Lue keskustelun säännöt.
Miksi opiskelijoiden pitää kaikki omat rahat käyttää ja ottaa lainaa
12.10.2020 |
Silti moni ihminen tuppaa olemaan sitä mieltä että ei ole moraalisesti oikein vähätuloisen opiskelijan käydä leipäjonossa, köyhäinavustuksissa tai muissa mitä nyt saa. Nämä ovat kuulemma oikeasti köyhille. Onks nää oikeasti köyhät niitä jotka ei vaivaudu ees 2. astetta käymään, vetävät huumeita, lisääntyvät ja muut esim. ulkomalaiset.
Toki ymmärrän vähätuloiset eläkeläiset ja työttömät. Mutta silti. Miksi niin monen mieltä kalvaa se tosiasia jos opiskelija hakee jotain helpotusta päivittäisen ruuan hankintaansa vaikka nyt leipäjonosta, vaikka lainaa saa pankista ja kesätyörahoja on vähän.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on sijoitus omaan tulevaisuuteen, siihen että suoritetulla tutkinnolla saa työn jossa tienaa paremmin kuin nyt.
Sijoitukset kuuluu maksaa itse, niitä ei kuulu maksattaa toisilla.
Koulutus on myös sijoitus tulevaisuuteen Suomelle. Kyllä meidän elintaso tippuisi kehitysmaiden tasolle, jos kaikki olisivat kouluttamattomia. Koulutetut eivät ainoastaan maksa verotuloja palkastaan, vaan perustavat (koulutusta vaativille aloille) tuottavia vientiyrityksiä ja työskentelevät niissä. Matalan tai puuttuvan koulutuksen aloilla meidän on vaikea kilpailla kehitysmaiden hintojen kanssa.
Mitä enemmän koulutuksen kustannukset ovat yksilölle, niin sitä enemmän aloille mentäisiin taitojen ja motivaation sijasta vanhempien varallisuuden mukaan. Tämän lisäksi myös opiskeluajat pitenisivät helposti niillä, jotka joutuvat rahoittamaan opintojaan itse. Opiskeluajan rajoittaminen ei ratkaise ongelmaa jos linja on töissä käyvien ohella täynnä niitä, joille vanhemmat maksajina valitsivat opiskelijalle täysin sopimattoman ja kiinnostamattoman koulutuksen. Ei kaikkia voi reputtaa, jos halukkaita maksajia ei ole täyttämään paikkoja. Ja jos reputus prosentti on liian suuri niin maksajia löytyy vähemmän, jolloin koulu tekee tappiota (tilavuokrat jne.).
Ja sitten vielä se, että kun opiskelijat käyvät sellaisissa töissä, jotka eivät vastaa heidän tulevaa alaansa, nämä ovat cv:ssä enemmänkin vain ahkeruuspisteitä. Samalla ko. aloilla työskentelevät ei-opiskelijat, joutuvat kilpailemaan heidän kanssa mm. vuokratyöpätkistä osan joutuessa kortistoon. Eli Suomessa yhteiskunnan eläteiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ulistavaa tässä on. Olen yliopistossa, saan kuussa 312€ yleistä asumistukea, 252€ opintorahaa, 650€ opintolainaa. Yhteensä 1214€. Pakolliset menot kuussa mulla ovat (vuokra, ruoka, lemmikki, sähkö, puhelin, viihde, auto, bussikortti, lääkkeet) noin 900€ kuussa. Ylimääräistä jää siis 314€, jonka joko säästän, ostan vaatteita, käyn leffassa, kampaajalla, kavereiden kanssa jotain kivaa, ostan kirjoja tai laitan rehellisesti viinaan.
Opintolainaa tästä tutkinnosta tulee noin 38 000€, jonka takaisinmaksuun olen arvioinut tulevalla palkallani menevän noin 9 vuotta. Eipä edes harmita, kun opintoni kestävät sen 5-6 vuotta.
En ymmärrä marinaa, oma syy jossei laina ota, sen kuitenkin maksaa takaisin. Tai jos on työtön / työkyvytön tulevaisuudessa ei edes tarvitse maksaa.
