Lue keskustelun säännöt.
Miksi opiskelijoiden pitää kaikki omat rahat käyttää ja ottaa lainaa
12.10.2020 |
Silti moni ihminen tuppaa olemaan sitä mieltä että ei ole moraalisesti oikein vähätuloisen opiskelijan käydä leipäjonossa, köyhäinavustuksissa tai muissa mitä nyt saa. Nämä ovat kuulemma oikeasti köyhille. Onks nää oikeasti köyhät niitä jotka ei vaivaudu ees 2. astetta käymään, vetävät huumeita, lisääntyvät ja muut esim. ulkomalaiset.
Toki ymmärrän vähätuloiset eläkeläiset ja työttömät. Mutta silti. Miksi niin monen mieltä kalvaa se tosiasia jos opiskelija hakee jotain helpotusta päivittäisen ruuan hankintaansa vaikka nyt leipäjonosta, vaikka lainaa saa pankista ja kesätyörahoja on vähän.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo 38 k ihan hirveä määrä opintolainaa. Mulla se on 5-6 000 euron paikkeilla. Korot päälle. Eikä työttömäksi päästä, pitää olla eka ammatti. Ammattia ei saa ennen kuin on paprut joten jos mä nyt eroaisin koulusta, olisin 5 kk ilman mitään työmarkkinatukea tjsp.
ap
Sitten haet karenssin ajalle toimeentulotukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat ainut ryhmä, jota yhteiskunta tukee runsaskätisesti, koska opiskelusta tulevat kulut ovat yhteiskunnalle kalliit. Joku lääkärin tutkinto maksaa veronmaksajille 400.000-600.000€ ja ammattikoulututkinto 70.000-120.000€.
Ja mitä tulee leipäjonohin, opiskelijat saavat ilmaisen aterian osaa kouluja ja yliopistoissa yms. maksavat siitä muutaman euron ja loppu ruuan hinnasta, joka on n.7€ maksaa veronmaksajat. Samoin asumista tuetaan rakentamalla edullisia opiskelija-asuntoja, alennukset joukkoliikenteeseen, opetus on ilmaista, eikä lukukausimaksuja Suomessa ole jne.
Eli opiskelijat saavat yhteiskunnalta etuuksia ja tukia rnemmän kuin työttömät tai eläkeläiset ja hyvä niin.
3 euron ateria ei ol ilmainen.
Ja paljoako se 3 e ruoka nyt auttaa, kun opinnot etänä?! Ei me miehen kanssa voida pelkän ruuan takia mennä kampuksillemme, ei edes ehdi kun päivät pitkät Zoom-luentoja.
Oman yliopistoni ruokala laitettiin taas kiinni, kuten keväällä...
Tämä!
Mä opiskelen Helsingissä, mutta asun (kustannussyistä) kauempana keskustasta.
Helsingissä opiskelijahintainen lounas korkeakouluopiskelijalle on 2,95 e / kpl. Jos tällaisen syö kuluvassa vuoden 2020 lokakuussa jokaisena arkipäivänä, siitä tulee kuluja (tässä kuussa) 64,9 euroa. Se on edullista ulkonasyömistä, mutta ehdottomasti kulu, ei etu.
Lisäksi Helsingin yliopistolla on tällä hetkellä lähes pelkkää etäopetusta. Osa UniCafe-ravintoloista on kyllä auki, mutta jos lähden kampuksille asti pelkän opiskelijahintaisen lounaan perässä, matkoihin menee edestakaisin yhteensä n. 60 minuuttia ja matkalippu maksaa 32,80 euroa. Opiskelija-alennus siinäkin, mutta ei se ilmainen ole.
En tietysti tarkoitakaan, että ilmaiseksi pitäisi saada, mutta opiskelijoilla on yhteiskunnan tukemisesta huolimatta kuluja. Tässä nykyisessä maailmantilassa aiempaa harvempi on saanut kesätöitä ja aiempaa harvemmilla on osa-aikatöitä. Etäopetuksen vuoksi monet opiskelijoiden saatavilla normaalisti olevat palvelut ovat kokonaan kiinni tai niitä on rajoitettu. Ja normaalitilanteessakin opiskelijat syövät 2,95 euroa maksavan lounaan vain kerran päivässä. Se ei ole aamiainen, välipala tai illallinen. Ihminen tarvitsee ruokaa useamman kerran päivässä. Ilman ravintoa ei kykene fyysiseen työhön eikä ajatustyöhön. Opiskelija tarvitsee molempia.
