut.

Mun kannalta olis ollut paras että olis pitänyt asian omana tietonaan. Olen siis itsekkin muuten ihan ok, 3 lapsen äitinä vatsani ei ehkä ole sen näköinen että kulkisin narubikineissä.

Yhteenveto, itse en halua mitään sixbackki miestä mutta tuntuu että miehet haluaa aina sen parhaan mahdollisen naisen ainakin seksin suhteen. (Saisin itse minkälaisen haluan ja sainkin)

Onko niin, että et ole uskaltanut kysyä tuota ensimmäisessä kappaleessa olevaa asiaa, koska pelkäät vastausta ja aiot joka tapauksessa jatkaa suhdetta?

Kyllä minä uskon, että olet nätti, minusta miehesi ei kuulosta kovin kivalta tyypiltä.

Olen kysynyt ja saanut vastaukseksi että ne eivät häntä kestä eikä hän siksi niitä tavoittele. No joo eivät kestä mutta kiva sellaista olisi kuitekin panna. (Minun sanat eivät hänen mutta luen ajatukset)

Itse olen vissiin jotekin kieroluonteinen koska mua ei edes kiihota liian täydelliset vartalot. Pää on ihmisessä tärkeintä (lienee miehellekkin kyllä) ja ns oikeesti epätäydellisyys. On jokin luonnon laki että miehet haluavat aina mieluiten sen virheettömän. Mun päässä luonnon laki ei ilmeisesti päde.

Miehillä ja naisilla on hiukan erilaiset preferenssit sen suhteen mikä koetaan haluttavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoreioista tai tuosta termistä en tiedä mitään mutta asia ahdistaa minuakin.

Jotenkin niin hullua että miehet ihannoivat tai ainakin omani nuorempia naisia.

Suhteemme on pääosin hyvä, hän on minua 10vuotta nuorempi.

Olen ikäisekseni kaunis ja ok muutenkin. Mieheni mielestäni juuri se mitä mieheltä haluan:

Hieman lihaa ympärillä, mutta ei lihava, ison kokoinen, luonnollisesti lihaksikas mutta ei treenattu, ruskeat silmät, kiva naama ja ties mitä voisin kehua.

Hän valitsi minut, en väkisin vienyt mukanani alunperin, sitten selkeesti kaipaa jotekin äitihahmoa joka sopii meille molemmille.

Kuitenkin kun kysyn miksi et ota oman ikäistäsi timmiä hyvännäköistä näista hän vastaa aina, "ei ne huoli mua" tai "ei ne anna mulle". Mikä siis ei varmasti pidä edes paikkansa.

Musta toi kuulostaa todella loukkaavalta, itse "otin" ja sain juuri sellaisen miehen kuin ulkoisesti halusin mutta hän tyytyi minuun koska ei saanut parempaa. Lause saa mut sekoamaan välillä.

Oletko kysynyt, että oletko kanssani siksi, kun et saa timmiä hyvännäköistä naista ja mitä on vastannut? Pitääkö mies sinua kauniina, kohteleeko hyvin?

Se on ainakin selvää, että miehesi ei ole kovin älykäs. Tai sitten hän haluaa loukata sinua tahallaan. Kumpikin on minusta pahoja juttuja, joten en ihmettele miksi sekoat asiasta. Jos saisin selville, että minun kanssani ollaan siksi ettei parempaa saada, niin lopettaisin suhteen.

Kyllä hän kohteelee minua hyvin vaikka onkin tempperamenttinen luonne.

Luonteeltaan ehkä puhuu ulos kaiken minkä mieleen tuo joten siksi kaiketi nämä ilmaisut.

Kukaan nuori näpsäkkä nainen ei hänen luonnettaan kestäisi, hän tarvitsee tiukan periksiantamattoman tyypin rinnalleen.

Näin hän on myös itse sanonut.

Mun kannalta olis ollut paras että olis pitänyt asian omana tietonaan. Olen siis itsekkin muuten ihan ok, 3 lapsen äitinä vatsani ei ehkä ole sen näköinen että kulkisin narubikineissä.