Onhan tuo nyt ihan jäätävä määrä lainaa. Kiva valmistua kun on helvetinmoiset velat niskassa. Mitä jos ei saakaan töitä? Tai palkka on niin pieni, että valmistumisen jälkeen elintaso ei nouse käytännössä yhtään opiskeluajoista, kun ekat 9 vuotta maksaa opintolainasta isoja eriä.
Tuollaisen lainamäärän otto on mielestäni sulaa hulluutta, ellei oikeasti valmistu lääkäriksi tms hyväpalkkaiseen, varmaan ammattiin.
Juurihan kirjoitin, että työttömänä ei tarvitse maksaa. Eikä tuo ole helvetinmoinen velka, mieti kun joillain on jopa 180 000€ asuntolainaa! Sekään ei ole edes kovin iso. Keskipalkkani valmistuttuani on nettona noin 2800€ ei paljoo haittaa maksaa siitä 200€ lainanlyhennystä. Käteen jää 2600€, ja se on tuplasti tuon nykyisen 1214€.
Siis miten voit tietää nettopalkan jo ennen kuin olet valmistunut ja sulla on edes työpaikkaa?
180 000 euroa asuntolainaa on täysin eri asia kuin 38 000 euroa opintolainaa/kulutusluottoa. Asunnon voit myydä ja maksaa lainan pois, opintolainan maksu ei käy ihan yhtä helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on sijoitus omaan tulevaisuuteen, siihen että suoritetulla tutkinnolla saa työn jossa tienaa paremmin kuin nyt.
Sijoitukset kuuluu maksaa itse, niitä ei kuulu maksattaa toisilla.
Koulutus on myös sijoitus tulevaisuuteen Suomelle. Kyllä meidän elintaso tippuisi kehitysmaiden tasolle, jos kaikki olisivat kouluttamattomia. Koulutetut eivät ainoastaan maksa verotuloja palkastaan, vaan perustavat (koulutusta vaativille aloille) tuottavia vientiyrityksiä ja työskentelevät niissä. Matalan tai puuttuvan koulutuksen aloilla meidän on vaikea kilpailla kehitysmaiden hintojen kanssa.
Mitä enemmän koulutuksen kustannukset ovat yksilölle, niin sitä enemmän aloille mentäisiin taitojen ja motivaation sijasta vanhempien varallisuuden mukaan. Tämän lisäksi myös opiskeluajat pitenisivät helposti niillä, jotka joutuvat rahoittamaan opintojaan itse. Opiskeluajan rajoittaminen ei ratkaise ongelmaa jos linja on töissä käyvien ohella täynnä niitä, joille vanhemmat maksajina valitsivat opiskelijalle täysin sopimattoman ja kiinnostamattoman koulutuksen. Ei kaikkia voi reputtaa, jos halukkaita maksajia ei ole täyttämään paikkoja. Ja jos reputus prosentti on liian suuri niin maksajia löytyy vähemmän, jolloin koulu tekee tappiota (tilavuokrat jne.).
Ja sitten vielä se, että kun opiskelijat käyvät sellaisissa töissä, jotka eivät vastaa heidän tulevaa alaansa, nämä ovat cv:ssä enemmänkin vain ahkeruuspisteitä. Samalla ko. aloilla työskentelevät ei-opiskelijat, joutuvat kilpailemaan heidän kanssa mm. vuokratyöpätkistä osan joutuessa kortistoon. Eli Suomessa yhteiskunnan eläteiksi.
Useammankin alan koulutus on nykyään enemmänkin sijoitus muille Euroopan maille kuin Suomelle. Useat korkeakoulutetut toteavat jo opiskeluaikana että Suomessa edessä on työttömyys ja 9 e päivä työkokeilut ja lähtevät ulkomaille usein jo ennen valmistumista. Hyvinkin tavallinen tarina on että lähdetään vaihtoon ja jäädään sille tielle tai sitten käydään vielä hakemassa paperit pikavauhtia ja lähdetään takaisin saman tien. Maitojunalaisia ei ole lähtijöistä montaakaan. Omalta vuosikurssiltani kolmas osa oli ulkomailla ennen kuin viisi vuotta oli kulunut opiskelujen aloittamisesta ja yksi on palannut Suomeen sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on sijoitus omaan tulevaisuuteen, siihen että suoritetulla tutkinnolla saa työn jossa tienaa paremmin kuin nyt.