Ehkä asenneilmapiiri on muuttunut 30 vuodessa. Laskin, millaiseen koulutukseen minulla on varaa ja mikä on oletettava panostuotossuhde. Noin 3-4 vuotta, joten valitsin ammattikorkeakoulun. En mennyt lääkikseen tms., mutta ei tarvinnut myöskään mennä suoraan lukiosta töihin tai kahden vuoden merkonomitutkinnon kautta.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat on kyllä ihme ruikuttajia, rahaa saa kyllä sen verran, että sillä elää ihan hyvääkin elämää. Mutta silti kitistään ja naristaan ja opinnot venyy, kun ei pää kestä tehdä mitään.
Suomessa tuetaan opiskelua erittäin hyvin ja opiskelijat elävät tuilla hyvin, jos on pienintäkään rahankäyttötaitoa, jos rahat ei riitä, voi katsoa peiliin ja miettiä omia kulutustottumuksia.
Minä voisin saada opintotukea yhteensä 902,76 euroa kuukaudessa. Siitä 650 euroa olisi lainaa. En ole halunnut lainaa, joten nostan pelkän opintorahan 252,76 euroa kuussa. Olen naimisissa ja puolisoni on töissä, joten me emme saa asumistukea. Toimeentulo on tiukilla ja teen opintojen ohella töitä niin paljon kuin pystyn. Opiskeluni rasittaa myös puolisoni taloutta, mutta olemme yhdessä päättäneet, että lainaa ei tähän kohtaan oteta. Opiskelujen jälkeen olisi tarkoitus ostaa asunto, jos töitä on. Otetaan se laina sitten siinä kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ulistavaa tässä on. Olen yliopistossa, saan kuussa 312€ yleistä asumistukea, 252€ opintorahaa, 650€ opintolainaa. Yhteensä 1214€. Pakolliset menot kuussa mulla ovat (vuokra, ruoka, lemmikki, sähkö, puhelin, viihde, auto, bussikortti, lääkkeet) noin 900€ kuussa. Ylimääräistä jää siis 314€, jonka joko säästän, ostan vaatteita, käyn leffassa, kampaajalla, kavereiden kanssa jotain kivaa, ostan kirjoja tai laitan rehellisesti viinaan.
Opintolainaa tästä tutkinnosta tulee noin 38 000€, jonka takaisinmaksuun olen arvioinut tulevalla palkallani menevän noin 9 vuotta. Eipä edes harmita, kun opintoni kestävät sen 5-6 vuotta.
En ymmärrä marinaa, oma syy jossei laina ota, sen kuitenkin maksaa takaisin. Tai jos on työtön / työkyvytön tulevaisuudessa ei edes tarvitse maksaa.
Onhan tuo nyt ihan jäätävä määrä lainaa. Kiva valmistua kun on helvetinmoiset velat niskassa. Mitä jos ei saakaan töitä? Tai palkka on niin pieni, että valmistumisen jälkeen elintaso ei nouse käytännössä yhtään opiskeluajoista, kun ekat 9 vuotta maksaa opintolainasta isoja eriä.
Tuollaisen lainamäärän otto on mielestäni sulaa hulluutta, ellei oikeasti valmistu lääkäriksi tms hyväpalkkaiseen, varmaan ammattiin.
Muualla maailmassa ajatellaan opiskelun olevan sijoitus tulevaisuuteen ja se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, vaikka se tehtäisiin lainarahalla.
Suomessa tuo on ihan turha ajatus, sillä progressiivinen verotus kyllä takaa sen, että tulevaisuudessa opiskelun vaikutus nettopalkkatasossa ei näy niin paljon kuin muualla maailmalla. Ymmärtäisin tämän ajatuksen hyvin, jos mainitsemasi yhteys olisi meillä myös Suomessa niin selkeä. Nyt korkeintaan joku hyvin työllistävä ylempi korkeakoulututkinto (ehkä DI, lääkärit, laki?) on oikeasti sijoitus tulevaisuuteen ja silloinkin tämä sijoitus realisoituu vasta, kun työkokemusta on reilusti ja JOS pääset hyvään asemaan (johtoryhmät, osakkuudet jne.). Rividippana tai tk-lääkärinä saat vaan tyytyvä makselemaan puolet palkasta veroihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yliopiston ruoka on pääsääntöisesti tosi ravintoköyhää, tylsän makuista ja maksaa 3 euroa. Tämä 3 euroa kattaa jo leijonaosan päivän menoista, jos haluaa elää tarkasti. Eikä yksi ateria täytä koko päivää, vaan illallakin täytyy syödä. Vielä jos on etänä opiskelua, ei opistolle jaksa lähteä pelkän syömisen takia.