Yhteenveto, itse en halua mitään sixbackki miestä mutta tuntuu että miehet haluaa aina sen parhaan mahdollisen naisen ainakin seksin suhteen. (Saisin itse minkälaisen haluan ja sainkin)

Onko niin, että et ole uskaltanut kysyä tuota ensimmäisessä kappaleessa olevaa asiaa, koska pelkäät vastausta ja aiot joka tapauksessa jatkaa suhdetta?

Kyllä minä uskon, että olet nätti, minusta miehesi ei kuulosta kovin kivalta tyypiltä.

Olen kysynyt ja saanut vastaukseksi että ne eivät häntä kestä eikä hän siksi niitä tavoittele. No joo eivät kestä mutta kiva sellaista olisi kuitekin panna. (Minun sanat eivät hänen mutta luen ajatukset)

Itse olen vissiin jotekin kieroluonteinen koska mua ei edes kiihota liian täydelliset vartalot. Pää on ihmisessä tärkeintä (lienee miehellekkin kyllä) ja ns oikeesti epätäydellisyys. On jokin luonnon laki että miehet haluavat aina mieluiten sen virheettömän. Mun päässä luonnon laki ei ilmeisesti päde.

Miehet eivät halua virheetöntä ja voi olla, että mies pitää sinua sopivampana itselleen kuin ketään muuta. On siis kömpelö sanoissaan. Tuollaistahan ei pitäisi omalla naiselle koskaan sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Mitä lisäarvoa tieto nyt yleensäkin tuo? Aika paljon ja kaikenlaista, ei liene edes tarpeen eritellä. Esittämäsi esimerkitkin pystyy selittämään kun asioihin perehtyy; ei ihmisen käytös ole mikään täydellinen mysteeri muille kuin sellaisille, jotka sen sellaisena ainoastaan haluavat kokea.

Yleisesti asioiden selittämisen kautta paranee ihmisen itseymmärrys ja kontrolloimisen kyky, jotka tunnetusti parantavat elämisen laatua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoreioista tai tuosta termistä en tiedä mitään mutta asia ahdistaa minuakin.

Jotenkin niin hullua että miehet ihannoivat tai ainakin omani nuorempia naisia.

Suhteemme on pääosin hyvä, hän on minua 10vuotta nuorempi.

Olen ikäisekseni kaunis ja ok muutenkin. Mieheni mielestäni juuri se mitä mieheltä haluan:

Hieman lihaa ympärillä, mutta ei lihava, ison kokoinen, luonnollisesti lihaksikas mutta ei treenattu, ruskeat silmät, kiva naama ja ties mitä voisin kehua.

Hän valitsi minut, en väkisin vienyt mukanani alunperin, sitten selkeesti kaipaa jotekin äitihahmoa joka sopii meille molemmille.

Kuitenkin kun kysyn miksi et ota oman ikäistäsi timmiä hyvännäköistä näista hän vastaa aina, "ei ne huoli mua" tai "ei ne anna mulle". Mikä siis ei varmasti pidä edes paikkansa.

Musta toi kuulostaa todella loukkaavalta, itse "otin" ja sain juuri sellaisen miehen kuin ulkoisesti halusin mutta hän tyytyi minuun koska ei saanut parempaa. Lause saa mut sekoamaan välillä.

Oletko kysynyt, että oletko kanssani siksi, kun et saa timmiä hyvännäköistä naista ja mitä on vastannut? Pitääkö mies sinua kauniina, kohteleeko hyvin?

Se on ainakin selvää, että miehesi ei ole kovin älykäs. Tai sitten hän haluaa loukata sinua tahallaan. Kumpikin on minusta pahoja juttuja, joten en ihmettele miksi sekoat asiasta. Jos saisin selville, että minun kanssani ollaan siksi ettei parempaa saada, niin lopettaisin suhteen.

Kyllä hän kohteelee minua hyvin vaikka onkin tempperamenttinen luonne.

Luonteeltaan ehkä puhuu ulos kaiken minkä mieleen tuo joten siksi kaiketi nämä ilmaisut.

Kukaan nuori näpsäkkä nainen ei hänen luonnettaan kestäisi, hän tarvitsee tiukan periksiantamattoman tyypin rinnalleen.

Näin hän on myös itse sanonut.

Mun kannalta olis ollut paras että olis pitänyt asian omana tietonaan. Olen siis itsekkin muuten ihan ok, 3 lapsen äitinä vatsani ei ehkä ole sen näköinen että kulkisin narubikineissä.

