Armeijan käynyt nainen paikalla, kysy mitä haluat

Pillerikysymykseen sanoisin, että ehdottomasti kannattaa käyttää! Ne saa ilmaiseksi ja helposti, kun vain heti pyytää. Helpottaa elämään kummasti, kun siellä leireillä ei todellakaan ole mitään vessoja välttämättä käytössä (edes bajamajoja), joten voin kuvitella, miten tuskaista koko homma olisi ollut ilman pillereitä. Ja kun oli pidempiä marsseja/leirejä, joissa hyvä, että kerkesi puskakusella käymään, niin siteiden/tamponien kansaa pelleily... eieieiei. Jos olet menossa vasta vuoden päästä, niin nyt on hyvää aikaa löytää itselle sopiva merkki.

Onko armeijaan jotain testejä tytöille? Kuinka helppo tyttönä on helppo päästä inttiin? :) miten hiukset kannattaa pitää, että ne eivät olisi tiellä?

Kun itse menin, niin ei ollut mitään erikoisempia testejä (tietenkin lääkärintarkastukseen piti mennä muistaakseni ennenkuin laittoi papereita sisään ts. liittää se niihin papereihin, että oli A-kelpoisuus), "kutsuntatilaisuudessa" muistaakseni selitettiin jotakin ja taisi saada kokeilla täyspakkausta selkään ja aseen painoa ja sen sellaista. Mutta ei ollut mitään testejä.

Hiukset minulla olivat kauttaaltaan pitkät, sai hyvin tiukan letin ja siitä nutturalle (=siististi). Itse koin, että se oli suhteellisen vaivaton juuri sen takia, että sai niin hyvin kiinni. Ei tarvinnut pinnejä :)

Cooperi juostiin useampaan otteeseen, lihaskuntotestejä oli myös. Aika nousujohteisesti siellä aluksi edettiin, että tottuu varusteiden painoon. Ei tarvitse olla fitness-kunnossa, mutta ei siitä mitään haittakaan ole. Valittavaa akkaa ei sitten kestä kukaan ja tärkeä osa, että henkisesti jaksaa rankoissa (tai no lepsuahan se toki nykyisillä saapumiserillä on ;)) harjoituksissa, hyvä fyysinen kunto edesauttaa myös pollan jaksamista.

Ja kun sinne kerta menee vapaaehtoisesti, niin kannattaa jossain kunnossa olla. Sitä on kuitenkin vapaaehtoisuuden takia osittain "silmätikkuna".

[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 03:28"]

voiko nainen mennä inttiin vaikka ei ois missään fitness kunnossa? Tai että pärjääkö siellä silti? En meinaa siis mitään erityisen lihavaakaan

[/quote]

No ei ne ihan fiteimmässä kunnossa olleet ne naiset joihin itse intissä törmäsin, kaukana siitä. Joten kyllä :)

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 21:03"]

"Ihmettelen tosiaan tuota kommenttia koska myös tulenjohtoryhmä on siellä etulinjassa jalkaväkijoukkueen johtajan kanssa puhumattakaan nyt tiedustelutulenjohdosta joka nimensä mukaan on aika edessä ;) Meiltä lähti myös RUK:sta lentorukkiin porukan yksi kovakuntoisimmista kavereista."

Mietin vaan että onko ap oikeasti käynyt inttiä kun tuollaisia heittelee."