Sijoitukset kuuluu maksaa itse, niitä ei kuulu maksattaa toisilla.
Koulutus on myös sijoitus tulevaisuuteen Suomelle. Kyllä meidän elintaso tippuisi kehitysmaiden tasolle, jos kaikki olisivat kouluttamattomia. Koulutetut eivät ainoastaan maksa verotuloja palkastaan, vaan perustavat (koulutusta vaativille aloille) tuottavia vientiyrityksiä ja työskentelevät niissä. Matalan tai puuttuvan koulutuksen aloilla meidän on vaikea kilpailla kehitysmaiden hintojen kanssa.
Mitä enemmän koulutuksen kustannukset ovat yksilölle, niin sitä enemmän aloille mentäisiin taitojen ja motivaation sijasta vanhempien varallisuuden mukaan. Tämän lisäksi myös opiskeluajat pitenisivät helposti niillä, jotka joutuvat rahoittamaan opintojaan itse. Opiskeluajan rajoittaminen ei ratkaise ongelmaa jos linja on töissä käyvien ohella täynnä niitä, joille vanhemmat maksajina valitsivat opiskelijalle täysin sopimattoman ja kiinnostamattoman koulutuksen. Ei kaikkia voi reputtaa, jos halukkaita maksajia ei ole täyttämään paikkoja. Ja jos reputus prosentti on liian suuri niin maksajia löytyy vähemmän, jolloin koulu tekee tappiota (tilavuokrat jne.).
Ja sitten vielä se, että kun opiskelijat käyvät sellaisissa töissä, jotka eivät vastaa heidän tulevaa alaansa, nämä ovat cv:ssä enemmänkin vain ahkeruuspisteitä. Samalla ko. aloilla työskentelevät ei-opiskelijat, joutuvat kilpailemaan heidän kanssa mm. vuokratyöpätkistä osan joutuessa kortistoon. Eli Suomessa yhteiskunnan eläteiksi.
Useammankin alan koulutus on nykyään enemmänkin sijoitus muille Euroopan maille kuin Suomelle. Useat korkeakoulutetut toteavat jo opiskeluaikana että Suomessa edessä on työttömyys ja 9 e päivä työkokeilut ja lähtevät ulkomaille usein jo ennen valmistumista. Hyvinkin tavallinen tarina on että lähdetään vaihtoon ja jäädään sille tielle tai sitten käydään vielä hakemassa paperit pikavauhtia ja lähdetään takaisin saman tien. Maitojunalaisia ei ole lähtijöistä montaakaan. Omalta vuosikurssiltani kolmas osa oli ulkomailla ennen kuin viisi vuotta oli kulunut opiskelujen aloittamisesta ja yksi on palannut Suomeen sen jälkeen.
Ikävää tosiaan jos Suomesta ei töitä löydy. Monella on kuitenkin siteitä kotimaahansa. Tämä voi saada osan palaamaan jos työllisyys paranee.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on sijoitus omaan tulevaisuuteen, siihen että suoritetulla tutkinnolla saa työn jossa tienaa paremmin kuin nyt.
Sijoitukset kuuluu maksaa itse, niitä ei kuulu maksattaa toisilla.
Hieman kärjistettyä samalla logiikalla.
Ilmaiseksi työskentely on sijoitus omaan tulevaisuuteen, sillä se kartuttaa työkokemusta siten, että tulevaisuudessa voi päästä jopa oikeisiin töihin.
Peruskoulu on sijoitus omaan tulevaisuuteen, sillä se opettaa lukemaan ja täten mahdollistaa parempi palkkaiset työt (tai ainakin mahdollistaa niihin hakemisen).
Sitä voi miettiä kuinka kova velkataakka on reilua elämänsä alussa olijalle laittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sain myös 20 000e lainan anteeksi elämäntilanteeni vuoksi. Korkoineen. Ei lainasta kannata olla huolissaan.
Mikä on sellainen "elämäntilanne", jossa opintolainaa tai korkoja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin?
