Onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka pitävät työstään?
Eikä vain sano niin muiden mieliksi vaan oikeasti tykkää. Onko täällä sellaisia, mitä teette työksenne?
Kommentit (335)
Tykkäsin ja tykkäsin . Olin ohjaajana ja tykkäsin .
Talous- ja hankinta-alalla, aloittanut joskus nuorena pankin tiskillä, siitä sain töitä kirjanpitäjänä, opiskelin lisää ja nykyään asiantuntijatyötä.
Enpä juuri törmää kiukkuasiakkaisiin kuten pankin tiskillä ja liksakin ihan hyvä, ja työtä voi tehdä etänä. Tosin ikävöin tällä hetkellä työkavereita, videokahvitunti pidetään kerran viikossa ja vaihdetaan kuulumiset sekä työ- että muista asioista. Meillä on aika mahtava työporukka.
Radiotoimittajana paikallisradiossa. Toimenkuvaan kuuluu erilaisia ohjelmia sekä selostajan alueen seurojen matseja. Kesällä jalkapalloa ja pesäpalloa sekä talviaikaan jääkiekkoa. Ihan kivaa hommaa.Olen tykänny tehdä. Ainut vähän kurjempi puoli on pitkät syksyiset pimeät ajokilometrit selostuskeikoilta kotiin.
Leivon leipää. Leipään ei oikeastaan koskaan kyllästy, eikä sen tekemiseenkään, varsinkin kun se on melko pienimuotoista ja tehdään paljon käsin.
Puolisoni on it-alalla. Suorastaan rakastaa työtään. Koodailee huvikseen myös vapaa-ajalla omia juttujaan.
Itse inhoan omaank. Vaativa asiantuntijatyö valtiolla. Hirveä paine, koskaan ei mikään ole valmista. Projektia projektin perään limittäin ja lomittain. Olen ehkä uupunut, mutta joka aamu, kun on töitä herätessä vaan \/|tuttaa.
Pidin ennen (kääntäjä). Nyt on iskenyt bore-out, lisäksi ala muuttuu ja palkkiot laskee.
Mikään muukaan työ ei innosta. Jos en haluaisi pitää asuntoani, jättäytyisin tuille.
Minä tykkään. Olen koodari. Kiva sopivasti haastava työ ja mahtavat työkaverit.
Mutta nyt kun mietin, olen tykännyt myös kaikista opiskeluaikojen hanttihommistakin. Oliskohan vaan itsestä ja asenteesta kiinni.
Olen juuri saanut lyhyen työttömyysjakson jälkeen uuden unelmatyön. Päivitin osaamiseni ajantasalle ja nyt tärppäsi. Olen edelleen innostunut alastani ja ikää on jo 59 vuotta.
Työporukka vaikuttaa paljon työssä viihtymiseen ainakin itselläni. Silloin töihin on kiva tulla, apua on helppo saada ja antaa ja hommat etenevät hyvin.
Olen koko elämäni aikana tavannut yhden ihmisen, joka ihan oikeasti pitää työstään. Ammatti on toimittaja.
Varmaankin joku ministeri tykkää hommastaan kun pääsee toteuttamaan intohimoaan, kurjien kurjistamista ja rikkaiden rikkaammaksi tekemistä. Saattaapa joku ministeri tuntea orgastista iloa tummempi-ihoisten ja "vääräuskoisten" idiotisoinnista.
Kyllä. Toisaalta olen työskennellyt myös palkan takia, jolloin silloinen työ on ollut pelkästään tulon lähden ja samalla hakenut mielekkäämpiä töitä. Esim. henkilökohtaisen avustajan työ oli rahan lähteenä, enkä enää suostuisi muutoin, kuin pakon edessä. Kun on kokenut, että työstä on mahdollista myös nauttia palkan saamisen lisäksi, ei enää helposti suostu käyttämään energiaansa ja aikaansa töihin, jotka eivät kehitä tai tuovat mukanaan lähinnä väsymystä ja turhautumista.
Jossain vaiheessa näemmä opettelin hakemaan työstä hyviä puolia, joista oikeasti nautin. Se on helpottanut töihin lähtöä, kun nyt on näihin tukitöihin joutunut. Voin myös lainata entistä esimiestä, "Aina tää töissä olo kotiolot voittaa." 😎👍 Lausetta tuskin ihan vakavasti otettavaksi on tarkoitettu.
Toi koodari-juttu on sitten hauska.
Joku oikeasti väittää pitävänsä siitä työstä.
Voiko mikään olla tylsempää ja uuvuttavampaa? Maalin kuivuminen ja sen katsominen 8h päivässä?
Tykkään todella. Puutarhurin palkkaa ei makseta pelkässä rahassa, vaan työn suomassa nautinnossa.
Tykkään. Toimistotyötä ulkomaankaupan alalla. Kielet ovat vahvuuteni, ja saan käyttää niitä kaikkia työssäni. Työkaverit ja pomo kivoja. Minua arvostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Hep! Rakastan työtäni. Voisin hyvin tehdä sitä ilman palkkaa (jos siis olisi joku muu rahanlähde).
En kuitenkaan halua sanoa, mitä työtä teen. Tällä palstalla ammattiani ei arvosteta millään tavoin.
Ei tällä palstalla arvosteta työn tekoa muutenkaan, paitsi vaativia asiantuntijatehtäviä, mitenkään erittelemättä mitä ne ovat. Tuolla ammattinimikkeillä, asiantuntija tiedän yhden henkilön.
Tykkään työstäni ja asiantuntijatehtävissä olen.
Pidin nuorenakin kaikista työpaikoistani asiakaspalvelijana, ainakin useimpina päivinä ja hetkinä. Silloin tällöin sattui jopa useampi naama nutturalla oleva känkkäränkkä samana päivänä asiakkaaksi, mutta yleensä kaikki oli vaan mukavia ja kivoja ja aika meni kuin siivillä.
Luulen että oma elämänasenne vaikuttaa kaikista eniten.