Kuten sanoin, puolitosissani heitetty heitto. Toki sen takana seison. Kai voit suoraan sanoa että teidän koulutus on hyvin paljon kevyempi fyysisesti, kuin vaikka PST:n? Vai väitätkö aivan tosissasi muuta? En ottanut kantaa siihen, mikä on tärkeää ja mikä ei sodankäynnin kannalta. Sehän nyt on selvä, että kaikkia tarvitaan. Kyllä meilläkin pelkästään jalkaväen kesken kilvoiteltiin siitä mikä on kovin linja. Toki joku voi sanoa, että teidän linja älyllisesti vaativampi tms, missä voi perää ollakin. Nyt kuitenkin puhuttiin fyysisyydestä. Vähättelisin omaa koulutustani jos väittäisin muuta. Luuletko, että oli nannaa ja ihanaa polkea se 15km taisteluvarustuksessa skapparien kiroilun ja huudon saattelemana, kun tulenjohto ajaa autoilla vierestä. En toki tiedä millaiset kouluttajat/koulutus teillä tarkalleen ollut. Mutta kyllä omassakin tuvassani oli myös tulenjohdon nainen, ja ihan faktaa se oli että heillä fyysisesti kevyempää. Myös kouluttajat olivat huomattavasti rennompia, jopa mukavia kuulemma. Ei tullut kouluttajilta "voi saatana te ootte äpäriä kaikki! nyt kun teidän vetäis rynkyllä kaikki rivissä maahan niin ei sota menettäis mitään! jumalauta mitä idiootteja" kun joukkue mokas. Kouluttaja ei esimerkiksi edes onnittelut kirkkiksen voittajajoukkuetta, ei maininnut sanallakaan, oma joukkue siis kyseessä. Ei ikinä ei minkäänlaista "kouluttamista" pelkkää käskyttämistä, huutamista ja vittuilua.

[/quote]

Tuolla armeijassako jo opetetaan kouluttajien taholta (pääasiassa miehiä) huutamaan NOIN TÖRKEÄSTI toisille, naisille varsinkin? Enpä enää ihmettele, miksi miehet karjuvat ja raivoavat kuin mielipuolet, useimmiten naisilleen ja yrittävät siten alistaa heitä. Tuollaista olen itsekin kuullut. Että ihan armeijassa jo oppivat! Nyt ois kyllä koulutuksen muutoksen paikka! Ei tarviis sitten KOTONA kuulla "idiootteja rynkyllä" huutoja. Tuollaista sanotaan henkiseksi väkivallaksi ja laittomaksi uhkailuksi.

Mitkä tehtävät olivat armeijassa vaikeimpia?  Suuttuivatko joukkuetoverit jos mokasit jotenkin? Tai joku muu mokasi? Joutuiko armeijassa monesti tilanteeseen jossa joutui olemaan pitkään märissä kengissä ja vaatteissa? Suositteletko että leirille pakkaa mukaan vaikka vaihtovaatteita? Käytiinkö suihkussa yleensä illalla ja paljonko siihen oli aikaa? Oliko suihkussa omat kopit vai yhteissuihkut? Hengasitteko poikien tuvissa vai olitteko tytöt keskenään? 

olen janne kananen lievästi kehitysvammainen miten lievästi kehitysvammaisen motivaatio vaikuttaa kutsunnoissa lääkärin arvioon tai kutsuntalautakunnan käsittelyssä tai miten se huomioidaan keharin kohdalla kutsunnoissa olen super motivoitunut oikeaan varusmiespalvelukseen

Oon lapsi. Ajattelen että olisko armeijassa kivaa?

Mitä mieltä olit miehistä, jotka olivat epämotivoituneita, pakon edestä armeijassa ja joiden asenne oli lähinnä "Joo, joo tää on perseestä, tehdään nyt se niin päästään kohta pois"?

panitko yhtää inttikaverias? jos panit nii montaako

Hatunnosto sinulle, rohkea nuori nainen!

Intti ihan jees jos pitää ohjatusta ulkoilusta ja tehtävistä ym. Jos nyt jotain oikeaa tarvetta sille olisi niin en kyllä lähtisi mihkään tykinruuaksi sillä voihan niitä aseistettuja lennokeita ohjata täältä peräkammarista kotoa. Grafiikat voi tehdä cgi:llä niin ei tiedä ampuuko sitten oikeita ihmisiä vai virtuaalipelaajia joten ei tule niin stressiä jos siellä nyt joku oikeasti kuoli. 

Yrittääks mite paljo ne sinkut inttimuijat pokaa niit kundei siel? Ent vaik ne kundit olis varattui? Ku mu jätkä puoline frendi, joka o yhes mu kaverin siskon kaa nii nauraa niille muijille jotka laittaa sille justt fb viestii tms. Ja iha yrittämäl yrittää vaik se jätkä o sanonu ett sry oon varattu, (en millää pahal sano) mut säälittää sen inttimuijan puolest ko ei ymmärrä...

"opitko hotkimaan ruuat nopeasti? itselleni olisi suurin kynnys armeijassa syödä kuin sika jotta ehtii..."