Yhteenveto, itse en halua mitään sixbackki miestä mutta tuntuu että miehet haluaa aina sen parhaan mahdollisen naisen ainakin seksin suhteen. (Saisin itse minkälaisen haluan ja sainkin)

Onko niin, että et ole uskaltanut kysyä tuota ensimmäisessä kappaleessa olevaa asiaa, koska pelkäät vastausta ja aiot joka tapauksessa jatkaa suhdetta?

Kyllä minä uskon, että olet nätti, minusta miehesi ei kuulosta kovin kivalta tyypiltä.

Olen kysynyt ja saanut vastaukseksi että ne eivät häntä kestä eikä hän siksi niitä tavoittele. No joo eivät kestä mutta kiva sellaista olisi kuitekin panna. (Minun sanat eivät hänen mutta luen ajatukset)

Itse olen vissiin jotekin kieroluonteinen koska mua ei edes kiihota liian täydelliset vartalot. Pää on ihmisessä tärkeintä (lienee miehellekkin kyllä) ja ns oikeesti epätäydellisyys. On jokin luonnon laki että miehet haluavat aina mieluiten sen virheettömän. Mun päässä luonnon laki ei ilmeisesti päde.

Miehillä ja naisilla on hiukan erilaiset preferenssit sen suhteen mikä koetaan haluttavana.

Niin on! Silti naisena joka voisi valita harrastavansa seksiä minkä vartaloisen miehen kanssa tahansa kuulostaa kauhealta ettei ole toisesta se "halutuin".

Olen 42v ja ennen kuin muutama vuosi sitten aloin seurustella mieheni kanssa sain kyllä vielä halutessani seksiä komeilta, hyvävartaloisilta n. 26-30v miehiltä niin että he suorastaan liimautuvat kiinni ravintoloissa.

Halukkailta pidempiinkin suhteisiin olisi ollut.

En kuitenkaan halua sellaista itselleni vaan mielummin juuri epätäydellisemmän tyypin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään. 

Se, että haluaa kertaluontoisesti harrastaa s*ksiä jonkun kanssa, ei tarkoita samaa kuin, että vain tyytyisi omaan puolisoonsa. Minäkin naisena voisin kerran haluta kokeilla miestä, jolla on oman käsitykseni mukainen "täydellinen" vartalo (jos en sattuisi olemaan varattu). Parisuhteessa haluan ihan jotain muuta mieheltä.

Itselläni on ihan ok vartalo, käyn salilla, olen tiimalasi jne. Pienellä panostuksella (ja kuvankäsittelyllä) voisin alkaa "instatähdeksi". Aika usein näen hetken aikaa jonkun miehen silmissä muutaman sekunnin kestävän himon tai kiinnostuksen välkähdyksen. Silti ymmärrän, että suurin osa miehistä ei haluaisi kanssani mitään vakavaa parisuhdetta, sillä minussa on puolia, jotka eivät ole kovin hyviä parisuhdetta etsiessä. On olemassa joukko ominaisuuksia ja piirteitä, jotka ovat ulkonäköä huomattavasti tärkeämpiä. Ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään. 

Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoreioista tai tuosta termistä en tiedä mitään mutta asia ahdistaa minuakin.

Jotenkin niin hullua että miehet ihannoivat tai ainakin omani nuorempia naisia.

Suhteemme on pääosin hyvä, hän on minua 10vuotta nuorempi.

Olen ikäisekseni kaunis ja ok muutenkin. Mieheni mielestäni juuri se mitä mieheltä haluan:

Hieman lihaa ympärillä, mutta ei lihava, ison kokoinen, luonnollisesti lihaksikas mutta ei treenattu, ruskeat silmät, kiva naama ja ties mitä voisin kehua.

Hän valitsi minut, en väkisin vienyt mukanani alunperin, sitten selkeesti kaipaa jotekin äitihahmoa joka sopii meille molemmille.

Kuitenkin kun kysyn miksi et ota oman ikäistäsi timmiä hyvännäköistä näista hän vastaa aina, "ei ne huoli mua" tai "ei ne anna mulle". Mikä siis ei varmasti pidä edes paikkansa.