Mikä joukkoliikenne? En ole koskaan semmoisesta haaveillutkaan ja sitä ei edes ole pks ulkopuolella, ainakaaan mikäli tarkoitat paikallisliikennettä. Ihan kuule omin nokin on liikuttu ja lainarahalla eletty. Ei mulla muutenkaan oisi varaa minkään sortin bussikortteihin.
ap
Kyllä meillä Oulussa on ihan toimiva joukkoliikenne. Myös ympäryskuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ulistavaa tässä on. Olen yliopistossa, saan kuussa 312€ yleistä asumistukea, 252€ opintorahaa, 650€ opintolainaa. Yhteensä 1214€. Pakolliset menot kuussa mulla ovat (vuokra, ruoka, lemmikki, sähkö, puhelin, viihde, auto, bussikortti, lääkkeet) noin 900€ kuussa. Ylimääräistä jää siis 314€, jonka joko säästän, ostan vaatteita, käyn leffassa, kampaajalla, kavereiden kanssa jotain kivaa, ostan kirjoja tai laitan rehellisesti viinaan.
Opintolainaa tästä tutkinnosta tulee noin 38 000€, jonka takaisinmaksuun olen arvioinut tulevalla palkallani menevän noin 9 vuotta. Eipä edes harmita, kun opintoni kestävät sen 5-6 vuotta.
En ymmärrä marinaa, oma syy jossei laina ota, sen kuitenkin maksaa takaisin. Tai jos on työtön / työkyvytön tulevaisuudessa ei edes tarvitse maksaa.
Onhan tuo nyt ihan jäätävä määrä lainaa. Kiva valmistua kun on helvetinmoiset velat niskassa. Mitä jos ei saakaan töitä? Tai palkka on niin pieni, että valmistumisen jälkeen elintaso ei nouse käytännössä yhtään opiskeluajoista, kun ekat 9 vuotta maksaa opintolainasta isoja eriä.
Tuollaisen lainamäärän otto on mielestäni sulaa hulluutta, ellei oikeasti valmistu lääkäriksi tms hyväpalkkaiseen, varmaan ammattiin.
Muualla maailmassa ajatellaan opiskelun olevan sijoitus tulevaisuuteen ja se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, vaikka se tehtäisiin lainarahalla.
Ja siellä ollaankin kusessa, kun töitä ei löydy, lainat on niskassa ja niistä juoksee ihan järkyttävät kulut.
Eipä sillä, opiskelin itsekin lainaa ottaen, mutta nostin lainaa vain oikeasti tarpeeseen ja summa jäi täten suht pieneksi. Muuten kitkuttelin opintorahalla, asumistuella ja kesätyöansioilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valmistumisesta ja yli 6 vuotta aikaa, mutta edelleen muistan miten paljon ärsytti nostaa opintolainaa sen takia, että sai kesäisin vuokran maksettua (olin kyllä töissä, mutta surkeasti 0h sopimuksella ja ei työvuoroja ollutkaan niin paljon, että olisi voinut niillä elämistään maksaa). Onneksi edes kun valmistui suht ajallaan niin saa edes verohelpotuksena tuota maksettua lainaa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ulistavaa tässä on. Olen yliopistossa, saan kuussa 312€ yleistä asumistukea, 252€ opintorahaa, 650€ opintolainaa. Yhteensä 1214€. Pakolliset menot kuussa mulla ovat (vuokra, ruoka, lemmikki, sähkö, puhelin, viihde, auto, bussikortti, lääkkeet) noin 900€ kuussa. Ylimääräistä jää siis 314€, jonka joko säästän, ostan vaatteita, käyn leffassa, kampaajalla, kavereiden kanssa jotain kivaa, ostan kirjoja tai laitan rehellisesti viinaan.
Opintolainaa tästä tutkinnosta tulee noin 38 000€, jonka takaisinmaksuun olen arvioinut tulevalla palkallani menevän noin 9 vuotta. Eipä edes harmita, kun opintoni kestävät sen 5-6 vuotta.
En ymmärrä marinaa, oma syy jossei laina ota, sen kuitenkin maksaa takaisin. Tai jos on työtön / työkyvytön tulevaisuudessa ei edes tarvitse maksaa.