En kyllä oppinut, varmaan lähinnä jäi syömättä. Metsässä varsinkin oli tosi kiire, ja se syömistilanne oli epämiellyttävä. Likaisesta pakista likaisilla astioilla, märissä vaatteissa, märällä maalla istuen ja hirveä kiire, mehu saattoi jäätyä jne jne. Leireillä oli sitten esim proteiinipatukoita, näitä tuli syötyä yöllä kipinässä esimerkiksi. Kasarmilla ei niin kiire ollut, ehti syödä sen minkä otti.

"Tuliko ihastumisia puolin ja toisin? Ovatko kapiaiset sovinisteja? Oliko naisissa lesboja?"

Itselle ei tullut ihastumisia, muille kyllä. Yllättävänkin paljon. Luulin että ne tarinat on huhua että ihastutaan intin aikana. Osa ihan seurusteli, osa lomilla nussi (esim tavattiin baarissa ja juteltiin intistä ja sit jatkoille), yks tapaus oli että nussivat ilmeisesti kasarmilla (en oo varma onko legendaa).

Ja osa kapiaisista oli pahimpia sovinisteja mitä oon tavannut, täysiä ihmishirviöitä muutenkin. Tämä siis rukissa, muualla aika paljon maltillisempia. Kotikasarmilla yks palveluksessa ollu skappari oli kyselly että miespuoleiselta varusmiesjohtajalta että "onko naisten sakset pysyny kiinni". Yks meistä naisista kävi antamassa aika suoraa palautetta, ja asia jäi siihen. Kotiutumisessa palautettiin sitten kiinniteipatut sakset tään skapparin laatikkoon.

Ja yksi nainen oli lesbo, kaikista näistä naisista joita siellä tapasin. Joten lesbojen osuus inttinaisista on ihan liioteltua ainakin oman kokemuksen perusteella.

Pidätkö itseäsi jollain tapaa erilaisena kuin armeijaa käymättömiä naisia?

Huomasitko koskaan korostavasi miehisiä puoliasi sopiaksesi jotenkin paremmin joukkoon? Kävelitkö banaanit kainaloissa, madalsitko ääntäsi pitäessäsi sulkeisia, kiroilitko kuin merimies miesten keskuudessa ym, vai olitko ylpeästi nainen kaikkine naisellisuuksinesi?

"

Masturboitko koskaan intissä? Kassulla, leireillä, sotkun vessassa, yöllä apulaispäivystäjänä..?" En, sorry.

"Minkä ikäiseni aloitit ja minkä ikäisiä samaan aikaan aloittaneet naiset olivat? Kysyn kun olen itsekin miettinyt armeijaan menoa, mutta olisin silloin 28v. eli ihan ikäloppu."

Aloitin noin 20-vuotiaana. Suurin osa oli vuotta nuorempia, suoraan amiksesta/lukiosta. Mutta rukissa oli sitten vanhempiakin, esimerkiksi yksi papinkoulutuksen saanut pappisnainen. :) Ei siis mitään hätää. Hänkin tuli viimeistä mahdollista vuotta, eli mikäs se raja nykyään onkaan? Kiire sinulle taitaa kyllä tulla.. Suurin ongelma varmaan tuossa iässä on se, että jaksaako niitä nuorempien miesten juttuja ja sitä lapsellista menoa. Esimerkiksi ne alikersantit, jotka sinuakin sitten käskyttää on 10 vuotta nuorempia.

J
 

"

Huomasitko koskaan korostavasi miehisiä puoliasi sopiaksesi jotenkin paremmin joukkoon? Kävelitkö banaanit kainaloissa, madalsitko ääntäsi pitäessäsi sulkeisia, kiroilitko kuin merimies miesten keskuudessa ym, vai olitko ylpeästi nainen kaikkine naisellisuuksinesi?"

No tietääkseni en, mutta varmasti kyllä. Ainakin tuo äänenmadallus varmaan pätee. Itse ei halua olla se kimittävä akka jolle kuittaillaan, ja miehet takanapäin puhuu että "voi vittu mikä akka, menis muualla kimittää!". Mutta mitään sellaista tosi tietoista otetta en ottanut. Varmaan sitä yritti karsia kaikkia eleitä ym ison porukan edessä, että ois aika sellanen neutraali.Testailin esimerkiksi eri äänenpainoja huutaa "komppania asento" (esim kompppaniiaa assento, komppaniaa aaseentooo, komppania asenTO, komppania 'sento jne), että tulis luonnollisesti eikä väkinäisesti.