Musta toi kuulostaa todella loukkaavalta, itse "otin" ja sain juuri sellaisen miehen kuin ulkoisesti halusin mutta hän tyytyi minuun koska ei saanut parempaa. Lause saa mut sekoamaan välillä.

Oletko kysynyt, että oletko kanssani siksi, kun et saa timmiä hyvännäköistä naista ja mitä on vastannut? Pitääkö mies sinua kauniina, kohteleeko hyvin?

Se on ainakin selvää, että miehesi ei ole kovin älykäs. Tai sitten hän haluaa loukata sinua tahallaan. Kumpikin on minusta pahoja juttuja, joten en ihmettele miksi sekoat asiasta. Jos saisin selville, että minun kanssani ollaan siksi ettei parempaa saada, niin lopettaisin suhteen.

Kyllä hän kohteelee minua hyvin vaikka onkin tempperamenttinen luonne.

Luonteeltaan ehkä puhuu ulos kaiken minkä mieleen tuo joten siksi kaiketi nämä ilmaisut.

Kukaan nuori näpsäkkä nainen ei hänen luonnettaan kestäisi, hän tarvitsee tiukan periksiantamattoman tyypin rinnalleen.

Näin hän on myös itse sanonut.

Mun kannalta olis ollut paras että olis pitänyt asian omana tietonaan. Olen siis itsekkin muuten ihan ok, 3 lapsen äitinä vatsani ei ehkä ole sen näköinen että kulkisin narubikineissä.

Yhteenveto, itse en halua mitään sixbackki miestä mutta tuntuu että miehet haluaa aina sen parhaan mahdollisen naisen ainakin seksin suhteen. (Saisin itse minkälaisen haluan ja sainkin)

Onko niin, että et ole uskaltanut kysyä tuota ensimmäisessä kappaleessa olevaa asiaa, koska pelkäät vastausta ja aiot joka tapauksessa jatkaa suhdetta?

Kyllä minä uskon, että olet nätti, minusta miehesi ei kuulosta kovin kivalta tyypiltä.

Olen kysynyt ja saanut vastaukseksi että ne eivät häntä kestä eikä hän siksi niitä tavoittele. No joo eivät kestä mutta kiva sellaista olisi kuitekin panna. (Minun sanat eivät hänen mutta luen ajatukset)

Itse olen vissiin jotekin kieroluonteinen koska mua ei edes kiihota liian täydelliset vartalot. Pää on ihmisessä tärkeintä (lienee miehellekkin kyllä) ja ns oikeesti epätäydellisyys. On jokin luonnon laki että miehet haluavat aina mieluiten sen virheettömän. Mun päässä luonnon laki ei ilmeisesti päde.

Miehillä ja naisilla on hiukan erilaiset preferenssit sen suhteen mikä koetaan haluttavana.

Niin on! Silti naisena joka voisi valita harrastavansa seksiä minkä vartaloisen miehen kanssa tahansa kuulostaa kauhealta ettei ole toisesta se "halutuin".

Olen 42v ja ennen kuin muutama vuosi sitten aloin seurustella mieheni kanssa sain kyllä vielä halutessani seksiä komeilta, hyvävartaloisilta n. 26-30v miehiltä niin että he suorastaan liimautuvat kiinni ravintoloissa.

Halukkailta pidempiinkin suhteisiin olisi ollut.

En kuitenkaan halua sellaista itselleni vaan mielummin juuri epätäydellisemmän tyypin.

Epätäydellisemmässä tyypissähän monia kiehtoo nimenomaan se, että on pienempi pelko, että tällainen karkaisi löydettyään paremman, koska on epätodennäköistä että löytäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään. 

Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.

Missä piireissä joku kultakäätyinen limanuljaska on kuumaa kamaa? Sinä liikut niissä piireissä ilmeiseti, niin kerro!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään. 

Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.

Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasoteoreioista tai tuosta termistä en tiedä mitään mutta asia ahdistaa minuakin.

Jotenkin niin hullua että miehet ihannoivat tai ainakin omani nuorempia naisia.

Suhteemme on pääosin hyvä, hän on minua 10vuotta nuorempi.