Onhan tuo nyt ihan jäätävä määrä lainaa. Kiva valmistua kun on helvetinmoiset velat niskassa. Mitä jos ei saakaan töitä? Tai palkka on niin pieni, että valmistumisen jälkeen elintaso ei nouse käytännössä yhtään opiskeluajoista, kun ekat 9 vuotta maksaa opintolainasta isoja eriä.
Tuollaisen lainamäärän otto on mielestäni sulaa hulluutta, ellei oikeasti valmistu lääkäriksi tms hyväpalkkaiseen, varmaan ammattiin.
Muualla maailmassa ajatellaan opiskelun olevan sijoitus tulevaisuuteen ja se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, vaikka se tehtäisiin lainarahalla.
Suomessa tuo on ihan turha ajatus, sillä progressiivinen verotus kyllä takaa sen, että tulevaisuudessa opiskelun vaikutus nettopalkkatasossa ei näy niin paljon kuin muualla maailmalla. Ymmärtäisin tämän ajatuksen hyvin, jos mainitsemasi yhteys olisi meillä myös Suomessa niin selkeä. Nyt korkeintaan joku hyvin työllistävä ylempi korkeakoulututkinto (ehkä DI, lääkärit, laki?) on oikeasti sijoitus tulevaisuuteen ja silloinkin tämä sijoitus realisoituu vasta, kun työkokemusta on reilusti ja JOS pääset hyvään asemaan (johtoryhmät, osakkuudet jne.). Rividippana tai tk-lääkärinä saat vaan tyytyvä makselemaan puolet palkasta veroihin.
Sinun johtopäätös on ettei kannata opiskella. Jokainen päättää itse mihin haluaa panostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ulistavaa tässä on. Olen yliopistossa, saan kuussa 312€ yleistä asumistukea, 252€ opintorahaa, 650€ opintolainaa. Yhteensä 1214€. Pakolliset menot kuussa mulla ovat (vuokra, ruoka, lemmikki, sähkö, puhelin, viihde, auto, bussikortti, lääkkeet) noin 900€ kuussa. Ylimääräistä jää siis 314€, jonka joko säästän, ostan vaatteita, käyn leffassa, kampaajalla, kavereiden kanssa jotain kivaa, ostan kirjoja tai laitan rehellisesti viinaan.
Opintolainaa tästä tutkinnosta tulee noin 38 000€, jonka takaisinmaksuun olen arvioinut tulevalla palkallani menevän noin 9 vuotta. Eipä edes harmita, kun opintoni kestävät sen 5-6 vuotta.
En ymmärrä marinaa, oma syy jossei laina ota, sen kuitenkin maksaa takaisin. Tai jos on työtön / työkyvytön tulevaisuudessa ei edes tarvitse maksaa.
Onhan tuo nyt ihan jäätävä määrä lainaa. Kiva valmistua kun on helvetinmoiset velat niskassa. Mitä jos ei saakaan töitä? Tai palkka on niin pieni, että valmistumisen jälkeen elintaso ei nouse käytännössä yhtään opiskeluajoista, kun ekat 9 vuotta maksaa opintolainasta isoja eriä.
Tuollaisen lainamäärän otto on mielestäni sulaa hulluutta, ellei oikeasti valmistu lääkäriksi tms hyväpalkkaiseen, varmaan ammattiin.
Muualla maailmassa ajatellaan opiskelun olevan sijoitus tulevaisuuteen ja se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, vaikka se tehtäisiin lainarahalla.
Suomessa tuo on ihan turha ajatus, sillä progressiivinen verotus kyllä takaa sen, että tulevaisuudessa opiskelun vaikutus nettopalkkatasossa ei näy niin paljon kuin muualla maailmalla. Ymmärtäisin tämän ajatuksen hyvin, jos mainitsemasi yhteys olisi meillä myös Suomessa niin selkeä. Nyt korkeintaan joku hyvin työllistävä ylempi korkeakoulututkinto (ehkä DI, lääkärit, laki?) on oikeasti sijoitus tulevaisuuteen ja silloinkin tämä sijoitus realisoituu vasta, kun työkokemusta on reilusti ja JOS pääset hyvään asemaan (johtoryhmät, osakkuudet jne.). Rividippana tai tk-lääkärinä saat vaan tyytyvä makselemaan puolet palkasta veroihin.
Sinun johtopäätös on ettei kannata opiskella. Jokainen päättää itse mihin haluaa panostaa.