Helppo on tarttua toisten maneereihin ja alkaa pilkata niitä, varsinkin kun monella muutenkin ennakkoluuloja naisia kohtaan. Olin  aika oma itseni mielestäni. Jos koulutti pientä porukkaa/omassa tuvassa niin sitten ei niin kiinnittänyt edes huomiota miten kommunikoi. Kyllä sellaisen esittämisenkin huomaa toisesta nopeasti. Ja mielestäni sellainen "miesmäisyys" tekee jopa miesten mielestä luotaantyöntävämmäksi. Naisellisuus luonnollisena kuitenkin vetoaa miehiin, jos lähdet esittämään miestä ja kiroilemaan ja syljeskimään niin enemmän se aiheuttaa inho-reaktion miehissä. Harva sellaisesta naisesta luontaisesti muutenkaan pitää. Sellaiset tosi miesmäiset naiset ehkä jopa vähän pelottaa (?) kun ei tiedä miten niihin suhtautua.

Tulisiko asevelvollisuuden koskea Suomessa myös naisia? Miksi, tai miksi ei?

Minä vuonna kävit? Aselaji?

T: rva res. vänrikki, Tja

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 19:27"]

Pidätkö itseäsi jollain tapaa erilaisena kuin armeijaa käymättömiä naisia?

[/quote]

No jos tarkoitat pidänkö parempana, niin en. Mutta jos nainen alkaa puhumaan, että "joo minäkin mietin, että oisin menny inttiin! ja olinkin jo menossa jne", niin sitten tulee vähän sellanen fiilis, että no pitääkö se mainita kun et kuitenkaan mennyt. Siinä "meinasin" ja "kävin" välillä on kuitenkin aika iso ero. Mutta jos on intin joutunut keskeyttämään terveydellisestä syystä niin en millään tavalla todellakaan väheksy tai pidä heikompana. Mutta tottakai se on kokemuksena todella erilainen, joten tietenkin pidän jossain määrin itseäni erilaisena. Toisaalta joku muu on voinut olla vuoden reissaamassa Intiassa, ja on siltä tapaa erilainen. Pidän positiivisena sitä, että käytyäni intin en eroa siinä miehistä. Voin esimerkiksi paremmin ottaa kantaa tasa-arvo asioihin, kun ensimmäisenä joku mies ei huuda "no vittuakos sä tiedät kun et oo edes inttiä käynyt." Enempää kysymystä erittelemättä vaikea tarkemmin vastata.

[quote author="Vierailija" time="07.01.2014 klo 18:48"]

"Armeijan tärkein opetus ja hyöty?"

Kasvatti ihmisenä todella paljon, vaikka kliseiseltä kuulostaa. Itsekeskeisyys varmaan väheni, ja toi itseluottamusta omiin kykyihin ja selviämiseen. Toisaalta kritiikkiä, huutoa ja arvostelua sai kuulla, joten tavallaan myös vähensi itseluottamusta. Ja ihan jo se, ettet pääse viikkoon suihkuun, olet nälissäsi ja palelet jatkuvasti, olet ilman unta/2h yöunilla per yö, ja jatkuva stressi siitä pärjäätkö miesten tahdissa esim juoksumarssilla sai arvostamaan sitä kotia ja normaalia elämää. Edelleenkin muistan sen tunteen miten metsässä katsoi kilometrien päässä näkyviä auton valoja ja mietti kylmissään miten onnellisia ovat nuo jotka menevät kotiin perheen luo ja katsovat ehkä telkkaria ja syövät iltapalaa. Kuulostaa varmaan tyhmältä, mutta sitä se oli :D

Olen myös nykyään sellaisessa ammatissa, jossa on hyötyä että on käynyt armeijan. Se ehkä selkein ja näkyvin hyöty ulospäin. Sain myös aivan maailman parhaat ystävät sieltä, joiden kanssa edelleen hyvin paljon tekemisissä.

[/quote]

Mikä on se ammatti, jossa armeijan käymisestä on hyötyä? Itse en keksi ainuttakaan, koska missään työtehtävässä siviilissä ei ole tarpeen olla vittumainen paska.