Olen ikäisekseni kaunis ja ok muutenkin. Mieheni mielestäni juuri se mitä mieheltä haluan:

Hieman lihaa ympärillä, mutta ei lihava, ison kokoinen, luonnollisesti lihaksikas mutta ei treenattu, ruskeat silmät, kiva naama ja ties mitä voisin kehua.

Hän valitsi minut, en väkisin vienyt mukanani alunperin, sitten selkeesti kaipaa jotekin äitihahmoa joka sopii meille molemmille.

Kuitenkin kun kysyn miksi et ota oman ikäistäsi timmiä hyvännäköistä näista hän vastaa aina, "ei ne huoli mua" tai "ei ne anna mulle". Mikä siis ei varmasti pidä edes paikkansa.

Musta toi kuulostaa todella loukkaavalta, itse "otin" ja sain juuri sellaisen miehen kuin ulkoisesti halusin mutta hän tyytyi minuun koska ei saanut parempaa. Lause saa mut sekoamaan välillä.

Oletko kysynyt, että oletko kanssani siksi, kun et saa timmiä hyvännäköistä naista ja mitä on vastannut? Pitääkö mies sinua kauniina, kohteleeko hyvin?

Se on ainakin selvää, että miehesi ei ole kovin älykäs. Tai sitten hän haluaa loukata sinua tahallaan. Kumpikin on minusta pahoja juttuja, joten en ihmettele miksi sekoat asiasta. Jos saisin selville, että minun kanssani ollaan siksi ettei parempaa saada, niin lopettaisin suhteen.

Kyllä hän kohteelee minua hyvin vaikka onkin tempperamenttinen luonne.

Luonteeltaan ehkä puhuu ulos kaiken minkä mieleen tuo joten siksi kaiketi nämä ilmaisut.

Kukaan nuori näpsäkkä nainen ei hänen luonnettaan kestäisi, hän tarvitsee tiukan periksiantamattoman tyypin rinnalleen.

Näin hän on myös itse sanonut.

Mun kannalta olis ollut paras että olis pitänyt asian omana tietonaan. Olen siis itsekkin muuten ihan ok, 3 lapsen äitinä vatsani ei ehkä ole sen näköinen että kulkisin narubikineissä.

Yhteenveto, itse en halua mitään sixbackki miestä mutta tuntuu että miehet haluaa aina sen parhaan mahdollisen naisen ainakin seksin suhteen. (Saisin itse minkälaisen haluan ja sainkin)

Onko niin, että et ole uskaltanut kysyä tuota ensimmäisessä kappaleessa olevaa asiaa, koska pelkäät vastausta ja aiot joka tapauksessa jatkaa suhdetta?

Kyllä minä uskon, että olet nätti, minusta miehesi ei kuulosta kovin kivalta tyypiltä.

Olen kysynyt ja saanut vastaukseksi että ne eivät häntä kestä eikä hän siksi niitä tavoittele. No joo eivät kestä mutta kiva sellaista olisi kuitekin panna. (Minun sanat eivät hänen mutta luen ajatukset)

Itse olen vissiin jotekin kieroluonteinen koska mua ei edes kiihota liian täydelliset vartalot. Pää on ihmisessä tärkeintä (lienee miehellekkin kyllä) ja ns oikeesti epätäydellisyys. On jokin luonnon laki että miehet haluavat aina mieluiten sen virheettömän. Mun päässä luonnon laki ei ilmeisesti päde.

Miehillä ja naisilla on hiukan erilaiset preferenssit sen suhteen mikä koetaan haluttavana.

Niin on! Silti naisena joka voisi valita harrastavansa seksiä minkä vartaloisen miehen kanssa tahansa kuulostaa kauhealta ettei ole toisesta se "halutuin".

Olen 42v ja ennen kuin muutama vuosi sitten aloin seurustella mieheni kanssa sain kyllä vielä halutessani seksiä komeilta, hyvävartaloisilta n. 26-30v miehiltä niin että he suorastaan liimautuvat kiinni ravintoloissa.

Halukkailta pidempiinkin suhteisiin olisi ollut.

En kuitenkaan halua sellaista itselleni vaan mielummin juuri epätäydellisemmän tyypin.

Epätäydellisemmässä tyypissähän monia kiehtoo nimenomaan se, että on pienempi pelko, että tällainen karkaisi löydettyään paremman, koska on epätodennäköistä että löytäisi.