Tottakai kannattaa opiskella, jos sen avulla voi saada mielekkäämmän elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on yksi todella harvoista maista, jossa opiskelijalle maksetaan opiskelusta.
https://www.study.eu/article/study-in-europe-for-free-or-low-tuition-fe…
Kyllä moni tuon listan maa tarjoaa tukea myös asumiseen ja elämiseen.Tuossa listassa on kyse maista, joissa lukukausimaksuja ei peritä.
Niin ja sen lisäksi niistä suurin osa tarjoaa tukea elämiseen opintojen aikana, eli "maksavat opiskelusta". Sitähän tuossa aiemmin ihmeteltiin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo 38 k ihan hirveä määrä opintolainaa. Mulla se on 5-6 000 euron paikkeilla. Korot päälle. Eikä työttömäksi päästä, pitää olla eka ammatti. Ammattia ei saa ennen kuin on paprut joten jos mä nyt eroaisin koulusta, olisin 5 kk ilman mitään työmarkkinatukea tjsp.
ap
5000-6000 euroa lähes nollakoron lainaa ei kyllä ole melkein mitään. Amerikkalaiset ystäväni meinasivat saada sätkyn kun kuulivat meidän "opintolainoistamme", siellä kun lähes jokaisella kouluttautuneella on n. 30 000 - 50 000 dollarin laina pelkästä tutkinnon suorittamisesta ellei vanhemmat maksaneet säästöillään.
Jenkeissä sillä korkeakoulututkinnolla saakin lähes varman työpaikan 100k+ vuosipalkalla. Suomessa odottaa 30 tonnin palkka jos on niin onnekas että onnistuu töitä saamaan.
Itse olen jo muuttanut töiden perässä pois Suomesta - täällä KeskiEuroopassa jo kandin papereilla saa lähes alalta kuin alalta varman työpaikan, ja palkat on koulutetuilla ihan eri tasolla kuin suomessa. Kyllähän siihen muutaman tonnin (Huom ei todellakaan kymppitonnin, älkää liioitelko) lukukausimaksut maksaa, etenkin kun myös osa-aikatöiden löytäminen on superhelppoa.
On siis turha verrata tilanteita "40 tonnia lainaa, tuurilla saa huonopalkkaisen pätkätyön" vs "helposti löydetyilla osa-aikatöillä maksetut parin tonnin opinnot ja varma hyväpalkkainen työ".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka älykääpiö ottaa 38000e lainaa, opintolainaa pankista. Hei herää pahvi.
Kyllä ne joutuu maksamaan takaisin jos joskus jotain omistat ja loppupeleissä ansiosidonnaisestakin niitä viedään.
Kerro toki, miten eläisit kuussa 312€ asumistukea ja 252€ opintorahalla. Yhteensä 564€. Toimeentulotukea ei saa, sillä opintolaina tulee olla ensin nostettuna. Töissä toki voisi käydä, mutta omat opinnot eivät sitä mahdollista.
Olen eri, mutta voin vastata tähän. Asuin solussa ja hyödynsin paljon leipäjonoa sekä Lidlin tarjouksia. Kesäisin olin töissä. Tämä siis Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu on sijoitus omaan tulevaisuuteen, siihen että suoritetulla tutkinnolla saa työn jossa tienaa paremmin kuin nyt.
Sijoitukset kuuluu maksaa itse, niitä ei kuulu maksattaa toisilla.
Kysyttiin, että miksi opiskelijoiden kuuluu elää lainalla kun eläminen maksetaan niille, jotka eivät opiskele tai käy töissä?
Opiskelijat ovat niin nuoria. Harva äänestäjä arvelee olevansa tuleva opiskelija, joten sen ryhmän etua ajamalla ei ääniä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä mitä ulistavaa tässä on. Olen yliopistossa, saan kuussa 312€ yleistä asumistukea, 252€ opintorahaa, 650€ opintolainaa. Yhteensä 1214€. Pakolliset menot kuussa mulla ovat (vuokra, ruoka, lemmikki, sähkö, puhelin, viihde, auto, bussikortti, lääkkeet) noin 900€ kuussa. Ylimääräistä jää siis 314€, jonka joko säästän, ostan vaatteita, käyn leffassa, kampaajalla, kavereiden kanssa jotain kivaa, ostan kirjoja tai laitan rehellisesti viinaan.
Opintolainaa tästä tutkinnosta tulee noin 38 000€, jonka takaisinmaksuun olen arvioinut tulevalla palkallani menevän noin 9 vuotta. Eipä edes harmita, kun opintoni kestävät sen 5-6 vuotta.