Esimerkiksi sairastuu parantumattomasti: Parkinson, ALS tms, tai joutuu onnettomuuteen eikä siis enää pysty tekemään työtä.
Saati kouluttautumaan uuteen ammattiin.
Varsinkin jos sairastuu nuorella iällä eli työeläkettä ei ole ehtinyt kertyä.
Toki eivät tälläiset ole mikään enemmistö, mutta ihan mahdollisia syitä.
Aina ei voi vaikuttaa omaan elämään....
Omituisen kapea-alaista näkemystä teillä jotka olette alapeukuttaneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ulistavaa tässä on. Olen yliopistossa, saan kuussa 312€ yleistä asumistukea, 252€ opintorahaa, 650€ opintolainaa. Yhteensä 1214€. Pakolliset menot kuussa mulla ovat (vuokra, ruoka, lemmikki, sähkö, puhelin, viihde, auto, bussikortti, lääkkeet) noin 900€ kuussa. Ylimääräistä jää siis 314€, jonka joko säästän, ostan vaatteita, käyn leffassa, kampaajalla, kavereiden kanssa jotain kivaa, ostan kirjoja tai laitan rehellisesti viinaan.
Opintolainaa tästä tutkinnosta tulee noin 38 000€, jonka takaisinmaksuun olen arvioinut tulevalla palkallani menevän noin 9 vuotta. Eipä edes harmita, kun opintoni kestävät sen 5-6 vuotta.
En ymmärrä marinaa, oma syy jossei laina ota, sen kuitenkin maksaa takaisin. Tai jos on työtön / työkyvytön tulevaisuudessa ei edes tarvitse maksaa.
Onhan tuo nyt ihan jäätävä määrä lainaa. Kiva valmistua kun on helvetinmoiset velat niskassa. Mitä jos ei saakaan töitä? Tai palkka on niin pieni, että valmistumisen jälkeen elintaso ei nouse käytännössä yhtään opiskeluajoista, kun ekat 9 vuotta maksaa opintolainasta isoja eriä.
Tuollaisen lainamäärän otto on mielestäni sulaa hulluutta, ellei oikeasti valmistu lääkäriksi tms hyväpalkkaiseen, varmaan ammattiin.
No miksi pitäisi muiden ihmisten maksaa sun opiskelut huonopalkkaiseen ns. harrastukseen. Miksi et vaan maksa kulujaan itse
Miten opiskelijan tulisi tietää millä alalla työllistyy, kun eivät opiskelupaikkojen määristä päättävätkään tätä osaa ennustaa. Heillä sitä on dataa ja osaajia käytössään toisin kuin opiskelupaikan valitsijalla. Ja jos paikkoja laitetaan tarkoituksella enemmän kuin arvioidaan työllistyvän ja/tai toivotaan osan lähtevän yrittäjiksi, niin tätä tietoa ei koulutuslinjan valitsija välttämättä löydä edes etsimällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sain myös 20 000e lainan anteeksi elämäntilanteeni vuoksi. Korkoineen. Ei lainasta kannata olla huolissaan.
Mikä on sellainen "elämäntilanne", jossa opintolainaa tai korkoja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin?
Esimerkiksi sairastuu parantumattomasti: Parkinson, ALS tms, tai joutuu onnettomuuteen eikä siis enää pysty tekemään työtä.
Saati kouluttautumaan uuteen ammattiin.Varsinkin jos sairastuu nuorella iällä eli työeläkettä ei ole ehtinyt kertyä.
Toki eivät tälläiset ole mikään enemmistö, mutta ihan mahdollisia syitä.
Aina ei voi vaikuttaa omaan elämään....
Omituisen kapea-alaista näkemystä teillä jotka olette alapeukuttaneet.
Näinpä. Itse olin ollut 5 vuotta työkyvytön ja edelleen olen. Sain anteeksi opintolainan korkoineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sain myös 20 000e lainan anteeksi elämäntilanteeni vuoksi. Korkoineen. Ei lainasta kannata olla huolissaan.
Mikä on sellainen "elämäntilanne", jossa opintolainaa tai korkoja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin?