Mulla ei ole kiinni oikein siitäkään, sivuaa toki sitä. Yleensä nämä täydellisyydet ovat täynnä itseään ja minulla on ainakin niin että miehen pään sisäl kiihottaa, vartalon epäkohdat ovat sivuseikka. Ei auta vaikka olis kuinka täydellinen kropoa jos ei osaa puhua oikein.

Mies taas yleensä voi panna ihan vaan koska edessä on jotain virheetöntä, itse en kiihottuis tippaakaan. Tämä siis kärjistetysti. En todellakaan saa mekaanisesta seksistä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään. 

Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.

Duunaritaustaisia tuollaiset kiehtovat ja niihin lasken kuninkaallisetkin. Eipä tule mieleen yhtään kuninkaallista, jota voisi pitää korkean profiiliin sivistyneenä ja koulutettuna ihmisenä ainakaan tekemistensä perusteella. He ovat samaa tasoa kuin villit nakumallit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Nyt päästiin jo intersektionaaliseen tasoteoriaan. Se on astetta vaikeampaa matematiikkaa se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Nyt päästiin jo intersektionaaliseen tasoteoriaan. Se on astetta vaikeampaa matematiikkaa se.

Jep. Tasoteoreetikoille aivan liian vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään. 

Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.

Missä piireissä joku kultakäätyinen limanuljaska on kuumaa kamaa? Sinä liikut niissä piireissä ilmeiseti, niin kerro!

Ainahan kaikenmaailman suuren luokan gangsterit ovat seurustelleet ja flirttailleet isokenkäisten seurassa. Historia on täynnä esimerkkejä tästä. Itse olen todistanut sen gangsterien viehätysvoiman aika lailla vaatimattomammissa piireissä, mutta todistanut sen yhtä kaikki. Ei jää paha poika ilman tässä maailmassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Mitä lisäarvoa nuo teoriat tuovat siihen arkitietoon, että kiva saa helpommin ystäviä kuin ilkeä, nätti kiinnostaa ainakin alkuun enemmän kuin ruma? Koska heti kun mennään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, tuokin arkitieto käy kimurantimmaksi: nätti sattuu olemaan ilkeä, ruma on kiva —> yksi poika valitsee silti nätin, koska arvostaa vain ulkonäköä, toinen poika ottaa ruman koska kivan kanssa on mukavampi olla. Kolmas ei halua kumpaakaan, koska hänelle pitää olla kaunis JA kiva.

Ja tuossa oli vasta kaksi ominaisuutta, kun todellisessa elämässä niitä on satoja ellei tuhansia...

Nyt päästiin jo intersektionaaliseen tasoteoriaan. Se on astetta vaikeampaa matematiikkaa se.

Jep. Tasoteoreetikoille aivan liian vaikeaa.

Intersektionaalisuus nyt sotii kenen tahansa normaalijärkisen tervettä järkeä vastaan. Ei tasoteoreetikko ole siinä seurassa mitenkään yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei, tasoteoria on pienen katkeroituneen ja omaan napaansa keskittyneen miesryhmän keppihevonen. Miesten suuri enemmistö ei ole siitä kuullutkaan tai ovat välinpitämättömiä moisille höpinöille. 

Näin on, jokainenhan sen nyt tietää, että mm. kauniin ja halutun "instabeiben" tai nuoren julkkismisssin voi saada itselleen kuka tahansa mies ikää, naamavärkkiä tai lompakkoon lainkaan katsomatta.

Mitään tasoja ole olemassakaan.

(ja ritari ratsasti auringonlaskuun...)

Ihan oikeasti kiinnostaisi tietää, miksi triviaalin arkifaktan ymmärtämiseen tarvitaan jokin hämärä, säännöiltään epämääräinen, alati esittäjän mukaan muuttuva mutuhimmeli, jota on nimitettävä teoriaksi.

Ihmiset haluavat ymmärtää miten maailma makaa ja miten asiat toimivat. Ei se sen kummempaa ole. Eikä se niin kovinkaan triviaali asia ole, ihmisen parinvalinta, kun sitä lähtee perkomaan.