En ymmärrä marinaa, oma syy jossei laina ota, sen kuitenkin maksaa takaisin. Tai jos on työtön / työkyvytön tulevaisuudessa ei edes tarvitse maksaa.
Onhan tuo nyt ihan jäätävä määrä lainaa. Kiva valmistua kun on helvetinmoiset velat niskassa. Mitä jos ei saakaan töitä? Tai palkka on niin pieni, että valmistumisen jälkeen elintaso ei nouse käytännössä yhtään opiskeluajoista, kun ekat 9 vuotta maksaa opintolainasta isoja eriä.
Tuollaisen lainamäärän otto on mielestäni sulaa hulluutta, ellei oikeasti valmistu lääkäriksi tms hyväpalkkaiseen, varmaan ammattiin.
Muualla maailmassa ajatellaan opiskelun olevan sijoitus tulevaisuuteen ja se on kuin laittaisi rahaa pankkiin, vaikka se tehtäisiin lainarahalla.
Suomessa tuo on ihan turha ajatus, sillä progressiivinen verotus kyllä takaa sen, että tulevaisuudessa opiskelun vaikutus nettopalkkatasossa ei näy niin paljon kuin muualla maailmalla. Ymmärtäisin tämän ajatuksen hyvin, jos mainitsemasi yhteys olisi meillä myös Suomessa niin selkeä. Nyt korkeintaan joku hyvin työllistävä ylempi korkeakoulututkinto (ehkä DI, lääkärit, laki?) on oikeasti sijoitus tulevaisuuteen ja silloinkin tämä sijoitus realisoituu vasta, kun työkokemusta on reilusti ja JOS pääset hyvään asemaan (johtoryhmät, osakkuudet jne.). Rividippana tai tk-lääkärinä saat vaan tyytyvä makselemaan puolet palkasta veroihin.
Ei noistakaan enää muut kuin lääkäri ole hyvin työllistäviä. Dippoja valmistuu kortistoon oikealta ja vasemmalta ja samaan aikaan firmoissa yt:t napsuvat. Jos aikoo ottaa lainaa elämiseen, kannattaa henkisesti valmistautua lähteämään ulkomaille tutkinnon kanssa.
ohis
Kyllä muutkin tutkinnot kuin lääkäri työllistää. Itse en ole edes valmistunut vielä ja mulle soitettiin että haluanko töitä :) Ihan koulutusta vastaavaa hommaa.
Opintolainaa mulle jää opintolainahyvityksen jälkeen maksettavaksi n. 10 000€ en jaksa siitä stressata.
Kertoo kyllä paljon ihmisestä ja sen ymmärryksestä, jos 38000€ on ihan hirveä summa lainaa. Varsinkin kun sillä summalla hankkii itselleen todennäköisesti hyvän työpaikan, jonka palkan turvin ko. lainan takaisinmaksu ei tunnu yhtään missään. Myös muut kuin lääkärit selviävät siitä vallan mainiosti :D
Onhan se ”pakkolaina” aivan hullunkurinen systeemi! Aloitat sen takia oman elämäsi valmiiksi valkaantuneena, etkä puhtaalta pöydältä. Monella opiskelukaverilla meni sen takia hommat pieleen, kun oli nostettu liikaa lainaa kokemattomuuttaan, tai vaihdettiinkin linjaa, joten laina ”meni hukkaan”... itse nostin vain minimin elääkseni, ja silti oli äärettömän stressaavaa kun kukaan ei voi ennustaa työtilannettaan valmistumisen jälkeen. Vaihtelevalla työtilanteella jouduin hinkuttamaan vuosia sitä pientäkin opintolainaa. Tämä systeemi hidastaa ja hankaloittaa elämän jatkosuunnitelmia, kuten perheen ja/tai asunnon hankintaa.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo kyllä paljon ihmisestä ja sen ymmärryksestä, jos 38000€ on ihan hirveä summa lainaa. Varsinkin kun sillä summalla hankkii itselleen todennäköisesti hyvän työpaikan, jonka palkan turvin ko. lainan takaisinmaksu ei tunnu yhtään missään. Myös muut kuin lääkärit selviävät siitä vallan mainiosti :D
Mikä ala suomessa tarjoaa varman hyväpalkkaisen työpaikan? Jaa toki viisautesi! Ja Huom sen työpaikan tulee olla varma ja hyväpalkkainen ainakin 15 vuotta tästä päivästä eteenpäin (5 vuotta opiskeluun, 10 lainanmaksuun).
*200 e/kk - edellinen