Tässä taitaa olla kyseessä se pakkolainan yksi huono puoli lisää... jotkut jopa tarkoituksella nostavat opintolainasta maksimit, ja sitten polttavat luottotietonsa, jotta perintä lopetetaan ja sitten pääsee tt-tien piiriin....
Kyllä minulla on luottotiedot kunnossa. Vaikka sain 16000 euroa anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ole iloinen ettei tarvitse maksaa 20 000 - 30 000 euron vuosimaksuja.
Varmaan pitäisi olla maksullinen opiskelu, niin kolmannes amiskorkeelaisista ei keskeyttäisi opintojaan.
Kolmannes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sain myös 20 000e lainan anteeksi elämäntilanteeni vuoksi. Korkoineen. Ei lainasta kannata olla huolissaan.
Mikä on sellainen "elämäntilanne", jossa opintolainaa tai korkoja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin?
Tässä taitaa olla kyseessä se pakkolainan yksi huono puoli lisää... jotkut jopa tarkoituksella nostavat opintolainasta maksimit, ja sitten polttavat luottotietonsa, jotta perintä lopetetaan ja sitten pääsee tt-tien piiriin....
Kyllä minulla on luottotiedot kunnossa. Vaikka sain 16000 euroa anteeksi.
Hyvä, että elämäsi helpottui.
Yllättävän moni ihminen elää kuin sika pellossa ja yhteiskunta kiltisti maksaa velat. Vaikeaa käsittää, kun on hölmönä maksanut omat velkansa tehdyllä työllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse sain myös 20 000e lainan anteeksi elämäntilanteeni vuoksi. Korkoineen. Ei lainasta kannata olla huolissaan.
Mikä on sellainen "elämäntilanne", jossa opintolainaa tai korkoja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin?
Tässä taitaa olla kyseessä se pakkolainan yksi huono puoli lisää... jotkut jopa tarkoituksella nostavat opintolainasta maksimit, ja sitten polttavat luottotietonsa, jotta perintä lopetetaan ja sitten pääsee tt-tien piiriin....
Kyllä minulla on luottotiedot kunnossa. Vaikka sain 16000 euroa anteeksi.
Hyvä, että elämäsi helpottui.
Yllättävän moni ihminen elää kuin sika pellossa ja yhteiskunta kiltisti maksaa velat. Vaikeaa käsittää, kun on hölmönä maksanut omat velkansa tehdyllä työllä.
Jokainen saa opintolainan anteeksi samoilla perusteilla kuten minäkin. Ei siinä suosita ketään mitenkään. Jätin pankille maksamatta kolmen kuukauden ajan lyhennykset jotka sitten siirtyivät KELAn haltuun mistä tuli kysely miten toimitaan. Tein vapaamuotoisen hakemuksen ja laitoin liitteksi lääkärinlausunnon. Kesti muutaman kuukauden ja päätös missä sain anteeksi koko lainasumman tuli kotiin.
On se epäreilua miten joutuu työmarkkinatuella maksamaan opintolainaa pois kun jotkut saavat sen anteeksi. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mäkään oo saanu lainoja anteeksi
Mun lapset eivät ole joutuneet ottamaan yhtään opintolainaa vaan ovat tulleet toimeen omillaan. Ja sen myötä opiskelut tuli opiskeltua niin nopeasti kuin mahdollista ja toinen jo työelämässä ja toinen valmistuu keväällä ja työpaikka odottaa, kummatkin saaneet töitä sieltä missä myös olleet työharjoittelussa ja saaneet palkkaa työharjoittelusta myös. Ne on niitä juttuja jotka toiset tajuaa ja toiset ei. Ei sitä opintolainaa ole pakko ottaa. Eikä se mikään tavoittelemisen arvoinen asia ole mennä sinne leipäjonoihin. Jauho, vesi ja hiiva ei paljon maksa, opettele leipomaan.
Uutinen on vuodelta 2016. Silloin siis reaalituki oli vuoden 1992 tasolla. Tämän jälkeen opintorahaa on leikattu noin 20%. Reaalinen ostovoima on siis tippunut sen 20%.
Kannattaisi siis pysyä ajantasalla ja tarkistaa lähteidensä päiväys.