Mutta kun tuon teorian tuottama tieto on nollatietoa, koska se pyrkii selittämään yleistason keskiarvoilla asioita, jotka liittyvät mitä suurimmissa määrin yksilötason dynamiikkaan. Sillä voi kuvata keskimääräisyyksiä, totta. Mutta sitä ei voi millään lailla soveltaa yhtään mihinkään käytännössä.

voidaan toki

Jos olet komea, rikas, menestynyt ja omaat hyvät tavat, sinulla on keksimäärin paremmat mahdollisuudet menestyä anisten parissa kuin alkoholisoituneella palovammapotilaalla joka vihaa ihmisiä.

-> mihin suuntaan sinun tulee kehittää itseäsi jos haluat olla naisen kanssa

-> istu, paikka, anna tassu. Hyvä poika, tässä herkku

Ihmisiä vihaava alkoholisti nyt tuskin on kovin kovaa kamaa missään, missä on kyse ihmisten välisistä suhteista. Vai mitä sinä luulet? Onko siis tasoteoria sovellettavissa kaikkiin ihmissuhteisiin? Vai mitataanko sillä tosiaan vain miesten seksuaalista markkina-arvoa, kuten teoreetikot itse väittävät?

Erilaisilla tasoteorioilla eli erilaisten ominaisuuksien vaikutuksilla toisiin ihmisiin voidaan tarkastella helposti kaikenlaisia ihmissuhteita. Miksi jotkut ovat suositumpia kuin toiset; asioille on löydettävissä selitykset ja lainalaisuudet.

Suositummuus voi jotenkin näkyä kaverisuhteissa, koska niissä yleensä suhteet ovat monenkeskisiä, mutta parisuhteet useimmiten ovat kahdenkeskisiä eli on ihan yksi lysti kuinka suosittu joku on, hänellä on kuitenkin nolla tai yksi parisuhdetta (lähtökohtaisesti, toki moni myös pitää sivusuhteita). 

Aika useinhan ns. yleisesti suositut ovat suositumpia myös vastakkaisen sukupuolen silmissä. Jossain määrin samoilla inhimillisillä ominaisuuksilla kun pelataan. Se, että löytää mahdollisimman sopivan/parhaan kumppanin tarkoittaa sitä, että on ylipäänsä mahdollisuus löytää ja valita se mahdollisimman sopiva/paras kumppani mahdollisimman monen ihmisen joukosta. On oltava siis vähintään potentiaaliltaan sopivanlaisia suosittuja ominaisuuksia omaava, että sellainen olisi mahdollista. Kyllä nämä siis risteävät, ja aika harvoin muutenkaan naiset yleisesti haluavat mitään sosiaalisia hylkiöitä, vaikka nämä olisivat muuten luonteeltaan "sopivia" - eivätpähän vain pääse sitä näyttämään.

Näin on. Ulkonäkö tuohon vaikuttaa kyllä myös ja tyyli vielä enemmän. Mafioson näköinen kultakääty vetoaa muoviseen barbiin, mutta tuo pariskunta ei ole statukseltaan korkea kuin omissa piireissään. 

Paitsi, että se mafioso kiehtoo kyllä naisia yli luokkarajojen. Olen nimittäin tämän omin silminkin todistanut kymmeniä kertoja vierestä. Samoin ne barbit(instat, nakumallit, missit, villit kaunottaret) kiehtovat kummasti sitä ylempää luokkaa aina urheilutähdistä muusikoihin ja kuninkaallisiin.

Urheilutähti on rikas, mutta ei ylempää yhteiskuntaluokkaa, sama pätee rokkareihin ja muihin lööppijulkkiksiin. Tuskinpa niissä piireissä muutenkaan liikut, vaan olet lehdistä lukenut. Jostain syystä yhdelläkään koulutetulla ja kovatuloisella yritysjohtajalla ei ole naamaa juorulehdessä ja kainalossa instabeibe. 

Eikö? Itsellä tulee kyllä aika laillakin mieleen esimerkkejä miljonääriliikemiehistä, joilla on julkkisvaimo(missi/näyttelijä/etc). Ja joo, mm. uutisia lukemallahan sitä yleensä saa tietää asioita, meistä kaikista kun ei ole meedioiksi tai astraalimatkailuun.